2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[törö]

Vientiteollisuudesta on jo paennut ulkomaille se osa, jolle palkoilla on merkitystä. Vartiaisen menetelmällä saataisiin loputkin lähtemään, koska pellepalkoilla ei synny hyvää jälkeä.

[Roope]

Ajatuspaja: Maahanmuutto on ollut Ruotsille hyvä bisnes

Ruotsin talous on hyötynyt selvästi maahanmuutosta, päätellään ajatuspaja Arena Idén selvityksessä. Laskelmien mukaan maahanmuutto on tuottanut valtiontaloudelle yhteensä 900 miljardin kruunun eli lähes 100 miljardin euron voiton vuodesta 1950 lähtien.

Ylijäämä on pienentynyt selvästi 1970-luvun jälkeen, mutta sitä syntyy edelleen. Vain 1990-luvulla on ollut vuosia, jolloin maahanmuuton synnyttämä tuotto ei kattanut kuluja, ajatuspaja laskee. Suurinta ylijäämä oli sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin ulkomailta tulleet työläiset täyttivät Ruotsin tehtaat.

Almedalenin politiikkaviikolla tänään esiteltävästä selvityksestä uutisoi Dagens Nyheter -lehti. Mukana laskelmien teossa on ollut taloushistorian dosentti Lars Fredrik Andersson Uumajan yliopistosta.

Tätä nykyä maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, ja monet ovat hyvin riippuvaisia tulonsiirroista. Ylijäämää syntyy kuitenkin edelleen, koska maahanmuuttajissa on suhteellisesti suurempi osuus ansiotyöikäisiä ja pienempi osuus kuluja aiheuttavia vanhuksia kuin Ruotsissa syntyneissä, sanoo Arena Idén pääekonomisti Sandro Scocco. Näin ollen kulujen peittämiseen riittää se, että kuusi kymmenestä maahanmuuttajasta käy töissä ja maksaa veroja.

Selvityksen mukaan maahanmuutolle ovat tyypillisiä suuret kustannukset alkuvaiheessa. Maahanmuutto pitäisi kuitenkin nähdä sijoituksena, jossa kulut kuittaantuvat myöhemmin kun maahanmuuttajat alkavat tehdä töitä, kirjoittajat sanovat.

Ilkka/STT 1.7.2015

[Eino P. Keravalta]

Selvityksen mukaan maahanmuutolle ovat tyypillisiä suuret kustannukset alkuvaiheessa. Maahanmuutto pitäisi kuitenkin nähdä sijoituksena, jossa kulut kuittaantuvat myöhemmin kun maahanmuuttajat alkavat tehdä töitä, kirjoittajat sanovat.

Niin mitä töitä?

Ei ole töitä.

Vai tarkoitetaanko tällä, että alipalkatut mamut syrjäyttävät kantaväestön työmarkkinoilta?

[tutkimus]

Åbo Akademissa työskentelevä taloustutkija Christer Lindholm :
...

Kolmas myytti on hänen mukaansa se, että työvoiman tarjonnan lisääminen on avain talouskasvun käynnistämiseen.

- Tällä hetkellä Suomen talouden ylivoimaisesti suurin ongelma ei kuitenkaan ole työvoiman tarjonnan, vaan sen kysynnän riittämättömyys; jokaista vapaata työpaikkaa kohti on liki kymmenen työtöntä työnhakijaa. Sellaisessa tilanteessa on täysin selvää, ettei ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen suinkaan tarjoa työttömille paluulippua työmarkkinoille – vaan menolippua kurjuuteen ja köyhyyteen, Lindholm kirjoittaa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/86581-kova-avautuminen-sipilan-hallitusohjelmasta-harva-tietaa-tata

Samahan koskee myös työperäistä maahanmuuttoa ja kaikkea muutakin maahanmuuttoa eli kaikki maahanmuutto pahentaa suomen tilannnetta, suomalaisten työttömien tilannetta ja suomalaisten duunarien tilannetta.

Jos ei ole tarpeeksi työvoiman kysyntää suomalaisillekaan niiin maahanmuutto vain pahentaa tilannetta.

