Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Ai niin, olihan Ylellä tällainenkin.

Tänään vietetään ruotsalaisuuden päivää – 1930-luvulla sen juhlinta kärjistyi väkivaltaiseksi, ja poliisi turvautui vesitykkiin

1930-luvulla suomen- ja ruotsinkielisten välit olivat kireät. Kieliriita huipentui ruotsalaisuuden päivänä, jolloin Helsingin keskusta täyttyi hulinoitsijoista.

Yle 6.11.2024

Ruotsalaisuuden päivä vuonna 1933. Tunnelma Helsingin keskustassa oli aamusta alkaen omituisen jännittynyt. Svenska dagen -rintamerkein koristautuneita oli pilkattu ja kuin provokaationa suomenkielisten ylioppilaiden kaupittelemat hakkapeliitta-merkit kävivät hyvin kaupaksi.

Illan lähestyessä Aleksanterinkadulle alkoi kokoontua väkeä. Useita satoja, arvioi Hufvudstadsbladet-lehti.

Rintamerkein varustautuneet joukkueet asettuivat tien molemmin puolin. Muutama minuutti iltayhdeksän jälkeen kiihtynyt mieliala purkautui käsirysyksi. Rintamerkkejä yritettiin riistää puolin ja toisin. Nyrkit heiluivat eikä verenvuodatukselta vältytty. Poliisi yritti rauhoittaa tilannetta, mutta mellakointi jatkui puolille öin.

Sama toistui seuraavina iltoina. "Katukeskustelu" näyttää tulevan jokapäiväiseksi, otsikoi Helsingin Sanomat.

Ja koko ajan väkimäärä kasvoi. Uuden Suomen mukaan kolmantena iltana keskustassa velloi 6000 ihmistä, joita ennätyssuuri poliisivoimakaan ei kyennyt rauhoittamaan. Väkijoukko liikehti Vanhan ylioppilastalon edustalta Esplanadin puistoon ja sieltä Erottajan kautta Hufvudstadsbladet-lehden edustalle. Siellä alkoi korvia vihlova vihellyskonsertti. Väliin laulettiin suojeluskuntien sotamarssi "Syttynyt on sota julma" ja huudettiin "Suomi suomalaiseksi" -iskulauseita.

Kun poliisi turvautui vesitykkiin – tiettävästi ensi kertaa – joukko pakeni kohti eduskuntataloa. Vastassa oli ratsupoliisi, ja syntyi jonkinlainen paniikki. Lehdet kertoivat, kuinka tapahtumia sivusta seurannut kansakoulun opettaja sai piiskan iskun takaraivoonsa ja eräs nainen vietiin sairaalaan hänen jäätyä hevosten jakoihin. Lopulta tilanne kuitenkin rauhoittui.

Poliisi pidätti kaikkiaan 25 ihmistä. Etupäässä kyse oli koululaisista ja opiskelijoista. Joukossa oli niin suomen- kuin ruotsinkielisiä.

Väistön mukaan liikehdinnän taustalla oli kuitenkin myös syvemmälle meneviä aatteita.

– Kyse oli kansallisuuskiistasta, jossa vastakkain olivat paitsi kieliryhmät, myös kaksi etnistä ryhmää.

1930-luvulla elettiin rotuopin kulta-aikaa, ja sen laineet ulottuivat Suomeen asti. Kielikysymyskin nähtiin usein kahden eri kansallisuuden välisenä taistona. Erityisesti Akateemisen Karjalan-Seuran ympärille ryhmittäytyneet aitosuomalaiset ajoivat etnisesti yksikielistä kansakuntaa. Vastaavasti ruotsinkielisten ääriaines puolusti omaa etnistä yhteisöään Svenskfinlandia suomalaiselta kolonisaatiolta.

Väistö ja/tai toimittaja sekoittaa rodun, etnisyyden ja kansallisuuden ja rinnastaa osapuolet. Tietääkseni AKS ei propagoinut suomenkielisyyttä rodulla kuten Suomessa asuviksi ruotsalaisiksi identifioituneet ja suomenkielisiä ylempään läntiseen rotuun kuuluviksi itsensä julistaneet ruotsinkieliset vielä 1930-luvulla Rkp:ssä ja ruotsinkielisessä mediassa tekivät.

Mellakat olivat iso uutinen ja ne otettiin tosissaan. Sanomalehdet raportoivat tapahtumista laajasti, Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi aloitti juuri syksyllä 1933 ylioppilasnuorison tarkkailun, eduskunnassa virisi keskustelua ja mellakat saivat myös kansainvälistä huomiota.

Väistön mukaan sanomalehtien kirjoittelussa näkyi niiden poliittinen linja: oikeistolehdet myötäilivät kielitaistelua ja yrittivät vierittää vastuuta rähinöinnistä "Sörnäisistä tulleiden maleksijoiden" niskaan. Ruotsinkieliset lehdet ymmärrettävästi puolustivat ruotsin kielen asemaa ja syyttivät tapahtuneesta "AKS:n herroja". Sosiaalidemokraateille kielikysymys oli vasta "kuudennen luokan ongelma".

– Kaikki lehdet puoluekannasta riippumatta kuitenkin tuomitsivat väkivaltaisuudet, jopa (äärioikeistolaisen) IKL:n Ajan suunta, Väistö sanoo.

Edelleen noihin aikoihin Höblästä saattoi lukea, kuinka suomenkieliset ovat alempaa rotua, johon ruotsinkielisten eli omasta mielestään toista rotua olevien ruotsalaisten ei pidä sekoittua.

Toinen, ja ehkä suurempi, huolenaihe oli kieliriidan vaikutus Suomen ja Ruotsin suhteisiin. Suomi haki juuri noihin aikoihin tukea Pohjoismaista, erityisesti Ruotsista, jossa seurattiin tarkkaan Suomen ruotsinkielisten tilannetta.

– Ruotsin lehdistössä asenne oli vähän sen tyylinen, että turhaan te tänne huutelette niin kauan, kun ette saa kielikysymystä aisoihin.

Helsingin keskusta täyttyi ihmisistä vielä vuosina 1934 ja 1935. Senkin jälkeen ruotsalaisuuden päivän tienoissa oli pienempimuotoisia kärhämiä, kunnes 1939 lähestyvä talvisota antoi ihmisille muuta ajateltavaa.

Suhtautumista selittää sekin, että rotuoppi ja eugeniikka eli ja voi hyvin suomenruotsalaisten emämaa Ruotsissa.

Ruotsin mediassa on levitetty vielä nykyaikanakin etenkin eduskuntavaalien alla vanhasta muistista valeuutisia, kuinka Suomen kaduilla hakataan ja vainotaan ruotsinkielisiä.

[Roope]

Muutos on kehitystä ja väistämätöntä, paitsi jos se koskee ruotsinkielisiä.

