Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[ikuturso]

Nyt itketään, että nuorten ruotsin kielen taidot eivät riitä korkeakoulussa "virastoruotsin" kurssille.

Juurihan ruotsin kielen opiskelu pakotettiin jo ala-asteelle.

Eikö raskaana oleville naisille voisi alkaa myydä jotain vöitä, jossa olisi kaiuttimet juttelemassa sikiölle bättre språkia?
MUOKS: anteeksi ei myydä, vaan verorahoilla kustantaa. Tämä ei tietenkään koskisi maahanmuuttajia tämä pakko.

-i-

[jmk]

Eikö raskaana oleville naisille voisi alkaa myydä jotain vöitä, jossa olisi kaiuttimet juttelemassa sikiölle bättre språkia?
MUOKS: anteeksi ei myydä, vaan verorahoilla kustantaa. Tämä ei tietenkään koskisi maahanmuuttajia tämä pakko.

Tietenkin tämä ulotetaan myös maahanmuuttajiin, mutta siten järkeistettynä, että eihän mikään virasto rupea niitä vöitä konkreettisesti ostelemaan. Virasto myöntää jokaiselle maahanmuuttajaäidille vyön ostoon 200 euron ostokupongin, joka kelpaa kaikissa isoissa elektroniikkaliikkeissä. Jotta ei mene liian tarkaksi nysväämiseksi kupongin sääntöjen kanssa, niin kuponki kelpaa mihin tahansa tuotteisiin.

[Roope2]

Kun hulluja vaatii, voi lohdutukseksi saada murusia. Ja päänsilityksiä, että ei sinulla ole isoa päätä. 

[Luotsi]

RKP menee kuntavaaleihin vaatimalla pakkoruotsin laajentamista varhaiskasvatukseen.

RKP haluaa, että toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa jo varhaiskasvatuksessa

Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP lähtee kuntavaaleihin koulutuskärjellä. RKP haluaa muun muassa, että toisen kansalliskielen oppiminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa.

Puolue korostaa tänään julkaistussa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan vähemmistöjen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien merkitystä.

Yle 4.2.2025

RKP vaatii myös muun muassa maahanmuuttajalapsille englanninkielisiä opintopolkuja ja ruotsinkielistä kotouttamista, kuntiin anonyymiä rekrytointia, laajaa terveydenhoitoa laittomille siirtolaisille sekä "tietoisuuskampanjoita haitallisten normien ehkäisemiseksi".

Nämä RKPn kampanjoinnit ovat aina luokkaa "näön vuoksi ja oman uskon vahvistukseksi". Omat eli rantaruotsalaiset äänestävät joka tapauksessa ja muut eivät kumminkaan. Ei liikahda vesi ankkalammikossa. Tulos tulee olemaan sama kuin viimeksi (5%), parin promillen heilahdus jo huimaisi.

[Roope]

Muuten ei kai ainuttakaan kommenttia Rkp:n pakkoruotsiavauksesta suomenkielisessä valtamediassa, mutta Höblältä ei jäänyt huomaamatta ja käsittelemättä, että kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) oli kehdannut kritisoida somessa Rkp:n kuntavaalialoitetta pakkoruotsin ulottamisesta myös päiväkoteihin ja vaatia sen sijaan pakkoruotsin lopettamista.

Tere Sammallahti

RKP esittää ruotsin kielen opiskelun aloittamista päiväkodeissa. Ei kiitos, ei todellakaan. Päiväkotien henkilökunnilla on jo nykyään kädet täynnä töitä, että piltit ovat saadaan valmiiksi peruskouluun. Millä ihmeen resursseilla velkasuossa kyntävät kunnat järjestäisivät ruotsin kielen opettamisen päiväkodeissa? Puhumattakaan nyt siitä, millaisen kansantaloudellisen haitan Ruotsin kielen pakollisuus muutenkin Suomelle aiheuttaa.

Miettikääpä. Kun suomalainen menee ulkomaille, ajatellaan, että pitää opetella paikallinen kieli. Tämä on tietysti ihan oikein. Toisaalta, kun Suomeen tulee ulkomaalainen, häneltä ei muka saa vaatia Suomen kielen taitoa, vaan hänelle palkataan tulkki suomalaisten piikkiin. Ja kun joku suomea kyllä osaava suomenruotsalainen ei vain halua puhua suomea, niin kaikki muut suomalaiset pakotetaan opettelemaan ruotsia. Ja vieläpä erittäin heikoin tuloksin. Nähdäkseni loogisempaa olisi vaatia kaikilta Suomessa asuvilta suomen kielen osaamista, vai olenko aivan hakoteillä?

Toisinaan sitä miettii, että mikä RKP:n todellinen tarkoitus politiikassa on? Onhan se kielipolitiikkakin politiikkaa, mutta kai uskottavalla puolueella pitäisi olla muutakin? RKP:lle kun näyttää olevan tärkeää lähinnä ruotsinkielisten alueiden erityisoikeudet ja niihin kytkeytyvät tulonsiirrot. Ahvenanmaa, nuuskapussien maut, sipsitehtaidet verohelpotukset, ruotsin kielen erityisasema ja niin edespäin. Se, paljonko nämä estottomalta korruptiolta löyhkäävät erioikeudet muuta Suomea näivettävät ja muiden suomalaisten elämää nakertavat, tuntuu olevan RKP:lle täysin merkityksetöntä. Harmi kyllä.

Ei enää. Ruotsinkielen pakollisuus pitää poistaa kaikilta kouluasteilta ja siirtyä vapaavalintaiseen toiseen kieleen. Harva tietää, mutta tämä on myös kokoomuksen virallinen kanta. Mielestäni kunnille voidaan antaa vapaus päättää, mitä kieliä kunnan kouluissa opetetaan. Espoossa varmasti opetettaisiin laajasti ruotsia siinä, missä Inarissa, Oulussa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa jotain muuta. Tämä malli nostaisi suomalaisten kielitaitoa, myös ruotsinkielen laadullista tasoa.