[Uuno Nuivanen]

"Krapulassa panettaa niin armottomasti" – Antti Reini ja Juhana Vartiainen yltyivät seksikeskusteluun SuomiAreenassa

Näyttelijä Antti Reini, kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Tuomas Enbuske puhuivat perjantaina SuomiAreenassa alkoholista ja seksistä.
Pori Jazzin ohessa järjestetyssä SuomiAreenassa keskusteltiin perjantaina alkoholista.

Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä -nimistä paneelia vetänyt Tuomas Enbuske kysyi Pienpanimoliiton puheenjohtajalta Mika Tuhkaselta, kummasta luopuisi mieluummin alkoholista vai seksistä?

– Toivoin, ettet olisi kysynyt tätä. Vaimoni ei ole täällä, vaan hän on kotona krapulassa. Tai ainakin oli, kun lähdin ja ei, en saanut krapulaseksiä.

– Joo, kyllä krapulassa panettaa niin armottomasti, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) kommentoi vieressä.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1437103382514.html

[Roope]

Eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander pitää turvapaikanhakijoiden virtaa mahdollisesti positiivisena asiana Suomen taloudelle. Hänen mukaansa julkisen talouden tasapaino voi kohentua odotettua nopeammin.

Uusi Suomi: 100 000 ihmistä lisää Suomeen – Johtaja havaitsi "huomattavia vaikutuksia" 8.9.2105

Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?

Eurooppaan on tänä kesänä suuntautunut ennen näkemättömän suuri pakolaisvirta Lähi-idän konfliktialueilta. Saksaan on arvioiden mukaan tulossa jopa miljoona turvapaikanhakijaa, ja Suomeenkin ehkä kymmeniä tuhansia. On todennäköistä, että muuttajien määrä ei jää tähän. Koska konfliktien loppua ei ole näkyvissä, laaja muuttoliike voi jatkua usean vuoden ajan. Lisäksi turvapaikan saavat maahanmuuttajat pyrkivät perheidensä yhdistämiseen, mikä osaltaan tulee kasvattamaan muuttajien määrää merkittävästi tulevina vuosina.

Vaikka Suomi ei ole Euroopan tärkein kohdemaa, on meillekin lähivuosien aikana suuntautumassa niin laaja muuttoliike, että se tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla väestökehitykseen ja myös väestöennusteisiin.

Nykyisen väestöennusteen oletuksena on noin 17 000 hengen vuosittainen nettomuutto Suomeen. Turvapaikanhakijoiden määrän yllättävän kasvun seurauksena tämä luku ylittyy kuitenkin reippaasti kuluvana vuonna ja hyvin todennäköisesti myös seuraavina vuosina. Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen.

Mitä tästä yllättävästä väestönkasvusta sitten seuraa?

Nykyisen väestöennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt voi arvioida, että käynnistynyt laaja muuttoliike tulee muuttamaan tämän näkymän. Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.

Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 tekemän laskelman mukaan huoltosuhde olisi nousemassa vuoden 2012 tasosta eli 29 prosentista 43,8 prosenttiin vuonna 2030. Jos oletetaan, että muuttoliikkeen kasvu nostaa työikäisten määrää ennusteeseen verrattuna 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, alenee vuoden 2030 huoltosuhde noin kahdella prosenttiyksiköllä 41,9 prosenttiin.

Iso potentiaali ikääntyvälle yhteiskunnalle

Huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi. Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi. Myös työeläkemenojen suhde niiden maksuperustana olevaan palkkasummaan pienentyisi noin prosenttiyksiköllä.

Maahanmuuton kasvu merkitsee siten huomattavaa taloudellista potentiaalia ikääntyvälle yhteiskunnalle. Onnistuminen potentiaalin hyödyntämisessä ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan se edellyttää tuloksellista kotoutumis- ja integraatiopolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta – ja ennen kaikkea sitä, että Suomessa on riittävästi työpaikkoja luovia yrityksiä.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

Ilmarinen 8.9.2015

[Aimo Räkä]

Nykyisen väestöennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Paljonkos meillä onkaan pitkäaikaistyöttömiä?

