2013-03-15 HS: Kirjailija syyttää Ruotsia rasismista

[Saippuakupla]

Loput linkin kautta!

Kirjailija syyttää Ruotsia rasismista

Ruotsalaiskirjailija Jonas Hassen Khemiri ehdotti, että hän ja oikeusministeri Beatrice Ask vaihtaisivat nahkoja. Ministeri ehkä ymmärtäisi, miltä tuntuu tulla kerta kerran jälkeen määritellyksi Ruotsissa vain ihonvärin perusteella.

Ruotsalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija Jonas Hassen Khemiri kirjoitti keskiviikkona avoimen kirjeen Ruotsin oikeusministerille Beatrice Askille.

Ask luki kirjeen sanomalehti Dagens Nyheteristä (DN). Myöhemmin Askilta kysyttiin, mitä hän siitä piti. Ask sanoi pitävänsä kirjettä tärkeänä.

Niin piti moni muukin. Yhden päivän aikana juttua oli klikattu DN:n verkkosivulla 200 000 kertaa. Se oli DN:n ennätys.

Twitterissä sitä jaettiin keskiviikkona 60 000 kertaa, Facebookissa tekstin oli linkannut torstaiaamuun mennessä 114 000. Nekin ennätyksiä.

Avoimessa kirjeessä Jonas Hassen Khemiri ehdottaa, että hän ja oikeusministeri Ask asettuisivat 24 tunniksi toistensa nahkoihin. Se ehkä auttaisi Askia ymmärtämään, miltä tuntuu tulla aina määritellyksi jonkin ulkoisen ominaispiirteensä kautta, Khemiri arveli.

Khemiri sanoi, että ehkä hän sitten itse ymmärtäisi vastavuoroisesti paremmin, millaista on olla nainen patriarkaalisessa politiikan maailmassa.

Kirjoituksen ydinviesti oli kuitenkin se, että Ruotsissa jopa poliisi luokittelee ihmiset epäilyttäväksi pelkästään ulkonäön perusteella.

[...]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Kirjailija+syytt%C3%A4%C3%A4+Ruotsia+rasismista/a1363243564467?jako=376a4d2d2b103653c2bb78efbc65ccaa

[Professori]

Haluaisikohan kirjailija myös vaihtaa nahkaansa saudiarabialaisen miehen kolmetoistavuotiaan vaimon kanssa? Ehkä hän silloin ymmärtäisi, miksi länsimainen yhteiskunta kaikkine puutteineenkin on varsin mainio paikka elää niin miehille kuin naisille - ihonväristä riippumatta.

[Mursu]

Minua ihmetyttää tämä miten moni vasemmistolainen näkee nykyisen länsimaisen yhteiskunnan jotenkin erityisen pahana. Muualla ei juuri pahuutta nähdä tai jos nähdään, se selitetään jotenkin pois tai käännetään länsimaiden tai valkoisten syyksi (esim. kolonialismi). MTV3 syytti Etelä-Afrikan raiskauksista apartheid-politiikkaa. Musta mies raiskaa mustan naisen ja syyllinen on valkoinen mies. Minusta tämä valkoitsen syyttäminen kaikesta on rasismia.

[törö]

Minua ihmetyttää tämä miten moni vasemmistolainen näkee nykyisen länsimaisen yhteiskunnan jotenkin erityisen pahana. Muualla ei juuri pahuutta nähdä tai jos nähdään, se selitetään jotenkin pois tai käännetään länsimaiden tai valkoisten syyksi (esim. kolonialismi). MTV3 syytti Etelä-Afrikan raiskauksista apartheid-politiikkaa. Musta mies raiskaa mustan naisen ja syyllinen on valkoinen mies. Minusta tämä valkoitsen syyttäminen kaikesta on rasismia.

Katos kun länsimaissa ei saa elää kuin pellossa. Se on fasismia.

Afrojen ja musujen touhut taas edustavat vapautta, koska ne perustuvat heikkoon impulssikontrolliin.

[Outo olio]

MTV3 syytti Etelä-Afrikan raiskauksista apartheid-politiikkaa. Musta mies raiskaa mustan naisen ja syyllinen on valkoinen mies. Minusta tämä valkoitsen syyttäminen kaikesta on rasismia.

Ehkä se rasismi on siinä, että mustalla miehellä on oikeus valkoisen naisen kehoon? Jos tämä oikeus kielletään, musta mies joutuu paremman puutteessa raiskaamaan mustan naisen. Musta mies ja musta nainen joutuivat kärsimään, koska valkoiset, ilkeyttään, kieltävät heiltä heidän luonnolliset oikeutensa.

[Saippuakupla]

Kohukirje käännettynä:

Puheenaihe: Milloin henkilökohtainen kokemus muuttuu rasismiksi?

Avoin kirje Ruotsin oikeusministerille Beatrice Askille julkaistiin keskiviikkona ruotsalaisessa Dagens Nyheter -lehdessä. Käännös Jukka Manninen, Aamulehti.

Jonas Hassen Khemiri
Kirjoittaja on ruotsalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Hyvä Beatrice Ask. On monia asioita, jotka erottavat meidät. Sinä olet syntynyt 1950-luvun puolivälissä, minä 1970-luvun lopulla. Sinä olet nainen, minä mies. Sinä olet poliitikko, minä kirjailija.

On myös muutamia yhdistäviä asioita. Olemme kumpikin opiskelleet kansainvälistä taloutta. Meillä on likimain samanlainen kampaus, vaikka hiusten väri erottaa. Me kumpikin olemme täysivaltaisia kansalaisia tässä maassa, syntyneet näiden rajojen sisällä. Meidät yhdistää kieli, lippu, historia ja infrastruktuuri. Olemme samanvertaisia lain edessä.