HBL: Ikea poisti ruotsin, mutta nyt takki kääntyi

Ruotsalainen huonekalu- ja sisustusjätti Ikea palauttaakin ruotsinkieliset hinta- ja tuotetiedot. Ikean Suomen toimitusjohtaja Timo Hulmi sanoo HBL:lle, että aiemmin tehty päätös oli virhe.

– Emme kyenneet näkemään kokonaisuutta ja päätöksen seurauksia asiakkaille. He odottavat meiltä enemmän, hän sanoo lehdelle.

HBL uutisoi äskettäin, että Ikea oli heinäkuussa alkanut poistaa ruotsinkielisiä hinta- ja tuotetietoja Suomen tavarataloistaan. Tarkoitus oli, että tuotteiden ohessa olevissa korteissa lukisi vain suomea.

Asiakkaat ovat kavahtaneet muutosta. Ikea ei kuitenkaan paljasta, miten paljon se on saanut palautetta asiasta.

– Asiakkaiden vastauksen perusteella yritämme selvittää, ​​missä meni pieleen. Olemme edenneet liian nopeasti, emmekä ole varmistaneet, että meillä on seuraava askel valmiina, Hulmi sanoo.

Ikea Suomen pr-päällikkö Marjukka Hilden perusteli muutosta aiemmin IS:lle sillä, että yhtiö ottaa käyttöön digitaalisia työkaluja, joilla ruotsinkieliset tuotetiedot tuodaan asiakkaiden saataville. Hildenin mukaan digitaalisilla työkaluilla tuotetietojen päivittäminen eri kielillä on sujuvampaa.

Ilta-Sanomat 19.11.2024

Höblässä järkytyttiin ruotsinkielisten tuotetietolappujen poistamisesta Ikean tavarataloista niin, että väläytettiin jopa yritykset kaksikielisyyteen pakottavaa lakimuutosta. Kielteistä palautetta on epäilemättä tullut korkeilta tahoilta.

[takalaiton]

23.10.2024
Uusi selvitys: Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee vahvistaa koko kielipolun osalta

Toisen kotimaisen kielen opetusta on tarpeen vahvistaa koko kielipolun osalta aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Näin todetaan ajatushautomo Magman syyskuussa julkaistussa selvityksessä. Selvitys on osa Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaa.

Ajatushautomo Magma on Opetushallituksen pyynnöstä selvittänyt, millainen tilanne kieltenopetuksessa on ja miten kieltenopetusta voitaisiin kehittää. Uusi selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä.

Toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on ollut erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta. Toisen kotimaisen kielen osalta haluttiin myös löytää keinoja, joilla kehitetään toisen kotimaisen kielen opiskelulle jatkumoita lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään. Selvitys kattaa kaikki koulutusasteet, ja painopiste on ratkaisukeskeisessä tulevaisuus- ja kehittämisnäkökulmassa.
[...]

oph:n tiedote

Magma: Kieltenopetuksen nykytila ja tulevaisuuden visiot

Magma on suomenruotsalainen ajatushautomo, vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriö voisi tilata tupakkateollisuudelta selvityksen tupakoinnin hyödyistä. Miten on edes mahdollista tilata kieliselvitys noin selvästi jääviltä ja puolueelliselta taholta?

[Random Walker]

Magma on suomenruotsalainen ajatushautomo, vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriö voisi tilata tupakkateollisuudelta selvityksen tupakoinnin hyödyistä. Miten on edes mahdollista tilata kieliselvitys noin selvästi jääviltä ja puolueelliselta taholta?

Eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Näin vahvistetaan, että saadaan haluttu lopputulos. RKP on miehittänyt opetusministeriössä ja opetushallituksessa avainpaikat. 

[Roope]

23.10.2024
Uusi selvitys: Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee vahvistaa koko kielipolun osalta

Toisen kotimaisen kielen opetusta on tarpeen vahvistaa koko kielipolun osalta aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Näin todetaan ajatushautomo Magman syyskuussa julkaistussa selvityksessä. Selvitys on osa Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaa.

Vähemmän yllättävästi ratkaisuksi selvityksessä kuvattuun oppilaiden surkeaan ruotsin taitoon ehdotetaan lisää pakkoruotsia ja pakkoruotsipropagandaa. Ohimennen selvityksestä (178 sivua) käy kyllä ilmi, että johtuu juuri pakkoruotsista, että muita kieliä kuin englantia opiskellaan niin vähän, mutta tämä ongelma ratkaistaisiin pakottamalla lapset opiskelemaan valinnaista kieltä (joka ei englanti) jo ekaluokalta.

Opettajille tehdyn kyselyn pakkoruotsia sivuavat avovastaukset ovat paljastavia.

Peruskoulussa voisi valita englannin lisäksi muita kieliä kuin ruotsia. Nyt kaikki pakotetaan ruotsin kielen opiskeluun, jota ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella oppilaat eivät motivoidu käyttökelvottoman ruotsin opiskeluun.

Muiden kielten opiskeluun olisi kiinnostusta, mutta ei mahdollisuutta. Ruotsinkielisillä alueilla tilanne voisi olla toisenlainen. (A211)

Opiskelijoiden tulisi saada valita, mitä kieliä opiskelevat. Ruotsin kielen opiskeluun pakottaminen on resurssien tuhlaamista. Oppijat, jotka eivät halua oppia, eivät opi. (B33)

Perusopetuksen tuntien väheneminen, taitotason lasku peruskoulussa (vaatimustason  laskeminen). Opiskelijoiden taitotaso korkeakoulutasolla on pääosin erittäin huono muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pakkoruotsin  maine  vaikuttaa  edelleen.  Peruskoulun  jälkeen ammatillisen  koulutuksen käyneet eivät osaa mitään paremmin kuin peruskoulun päätettyään - ammattikoulussa ei käytännössä ilmeisesti vaadita mitään taitoja ruotsin kielessä. Perusasioiden ymmärtäminen laajemminkin on haastavaa; ei ymmärretä edes suomeksi lauseenjäseniä, sanaluokkia, kielen opiskelun monimuotoisuutta jne. Tekoäly yhdistettynä huonoon opiskelumotivaatioon on vähintäänkin haastava kombinaatio jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.(B22)

Korkeakouluopiskelijoissa on monia, joilla ruotsin kielen taitotaso ei riitä ammatillisiin kieliopintoihin, joten heidät ohjataan (yleensä parin mutkan kautta)  ruotsin peruskurssille. Sekin on monille hyvin haastava, ja osa anookin muutosta vaadittaviin kieliopintoihin. Herää kysymys, miten he ovat päässeet yläkoulun ja lukion/ammattiopiston ruotsin kursseista läpi?(B15)

Tosin jotkut opettajat ja varsinkin käytetyt asiantuntijat taas ovat sitä mieltä, että kaikki muuttuisi hyväksi, jos valtamediassa ei mainittaisi sanaa pakkoruotsi tai jos pakkoruotsia pidennettäisiin ja levennettäisiin.