Facebook 6.2.2025

Hbl: Tere Sammallahti rasar mot skolsvenskan – vad tycker Samlingspartiet? 7.2.2025  (maksumuuri)

Jutussa käydään läpi kokoomuksen kansanedustajan kirjoitusta, minkä jälkeen kilautetaan puoluesihteeri Timo Elolle, että mitäs tämä tällainen peli on kokoomukselta ja mikä on puolueen linja, kun tällaista kirjoitellaan.

Mutta kuinka puolue suhtautuu pakolliseen ruotsin opetukseen?

– Me korostamme valinnanvapautta kielivalinnoissa. Vieraan kielen sijaan olisi voitava valita myös toinen kotimainen, tiivistää puoluesihteeri Timo Elo.  (käännös)

[Lalli IsoTalo]

... kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) oli kehdannut kritisoida somessa Rkp:n kuntavaalialoitetta pakkoruotsin ulottamisesta myös päiväkoteihin ja vaatia sen sijaan pakkoruotsin lopettamista.

Pöh! Pakkoruotsi pitää ulottaa myös pre-päiväkotitoimintaan.

- Lapsille pitää lukea vain ruotsinkielisiä satuja, ja puhua ruotsia.
- Ja raskausaikana äidin pitää kuunnella vain ruotsinkielisiä biisejä, kuten myös
- molempien vanhempien, kun raskautta saatetaan alkuun.

Näin päästäisiin vähitellen asiallisen pakottamisen alkuun.

[jmk]

Pöh! Pakkoruotsi pitää ulottaa myös pre-päiväkotitoimintaan.

Myös elämän toinen pää on huomioitava. Vanhainkoteihin pakolliset ruotsinkieliset tv-tunnit ja iltapäiväkahvit. Hautajaisiin vähintään 40 % ruotsinkielistä ohjelmaa. Hautakiveen kaiverrus po booda sprook.

[Golimar]

 

Mielipide | Ruotsin kieltä tarvitaan myös Vantaalla

Vaikka ruotsinkielisiä on Vantaalla vain kaksi prosenttia asukkaista, on meitä kuitenkin yli 5 000, kirjoittaja muistuttaa.

Vantaan vihreiden valtuutettu Eva Tawasoli kirjoittaa Instagramissa, että kouluruotsi pitäisi lakkauttaa. Tawasolin mielestä ruotsin kielen opetus on haaskausta.

Ruotsin kielen osaaminen avaa ovia.

Olen täysin eri mieltä. Ruotsin kielen osaaminen avaa ovia. Suomi ja Ruotsi ovat äskettäin liittyneet Naton jäseniksi ja maiden välinen yhteistyö tulee lisääntymään. Yhteistyö sujuu paremmin ja sujuvammin ruotsin kielellä myös muiden Pohjoismaiden kanssa.

Englanti ei saa muodostua yhteistyökieleksi pohjoismaisessa yhteistyössä. Ruotsin kielen taito avaa myös työmahdollisuuksia, sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Lisäksi, ruotsi on helppo kieli oppia ja kun kielen on oppinut, on paljon helpompi oppia muita kieliä kuten saksan kieltä.

Tawasolin mielipide vaikuttaa aika ahdasmielisestä. Tästä näemme myös, että muut puolueet kuin RKP eivät puolusta ruotsinkielisten asioita Vantaalla. Meitä ruotsinkielisiä on vain kaksi prosenttia asukkaista, mutta meitä on kuitenkin yli 5 000.

Carola Bäckström (r.),

Martinlaakso

https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8278341

[Voitto Ankka]

Hitto, kun en löydä pirullakaan netistä tätä, mutta olen aika varma, että silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen otti jossakin vaiheessa kantaa Israeliin, jossa arabivähemmistö joutuu koulussa opiskelemaan hepreaa, ja Halonen kutsui ihmisoikeusrikkomukseksi sitä, että vähemmistö pakotetaan opiskelemaan enemmistön kieltä. Samaan aikaan omassa maassa enemmistö pakotetaan opiskelemaan vähemmistön kieltä, mutta se oli Haloselle ihan ok.

Muistaako kukaan muu tällaista kannanottoa?

j.

[Roope]

Vantaan vihreiden valtuutettu Eva Tawasoli kirjoittaa Instagramissa, että kouluruotsi pitäisi lakkauttaa. Tawasolin mielestä ruotsin kielen opetus on haaskausta.

Piti tarkistaa, käyttääkö joku pakkoruotsin vastustaja tosiaan harhaanjohtavaa ilmausta "kouluruotsin lakkauttaminen", kun kyse on pakollisen kouluruotsin lakkauttamisesta.

Eva Tawasoli: Pakollinen ruotsi päiväkoteihin?

RKP:n kuntavaaliohjelman ykkösnosto oli pakollisen ruotsin laajentaminen varahaiskasvatukseen saakka.

Pakollista ruotsin kielen opetusta ei kyllä ole mitään syytä laajentaa, vaan ruotsin pakollisuudesta olisi syytä luopua. Tiedän, että edustan tässä puolueessani varsin poikkeavaa linjaa. Kukaan ei kuitenkaan ole edelleenkään onnistunut esittämään vakuuttavia perusteita sille, miksi juuri ruotsi kaikista maailman tuhansista kielistä tulee olla ainoa pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla.