Siksi tulistuin vastauksestasi televisiolähetyksessä. Sinulta kysyttiin, oletko oikeusministerinä huolissasi siitä, että monien ihmisten mukaan poliisi on pysäyttänyt heidät ja kysynyt passia vain ulkonäön takia (tumma, ei blondi, mustahiuksinen).

Sinä vastasit: "Kokemus tästä voi olla hyvin henkilökohtainen. On aiemmin tuomittuja, joiden mielestä heitä aina epäillään, vaikkei entinen rikos päältä päin näykään. Poliisin toimien lainmukaisuuden arvioijalla pitää olla kokonaisnäkemys."

Kiinnostava sanavalinta: "aiemmin tuomittu". Sillä juuri sellaisia me olemme. Kaikki me olemme syyllisiä, kunnes toisin on todistettu. Milloin henkilökohtainen kokemus muuttuu rasistiseksi rakenteeksi? Milloin siitä tulee syrjintää, painostusta, väkivaltaa? Miten kokonaisnäkemys voi syrjäyttää useiden kansalaisten henkilökohtaiset kokemukset? Kenen kokemukset otetaan huomioon?

Kirjoitan sinulle yksinkertaisesta toiveestani. Haluan, että me vaihdamme nahkoja ja kokemuksia. Älä nyt. Tehdään se. Ethän ole ennenkään pelännyt pikkuisen sekopäisiä ideoita (muistan edelleen ehdotuksesi, että kaikille seksinostajille pitäisi lähettää kotiin violetti kirjekuori).

Lainaamme toistemme vartaloita 24 tunniksi. Ensin minä tulen sinun kroppaasi saadakseni tietää, millaista on elää naisena patriarkaalisessa poliitikkojen maailmassa. Sitten lainaat minun nahkani, jotta tajuaisit liikkuessasi kadulla, metrossa, tai ostoskeskuksessa, että poliisin näkeminen herättää muistoja.

Poliisilla on laki puolellaan, oikeus lähestyä sinua ja pyytää todistamaan syyttömyytesi. Se herättää muistoja muista kyselyistä, toisista univormuista, toisista katseista. Ei, ei meidän tarvitse mennä niin kauas kuin toisen maailmansodan Saksaan tai 1980-luvun Etelä-Afrikkaan. Meille riittää Ruotsin lähihistoriamme ja rivi satunnaisia kokemuksia, jotka yhteinen vartalomme äkkiä muistaa.

Millaista on olla kuusivuotias ja laskeutua Arlandaan, yhteiseen kotimaahamme? Mennä kohti tullia. Isällä on kädet hiessä, hän rykii, oikoo hiuksiaan ja kiillottaa kenkiä housujen lahkeisiin. Kaksi kertaa hän varmistaa, että Ruotsin passi on oikeassa povitaskussa. Kaikki vaaleat ihmiset pääsevät läpi, mutta meidän isämme pysäytetään. Ajattelemme, ehkä se oli sattumaa.

Millaista on olla kymmenenvuotias ja nähdä saman toistuvan? Ehkä se oli hänen korostuksensa. Millaista on olla 12 ja nähdä saman toistuvan? Ehkä se oli hänen ontto kassinsa, jossa oli rikkinäinen vetoketju. Millaista on olla 14, 16, 18?

Millaista on 7-vuotiaana aloittaa koulu ja saada yhteiskunnan esittely isältä, joka jo silloin pelkäsi kuollakseen. Pelkäsi, että hänen ulkopuolisuutensa kulkisi perintönä hänen lapsilleen. Hän sanoo:

"Kun näyttää sellaiselta kuin me, pitää aina olla tuhat kertaa parempi kuin kaikki muut, jottei joudu alistetuksi."

"Miksi?"

"Koska kaikki ovat rasisteja."

"Ovatko kaikki rasisteja?"

"Kaikki paitsi minä."

Näin juuri rasismi toimii. Se on aina osa velkaamme, historiaamme, meidän dna:tamme. Se on aina joku muu, ei koskaan täällä, minussa, meissä.

Millaista on olla kahdeksanvuotias ja katsoa toimintaelokuvia, joissa tummat miehet raiskaavat, kiroavat, lyövät naisiaan, kidnappaavat lapsiaan, manipuloivat ja valehtelevat ja ryöstävät ja pahoinpitelevät? Millaista on olla 16, 19, 20, 32-vuotias ja nähdä samaa isähahmoa uudelleenkäytettävän kerta toisensa jälkeen?

Millaista on olla yhdeksän ja päättää olla luokan pinko, maailman paras silmänpalvoja? Kaikki menee suunnitellusti ja vain sijaiset jotenkin automaattisesti olettavat meidän olevan luokan häirikköjä.

Millaista on olla kymmenien skinien jahtaama ensimmäistä muttei viimeistä kertaa? He näkevät yhteisen vartalomme, he karjuvat, me juoksemme, me piiloudumme, verenmaku suussa. Meidän yhteinen sydämemme hakkaa koko matkan kotiin.

Millaista on olla yksitoista ja lukea sarjakuvakirjaa, missä itämaiset ihmiset ovat mystisen eksoottisia, kauniin ruskeasilmäisiä ja sensuelleja, mutta samalla petollisia?

Millaista on olla 12-vuotias ja mennä kuuntelemaan cd:tä levykauppaan ja joka kerta vartijat alkavat vaania sinua kuin hait, puhuvat radioihinsa? He seuraavat vain parin metrin päässä, ja me yritämme käyttäytyä tavallisesti.

Yritämme kaikkemme näyttääksemme mahdollisimman lainkuuliaisilta. Kävele normaalisti Beatrice. Hengitä tavallisesti. Lähesty levyhyllyä ja kurkota Tupac-levyä niin, että näytät, ettet suunnittele sen varastamista.