Yksi esiin nousseista toteutumattomista kehittämisehdotuksista on toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuus. Huolimatta siitä, että sen valmisteluun käytettiin aikaa ja asiantuntemusta, sen täytäntöönpanoon ei kunnista löytynyt halukkuutta. On kuitenkin myös kriittisesti pohdittava sitä, että mikäli ehdotus olisi toteutunut, kaksikielisessä maassa toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi tekemisestä olisi voinut aiheutua ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tutkijapaneelissa korostettiin, että on tärkeää nähdä ruotsin kielen opettaminen arvokkaana sen sijaan, että ruotsin ajateltaisiin vievän tilaa muilta kieliltä.

Kunnista ei löytynyt halukkuutta sellaisen ruotsin vapaaehtoisuuden toteuttamiseen, jossa vapaaehtoisuus koski lopulta vain opetusta, mutta ei itse ruotsin kielitaitovaatimuksia.

Muilta kieliltä tilaa vievän pakkoruotsin opettaminen on "tärkeää nähdä arvokkaana" miksi?

Toisen kotimaisen kielen pakollisuuteen asiantuntijat eivät nähneet olevan tulossa muutosta. Asiantuntijoita kuitenkin huoletti ruotsin kielen osaaminen Suomessa. Vaikka periaatteen tasolla Suomen kaksikielisyys näyttää hienolta, toiminnan tasolla tilanne on toisenlainen. Kaikilla aloilla palveluiden saatavuus ei tällä hetkellä toteudu: työhönotossa kielitaitovaatimuksia on helpotettu, jotta saataisiin ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä ruotsin kielen taitoa välttämättä siksi löydy kaikilta.

Tutkijapaneelissa nostettiin esiin, että tällä hetkellä ruotsin kielen opetus ja opiskelu vievät paljon resursseja ja kieltä opitaan kuitenkin huonosti. Osaaminen ei nykyisellään anna riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin perusopetuksen jälkeen (Härmälä & Marjanen, 2023), eikä siis myöskään julkishallinnon kielitutkinnon suorittamiseen tai asiakaspalveluun. Korkeakouluissa julkishallinnon kielitutkintoon tähtäävän ruotsin opettaminen vie paljon resursseja, etenkin jos  opiskelijoiden lähtötaso on heikko. Toisaalta taas rehtoreilta tuli ehdotus, että lukion B-ruotsin hyvä tai erinomainen suorittaminen korvaisi ainakin osittain julkishallinnon kielikokeen, mikä vahvistaisi yhteyttä lukion ja korkeakoulujen kieliopintojen välillä. Tutkijapaneelin edustajien mukaan ruotsin kielen pakollisuudessa on kyse kuitenkin laajemmasta koulutuksellisesta tasa-arvosta. Alueelliset ratkaisut eivät ole kestäviä, sillä henkilön muuttaessa alueelta toiselle myös kielitaitotarpeet saattavat muuttua. Lisäksi on kriittisesti pohdittava, mitä seurauksia on, jos ruotsin opiskelun pakollisuudesta luovutaan.

Tutkijapaneelissa ehdotettiin, että toisen kotimaisen kielen opetus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, esimerkiksi jo varhaiskasvatuksessa. Tällä hetkellä toista kotimaista kieltä ei kuitenkaan edes mainita varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa. Mikäli toisen kotimaisen kielen oppiminen alkaisi jo varhain,  tulisi varmistaa kielen oppimisen jatkumo koko perusopetuksen ajan.

[Roope]

Marinin hallitus rankaisi Suomalaisuuden liittoa pakkoruotsin lopettamista vaatineesta kansalaisaloitteesta estämällä järjestöä saamasta enää tukia, mikä johti toiminnan kuihtumiseen. Muun muassa järjestön ainoa vakituinen työntekijä jouduttiin osaksi lomauttamaan.

Nyt neljän vuoden kuivan kauden jälkeen Suomalaisuuden liitto on viimein saanut ns. joululahjarahana 250 000 euroa toimintaansa.

Höblän toimittaja Ingemo Lindroos kovisteleekin Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Anderssonia, miksi ihmeessä Rkp on mennyt sallimaan tällaisen. Andersson levittelee käsiään ja puolustautuu sillä, että Rkp sai jakaa paljon rahaa heille tärkeisiin kohteisiin. Rkp oli junaillut muun muassa 773 000 euroa pakkoruotsipropagandaa tuottavalle Folktingetilleen ja 131 000 euroa ruotsinkielisen viittomakielen elvyttämiseen.

Marinin hallituksen selkeät kostotoimet eivät valtamediaa liikuttaneet, mutta tänä vuonna valtamedia käyttää Suomalaisuuden liiton "joululahjarahoja" esimerkkinä epäilyttävästä poliittisesta pelistä ja sukulaisen suosimisesta, kun liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila on kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isä. Kansanedustaja Rostila ei kuulu valtiovarainvaliokuntaan edes varajäsenenä.

Kansanedustajan isän johtamalle yhdistykselle annettiin toistamiseen 250 000 euroa eduskunnan joululahja­rahaa

Kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isän johtama yhdistys on yksi suurimmista kulttuurille ja taiteelle suunnattujen joululahjarahojen saajista. Myös kansanedustaja itse kuuluu yhdistyksen hallitukseen.

SUOMALAISUUDEN liitto sai eduskunnan joululahjapotista 250 000 euron tuen. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Ilmari Rostila, kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isä. Myös Ilmari Rostila on osallistunut paikallispolitiikkaan perussuomalaisten riveissä.

Vuonna 1906 perustetun yhdistyksen tehtävänä on "herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa".

Suomalaisuuden liitto kutsuu itseään sitoutumattomaksi kansalaisjärjestöksi. Järjestö muun muassa neuvoo liputuskysymyksissä. Suomalaisuuden liitto on myös kertonut julkisesti vastustavansa pakkoruotsia.

Myös Onni Rostila itse kuuluu yhdistyksen hallitukseen.

Rostila ei aikataulusyistä antanut puhelinhaastattelua Helsingin Sanomille. Hän kommentoi rahalahjaa sähköpostitse.

"Pakkoruotsin rinnalle suomenkielisten riesoiksi on tullut englannin ylivalta ja vieraskielisten massasiirtolaisuus. Liiton avustus ansaitsee paikkansa lukemattomien toisarvoisempien järjestöavustusten joukossa", Rostila kertoi viestissä.

SUOMALAISUUDEN liitto on aiemminkin saanut osansa eduskunnan joululahjarahoista. Myös viime vuonna järjestölle annettiin 250 000 euroa.

Joululahjarahat ehtivät sitä ennen olla tauolla joitain vuosia.

Järjestö sai 2010-luvulla noin 100 000 euroa vuodessa, Ilmari Rostila kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2020. Samassa haastattelussa hän kertoi, että yhdistys jäi ilman valtion muita avustuksia, kuten taiteen ja kulttuurin tukia.