Mikä on se ulkoinen hyötyajuri, joka perustelee ruotsin pakollisuuden? Tiedostan toki, että meillä on Suomessa rakenteita, jotka tuottavat tarvetta osata ruotsia. Mutta nämä rakenteet ovat yhteiskuntasopimuksella luotuja ja niistä voidaan myös yhteiskuntasopimuksella luopua. Yksittäisen kielen pakollisuudelle pitäisi mielestäni olla aito, laajasti koko kansaa koskeva tarve, jotta pakollisuus ja massiiviset investoinnit ruotsin kieleen olisivat perusteltuja.

Tehdään heti alkuun selväksi, että kannatan ruotsia puhuvien perustuslaillista oikeutta saada palveluita äidinkielellään – tähän ei tule mielestäni koskea. Minulla ei ole mitään antipatiaa ruotsin kieltä tai ruotsia puhuvia kohtaan. En myöskään kiistä hyötyjä, joita ruotsin kielen oppimisesta voi jollekin henkilökohtaisesti syntyä.

On kuitenkin ristiriitaista, erittäin kallista ja keskimääräisen suomalaisen kannalta melko hyödytöntä opettaa koko väestölle kieli, joka nykyisillä oppimistuloksilla ei palvele lähes ketään – ei niitä, joiden olisi tarkoitus kieltä oppia tai niitä, joiden perustuslaillinen oikeus saada palvelua ruotsiksi olisi tarkoitus turvata. Oletettavaa on, että hyöty vain pienenee teknologisen kehityksen myötä.

Minulla on surkeista ruotsin oppimistuloksista myös omakohtainen esimerkki. Uussuomalaisena en ole ollut velvoitettu opiskelemaan ruotsia, mutta kirjauduin yliopistossa virkamiesruotsin valmennuskurssille. Kuukauden kurssin jälkeen en edelleenkään osaa ruotsia, mutta paperilla minulla on "valmiudet" suoriutua virkamiesruotsista ja ryhtyä täyttämään perustuslaillista velvollisuutta antaa palvelua ruotsiksi. Moni vastaavat "valmiudet" kurssilta saanut kurssikaveri ei myöskään puhunut ruotsia käytännössä sanaakaan.

En aidosti ymmärrä, miksi me teeskentelemme opettavamme ruotsia koko kansalle, kun todellisuus on se, ettei ruotsia opita eikä käytetä. Ruotsin osaaminen vain laskee, vaikka tämäkin hallitus panostaa kymmeniä miljoonia lisää ruotsin opetukseen.

Tilastot kertovat samaa tarinaa: suomea äidinkielenään puhuvista vain 15 % puhuu ruotsia hyvin tai erinomaisesti. Ylivoimainen enemmistö myös kokee ruotsin olevan oman elämänsä kannalta täysin hyödytön investointi. Joten onko tässä mitään järkeä?

Mielestäni koko kansalle vuosia annettava ruotsin opetus, jota lopulta hyvin harva edes oppii riittävästi tai saa siitä mitään hyötyä, täyttää haaskauksen tunnusmerkit.

Pakollisuuden jatkuva lisääminen ei ole parantanut suomalaisten ruotsin osaamista yhtään. Olisi pikkuhiljaa aika pohtia, miten hyödyllinen investointi koko väestölle annettava ruotsin opetus – tai etenkään ruotsin kielen pakollisuus – oikeastaan on.

Blogi 6.2.2025

Näköjään Iranissa syntyneen maahanmuuttajan täytyy tulla kertomaan pakkoruotsidoktriinin omaksuneille vihreillle, että eihän keisarilla ole vaatteita eikä pakkoruotsissa mitään järkeä.

[ikuturso]

Englanti ei saa muodostua yhteistyökieleksi pohjoismaisessa yhteistyössä. Ruotsin kielen taito avaa myös työmahdollisuuksia, sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Lisäksi, ruotsi on helppo kieli oppia ja kun kielen on oppinut, on paljon helpompi oppia muita kieliä kuten saksan kieltä.

Carola Bäckström (r.),

https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8278341

Tuota....

Juurihan jossain oli, että skandinaavisten yhteistyöelinten yhteinen kieli alkaa olla jo englanti riippumatta, mitä Suomessa kaikenmaailman karolabäkströmit unelmoivat.

Hän on ilmeisesti äidinkieleltään ruotsinkielinen ja elää siinä utopiassa, että hänen äidinkielensä olisi juuri se pohjoismaiden yhteinen kieli.

Olen ollut erään harrastuksen kautta pohjoismaisessa yhteistyöelimessä delegaattina. Kun tulin tuohon pestiin, aiempi oli ollut suomenruotsalainen. Ja minun vuokseni skandinaaviskassa hieman joustettiin. He puhuivat ruotsia - tai skandinaaviskaa - ja minä englantia. Jos en ymmärtänyt, sain kysyä.

Viimeistään siinä vaiheessa kun tuohon elimeen lähti Islanti virallisesti mukaan, kieli vaihtui englantiin. Islantilainen ei ymmärtänyt senkään vertaa skandinaaviskaa, mitä minä.

On valhetta ja sumutusta, että pohjoismainen yhteistyökieli olisi ruotsi. Epäselvyyksien välttämiseksi monet yhteistyöelimet ovat ottaneet käyttöön englannin. Ehkä jotain fanaattisinta pohjola-norden -yhteistyötä lukuunottamatta.

-i-

[Roope]

Päivän Höblässä Sture Fjäder (ex-AKAVA) kauhistelee pakkoruotsin vastaisuutta ja kohtaamaansa "vihapropagandaa", kun puolusti X:ssä pakkoruotsia "fennomaaneja" vastaan.

Sture Fjäder: Kun puolustaa ruotsia, saa varautua hyökkäyksiin

HBL 7.2. sisälsi erittäin hyvän artikkelin otsikolla "Sammallahti raivoaa ruotsia vastaan ​​kouluissa, mitä mieltä kokoomus-puolue?"