Vartijat jatkavat vaanimista ja jossain, syvällä sisällä, syvällä yhteisessä vartalossamme kuitenkin on se häpeällinen nautinto saada maistaa samaa todellisuutta, joka vangitsi isämme. Saada selitys sille, miksei isiämme ikinä onnistanut täällä. Miksi heidän unelmansa kuolivat palautettujen hakemuskirjeiden mereen.

Millaista on olla 13- vuotias ja kuulla vapaa-ajantalolla tarinoita? Kaverin isoveli, joka sanoi vastaan poliisille ja heitettiin mustaanmaijaan verissä päin. Kaverin serkku, jonka vartija otti kiinni ja pahoinpiteli siinä pikkuisessa huoneessa Slussenin metrolaiturilla. Vartija käytti puhelinluetteloita reisien päällä mustelmien välttämiseksi.

Isän kaveri N, jonka poliisipartio löysi ja sulki känniputkaan epäselvän puheen takia. Vasta seuraavana päivänä poliisit huomasivat, että jotain oli pielessä. Ensiavussa havaittiin aivoverenvuoto. Hänen tyttärensä totesi hautajaisissa: "Jospa he vain olisivat soittaneet, niin olisin voinut kertoa, ettei isä juonut alkoholia."

Millaista oli olla 13 ja puoli ja elää kaupungissa, joka on laser-tähtäimellä varustetun kiväärimiehen piirityksessä? Hän ampuu 11 mustahiuksista miestä seitsemässä kuukaudessa ilman että poliisi puuttuu asiaan. Meidän yhteiset aivomme alkavat ajatella, että muslimeille käy aina huonoimmin. Aina niille, joilla on arabialainen nimi ja vähiten valtaa.

Ja ne tukahdetut muistot. Niin kuin poika koulussamme, jota kaikki kutsuivat juutalaiseksi. Hänet lukittiin ketjulla aitaan ja kaikki vain nauroivat hänen pyristelyilleen. Hän nauroi myös, tai yritti nauraa. Nauroimmeko me?

Millaista on olla 14-vuotias ja tulla ulos McDonaldsista ja kaksi poliisia kysyy papereita. Olla 15 ja istua kodinkoneliikkeen ulkopuolella, kun poliisiauto pysähtyy. Kaksi poliisia tulee ulos, kysyy paperit ja vielä, "Mitä tapahtuu illalla?" Sitten he palaavat autoon.

Ja koko ajan sisällä kiehuu. Ääni sanoo: "Heillä ei ole mitään hiton syytä tuomita meitä etukäteen. He eivät saa viedä kaupunkia meiltä univormuineen. On kiellettyä tehdä meistä turvattomia kotikortteleissamme.

Toinen ääni sanoo: "Jospa se oli meidän vikamme? Puhuimme varmaan liian kovaa. Meillä oli hupparit ja lenkkarit. Meillä oli liian suuret farkut ja niissä epäilyttävän monta taskua. Virheemme oli rikoksille altis hiusten väri. Ihonvärimme olisi voinut olla hieman vaaleampi. Sukunimemme muistuttivat siitä, että tämä pikkuinen maa on osa suurempaa maailmaa. Me olimme nuoria. Kaikkihan toki muuttuisi, kun tulemme vanhemmiksi.

Yhteinen vartalomme kasvoi, Beatrice Ask. Nuorisotalo jäi taakse, huppari vaihtui mustaan takkiin, hattuun ja kaulaliinaan. Lopetimme koripallon pelaamisen ja aloimme päntätä taloustiedettä Kauppakorkeassa Tukholmassa.

Sitten eräänä päivänä seisomme Keskusaseman ulkopuolella ja kirjoitamme huomioita vihkoon (jopa meillä taloustieteen opiskelijoilla oli salainen haave tulla kirjailijaksi). Äkkiä joku tulee oikealta puoleltamme. Riski mies, jolla on korvakuuloke. "Mikä on tilanne?" Mies kysyy paperit ja sitten väänsi kätemme poliisiotteeseen ja vei meidät mustaanmaijaan. Siellä ilmeisesti saisimme istua kunnes hän saisi varmistuksen, että olemme todella se, kuka sanoimme olevamme.

Ilmeisesti tuntomerkkimme sopivat johonkin hälytykseen. Ilmeisesti näytimme joltakulta toiselta. 20 minuuttia istuimme poliisiautossa. Yksin. vaikka ei kuitenkaan yksin. Satoja ihmisiä meni ohi. He vilkaisivat meihin ja supisivat: "Siinä. Yksi lisää. Taas yksi, joka käyttäytyy täysin ennakkoluulojemme mukaan."

Toivon, että olisit ollut kanssani, Beatrice Ask. Mutta et sinä ollut. Minä istuin siellä yksin. Minä kohtasin kaikki ohikulkijoiden katseet ja yritin viestittää, etten ole syyllinen. Minä vain seisoin tietyssä paikassa ja näytin tietynlaiselta. On vain vaikea todistaa syyttömyyttään mustanmaijan takapenkiltä.

On mahdotonta olla osa yhteisöä, kun Valta jatkuvasti olettaa sinun olevan niitä toisia.

20 minuutin kuluttua meidät vapautettiin maijasta. Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä. Sen sijaan vain: "Voit mennä nyt." Adrenaliinintäyttämä vartalomme lähtee paikalta ja aivomme ajattelevat: "Minun pitäisi kirjoittaa tästä." Sormemme eivät kuitenkaan tiedä, ettei niin tapahtuisi.

Sillä kokemuksiamme, Beatrice Ask, ei voi mitenkään verrata siihen, mitä tapahtuu muille. Vartalomme on kasvanut rajojemme sisällä, äitimme on Ruotsista. Todellisuutemme on pumpulia verrattuna siihen, mitä tapahtuu todella voimattomille, varattomille, paperittomille. Meitä ei uhkaa karkotus. Meitä ei uhkaa vankila, jos palaamme.