Ilmari Rostilan mukaan kyseessä oli poliittinen päätös.

Yhdistys on pyörinyt sen jälkeen jäsenmaksuilla sekä yksityisillä lahjoituksilla.

Helsingin Sanomat 12.12.2024

Kulttuuriala toivoo joululahjarahojen jakamiseen läpinäkyvyyttä

KULTTUURIALAN toimijat ihmettelevät eduskunnan joululahjarahojen jakamisperusteita ja kokevat jääneensä sivurooliin tilanteessa, jossa hallitus on ilmoittanut leikkaavansa kulttuurista. Myös läpinäkyvyyttä joululahjarahojen jakamisprosessiin toivotaan.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta jakoi keskiviikkona niin sanottua joululahjarahaa 50 miljoonaa euroa kansanedustajille tärkeisiin kohteisiin. Samalla valiokunta hyväksyi mietintönsä ensi vuoden talousarviosta.

Taiteen ja kulttuurin tukemiselle osoitettiin vajaat kolme miljoonaa euroa joululahjarahoja. Rahat jaettiin hallituspuolueiden päätöksin varsin huomattavilta osin muun muassa sotahistoriaa käsitteleville museoille.

Joululahjarahoja saavat esimerkiksi Parolan Panssarimuseo (200 000 euroa panssarijunan katokseen), Kollaa ja Simo Häyhä -museo (50 000 euroa), Rukajärven suunnan historiayhdistys (50 000 euroa) sekä Suomen sotilasmuseosäätiö (50 000 euroa Lahden Sotilaslääketieteen museon toimintaan).

Eduskunnan joululahjapotista jaettiin rahaa myös muun muassa kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isän johtamalle Suomalaisuuden liitolle sekä kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) puolison Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys -järjestölle (Sekl), joka suhtautuu kriittisesti naispappeuteen.

Helsingin Sanomat 13.12.2024

Eduskunnan "järjettömästä rahanjaosta" repesi kohu – Tukea omille sukulaisille ja kavereille, syyttää kansanedustaja

[...]

Kuohuntaa on aiheuttanut esimerkiksi Suomalaisuuden liitolle annettu 250 000 euron potti. Asiasta uutisoivan Helsingin Sanomien mukaan yhdistyksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isä Ilmari Rostila. HS:n mukaan myös Onni Rostila kuuluu yhdistyksen hallitukseen.

Asiaan on ottanut kantaa viestipalvelu X:ssä muun muassa vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo.

"Oikeisto on leikannut kaikesta tärkeästä, mutta omille sukulaisille ja kavereille rahaa on riittänyt. Jos oikeisto haluaisi edes jotain uskottavuutta he lopettaisivat koko joulurahat", Saramo kirjoittaa.

[...]

Onni Rostila on itse puolustautunut syytöksiä vastaan kirjoittamalla, ettei kyseessä ole hänen "isänsä yhdistys, vaan vuodesta 1906 toiminut perinteikäs kieli- ja kulttuurijärjestö".

Rostilan mukaan hänen isänsä ei ole saanut euroakaan palkkiota Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan tehtävästä ja jättää tehtävänsä ensi vuonna, kun täyttää 75 vuotta. Rostila väittää, että yhdistys on "vihattu ja hyljeksitty", koska se vastustaa pakkoruotsia.

"Marinin hallitus ei aikanaan jatkanut liiton tukia. Silloin monet tunnistivat sen vääryyden, että maailman ainoan suomenkielisen maan ainoa suomenkielisten etujärjestö ei saa mitään valtiontukea. Samalla esim. setat, monikulttuuri- ja somalijärjestöt saavat vuosittain miljoonia miljoonien päälle", Rostila kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Uusi Suomi 13.12.2024

Mainittakoon, että esimerkiksi suomalaisten päänmenoksi toimiva Demlan ja kumppaneiden Pakolaisneuvonta saa joka vuosi keskeytyksettä satojen tuhansien eurojen tuet, luultavasti miljoonia julkisen oikeusavun kautta ja tänä vuonna lisäksi myös 100 000 euroa "joululahjarahoina".

[Outo olio]

Ei ehkä kannattaisi alkaa huutelemaan "rahan jakamisesta kavereille ja sukulaisille". Suomenruotsalaisilla on pienet piirit, ja uussuomalaisilla myös.

Perusopetuksen tuntien väheneminen, taitotason lasku peruskoulussa (vaatimustason  laskeminen). Opiskelijoiden taitotaso korkeakoulutasolla on pääosin erittäin huono muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pakkoruotsin  maine  vaikuttaa  edelleen.  Peruskoulun  jälkeen ammatillisen  koulutuksen käyneet eivät osaa mitään paremmin kuin peruskoulun päätettyään - ammattikoulussa ei käytännössä ilmeisesti vaadita mitään taitoja ruotsin kielessä.

En löydä lähdettä, mutta eikö äsken uutisoitu, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen ei riitä? Ammatillisen koulutuksen tarkoitushan tietenkin on ammatillinen osaaminen, niin kuin nimikin jo sanoo, joten jos tähän ei päästä, niin miten mikään muukaan onnistuisi?

[Karjala]

Suomalaisuuden liiton (SL) saamiin valtionavustuksiin pätee lausahdus "liian vähän, liian myöhään", mutta parempi kuin ei mitään.

Jos pakkoruotsijärjestöille myönnettiin ainakin 800 000 € niin reiluuden nimissä SL:lle voitaisi myöntää vähintään yhtä paljon.

Itseasiassa jotta kohtuu ja oikeus toteutuisi, SL:lle ja pakkoruotsijärjestöille voisi jakaa valtionavustuksia samassa suhteessa kuin väestörakenteessa. Eli jokaisesta eurosta pakkoruotsille, tulisi antaa 17 euroa SL:lle [85%/5%].

Jos aidosti haluttaisiin pistää loppu kolonialismille ja maanvaivalle nimeltä pakkoruotsi, näille kolonialismin muistojärjestöille ei myönnettäisi pennin pyörylää. Jokainen euro on märkä rätti suomalaisuudelle, suomalaisille ja suomalaisuuden puolesta henkensä antaneille. Häpeätahra kansamme omatunnossa.

[Roope]

Kotus: Englanti syrjäyttänyt suomea opintokielenä korkeakouluissa – ruotsin osaaminen hälyttävällä tasolla

Englannin kielen käyttö on laajentunut suomalaisissa korkeakouluissa, sanotaan Kotimaisten kielten keskuksen kielipoliittisessa katsauksessa.

Katsauksessa muun muassa viitataan toissa vuonna tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan Suomessa lähes 90 prosenttia väitöskirjoista ja 40 prosenttia graduista kirjoitetaan englanniksi.

Selvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan kansalliskielinen opintopolku oli katkennut noin kolmanneksella opiskelijoista kandidaatin- ja maisterintutkinnon taitteessa. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Aalto-yliopisto on suomalaisista korkeakouluista englanninkielisin. Lähes kaikki sen maisteriohjelmat ovat olleet englanninkielisiä vuodesta 2013 lähtien.

Apulaisoikeuskansleri totesi toissa vuonna antamassaan ratkaisussa, että Aalto-yliopiston opetuksen kielitilanne oli yliopistolain vastainen. Ratkaisu koski kantelua, jossa kritisoitiin Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaattiohjelman ja maisteriohjelman tutkintorakennetta sekä opetussuunnitelmien kielivalintoja.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että englanninkielinen opetus oli käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen kauppatieteellisen ja teknillisen alan maisterikoulutuksessa. Lisäksi englanti oli muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi myös kandidaattiopinnoissa.

[...]

Kielipoliittisessa katsauksessa kiinnitetään huomiota myös ruotsin kielen käyttöön. Esimerkiksi peruskoululaisten ruotsin taito on katsauksen mukaan hälyttävän heikkoa.

Katsauksessa nostetaan esiin toissa vuonna julkaistu raportti oppilaiden B1-ruotsin oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa. Raportista vastasi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Raportin mukaan peruskoulunsa päättävien yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastasivat kouluarvosanaa 6. Kaksi kolmasosaa oppilaista sai ruotsin kirjoitustaidostaan korkeintaan arvosanan 5. Raportin mukaan tulokset eivät vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa ruotsin osaamista.

MTV/STT 12.1.2025

[MinäVuan]

Roope... kaikki tuohan kuulostaa erinomaisen hyvälle asialle eli en ymmärrä, mitä valittamista tuossa on. Vai oliko tarkoituksesi peräti osoittaa, että tämä onkin hyvä juttu?

[Emo]

Roope... kaikki tuohan kuulostaa erinomaisen hyvälle asialle eli en ymmärrä, mitä valittamista tuossa on. Vai oliko tarkoituksesi peräti osoittaa, että tämä onkin hyvä juttu?

Suomenkielen annetaan rapautua ja kuolla tässä maassa nimeltä Suomi ja samanaikaisesti kirjoitustaidottomille haittamatuille järjestetään veronmaksajien rahoilla arabian, somalin, farsin ja ties minkä turhan kielen opetusta, ettei vaan vuohipaimenien äidinkieli näiltä täällä Kelan lihapatojen äärellä unohdu.

Kuulostaa erinomaisen hyvältä, kyllä.

[Niobium]

Nii, pienten kielien häviäminen ei ole tavoiteltava tilanne noin niinkuin ylipäätään. Että siinä suhteessa puollan saamenkielen säilyttämistä, koska on kuitenkin alkuperäiskansan identiteetin kannalta tärkeä juttu.

Ruotsi ei ole käsittääkseni ihan hirmuisen uhanalainen kieli. Siksi en ihan aina käsitä sitä, että sen osaamista suojellaan yliopistotasolla.

Arabia, farsi ja vastaavat eivät myöskään ole ihan listan kärjessä. Jos haluaa pitää sen yhtenä kielenä, niin niille kyllä löytyy varsin laaja puhujakunta maailman mittakaavassa.

Tieteen kielissä omasta mielestäni ovat aika tärkeitä englannin ohella saksa ja Venäjän kieli. Ranskankieliset osaavat kyllä tarvittaessa puhua englantia tai saksaa. Ovat Euroopassa varsin hyvin ylläpitäneet asennettaan yllä. Ja siirtomaapolitiikkansa myötä Ranskan kielellä Afrikan mantereella pärjää oikein hyvin.

Ruotsi on sellainen kummajainen, miksi siitä pitäisi olla erityisen huolissaan? Lähtee pohjoismaiden ulkopuolelle niin harvassa ovat osaajat.

Eli, rakas länsinaapurimme saa touhuta mitä haluavat ja aika hyvällä menestyksellä ovat sen tehneetkin, pitää myöntää. Mutta ei se kielenä voi olla samassa asemassa, vaatia virkamiesruotsia, että voi päästä virkoihin. Sönköti-sönköti- ruotsilla pärjää ihan hyvin tavallisessa elämässä.

Ja sitä päivää, kun arabia nousee yhdeksi viralliseksi kieleksi Suomessa en todellakaan halua nähdä.

[JoKaGO]

Tuolla mainitaan opinnäytetyöt. Joku gradu englanniksi ... joo, mutta että tohtorin väitöskirja suomeksi. No jotain noitakäräjiä Suomen historiassa tms., varmaankin.

Tuo 90% väitöskirjoista englanniksi kertoo siitä, että tutkimuksella on tai halutaan olevan mielenkiintoa kansainvälisesti.  Kansainvälinen kiinnostus, julkaisut tiedelehdissä ja lainaukset toisissa väitöskirjoissa nostavat tutkimuksen ja tietenkin myös tekijän arvoa tiedepiireissä.

[Juoni]

^Niin lähinnä fenno-ugristiikkaa, Suomen historiaa ja vastaavia lukuun ottamatta ei ole mitään tolkkua tehdä väitöskirjaa suomeksi olettaen että sille haluaa näkyvyyttä ja vertaisarviointia yhtään missään. Pro Gradu eli maisterintutkintoon vaadittava tekele sen sijaan ei ole primääristi tieteellinen työ vaan nimensä mukaisesti opinnäytetyö, joten sen voi aivan hyvin tehdä omalla äidinkielellään olettaen että ei aio jatkaa tohtorinopintoihin.

Muoks:

Tieteen kielissä omasta mielestäni ovat aika tärkeitä englannin ohella saksa ja Venäjän kieli. Ranskankieliset osaavat kyllä tarvittaessa puhua englantia tai saksaa. Ovat Euroopassa varsin hyvin ylläpitäneet asennettaan yllä. Ja siirtomaapolitiikkansa myötä Ranskan kielellä Afrikan mantereella pärjää oikein hyvin.

Tuota, millä tieteen alalla jonkun Venäjän historian ohella julkaistaan merkittävä määrä papereja venäjäksi? Tai saksaksi sen puoleen?

[Niobium]

Edelleen tiedemiehet tekevät yli rajojen yhteistyötä riippumatta siitä, ovatko valtiot sodassa keskenään. Avaruusteknologia yhtenä esimerkkinä.

Venäjällä on myös hemmetin pitkä historia kemian, matematiikan ja lääketieteen osalta. Väliin mahtuu kyllä stanallinen määrä idioottejakin. Saksa on myös kova tekijä kemian osalta, mutta kiina alkaa mennä siinäkin ohi.

[Siili]

Edelleen tiedemiehet tekevät yli rajojen yhteistyötä riippumatta siitä, ovatko valtiot sodassa keskenään. Avaruusteknologia yhtenä esimerkkinä.