[Blanc73]

Lähi-itä-ja afrikkalaistaustaisten työllistyminen Suomessa on tähän asti epäonnistunut täysin(vika tottakai kantaväestössä). Nytkö se tilanne korjaantuu, koska nämä uudet tulijat ovat ns "oikeita huippuosaajia"?    Suurin osa huma-mamuista tulee jäämään työmarkkinoitten ulkopuolelle, aivan kuten Ruotsissakin. Ikuisia soskun asiakkaita. Saa ottaa talteen.

[Aimo Räkä]

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle, Kiander myhäilisi tyytyväisenä. Siis jos.

[Roope]

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle, Kiander myhäilisi tyytyväisenä. Siis jos.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle
...
edellyttää tuloksellista kotoutumis- ja integraatiopolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta

Ruotsalaista kotouttamispolitiikkaa pidetään Suomessa maailman parhaana ja sikäläistä työmarkkinoiden joustavuutta Suomelle esikuvallisena (mm. Juhana Vartiainen). Siitä huolimatta maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen ero on Ruotsissa OECD-maiden suurin. Kianderin jossittelu ei toimi, eikä ole toiminut missään maassa vastaavassa tilanteessa.

Mielenkiintoista kirjoituksessa on nopeus ja varmuus, jolla Kiander on tehnyt oletuksen, että viime aikojen turvapaikanhakijaryntäyksen seurauksena Suomeen kohdistuva humanitaarinen maahanmuutto tulee kasvamaan pysyvästi ja peruuttamattomasti. Asiahan on edelleen omassa päätösvallassamme, mutta Kiander antaa ymmärtää tietävänsä, ettei humanitaarista maahanmuuttoa perheenyhdistämisineen edes yritetä hillitä.

[ämpee]

Lähi-itä-ja afrikkalaistaustaisten työllistyminen Suomessa on tähän asti epäonnistunut täysin(vika tottakai kantaväestössä). Nytkö se tilanne korjaantuu, koska nämä uudet tulijat ovat ns "oikeita huippuosaajia"?

Aika "yllättävää", että nämä nykyiset tulijat ovat "oikeita huippuosaajia", edelliset olivat vain "huippuosaajia".
Seuraavat tulijat varmaankin ovat "varsinaisia huippuosaajia", ja kaikille näille on yhteistä, että heille osoitetaan harkinnanvaraista niin pitkään kuin Suomi lainaa saa.

[Aimo Räkä]

Seuraavat tulijat varmaankin ovat "varsinaisia huippuosaajia", ja kaikille näille on yhteistä, että heille osoitetaan harkinnanvaraista niin pitkään kuin Suomi lainaa saa.

Seuraavassa aallossa tulevat äärimmäiset huippuosaajat, valmiita äärimmäisiin tehtäviin.

[KTM]

Ilmarisen Kiander: Turvapaikanhakijat parantavat huoltosuhdetta - kestävyysvaje voisi jopa puolittua

Työikäisen väestön määrä voi Suomessa jopa kasvaa muuttoliikkeen takia, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

http://www.iltalehti.fi/talous/2015090820313580_ta.shtml

Työikäinen väestö toki kasvaa, työlisten määrä sen sijaan ei, eikä mitään parannusta huoltosuhteeseen tai kestävyysvajeeseen ole tästä populasta odotettavissa.

[TheJ]

Ilmarisen Kiander: Turvapaikanhakijat parantavat huoltosuhdetta - kestävyysvaje voisi jopa puolittua

Työikäisen väestön määrä voi Suomessa jopa kasvaa muuttoliikkeen takia, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

http://www.iltalehti.fi/talous/2015090820313580_ta.shtml

Työikäinen väestö toki kasvaa, työlisten määrä sen sijaan ei, eikä mitään parannusta huoltosuhteeseen tai kestävyysvajeeseen ole tästä populasta odotettavissa.

Joku voisi kertoa Kianderille että huoltosuhde (työllisten määrä) ei kasva niin kauan kun maahan valuvasta porukasta suurin osa on Somalia-Irak -akselilta. Voi katsoa ihan tilastoista mikä on näiden notkujien työllistymisaste...