Tietoisuus toisten paljon pahemmasta tilanteesta sai meidän valitsemaan hiljaisuuden sanojen sijaan.

Vuodet vierivät ja paljon myöhemmin esiteltiin Reva (laittomien siirtolaisten karkotuskampanja, toim. huom.). Poliisit alkoivat tarkistaa kauppakeskuksia ja vahtivat paikkoja, joissa autettiin paperittomia ja perheitä, joiden Ruotsissa syntyneitä lapsia on karkotettu maihin, joissa lapset eivät ikinä ole käyneet.

Ruotsin kansalaisia pakotetaan näyttämään passinsa oleskeluoikeutensa todistamiseksi. Samalla tietty oikeusministeri selitti, ettei ole kyse rotuprofiloinnista, vaan henkilökohtaisista kokemuksista. Vallan rutiinia. Väkivallan käytäntöä. Kaikki vain tekevät työtään. Vartijat, poliisit, tullivirkailijat, poliitikot, kansa.

Tässä kohdassa te keskeytätte sanoen: " Kuinka vaikeaa se on ymmärtää? Kaikkienhan pitää noudattaa lakia." Ja me vastaamme: " Mutta ajattele jos laki on laiton."

Silloin te sanotte: "Kaikki on kiinni priorisoinista eikä meillä ole äärettömästi varoja." Me vastaamme: "Miksi aina löytyy rahaa heikkojen vainoamiseen, muttei koskaan heidän puolustamiseensa?"

Ja te sanotte : "Miten me voisimme yhdistää laajan sosiaalisen turvan ja samalla toivottaa kaikki tervetulleiksi?" Me epäröimme ja selvitämme kurkkua. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin meillä ei ole mitään päivänselvää vastausta tuohon. Tiedämme kuitenkin, ettei yksi ihminen koskaan voi olla laiton ja jotakin on tehtävä, kun univormut levittävät turvattomuutta ja laki kääntyy omaa väestöä vastaan.

Tässä kohtaa sinä saat tarpeeksesi, Beatrice Ask. Yrität poistua vartalostamme. Ajattelet juuri kuten lukijat, että tämä on jatkunut liian pitkään. Tämä on vanhan toistoa, josta ei tule pisteitä.

Olet oikeassa, tälle ei tule koskaan mitään loppua. Ei ole ratkaisua, ei hätäuloskäyntiä. Kaikki vain toistuu, koska rakenteet eivät häviä äänestämällä Reva pois. Reva on looginen jatko jatkuvalle sorrolle.

Reva elää kyvyttömyydessämme muuttaa jähmettynyttä kansallista kuvaamme. Tänä iltana ravintolan jonossa lähellä sinua ei-valkoiset henkilöt toivovat, ettei portsari pysäytä heitä.

Aamulla sinun asuntojonossasi he käyttävät ulkomaalaisen etunimensä kanssa puolisonsa sukunimeä, jottei heitä poistettaisi listalta. Aivan tavallinen ruotsalainen kirjoitti juuri työhakemukseen tikkukirjaimin "SYNTYNYT JA KASVANUT RUOTSISSA" vain siksi, että hän tietää mitä muuten tapahtuu. Kaikki tietävät, mitä muuten tapahtuu. Mutta kukaan ei tee mitään.

Sen sijaan keskitymme paikantamaan ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne turvallisuuden takia. Sen turvallisuuden takia, jota me niin ylpeästi tarjoamme joillekin kansalaisillemme. Ja minä kirjoitan: "me", koska me olemme iso osa kokonaisuutta, tätä yhteiskuntaa. Me.

Voit mennä nyt.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194801807827/artikkeli/puheenaihe+milloin+henkilokohtainen+kokemus+muuttuu+rasismiksi+.html

[guest8788]

Krokotiilinkyyneleet pyyhittyäni totean, että ainoa keino muuttaa asenteita on sellaisen porukan maahantulon torppaaminen, jotka aiheuttavat huomattavasti enemmän ongelmia ja resurssien haaskaamista kuin kantaväestö. Tarvittavat asennemuutokset seuraavat vuosikymmenen viiveellä. Jatkuva moku-naminami-propaganda, uhriutumisleikit (harva lopulta kunnioittaa valittajia) ja rasismin metsästäminen kantaväestön keskuudessa tuottavat pitkällä tähtäimellä päinvastaisen tuloksen. On myös se mahdollisuus, että ihmiset "noin yleensä" eivät pidä muukalaisista keskuudessaan. Kuinka kauan afgaanit tai irakilaiset sietäisivät yhteiskuntaansa ihan mistä tahansa syystä asettautuvia pellavapäitä? Ja mitä aiheeseen tarkemmin tulee, niin tarkastukset ovat se hinta, mitä tietyt maahanmuuttajaryhmät maksavat Ruotsin avokätisyydestä. Tough shit, get over it.

[Professori]

Yhdyn pitkälti MrFinlandin johtopäätöksiin.

[dothefake]

Heikkojen vainoaminen on niin väärin!

[Iloveallpeople]

Miksi nämä maahanmuuttajat eivät ikinä ole vihaisia samasta maasta tulleille, jotka nostavat heidät työttömyys- ja rikostilastojen kärkeen? Syytös kohdistuu aina niihin, jotka käyttävät tätä tilastoista saatua ennakkotietoa tehdäkseen maasta paremman paikan ja luodakseen paremman ja turvallisemman tulevaisuuden kaikille.