Kommentoin osoitteessa:

https://hommaforum.org/index.php/topic,107334.msg3618971.html#msg3618971

[Roope]

Pelastaako Marinin hallituksen pakkoruotsille junailema yksi lisätunti koululaisten ruotsin osaamisen? Retorinen kysymys, eikä edes Höblän haastattelema vantaalainen kieltenopettaja Paula Heino väitä sellaista, vaan haluaa pakkoruotsille kolme lisätuntia. Heino kertoo käyttävänsä nyt saadun lisätunnin suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin esittelyyn.

En timme mer svenska i veckan – kan det rädda svenskkunskaperna?

Finska niondeklassare har inte tillräckligt bra kunskaper i svenska för att kunna fortsätta studera språket på gymnasiet. Kommer en timme mer undervisning i veckan att ändra på det?

Hbl 18.1.2025  (maksumuuri)

Artikkelissa kerrataan vuonna 2023 julkistetun raportin tuloksia, että ysiluokkalaisten ruotsin osaaminen vastaa arvosanaa 6. Kahdella kolmasosalla kirjallinen osaaminen on arvosanana tasoa 5, mikä tarkoittaa raportin kirjoittaneen Matti Räsäsen mukaan jotakuinkin sanojen "bil" ja "hus" osaamista, eikä sitten muuta. Todistuksissa arvosanat ovat kuitenkin keskimäärin kaksi numeroa suurempia, mikä viittaa ruotsin osaamattomuuden laajamittaiseen peittelyyn.

Mikä ruotsissa on oppilaille vaikeinta?

– Heiltä yksinkertaisesti puuttuu motivaatio oppia sitä. Opetussuunnitelman mukaan meidän on autettava heitä ymmärtämään, miksi he tarvitsevat ruotsia, mutta se ei ole helppoa. On helpompi opettaa heille englantia, koska he tietävät, että heidän on osattava sitä tulevaisuudessa. Mutta on edelleen monia oppilaita, joiden asenne on, että tämä on pakkoruotsia, sanoo Paula Heino.

[Eino P. Keravalta]

Tämäkin on sanottu ennen ja monien suilla.

Mutta sanotaan se vielä uudelleen kun päättäjille ei mene synapseihin:

Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta.

Kielen oppimiseen sitoutuminen on suuri prosessi eikä sitä saa pakottaa. Tulokset puhuvat puolestaan. Jokanen kieli itsessään on arvokas, mutta sen arvo korostuu vain jos oppiminen lähtee omasta uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta. Ruotsinkielinen ex-appiukkonikin kerran sanoi, että ruotsin kielen arvostus varmaan nousisi jos oppiminen olisi valinnainen aine. Ja näin se on.

Lisättäköön vielä, että kaikki eivät ole nk. 'kieli-ihmisiä'. On kurjaa pakottaa lapsi 'oppimaan' kieltä. Joillekin matematiikka esimerkiksi on enemmän omia taipumuksia vastaavaa. Ihmisiä pitäisi enemmän kuunnella ja varsinkin, kun ovat lapsia. Pakottamalla voi pahimmillaan tulla suurtakin vastenmielisyyttä asioita kohtaan.

Minulle ruotsi tuli 7. luokasta eteenpäin. Jos se olisi ollut vapaaehtoista, olisin sen ottanut joka tapauksessa. En sitä koskaan oikein oppinut, koska teini-iässä kiinnosti enemmän tytöt ja rock and roll. Ja koska ope oli ankara. Lapsille pitäisi järjestää tilaisuuksia kokeilla kieltä, esittää siihen kieleen liittyvää kulttuuria.

Nykyisin skidit oppivat englantia kuin 'itsekseen' jostain tiktokista. Mutta en siltikään pakottaisi ketään edes englannintunneille. Hyödyntäkäämme ihmisten omia kiinnostuksen kohteita. Näin saamme parhaat tulokset, jokaisen potentiaali tulee maksimaaliseen hyötykäyttöön kuuntelemalla tämän omia kiinnostuksen kohteita. Kaikki eivät ole samanlaisia, vaikka sosialistinen ihmiskuva meidät haluaakin esittää yhteiskunnan muovattavana massana.

Olkaamme rohkeasti erilaisia. Kyllä niitä ruotsin oppijoitakin löytyy jos juju on vapaaehtoisuus ja oma kiinnostus. Opellakin on mukavampi työpäivä edessä kun luokassa istuu innokkaita oppilaita, oli heitä sitten vain vaikka viisi kappaletta.

Itseäni kouluaikoina harmitti, ettei latinaa opetettu. Olisin ensimmäisenä ollut vapaaehtoisena latinan tunneille. Mutta ei: piti opetella jotain joukko-oppia ja yhtälöitä matematiikassa. En tajunnut niistä hevon paskaakaan. Enkä tajua vieläkään.



No, ei mun tarvikaan. Osaan työntää ruohonleikkuria, poistaa räkää nenästä ja pestä hiukset. Ei aina kaikkea tarvi tietää. Eikä voikaan. Fokusoidaan. Asioihin, jotka kiinnostaa. Pakko harvaa kiinnostaa. Paitsi pakottajia.

[Siili]

Pelastaako Marinin hallituksen pakkoruotsimitlle junailema yksi lisätunti koululaisten ruotsin osaamisen? Retorinen kysymys, eikä edes Höblän haastattelema vantaalainen kieltenopettaja Paula Heino väitä sellaista, vaan haluaa pakkoruotsille kolme lisätuntia.

Mikäs siinä, onhan Suomessa haluamisen vapaus. 

Oliko artikkeli pelkkää taivastelua?  Annettiinko siinä minkäänlaista toivoa Ruotsin kielen renesanssille Suomessa?

[Jorma M.]

Mikäli persut saa eduskuntavaaleissa n 60% äänistä, muuntuu ruotsin vapaaehtoisuustavoite ajankohtaiseksi.

Alemmalla persukannatuksella The Puolue voi vapaasti nauttia RKP:n säätiöiden korruptiopöydistä. Ja onhan persuissakin muistaakseni esim Riikka Purra pakkoruotsimyönteinen. Joskin hän on varmaankin käännettävissä vapaaehtoisuuden kannalle.

Kielellistä syytä pakollisuudelle ei tietenkään ole edes RKP:n mielestä, mutta tässä onkin muut suureet kyseessä. Ihmisen pakottaminen vieraan kielen vuosikausien opiskeluun on tehokas nöyryytys- ja tottelevuusase.

edit. lisätty sana "on".

[JoKaGO]

Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta.

Kielen oppimiseen sitoutuminen on suuri prosessi eikä sitä saa pakottaa. Tulokset puhuvat puolestaan.