Kansanedustaja Tere Sammallahti on pitkään vastustanut pakollista ruotsin kieltä kouluissa sosiaalisessa mediassa. Hän ei tietenkään ole yksin, mutta tietää, ettei hänellä ole mitään tukea kokoomuspuolueen johdolta.

Olen itse juuri perustetun ruotsinkielisen kokoomusjärjestön puheenjohtaja, ja olemme tietysti täysin eri mieltä kuin Tere Sammallahti.

Kommentoin viikonloppuna Sammallahden kommentteja X:ssä ja otin vahvan kannan ruotsin pakollisen koulun puolesta. Tietenkin tiesin, mitä se tarkoitti ja että altistan itseni monille ilkeille hyökkäyksille. Olen yllättynyt vihapuheesta, jota sain tulvimalla. Näyttää siltä, ​​että "fennomaaninen henki" on palannut. Hyökkäämällä suomenruotsalaisen vähemmistön kimppuun voitat poliittisia pisteitä.

No, en välitä. Meidän suomenruotsalaisten tulee eri puolueissa tukea ruotsin kieltä ja puolustaa maan kaksikielisyyttä. Jopa silloin, kun joudut sietämään todella pahantahtoisia hyökkäyksiä.  (käännös)

Hbl: När man försvarar svenskan får man räkna med påhopp 11.2.2025

Siinä Fjäder on oikeassa, että Sammallahdella ei ole minkäänlaista tukea puolueen johdolta. Kun puoluekokous päätti aikoinaan kannattaa pakkoruotsista luopumista, kokoomuksen johto käytännössä mitätöi päätöksen välittömästi.

Mitä mahtavia argumentteja Fjäderillä sitten oli X:ssä ollut suomenkielisen enemmistön vastustaman kalliin ja tehottoman pakkoruotsikoneiston puolustukseksi.

Totaalista jauhotusta:

Sture Fjäder
Tere,meidän Kokoomuksen ikioma persu taas vauhdissa. Perustuslaissa on kansalliskielet suomi ja ruotsi.Ei ole siis mitään pakkoruotsia,on hyötyruotsia.Ei ole aina helppo olla ruotsinkielinen Kokoomuksessa.Haluaako puolue häätää meidät kaikki pois?

https://x.com/SFjder/status/1888153925242503455

Sture Fjäder
Jos haluaa mennä töihin muihin pohjoismaihin niin kyllä ruotsin kieli on ehdoton edellytys.

https://x.com/SFjder/status/1888192710256800227

Sture Fjäder
Kyllä Ruotsissa teet paljon paremman vaikutuksen jos osaat hyvin ruotsin kieltä.Kaikki muut väitteet ovat hölynpölyä. Vaikka jonkun Ericssonin kieli olisi englanti,niin suurin osa työntekijöistä,myös valkokaulusjengi on ruotsalaisia. Mitä enemmän kieliä osaat,sen parempi.

https://x.com/SFjder/status/1888195100510998835

[Siili]

Näköjään Iranissa syntyneen maahanmuuttajan täytyy tulla kertomaan pakkoruotsidoktriinin omaksuneille vihreillle, että eihän keisarilla ole vaatteita eikä pakkoruotsissa mitään järkeä.

RKP:läiset pitävät varmaan ruotsin pakollisuutta ihmetteleviä mamuja jonkinlaisina pettureina, kun eivät palkitse RKP:n maahanmuuttomyönteisyyttä ehdottomalla myönteisyydellä Ruotsin kieltä kohtaan.

Muistutettakoon, että entinen ministeri ja RKP:n puheenjohtaja on aikanaan esittänyt (ilmeisen tosissaan) projektia, jossa yhtä maahanmuuttajaryhmää (venäläiset) kohdistetusti kouluttamalla täydennettäisiin ruotsinkielistä vähemmistöä:

Stenbäck: Maahanmuuttajien kotouttamiskieleksi ruotsi

Entinen opetusministeri ja ulkoministeri Pär Stenbäck ehdottaa, että varsinkin venäläisille maahanmuuttajille ryhdyttäisiin opettamaan ensimmäisenä kotouttamiskielenä suomen asemesta ruotsia.

Suomen lasten ja nuorten säätiön puheenjohtaja Stenbäck sanoo, että ruotsi olisi maahanmuuttajille suomea helpompi kieli oppia ja parantaisi heidän kilpailuasemaansa työmarkkinoilla.

Entistä RKP:n puheenjohtajaa askarruttaa ruotsin kielen aseman ja osaajien heikkeneminen Suomessa. Stenbäckin mukaan kasvava maahanmuuttajaväestö voisi olla tulevaisuudessa uusi ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa.

Halla-aho kommentoi Stenbäckin haihatteluja melko osuvasti:

Maahanmuuttajien välineistämisen saralla Stenbäckin ehdotusta voidaan kai pitää jonkinlaisena pohjanoteerauksena/huippusuorituksena.

https://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html

Pieni OT-sivukommentti:  MTV:n alkuperäinen uutinen on ilmeisesti painunut kauan sitten bittien hautausmaalle, ja esittämäni lainaukset ovat jäljellä vain vapaaehtoisten ylläpitämissä sivustoissa. Kysymys: miten digiaikana varmistetaan kirjallisen alkuperäismateriaalin säilyminen jälkipolville? Onko esimerkiksi Hesarin, Ylen tai MTV:n nettisivuista jonkinlaisia järjestelmällisesti arkistoituja CD-, DVD- tai USB-tikkukoosteita, joita historioitsijat voivat jatkossa käydä läpi?

[Jorma M.]

Suomenruotsalaisten valtava enemmistö kannattaa pakkoruotsia. Ja pieni osa suomenkielisistä suomalaisista kannattaa tätä. Nämä suomenkieliset kannattavat pakkoruotsia kahdesta eri syystä.