Minä ymmärsin jo yläasteella, että vartija seuraa kaupassa siksi, että nuoret näpistelevät enemmän, enkä loukkaantunut siitä, koska ymmärsin, että vartija tekee työtään tietämiensä todennäköisyyksien mukaan. Kirjeen kirjoittaja ei tajua tätä yhteyttä vieläkään, vaikka on jo aikuinen.

[Veikko]

Yhdyn pitkälti MrFinlandin johtopäätöksiin.

Samoin minä. Kirjoitin jo aikaisemmin jossain ihmettelyni siitä, kuinka me, jotka otamme vastaan nämä pyytämättä tänne pyrkivät ulkoisen ominaispiirteen omaavat, ruokimme heidät, vaatetamme heidät, asutamme heidät keskuuteemme, huolehdimme vastikkeetta kaikista heidän tarpeistaan kuunnellen samalla heidän loputtomia vaatimuksiaan erikoiskohtelusta - ja teemme tämän kaiken vaatimatta heiltä yhtään mitään, niin kuinka me olemme tässä rasisteja. Jos tämä on sitä rakenteellista rasismia, niin lopettakaamme tämä kaikki heti.

[gloaming]

Sukunimemme muistuttivat siitä, että tämä pikkuinen maa on osa suurempaa maailmaa.

Ne muistuttavat siitä, että heidän paskastaniansa on alikehittynyt, tapaperkoinen, sivistymätön, umpiköyhä; maailman persereikä, maailman paskakasa.

Asetelma on juurikin päinvastoin, suurempi maailma on Ruotsi, Suomi jne. kehittyneet maat. Kansainvälisyys on ruotsalaisuus, suomalaisuus jne. kehittyneiden maiden identiteetit.

Kaverin serkku, jonka vartija otti kiinni ja pahoinpiteli siinä pikkuisessa huoneessa Slussenin metrolaiturilla. Vartija käytti puhelinluetteloita reisien päällä mustelmien välttämiseksi.

Taidettu katsoa hieman liikaa amerikkalaisia väkivaltaelokuvia, kun todellisuus ja fiktio noin menevät sekaisin.

[guest8788]

Tiedostava ja olennaisuuksiin tarttuva yksilö tietenkin sanoisi, että Jonas Khemiri on ruotsalainen (synt. Tukholmassa), äiti myös ruotsalainen ja isä tunisialainen.  Vastaisin että Khemirin toiseus on seurausta hänen vanhempiensa - eritoten äitinsä - ratkaisuista. Ulkoinen olemus linkittää hänet Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.

Wikipedia-sivu Khemiristä on kuitenkin lähinnä kertomus menestyksestä ja tämä kertomus huipentuu hänen kotisivuillaan, josta löytyy linkkejä kirja-arvosteluihin New York Timesin sivuille jne. Uskallan väittää, että valtaosa tuosta menestyksestä johtuu nimenomaan hänen toiseudestaan, minkä varaan hän on rakentanut kirjailijanuransa. Tällä en halua vähätellä hänen ansioitaan kirjailijana. Mutta keksiikö joku toista ruotsalaiskirjailijaa, jonka esikoisnäytelmä pyörisi kantaesityspaikka Tukholman lisäksi Suomessa (Kansallisteatteri), Ranskassa, Norjassa, Saksassa (5 teatteria), Itävallassa, Jenkeissä (New Yorkissa), Iso-Brianniassa ja Etelä-Koreassa.

"The play [Invasion!] assaults our deepest prejudices about identity, race and language. At once hilarious, disturbing and poignant, this deeply subversive play deconstructs a threatening identity – the Arabic male – and forces us to confront our own cultural identity."

Lisäys: jos Khemiri on ruotsalainen, niin miksi hänen kokemuksensa eivät ole ruotsalaisia? Miksi hän kirjoittaa poikkeuksetta toiseuden edustajista, arabi-identiteetistä jne? Eikö syntyperäisyys sekä kieleen ja paikalliseen kulttuuriin kasvaminen tuotakaan jäsenyyttä tuohon samaiseen kulttuuriin, eli ruotsalaisuuteen? Tiedän esimerkkejä elävästä elämästä [tm], joilla ensisijainen identiteetti on 'irakilainen', vaikka nämä koko elämänsä Suomessa eläneet henkilöt eivät ole koskaan käyneetkään Irakissa.

[Taimi]

Suomessa voi rasismia vastaan taistellessaan joutua itse syytetyksi rasismista.   

[gloaming]

Tiedostava ja olennaisuuksiin tarttuva yksilö tietenkin sanoisi, että Jonas Khemiri on ruotsalainen (synt. Tukholmassa), äiti myös ruotsalainen ja isä tunisialainen.

Olennaista on se identiteetti, jonka Khemiri itse on omaksunut ja kokee. Ja sen voit lukea vaikka yltä. Ei tässä diskurssissa voi valita useampaa identiteettiä samaan aikaan.

Wikipedia-sivu Khemiristä on kuitenkin lähinnä kertomus menestyksestä ja tämä kertomus huipentuu hänen kotisivuillaan, josta löytyy linkkejä kirja-arvosteluihin New York Timesin sivuille jne. Uskallan väittää, että valtaosa tuosta menestyksestä johtuu nimenomaan hänen toiseudestaan, minkä varaan hän on rakentanut kirjailijanuransa.

Taustoituksena lue Mats Dagerlindin kolumni Avpixlatissa.

[Sietäjä]

Taustoituksena lue Mats Dagerlindin kolumni Avpixlatissa.

Joka tietysti on sataprosenttisen objektiivinen ja kertoo totuuden.

[mietinen]

Ruotsin maahanmuuttopolitiikka: loppumaton kriisi ilman ratkaisua

Tässä kohdassa te keskeytätte sanoen: " Kuinka vaikeaa se on ymmärtää? Kaikkienhan pitää noudattaa lakia." Ja me vastaamme: " Mutta ajattele jos laki on laiton."