Käytännön todiste:

Olin vuosituhannen alkupuolella puolalaisen tuttavani kanssa Himoksella, joululoman aikaan. Siellä oli varustevuokrausta ym. palvelua, ovissa teksti joko suomeksi tai maailman kielillä, enkku, saksa, venäjä. Kaveri, aikoinaan pakko-venäjää lukenut, huomasi tekstin, "palvelua venäjäksi", kyrillisin kirjaimin. Sehän näyttää kuin siinä lukisi "no russki". Puolalainen sanoi iloisella naamalla, että on asenne kohdallaan, "ei venäläisille". Korjasin, että se tarkoittaa nimen omaan, että palvelua saa venäjän kielelläkin.

Laskettelupäivän jälkeen kaveri totesi, "onneksi täällä hinnat ovat korkeat, niin saatte nyljettyä russki-turisteilta rahat". 

[Niobium]

Siinä oli mennyt pakkovenäjän tunnit ihan hukkaan, kun edes merkistö ollut painunut mieleen. 

[Roope]

Oliko artikkeli pelkkää taivastelua?  Annettiinko siinä minkäänlaista toivoa Ruotsin kielen renesanssille Suomessa?

Alussa luettelemiani tylyjä faktoja, joita opettajan havainnot tason jatkuvasta laskusta tukivat, mutta niistä ei edetty tylyihin johtopäätöksiin vaan kommentaattoreiden unelmahöttöön, että saisimmepa vieläkin enemmän pakkoruotsia, opiskelumotivaatio tipahtaisi taivaasta ja koululaiset ryhtyisivät puhumaan ruotsia arkielämässään, vaikka eivät törmää siihen kuin koulussa.

[Betonikostaja]

Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta.

Totta. Itsekin olisin varmaan silti opiskellut peruskoulussa ruotsia, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista. Meillä töissäkin puhutaan välillä ruotsia, koska yksi työkavereista on suomenruotsalainen ja äidinkielensä siis ruotsi. Ei hän siihen pakota, hän puhuu tietenkin myös suomea, mutta yritämme tällä keinolla pitää kielitaitoamme yllä. Tuota voisin suositella oikeastaan kaikille, puhukaa suomenruotsalaisten kanssa ruotsia, se on hyvää treeniä kielitaidolle.

[Roope]

Moni opiskelija reputtaa pakollisen ruotsin kurssin – nyt korkeakoulut laativat jopa 20 opintopisteen kertauskurssia

Hej, talar du svenska?

Tämä kysymys ruotsin puhumisesta herättää hilpeyttä Lappeenrannan korkeakoulukampuksella, mutta moni opiskelija vastaa siihen myöntävästi.

Useissa korkeakouluissa on kuitenkin huomattu, etteivät kaikkien opiskelijoiden taidot riitä tutkintoon kuuluvien ruotsin opintojen suorittamiseen.

Tämän vuoden alussa 11 korkeakoulua yhdisti voimansa opiskelijoiden auttamiseksi. Ne suunnittelevat yhteistä oppimateriaalia, jonka avulla opiskelijat voisivat kiriä kielitaitoaan korkeakouluruotsissa tarvittavalle tasolle.

Esimerkiksi osaamispäällikkö Johanna Marjomäki LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston kielikeskuksesta arvioi, että karkeasti alle puolet opiskelijoista osaa ruotsia riittävästi ilman kertauskursseja.

Nyt korkeakoulut valmistelevat yhteensä 20 opintopisteen laajuista oppimateriaalia, jonka avulla opiskelijat voivat kerrata ruotsia tai aloittaa kielen opiskelun jopa aivan alkeista.

Lisäksi ne laativat yhteisen verkkokurssin ja kokoavat yhteen hyviä ohjauskäytäntöjään ruotsin opetukseen. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

[...]

20 opintopistettä vastaa korkeakoulussa suunnilleen 3–4 kuukauden opiskelua. Hanketta vetävä Tampereen yliopiston kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola arvioi kuitenkin, että lisäopintojen tarve on yleensä pienempi.

– Varmasti suuri osa opiskelijoista suorittaisi vain 2–6 opintopistettä.

Niiden jälkeen opiskelija osaisi ruotsia niin hyvin, että saisi suoritettua tutkintoonsa kuuluvat ruotsin kurssit.

[...]

Monella kielitaitoon kertyy kuitenkin vajetta jo peruskoulussa. Esimerkiksi vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan peruskoulunsa päättävien ruotsin taito vastasi kokonaisuutena arvosanaa 6.

Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi ei ole ollut pakollinen enää pariinkymmeneen vuoteen, ja enemmistö jättääkin ruotsin kirjoittamatta.

Lisäksi osa opiskelijoista tulee korkeakouluun ammattiopistosta, jossa ruotsin tunteja on vain murto-osa lukioon verrattuna.

Vajeeseen vaikuttavat myös esimerkiksi asenteet ruotsin kieltä kohtaan sekä ajatus siitä, että englannin kielellä pärjää.

Yle 22.1.2025

Jossain on taas jaettu löysää rahaa, kun tuollaista korkeakouluun suunniteltua oppimateriaalia on ollut vapaasti tarjolla jo vuosia. Rahaa ja tupakkia kuluu ja pinnoja palaa, kun voitaisiin vain todeta, että hei, lopetaan turha pakkoruotsi.

Miksi korkeakoulussa opiskellaan ruotsia?

– Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta edellyttää, että tietyissä työtehtävissä täytyy osata myös toista kotimaista kieltä.

Osaamisen osoittaminen vaaditaan korkeakoulussa kaikilta, vaikka ei koskaan menisi töihin julkisyhteisöjen tiettyihin työtehtäviin, kuten useimmat eivät mene.

Laki voi edellyttää osaamista, mutta käytännössä riittää pakollisen kurssin suorittaminen hyväksytysti, vaikka osaamista ei olekaan. Olikohan se puolet vai vain neljännes, joka erään selvityksen mukaan oikeasti täytti viralliset osaamisvaatimukset, ja tuostakin selvityksestä on varmaan jo parikymmentä vuotta, minkä jälkeen taso on edelleen laskenut.

[Näkkileipä]

Tämäkin on sanottu ennen ja monien suilla.

Mutta sanotaan se vielä uudelleen kun päättäjille ei mene synapseihin:

Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta...

Ongelmana ei mielestäni ole päättäjät, vaan Rkp:n ja ruotsinmielisten ahdasmieliset uskomukset, jossa ruotsin kielen osaamisen ehdottomasta välttämättömyydestä, ihan kaikille suomalaisille, eikä asiassa anneta tippaakaan periksi, koska ruotsin kieli on ehdottoman tärkeä Suomen hyvinvoinnin kannalta.Mikäli olen ymmärtänyt Suomen historiaa oikein, niin noin 100-150 vuotta sitten, ruotsin kielen osaaminen oli merkki sivistyksestä, jonka osaaminen oli välttämätöntä saadakseen parempia töitä ja Suomen kieli oli vähempi arvoinen, kuin ruotsin kieli. Suomen kielen halveksunta näkyy edelleen, Rkp:n ja ruotsinmielisten kirjoituksissa ja mielipiteissä.