Suurempi syy on ns rahahuorat. He kannattavat mitä hyvänsä kunhan saavat rahaa. Näitä on esim ruotsinkielen opettajat.

Pienempi syy on fetisistit. Heillä syy on eroottinen. Eli orjakansan edustajaa kiihottaa seksuaalisesti paremman väen palveleminen.

Tunnen kummastakin ryhmästä väkeä. Inhoan ehkä enemmän rahahuoria ullakaukoloita eli ruotsinopettajia. Erotiikka on enemmänkin synapsisyntyistä, ei niinkään ahneudesta ammentavaa.

Pakkoa kannattavat käyttävät, argumenttien puutteessa, usein kepillä jäätä. Tyhmemmille menee "eihän ruotsin kieltä voi kieltää", vähemmän imbesilleille menee ehkä "Suomen pitää varjella länteen kuulumista" tai "meidän on helpompi oppia saksaa".

Tuntuu varmaan joistakin ihmeelliseltä, mutta olen tuntenut ihmisiä joiden uran on pakkoruotsi pilannut. Ja niitä joiden uraa ei. Mutta olisi voinut. Itselläni keskikoulussa ja lukiossa (eri koulut) pahin sadisti oli vanhapiika ruotsinopettaja. Ei tässä ole, oikeastaan, mitään hauskaa.

Olen sydämessäni erittäin ja äärimmäisesti vastaan pakkoruotsia. Se on minulla vahvempi tunne kuin ryssä- tai wokeviha.

[Näkkileipä]

Suomikin on yksi pohjoismaiden kielistä, miksi suomen kielen hallintaa ei voida vastaavasti vaatia ruotsinkielisiltä?

Minä en todellakaan ymmärrä, miksi ainoastaan suomenkielisellä väestöllä ei ole oikeutta käyttää omaa äidinkieltään, muiden kielisten joukossa, aina vain meidän täytyy ottaa muut kielet huomioon, ilman mitään vastavuoroisuuta?

[Vesa Heimo]

Suomikin on yksi pohjoismaiden kielistä, miksi suomen kielen hallintaa ei voida vastaavasti vaatia ruotsinkielisiltä?

Se olisi RKP:lle aika hyvä piikki että ruotsinkielisten olisi pakko opiskella suomea. YO tutkintoa ei saisi ilman virkamiessuomea jne. Miksi PS ei vaadi tuota ruotsinkielisiltä, vaan ruotsinkieli on ainut pakko?

[Juoni]

Ruotsinkielisillä on aivan vastaavasti pakkosuomi Ahvenanmaa poisluettuna. Ja vaikka ei olisikaan niin ei tässä maassa voi tehdä juuri mitään muuta kuin maata viljellä ilman sujuvaa suomenkielen taitoa.

[Roope]

Se olisi RKP:lle aika hyvä piikki että ruotsinkielisten olisi pakko opiskella suomea. YO tutkintoa ei saisi ilman virkamiessuomea jne. Miksi PS ei vaadi tuota ruotsinkielisiltä, vaan ruotsinkieli on ainut pakko?

Suomessa on yhä vähemmän pelkästään ruotsinkielisiä, kun kaksikielisten osuus on kasvanut ruotsinkielisiksi rekisteröityjen suomenruotsalaisten keskuudessa hurjalla vauhdilla.

Kuten ruotsinkielisen koulun opettaja totesi hiljattain Höblässä, yhä useampi hänen oppilaistaan osaa paremmin suomea kuin ruotsia, jonka taso taas lähestyy ruotsinkielisillä huolestuttavasti maahanmuuttajien Suomessa opetteleman toisen vieraan kielen tasoa. Toisaalta, mamuistahan onkin kaavailtu Rkp:ssä Suomeen uusia ruotsinkielisiä tilastoja kaunistamaan.

[KTM]

Belgian pakkohollannista uutinen

Englanti jyräsi maan viralliset kielet – "Emme koskaan käytä kieltä"

Belgiassa nuoret osaavat paremmin englantia kuin maan virallisia kieliä. Suomessa on nähtävissä samaa kehitystä Espoossa, jossa vuoteen 2030 mennessä joka kolmas on vieraskielinen.

Belgiassa on meneillään historiallinen murros. Kun Suomessa käydään välillä kiivasta keskustelua englannin kielen asemasta, Belgiassa ollaan pisteessä, jossa englanti on nuorten parhaiten osaama kieli. Belgian viralliset kielet ovat ranska ja hollanti.

Tuoreimpien tilastojen mukaan 15–34-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista belgialaisista 60,5 prosenttia osaa englantia joko hyvin tai erittäin hyvin. Vain 57 prosenttia kertoo osaavansa hollantia tai 56 prosenttia ranskaa samalla tasolla.

Tämä tekee Belgiasta ainoan Euroopan maan, jossa nuorten eniten hyvin tai erittäin hyvin puhuma kieli ei ole yksi maan virallisista kielistä.

22-vuotias brysseliläinen Elfie Salauddin Crémer ei ihmettele, etteivät belgialaisnuoret osaa toistensa äidinkieltä vaan puhuvat mieluummin keskenään englantia.

– Kyllähän me ranskankieliset belgialaiset opiskelemme hollantia 12 vuotta, mutta emme koskaan käytä kieltä, hän kertoo.

– Hollannin opiskelu on opiskelua vain teoriassa, koska ranskankielisessä osassa maata hollantia ei tarvita mihinkään, Crémer tiivistää.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011030937.html

Eiköhän se pakkoruotsi voitaisi jo lopettaa?

[Betonikostaja]

Olen sydämessäni erittäin ja äärimmäisesti vastaan pakkoruotsia. Se on minulla vahvempi tunne kuin ryssä- tai wokeviha.