Silloin te sanotte: "Kaikki on kiinni priorisoinista eikä meillä ole äärettömästi varoja." Me vastaamme: "Miksi aina löytyy rahaa heikkojen vainoamiseen, muttei koskaan heidän puolustamiseensa?"

Ja te sanotte : "Miten me voisimme yhdistää laajan sosiaalisen turvan ja samalla toivottaa kaikki tervetulleiksi?" Me epäröimme ja selvitämme kurkkua. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin meillä ei ole mitään päivänselvää vastausta tuohon. Tiedämme kuitenkin, ettei yksi ihminen koskaan voi olla laiton ja jotakin on tehtävä, kun univormut levittävät turvattomuutta ja laki kääntyy omaa väestöä vastaan.

Tässä kohtaa sinä saat tarpeeksesi, Beatrice Ask. Yrität poistua vartalostamme. Ajattelet juuri kuten lukijat, että tämä on jatkunut liian pitkään. Tämä on vanhan toistoa, josta ei tule pisteitä.

Olet oikeassa, tälle ei tule koskaan mitään loppua. Ei ole ratkaisua, ei hätäuloskäyntiä. Kaikki vain toistuu, koska rakenteet eivät häviä äänestämällä Reva pois. Reva on looginen jatko jatkuvalle sorrolle.

Ihminen ei minustakaan voi olla laiton, mutta hänen tekonsa voivat olla. Tietääkseni mihinkään länsimaihin (jos muihinkaan) maihin ei voi muuttaa vapaasti. Koska rajatarkastukset Schengen-alueen sisällä on poistettu, niin se on johtanut viranomaisten tarpeeseen valvoa maan sisällä tapahtuvaa toimintaa.

Reilu Eurooppa? EU-yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa, Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, 2012

Schengenin sopimus takaa vapaan liikkumisen sopimusmaiden sisällä. Wallgrenin mukaan samalla hyväksyttiin se, että kun valvontaa ei enää ole valtioiden rajoilla, niin kompensaationa annetaan lupa valvoa kaikkia kaikkialla. Siitä ei nouse hälyä, sillä kaikki eivät lisääntynyttä valvontaa huomaa. "Meitä kaikkia valvotaan, mutta de-politisoitunut keskiluokka ei huomaa eroa. Tarkkailu ja seuranta kohdistuvat kahteen ryhmään: poliittisesti aktiivisiin kansalaisiin ja muualta tulleisiin, esimerkiksi paperittomiin."

Jonas Hassen Khemirin mukaan Ruotsin valtio ei ole panostanut ollenkaan maahanmuuttajien auttamiseen, vaan kaikki rahat on käytetty maahanmuuttajien vainoamiseen. Jonas ei näe ratkaisua kriisin taloudelliseen puoleen. Hän ei näe loppua kriisille. Ruotsin hallitus on umpikujassa maahanmuuttopolitiikkansa kanssa.

Onko hyvinvointivaltion olemassaolon turvaaminen, valikoimalla maahanmuuttajia sortoa? Perustellusti voidaan sanoa, että kyllä, koska osa maahanmuuttajista ei saa toteutettua omaa tahtoaan. Toisaalta taloudellisesti tehokkain tapa nostaa ihmisten hyvinvointia kehitys- ja kriisimaissa on turvata heille koulutus ja pääsy verkkoon. Eli sortaako muutamaan maahanmuuttajaan panostava nykyinen maahanmuuttopolitiikka kokonaisia syntymättömiä sukupolvia?

[guest8788]

Taustoituksena lue Mats Dagerlindin kolumni Avpixlatissa.

Joka tietysti on sataprosenttisen objektiivinen ja kertoo totuuden.

Vain pieni lapsi voi odottaa kirjoitelmalta tuollaisten kriteerien täyttymistä, varsinkin kolumnin kohdalla. 'Totuus' on muutenkin metafysiikan puolelle menevää käsitteistöä.

[gloaming]

Taustoituksena lue Mats Dagerlindin kolumni Avpixlatissa.

Joka tietysti on sataprosenttisen objektiivinen ja kertoo totuuden.

Siis kolumni. Eli mielestäsi hän valehtelee? Skeptisyytesi olisi paljon toimivampaa, jos näyttäisit, millä tavalla.

[Sietäjä]

Taustoituksena lue Mats Dagerlindin kolumni Avpixlatissa.

Joka tietysti on sataprosenttisen objektiivinen ja kertoo totuuden.

Vain pieni lapsi voi odottaa kirjoitelmalta tuollaisten kriteerien täyttymistä, varsinkin kolumnin kohdalla. 'Totuus' on muutenkin metafysiikan puolelle menevää käsitteistöä.

Valitettavan usein vain aikuisetkin ihmiset lukevat oman puolen tai omaa näkemystä tukevat kirjoitukset absoluuttisena totuutena ja vastapuolen jutut propagandana.

[KalleK]

Kirjailija syyttää Ruotsia rasismista
Khemiri sanoi, että ehkä hän sitten itse ymmärtäisi vastavuoroisesti paremmin, millaista on olla nainen patriarkaalisessa politiikan maailmassa.

Patriarkaalisessa?

Salli minun nauraa. Ruotsi voi olla sitä ja tätä, mutta patriarkaalinen se ei ole vähäisemmässäkään määrin, millään elämän osa-alueella.

Toki kunnon ruotsalaisfeministi ei ole tyytyväinen ennen kuin koko miessukupuoli ja kaikki miehen olemassaolosta muistuttavat asiat on hävitetty maanpinnalta tykkänään ja lopullisesti. Siihen asti hän tulee kitisemään patriarkaalisesta sorrosta joka helvetin yhteydessä.