Ruotsin kielisen vähemmistön, pitäisi itse keskittyä suomenruotsin kielen säilymisen takaamiseksi, se ei ole enemmistön velvollisuus.

[Nikolas]

Ongelmana ei mielestäni ole päättäjät, vaan Rkp:n ja ruotsinmielisten ahdasmieliset uskomukset, jossa ruotsin kielen osaamisen ehdottomasta välttämättömyydestä, ihan kaikille suomalaisille, eikä asiassa anneta tippaakaan periksi, koska ruotsin kieli on ehdottoman tärkeä Suomen hyvinvoinnin kannalta.

Ei tätä kysymystä voi sulloa yhden puolueen vastuulle, kun meillä on monipuolueinen edustuksellinen järjestelmä, jossa RKP on vain yksi niistä pakkoruotsia puolustavista puolueista.

En usko että Suomen kansa pääsee pakkoruotsista eroon ennen kuin alkuperäiset pakkoruotsittajapuolueet jäävät reilusti vähemmistöön ja oppositioon eduskunnassa. Vasta sitten voi alkaa pakkoruotsin purkaminen.

Muistin virkistykseksi, alkuperäiset (Koiviston I hallituksen) pakkoruotsittajapuolueet olivat:

• SDP
• Keskusta
• SKDL (Vasemmistoliitto on tämän perillinen.)
• RKP
• TPSL (entisiä demareita, ei ole enää)

Kuten edellä sanoin; pakkoruotsittajapuolueet reilusti vähemmistöön ja oppositioon. Vasta sitten voi olettaa että jotain muutosta saattaisi tapahtua tässä asiassa. Kyllähän mielipidetutkimukset ja kansalaisaloitteet ovat sellaisinaan OK, mutta ne eivät voi mitään eduskunnan voimasuhteille.

Tavallisilla äänestäjillä on tässä oma vastuunsa. Älkää antako kenenkään luulotella etteikö olisi.

Mitäpä voi äänestäjä eduskuntavaaleissa tälle asialle tehdä? Ei paljonkaan mutta edes jotain:

• Siirtää oman kannatuksensa pois pakkoruotsittajapuolueilta, ja mieluiten sellaiselle puolueelle, joka selkeästi vastustaa pakkoruotsia.
  
  
• Muistaa äänestää eduskuntavaaleissa sellaista ehdokasta, joka varmasti ei kannata pakkoruotsia vaan on valmis äänestämään pakkoruotsin historiaan.

Siinäpä ne keinot. Näiden lisäksi, jos aikaa ja voimavaroja riittää, voi yrittää pitää ääntä ja lobata pakkoruotsia vastaan.

[Roope]

Suomenkielisten pakkoruotsiin hieman toisenlainen näkökulma. Ruotsia eivät opi suomenkieliset, mutta sitä eivät enää osaa myöskään ruotsinkieliset.

Hbl: Ledare: Finlandssvenskarna talar svenska som krattor, men ingen har en plan 27.1.2025  (maksumuuri)

Ruotsinkielisten poikien ruotsin osaaminen on tutkimusten mukaan niin huonoa, että se lähestyy S2-maahanmuuttajaoppilaiden osaamista heille vieraassa suomessa tai ruotsissa. Neljällä viidestä suomenruotsalaisesta äidinkielen osaaminen on arvosanatasolla 5-7, vaikka annetut numerot ovat parempia. Vain 16 prosentilla on äidinkielessään hyvät taidot, vaikka noin 70 prosentilla on todistuksessa arvosana 8-10.

Kan finlandssvenska ungdomar svenska längre? Fyra av fem finlandssvenska skolelever får ett skolvitsord som motsvarar 5 till 7 i ett kunskapstest som har sammanställts i en färsk rapport från Nationella centret för utbildningsutvärdering. Den avslöjar att kunskaperna i modersmål klart släpar efter hos svenskspråkiga elever jämfört med finskspråkiga.

De finlandssvenska pojkarnas poäng närmar sig nivån för de elever som läser S2, det vill säga elever med invandrarbakgrund med svenska eller finska som andra språk.

Smaka på den meningen en gång till: En betydande del av barnen i Svenskfinland kan skolans undervisningsspråk lika bra eller dåligt som elever som har flyttat hit för bara några år sedan.

Jos ennen on mietityttänyt, miksi pakkoruotsia oikein tankataan, niin nykyään voi kysyä entistäkin suuremmalla syyllä myös ketä varten.

Edit:
Jatkoa edelliseen:

Hbl: Efter läslarmet: "Vad är det vi gör fel i den finlandssvenska skolan?" 25.1.2025  (maksumuuri)

Vaasalainen opettaja harmittelee, että hänen nimellisesti ruotsinkielisten seiskaluokkalaisten oppilaidensa ruotsi on yhä useammin heikompaa kuin heidän suomen kielensä, vaikka Vaasa on paljon enemmän ruotsinkielinen (23 %) kuin ruotsinkielisten alueiden monet muut kunnat.

[Jorma M.]

Ainoastaan itseään geneettisesti ja aatelisesti ylivertaisina pitävät rasistit voivat ehdottaa, että alle kouluikäisten on pakko alkaa opetella 4% vähemmistön kieltä.

https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8260596

Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP lähtee kuntavaaleihin koulutuskärjellä. Puolue tavoittelee sitä, että toisen kansalliskielen oppiminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa.
...

Puolue vaikuttaa haluavan ottaa etäisyyttä hallituskumppani perussuomalaisiin korostamalla kunta- ja aluevaaliohjelmassaan vähemmistöjen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien merkitystä.

– Emme hyväksy politiikkaa, joka jakaa yhteiskuntamme meihin ja muihin, vaan haluamme tarjota sekä paikallisesti että kansallisesti yhdistäviä ratkaisuja, ohjelman johdannossa todetaan.

Mielenkiintoista seurata miten persut tähän vastaavat? Tuleekohan lisää köyhille heikennyksiä, jotta saadaan päiväkodin kieliopetuksiin resursseja?

[Roope]

RKP menee kuntavaaleihin vaatimalla pakkoruotsin laajentamista varhaiskasvatukseen.

RKP haluaa, että toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa jo varhaiskasvatuksessa

Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP lähtee kuntavaaleihin koulutuskärjellä. RKP haluaa muun muassa, että toisen kansalliskielen oppiminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa.

Puolue korostaa tänään julkaistussa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan vähemmistöjen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien merkitystä.

Yle 4.2.2025

RKP vaatii myös muun muassa maahanmuuttajalapsille englanninkielisiä opintopolkuja ja ruotsinkielistä kotouttamista, kuntiin anonyymiä rekrytointia, laajaa terveydenhoitoa laittomille siirtolaisille sekä "tietoisuuskampanjoita haitallisten normien ehkäisemiseksi".