Pakkoruotsi on aika pieni harmi pakkomamutuksen ja ryssän aggressioiden rinnalla. Nuo kaksi jälkimmäistä vaikuttavat suomalaisiin paljon enemmän. Pakkomamutus vaikuttaa suomalaisten arkeen joka päivä, ja ryssän kanssa saa olla varpaillaan koko ajan. Nuo molemmat aiheuttavat koko ajan pelkoa, vaaraa ja ongelmia. Minusta pakkoruotsi ei ole ollenkaan saman mittaluokan ongelma.

Kun mietin, miten itse olen kärsinyt pakkoruotsista, niin aika vähän olen siitä kärsinyt. Yläasteella ja lukiossa sitä piti opiskella, ja selvisin siitä ihan hyvin. Yliopistossa piti suorittaa virkamiesruotsi, ja se oli todella helppo rasti. Sen uskallan sanoa, että tuo virkamiesruotsin suorittaminen ei tee kenestäkään sujuvaa ruotsinpuhujaa ainakaan työyhteyksissä.

Tuon jälkeen voin laskea yhden käden sormilla ne tilanteet, jolloin olen joutunut käyttämään ruotsia Suomessa, eli siis tilanteet joissa muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Kovin laajalle tämä pakko ei siis ole levinnyt, vaikka olen ollut töissä sellaisissa paikoissa, joissa ruotsin kielen taitoa edellytetään.

Sen sijaan vapaaehtoisesti ruotsia tulee puhuttua silloin tällöin, esimerkiksi suomenruotsalaisen työkaverin kanssa, vaikka hän puhuu suomeakin. Itse asiassa hän on tässä alisteisessa asemassa, hän puhuu paljon useammin suomea kuin me muut ruotsia. Ei hän siitä koskaan ole valittanut. Lähtökohta on suomen puhuminen, ruotsin puhuminen on täysin vapaaehtoista meille suomenkielisille.

Okei, nämä ovat vain yhden ihmisen kokemuksia, mutta minä en näe pakkoruotsia sellaisena mörkönä kuin jotkut näkevät. Pakkoruotsi on käytännössä ihan eri asia kuin teoriassa.

[AJIH]

Pakkoruotsi on aika pieni harmi pakkomamutuksen ja ryssän aggressioiden rinnalla. Nuo kaksi jälkimmäistä vaikuttavat suomalaisiin paljon enemmän. Pakkomamutus vaikuttaa suomalaisten arkeen joka päivä, ja ryssän kanssa saa olla varpaillaan koko ajan. Nuo molemmat aiheuttavat koko ajan pelkoa, vaaraa ja ongelmia. Minusta pakkoruotsi ei ole ollenkaan saman mittaluokan ongelma.
...

Pakkoruotsissa on se ikävyys, että se iskee erityisesti juuri niihin ihmisiin, joilla ei ole poliittista valtaa: lapsiin. Toissijaisesti se iskee opiskelijoihin. Joskin käytännössä korkeakoulujen ruotsista käsittääkseni pääsee missä tahansa läpi, jos on päässyt peruskoulustakin läpi.

Näin ollen pakkoruotsin vaikutus arkeen siis rajautuu käytännössä vain muutamaan vuoteen, jos nimittäin ajattelee, että lasten kärsimys ja turha vaivannäkö ei vaikuta hänen vanhempiinsa, mitä itse en usko. Pakkoruotsin symbolinen (sorto-)arvo on joka tapauksessa äärimmäisen suuri, minkä takia Ruotsalainen kansanpuolue siitä tahtookin pitää kiinni ja minkä vuoksi suomalaismielisten suomalaisten sitä kuuluisi vastustaa siinä missä massamaahanmuuttoakin. Jos nuori ihminen kokee nuoruudessaan vääryyden, jolle kukaan ei näytä voivan mitään, syntyy hänen mieleensä helposti kohtaloonsa alistuva, fatalistinen taipumus. Tällainen taipumus vaikeuttaa kehittävän politiikan tekoa.

[Betonikostaja]

Pakkoruotsin symbolinen (sorto-)arvo on joka tapauksessa äärimmäisen suuri, minkä takia Ruotsalainen kansanpuolue siitä tahtookin pitää kiinni ja minkä vuoksi suomalaismielisten suomalaisten sitä kuuluisi vastustaa siinä missä massamaahanmuuttoakin.

Käytit hyvää sanaa, se sortoarvo on nimenomaan symbolinen. Itse annoin mielestäni aika hyviä esimerkkejä siitä, että käytännössä sitä sortoa ei ole.

Ymmärrän ainakin periaatteessa miksi pakkoruotsia vastustetaan. Itsekin rakastan suomen kieltä ja vaalin sitä innokkaasti, mutta en näe ruotsia sen uhkana. Suurempi uhka ovat englanti ja mamukielet. Siksi en ymmärräkään, miksi ruotsista tehdään samanlainen ongelma kuin pakkomamutuksesta ja ryssistä. Kyseessä ei ole todellakaan saman mittaluokan ongelma.

Oikeiston pitäisi keskittyä oikeisiin taisteluihin. Pakkoruotsi ei ole niistä tärkeimpiä.

[Roope]

Käytit hyvää sanaa, se sortoarvo on nimenomaan symbolinen. Itse annoin mielestäni aika hyviä esimerkkejä siitä, että käytännössä sitä sortoa ei ole.

Ymmärrän ainakin periaatteessa miksi pakkoruotsia vastustetaan. Itsekin rakastan suomen kieltä ja vaalin sitä innokkaasti, mutta en näe ruotsia sen uhkana. Suurempi uhka ovat englanti ja mamukielet.