[guest8788]

Ruotsi on ehkä maailman koko universumin emaskuloiduin kolkka.

[gloaming]

Ruotsi on ehkä maailman koko universumin emaskuloiduin kolkka.

Itse ovat asetelman siksi saattaneet ja itse heillä on kaikki valta asetelma muuttaa. Vastapuolihan on toivottoman heikko, pelkkää bluffia. Pelkkiä sanoja, ei voimaa.

[KalleK]

Ja johan se ummamummakin saatiin tähän yhteyteen revittyä: http://www.hs.fi/kulttuuri/Umayya+Abu-Hanna+Suomen+rasismikeskustelu+Ruotsin+70-luvun+tasolla/a1363326021690

Ummamumma mumisee mm. : "Maahanmuutto ei ole vähenemässä. Se on iso kysymys. Käytämme aikaa mustavalkoiseen puheeseen, siihen, olemmeko puolesta vai vastaan. Ollaanko persuja vai ei-persuja. Se ei vie mihinkään."

Se vähenee kyllä, kun sitä vähennetään. Simple as that.

[Sietäjä]

Taustoituksena lue Mats Dagerlindin kolumni Avpixlatissa.

Joka tietysti on sataprosenttisen objektiivinen ja kertoo totuuden.

Siis kolumni. Eli mielestäsi hän valehtelee? Skeptisyytesi olisi paljon toimivampaa, jos näyttäisit, millä tavalla.

Silloin kun on todisteita, ei tarvitse olla skeptinen. Useimmitenhan jutut aina perustuvat todellisuuteen, niin varmaan Dagerlindin ja Khemirinkin. Se miten totuus kerrotaan saattaakin sisältää sitten tulkintaa.

[Outo olio]

Minä ymmärsin jo yläasteella, että vartija seuraa kaupassa siksi, että nuoret näpistelevät enemmän, enkä loukkaantunut siitä, koska ymmärsin, että vartija tekee työtään tietämiensä todennäköisyyksien mukaan. Kirjeen kirjoittaja ei tajua tätä yhteyttä vieläkään, vaikka on jo aikuinen.

Minä kävin kerran kauppareissulla useammassa saman alan kaupassa, ja siis toiseen kauppaan mennessäni minulla oli jo aikaisemmasta kaupasta ostettuja saman kategorian tuotteita kassissa. Arvasin että vartijat varmasti tarkistavat, joten otin etukäteen kuitin valmiiksi. Niin tapahtuikin, että kassojen jälkeen vartija tuli ja pyysi saada tarkistaa kassin. Sanoin että siitä vaan, ja näytin kuittia ja selitin asian. Vartija syynäsi kassin ja kuitin ja sanoi sitten että ahaa, asia selvä, pahoitteluni. Minä taas vastasin että ei mitään syytä pahoitella, ymmärrän täysin että näytän epäilyttävältä, ja juuri noin kuuluukin toimia, juuri näin ne näpistelijät jäävät kiinni, ja jos eivät jää, ja tavaraa varastetaan, niin se hävikki menee sitten suoraan tuotteiden hintoihin, ja minä ja muut maksamme jatkossa enemmän. Toivotin sitten vielä hyvä päivänjatkoa ja lähdin siitä kotiin. Sen pituinen se.

[elven archer]

Vau. Olipa lapsellinen kirjoitus. Positiivisena asiana se osoitti hienosti, joskin tahattomasti, että menestyminen yhteiskunnassa ei välttämättä tarkoita sopeutumista. Jos ihminen haluaa olla ulkopuolinen, haluaa nähdä kaiken yksipuolisesti toisen osapuolen vikana, niin kyllähän se onnistuu.

En vain ymmärrä, miksi nuo ulkopuoliseksi itsensä kokevat, ja siten tekevät, niin kovasti viihtyvät noin poikkeuksellisen pahassa ja vihamielisessä maassa, koska sellainenhan sen täytyy olla, että tuollaisia syytöksiä voidaan esittää. Jossain muualla asiat ovat selvästi paremmin, jos Ruotsissa kerran asiat ovat kuvatun kurjasti. Miksi he eivät mene sinne muualle? Jos kerran Ruotsin pahuutta on myös se, että sen ovet eivät ole täysin avoinna, niin varmastihan ne sitten jossain muualla ovat. Mene sinne, Khemiri. Tee elämästäsi parempi. Jätä kuvaamasi helvetillinen rasismin täyttämä yhteiskunta oman onnensa nojaan, sillä et ole mitään velkaa sille, koska selvästihän se oman todistuksesi mukaan kohtelee sinua aivan kaltoin.

Mutta toisaalta, jos ruotsalaiset yhtyvät tuohon lapselliseen paatokseen, niin siitä vain. Omapahan on maansa. Täyttäkää yksi elämänlaadultaan maailman parhaista maista kiittämättömillä ulkopuolisiksi itsensä kokevilla ihmisillä ja katsokaa, mitä tapahtuu.

[Micke90]

Oikein tuli kyynel silmäkulmaan, kun joutui lukemaan noin kovasta ihmiskohtalosta. 

No, ei tasan tullut, vaan alkoi lähinnä vituttaa tuollainen itkuvirsi. 

Totta hitossa Ruotsissa poliisi pysäyttelee ulkomaalaisen nököisiä ja vierasta kieltä puhuvia, koska miten muuten he pystyisivät poistamaan Ruotsissa laittovasti notkuvat ulkomaalaiset? Yhteiskunta on jakaantunut ruotsalaisiin ja ei-ruotsalaisiin. Lähiöt ja koulut palavat ja poliisi joutuu menemään ulkomaalaislähiöihin täydessä mellakkavarustuksessa.