Kun yhtään tarkemmin katsoo, suomenkielisiä koko maailmassa poikkeuksellisella tavalla sortavassa pakkoruotsissa ei ole juurikaan kyse kielestä, kuten pakkoruotsin puolustajat antavat ymmärtää. Suomen kieli seisoo tai kaatuu muista syistä. Sorrosta, ihan ikiaikaisesta sellaisesta, siinä kyllä on kyse.

Siksi en ymmärräkään, miksi ruotsista tehdään samanlainen ongelma kuin pakkomamutuksesta ja ryssistä. Kyseessä ei ole todellakaan saman mittaluokan ongelma.

Oikeiston pitäisi keskittyä oikeisiin taisteluihin. Pakkoruotsi ei ole niistä tärkeimpiä.

Pakkoruotsi on meillä saman puun hedelmä kuin mainitsemasi pakkomamutus. Kaadetaan se puu tai karsitaan ainakin sen oksat.

[Betonikostaja]

Pakkoruotsi on meillä saman puun hedelmä kuin mainitsemasi pakkomamutus. Kaadetaan se puu tai karsitaan ainakin sen oksat.

Kumpi noista tuottaa enemmän ongelmia? No kyllä me tiedämme. Kuten sanoin, pitää valita taistelunsa. Jos ja kun matuongelmat saadaan ratkaistua, sitten voidaan keskittyä pakkoruotsiin ja sen kuviteltuihin ongelmiin.

Ikävä kyllä emme vielä näin mukavassa valintatilanteessa ole. Matuissa on niin paljon ratkottavia ongelmia, ettei pakkoruotsi millään voi olla samalla listalla. Ja jos maahanmuuttokriittinen oikeisto laittaa nämä samaan tärkeysjärjestykseen, niin se ottaa siinä pahasti takkiinsa.

[Roope]

Jos ja kun matuongelmat saadaan ratkaistua, sitten voidaan keskittyä pakkoruotsiin ja sen kuviteltuihin ongelmiin.

Jos edes yksiselitteisesti järjettömästä ja hyvin yksinkertaisesti (muutama pieni lakimuutos) poistettavasta pakkoruotsista ei päästä eroon, on se osoitus sellaisesta poliittisesta ilmapiiristä, jossa on äärimmäisen epätodennäköistä päästä lähellekään maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä saati "matuongelmien ratkaisemista", jonka kuvittelemiseen minulla ei riitä mielikuvitus.

[Betonikostaja]

Jos ja kun matuongelmat saadaan ratkaistua, sitten voidaan keskittyä pakkoruotsiin ja sen kuviteltuihin ongelmiin.

Jos edes yksiselitteisesti järjettömästä ja hyvin yksinkertaisesti (muutama pieni lakimuutos) poistettavasta pakkoruotsista ei päästä eroon, on se osoitus sellaisesta poliittisesta ilmapiiristä, jossa on äärimmäisen epätodennäköistä päästä lähellekään maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä saati "matuongelmien ratkaisemista", jonka kuvittelemiseen minulla ei riitä mielikuvitus.

Tuo pienellä lakimuutoksella ratkaistava "ongelma" ei voi olla isänmaallisen oikeiston suurin voitto. Sen pitää olla pikemminkin vipuvarsi, jonka avulla päästään tekemään tärkeämpiä päätöksiä vaikkapa maahanmuuttoon liittyen. Pakkoruotsi ei voi olla ensimmäinen asia, jota ratkotaan. Se pitää jättää vähäpätöisyydessään juuri sellaiseksi viimeiseksi vipuvarreksi, jolla voi Rkp:tä kiristää.

[Will Rogers]

Tuo pienellä lakimuutoksella ratkaistava "ongelma" ei voi olla isänmaallisen oikeiston suurin voitto. Sen pitää olla pikemminkin vipuvarsi, jonka avulla päästään tekemään tärkeämpiä päätöksiä vaikkapa maahanmuuttoon liittyen. Pakkoruotsi ei voi olla ensimmäinen asia, jota ratkotaan. Se pitää jättää vähäpätöisyydessään juuri sellaiseksi viimeiseksi vipuvarreksi, jolla voi Rkp:tä kiristää.

Ei näin, vaan pakkoruotsi pitää poistaa välittömästi, ei yksistään turhana vaan haitallisena suomalaisille lapsille ja nuorille. Monilla on jäänyt korkeakoulututkinto sen takia saamatta.

Mutta se vipuvarsi jolla rkp:tä kiristetään on virallinen kaksikielisyys. Se aiheuttaa miljardiluokan kustannukset Suomelle, joita ei edes saa laskea koska "kyse on arvovalinnasta". Kustannusten lisäksi se on tehnyt meistä luokkayhteiskunnan, jossa korkeimpaan luokkaan kuuluvat kaksikieliset (ruotsi, suomi), keskiluokkaan yksikieliset (suomi) ja alimpaan luokkaan kielipuoliset maahanmuuttajat. Tätä ei voi liikaa korostaa. Suomenruotsalaisten mielestä kaksikielisessä maassa olet "täysin" suomalainen vain ollessasi kaksikielinen, koska valtiokin on. Pakkoruotsi on tämän asetelman heijastuma. Sen tähden vasta pakkoruotsin poiston jälkeen saadaan sellainen peukaloruuvi, että rkp alkaa syödä kädestämme.

[Roope]

Asiointi omalla kielellä ei läheskään aina ole mahdollista lain mukaisesti, paljastavat tuoreet barometritutkimukset

Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.

Haasteita yhdenvertaisen palvelun takaamisessa molemmilla kansalliskielillä

Vuoden 2024 kielibarometrissä selvitettiin Suomen kaksikielisten kuntien asukkailta, miten kielelliset oikeudet ja palvelut toteutuvat heidän kotikunnissaan. Kyselyyn vastasi 5 130 täysi-ikäistä henkilöä. Barometrin tulokset osoittavat, että kieli-ilmapiiri on parantunut Suomessa vuosina 2020–2024. Aiempaa suurempi osuus vastaajista kokee ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet hyviksi tai erittäin hyviksi.