Ruotsiin tulee vuosittain yli 100 000 laillista mamua, joista 20-50 000 on pakolaisia ja heidän perheenjäseniään. Joidenkin arvioiden mukaan Ruotsissa elää jopa yli 50 000 laitonta mamua, jotka ovat pääsääntöisesti kielteisen päätöksen saaneita turvapaikkakiertolaisia. Heidän myötään myös monirikollisuus monikulttuurisuus kukoistaa ja voi hyvin ruotsalaisessa kansan- kansojenkodissa. Naiset joutuvat välttämään puskaraiskausten puskaseksin pelossa yksin pimeällä liikkumista tietyillä aluilla. Naisia häpeä- kunniamurhataan, lasten sukuelimiä silvotaan ympärileikataan ja pikkutyttöjä rätitetään hunnutetaan. Tutkimusten mukaan myös ruotsalaisten koulujen oppimistulokset ovat maailman pohjasakkaa huippuluokkaa.

Tätä monirikollisuus monikulttuurisuus on ihan aikuisten oikeasti eivätkä sitä joidenkin rupukirjailijoiden menestyskirjailijoiden lapselliset satuilut yhteiskunnalliset keskustelunavaukset muuksi muuta. 

Lämpimästi tervetuloa monirikolliseen monikulttuuriseen Ruotsiin! 

[Outo olio]

Aivan tavallinen ruotsalainen kirjoitti juuri työhakemukseen tikkukirjaimin "SYNTYNYT JA KASVANUT RUOTSISSA" vain siksi, että hän tietää mitä muuten tapahtuu. Kaikki tietävät, mitä muuten tapahtuu. Mutta kukaan ei tee mitään.

Niin, katsos kun Ruotsissa on aivan tavallista että joku on siellä syntynyt, ja koko ikänsä kasvanut, ja ei välttämättä halua/osaa puhua sanaakaan ruotsia. Sen vuoksi pitää olla tarkkana, kenet kutsuu työhaastatteluun, että ei myöhemmin voisi joutua syrjinnästä syytetyksi.

[chacha2]

Totta hitossa Ruotsissa poliisi pysäyttelee ulkomaalaisen nököisiä ja vierasta kieltä puhuvia, koska miten muuten he pystyisivät poistamaan Ruotsissa laittovasti notkuvat ulkomaalaiset? Yhteiskunta on jakaantunut ruotsalaisiin ja ei-ruotsalaisiin. Lähiöt ja koulut palavat ja poliisi joutuu menemään ulkomaalaislähiöihin täydessä mellakkavarustuksessa. ...

Tätä monirikollisuus monikulttuurisuus on ihan aikuisten oikeasti eivätkä sitä joidenkin rupukirjailijoiden menestyskirjailijoiden lapselliset satuilut yhteiskunnalliset keskustelunavaukset muuksi muuta. 

Jonas Hassem Khemiri on ' Swede of  the Week':

A writer who dared a minister to get in his skin
Published: 14 Mar 13 15:50 CET

An open letter by Swedish author Jonas Hassen Khemiri challenging Justice Minister Beatrice Ask to "change skin" with him has sparked an unprecedented response in an ongoing debate about race and ethnicity, making him our pick for Swede of the Week.
It didn't take long for Khemiri's open letter to make waves across Sweden. By Wednesday morning, a #BästaBeatrice hashtag appeared on Twitter in which people shared their own experiences of racism in Sweden or offered criticism of Reva and the justice minister.
.

As it happens, the hashtag was spawned by 23-year-old Arman Maroufkhani, who moved from Stockholm to Dublin two years ago.

"When mum, who's worked in the Swedish pharmaceuticals industry longer than I've been alive, looks for work and is asked if she can take a language test #BästaBeatrice," his tweet read.

By the end of the day, the article generated more than 250,000 views on DN's website, more clicks than the most popular article of 2012 had generated in an entire year.

The article was also shared more than 60,000 times on Facebook and Twitter, and garnered more than 120,000 likes.

According to one social media expert, the article reached more or less every Twitter user in Sweden.

"For starters, it's a very good article, but it also contains a clear conflict and turns directly to a known person. That's a classic approach that works on Twitter which is very polarizing," Hampus Brynolf, a digital strategist at Intellecta told DN.

When reached by The Local for reaction, Khemiri seemed a bit taken aback by the response, but refused to be interviewed.

"I sort of feel I've said all that I need to say in the piece," he said.

Indeed, he also passed up on an opportunity to meet Ask face-to-face on Sveriges Television (SVT) on Thursday morning, leaving the justice minister to respond to Khemiri's challenge without him being in the room.

Speaking on SVT, Ask reiterated that police have "very clear" rules and that they can't arrest someone "simply because they have dark hair".

"This us and them mentality is regrettable," she added, admitting that Sweden has a "hidden xenophobia that makes people feel like they are on the outside".
.

"And here you cut in and say: but how hard is it to understand? Everyone must follow the law. And we answer: but what if the Law is illegal?" he writes before highlighting the helplessness felt by many in the face of Reva and what it represents.

"Reva is a logical extension of constant, low-intensity oppression; Reva will live on in our inability to formulate our hardened national image.

"And tonight in a queue outside a pub near you, non-white people will systematically spread out so they aren't stopped by the bouncer, and tomorrow in your housing queue, those with foreign names will use their partner's surname in order to avoid being passed over, and recently in a job application a totally regular Swede wrote "BORN AND RAISED IN SWEDEN" in upper-case letters simply because she knows what will happen otherwise."

David Landes
Follow David Landes on Twitter

Editor's Note: The Local's Swede of the week is someone in the news who - for good or ill - has revealed something interesting about the country. Being selected as Swede of the Week is not necessarily an endorsement.

http://www.thelocal.se/46736/20130314/#.UUc2p445vzI boldaukset oma


Edit, boldasin vähän llisää