Selvitys kuitenkin osoittaa, että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on selviä eroja riippuen siitä, onko kunnan enemmistökieli ruotsi vai suomi. Kunnissa, joissa ruotsi on vähemmistökieli, ruotsinkielisten julkisten palveluiden taso koetaan heikommaksi verrattuna ruotsin- tai suomenkielisten vastauksiin kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli.

"Digitaaliset julkiset palvelut ovat haastavia kielioikeuksien kannalta. Ruotsinkieliset ovat selkeästi tyytymättömämpiä mahdollisuuksiin käyttää digipalveluita omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa. Kieli-ilmapiiri sen sijaan on kohentunut vuodesta 2020", sanoo tutkija Isak Vento Åbo Akademista.

Oikeusministeriön tiedote 28.2.2025

Kielibarometri 2024 (pdf)

En löytänyt 100-sivuisesta kielibarometristä yhtään konkreettista kohtaa, jonka mukaan Suomen ruotsinkielisiä ei palveltaisi lain edellyttämällä tavalla. Ehkä jotain jäi selatessa huomaamatta, mutta on eri asia, että osa ruotsinkielisistä ei ole täysin tyytyväinen kuntansa ruotsinkielisten palvelujen tasoon ja laajuuteen ja vaihtaa siksi helposti suomen kieleen.

Svenska Ylen tv-uutisissa näkökulma kielibarometrin tuloksiin oli, että "Monet ruotsinkieliset kokevat syrjintää". Barometrissä kyllä kysyttiin kielen takia koetusta syrjinnästä, mutta kaikesta päätellen vastaajat ovat ymmärtäneet syrjinnän fiilispohjalta eivätkä lain tarkoittamalla tavalla. Raportissa ei esitetä ainuttakaan esimerkkiä tapahtuneesta lainvastaisesta syrjinnästä. Tv-jutun perusteella syrjinnäksi koetaan jo se, että asioiden hoitaminen ruotsiksi vie enemmän aikaa sekä viranomaisten kanssa että kaupoissa ja työpaikalla.

Svenskspråkiga måste ofta byta till finska när de kontaktar myndigheter, visar rapport

Relationen mellan svensk- och finskspråkiga i Finland har förbättrats under de senaste åren. Det visar rapporten Språkbarometern, som bygger på en undersökning som utförs vart fjärde år på uppdrag av Justitieministeriet.

Många upplever ändå diskriminering på grund av sitt språk. Ungefär en fjärdedel av de svenskspråkiga i Finland har enligt rapporten åtminstone någon gång upplevt diskriminering för att de talat svenska.

Rapporten visar också att svenskspråkiga bosatta i kommuner där majoriteten talar svenska upplevde mer diskriminering år 2024 än 2020, när undersökningen senast genomfördes.

Svenskspråkiga upplever också i högre grad än andra att inställningen till andra språkgrupper har försämrats i rikspolitiken.

Rapporten slår fast att det finns behov för initiativ som motarbetar negativa inställningar till språk i Finland och som för samman olika språkgrupper.

Svenska Yle 28.2.2025

Päätelmät
Isak Vento

[...]

Kaikkien kieliryhmien mielestä kotikunnan kieli-ilmapiiri on parantunut vuodesta 2020, mutta erityisesti ruotsinkielisten mielestä asenteet muita kieliryhmiä kohtaan ovat huonontuneet valtakunnallisella tasolla. Toisin sanoen vaikka kotikunnan kieli-ilmapiirin paraneminen onkin myönteinen merkki, suomalaisessa yhteiskunnassa on alueita, joilla kieliryhmien välisten jännitteiden arvioidaan kasvaneen. Samalla tulokset osoittavat, että ruotsinkielinen enemmistö on vuonna 2024 kokenut myös syrjintää kielensä takia enemmän kuin vuonna 2020. Nämä tulokset tarkoittavat, että vaikka kotikunnan kieli-ilmapiiri olisi myönteinen, koko Suomen tasolla kieleen liittyviä kielteisiä asenteita tai kielteistä kohtelua on pyrittävä ehkäisemään.

Näiden tulosten merkitys piilee siinä, että kieliryhmien välisten suhteiden paraneminen edistää osallistavampaa yhteiskuntarakennetta, jossa kielivähemmistöt tuntevat itsensä useammin hyväksytyiksi ja kuulluiksi. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää jatkaa kieliryhmien välisen vuoropuhelun ja ymmärryksen edistämistä erityisesti kunnissa, joissa kielivähemmistöt saattavat tuntea jääneensä syrjään. Kieliryhmien välistä sosiaalista vuorovaikutusta lisäävät ja ennakkoluuloja vähentävät aloitteet voivat olla tärkeitä.

[F1nka]

Miksi kielibarometrissa on rajoituttu kaksikielisiin kuntiin ja vain suomen- ja ruotsinkielisten eroihin? Terveydenhoidossa ainakin suomenkielisillä on suuria vaikeuksia saada omalla äidinkielellään palvelua, vaikka kunta on teknisesti suomenkielinen.

[Golimar]

Että silleen.

X

Hiihdon MM-kisoissa Trondheimissa naisten yhdistelmähiihdon ratkaisuhetket kuumensivat tunteita. Ruotsin Jonna Sundling ja Norjan Heidi Weng olivat hyvissä asemissa ennen viimeistä kierosta, mutta Sundling kaatui ja veti mukanaan myös Wengin.

X

Weng kertoikin myöhemmin saaneensa anteeksipyynnön ja olleensa iloinen.

– Jonna ei puhu paljoa norjaa. Meillä oli tulkki mukana.

X

https://yle.fi/a/74-20146958