Ja sitten kun tämä on tajuttu ja ymmärretty, voisi tehdä jotain sille että tänne valuvasta väestä tällaisen huoltosuhdetta heikentävä elintasopakolaisten porukka pistettäisiin paluupostissa takaisin.

[CaptainNuiva]

Lähi-itä-ja afrikkalaistaustaisten työllistyminen Suomessa on tähän asti epäonnistunut täysin(vika tottakai kantaväestössä). Nytkö se tilanne korjaantuu, koska nämä uudet tulijat ovat ns "oikeita huippuosaajia"?

Aika "yllättävää", että nämä nykyiset tulijat ovat "oikeita huippuosaajia", edelliset olivat vain "huippuosaajia".
Seuraavat tulijat varmaankin ovat "varsinaisia huippuosaajia", ja kaikille näille on yhteistä, että heille osoitetaan harkinnanvaraista niin pitkään kuin Suomi lainaa saa.

Tänään aamulla Ylellä hymisteltiin että tulijoista voi kehkeytyä seuraava Nokia ja ylläri ylläri: Arveltiin apuja löytyvän työvoimapulaan !
Jäin ihmettelemään miten sivistyneiltä tuntuvat ihmiset eivät pysty hahmottamaan yhteistä hyvää, syitä ja seurauksia sekä todennäköisyyksiä vaan nyt ollaan jo valmiita tuhoamaan Suomalainen yhteiskunta heppoisin arveluin.
Kyllä ketutti katsella 

[Roope]

Tänään aamulla Ylellä hymisteltiin että tulijoista voi kehkeytyä seuraava Nokia ja ylläri ylläri: Arveltiin apuja löytyvän työvoimapulaan !
Jäin ihmettelemään miten sivistyneiltä tuntuvat ihmiset eivät pysty hahmottamaan yhteistä hyvää, syitä ja seurauksia sekä todennäköisyyksiä vaan nyt ollaan jo valmiita tuhoamaan Suomalainen yhteiskunta heppoisin arveluin.
Kyllä ketutti katsella 

Ekonomistit: Talousnäkymät heikkenevät, budjetti ylioptimistinen

[...]
Ekonomistit: Turvapaikanhakijat hyväksi taloudelle

Budjetissa joudutaan ottamaan huomioon myös Suomeen tulevat tuhannet turvapaikanhakijat. Lyhyellä tähtäimellä tulijoista on kustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä tulijoiden vaikutukset talouteen ovat positiivisia, arvioivat ekonomistit.

– Jos vain sallisimme itsellemme sellaisen elvytyksen, että ottaisimme näitä pakolaisia, lieventäisi se nykyistä väestön rakenneongelmaa. Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomeen tekijöitä, ja pakolaiset olisivat yksi keino lisätä työvoimaa. Pidemmällä aikavälillä he ehdottomasti auttaisivat meitä, sanoo Kangasharju.

Saksa näyttää esimerkkiä avaamalla ovensa kymmenille tuhansille turvapaikanhakijoille, toteaa Tiina Helenius.

– Saksa on ottanut rohkean askeleen ja investoi tulevaisuuden kasvupotentiaaliin ottamalla näin massiivisesti uusia, tulevia saksalaisia.

Yle 8.9.2015

Uskomatonta. Pakolaiset ovat elvytystä, jotka auttavat Suomen taloutta. Ja syyrialaiset, eritrealaiset ja afganistanilaiset ovatkin tulevaisuuden kasvupotentiaalia, uusia saksalaisia.

Edit: Teen näistä ekonomistien arvioista oman ketjun

[Archaeopteryx]

Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,4% (työttömiä 232 000, työllisiä 2 523 000, työikäisten määrä yhteensä 2 755 000). Jos tänä vuonna tulee 40 000 pakolaista, joista työikäisiä n. 87% eli 34 800 ja yksikään heistä ei saa töitä, työttömyysaste nousisi (jos muita muutoksia ei olisi) 9,6%:iin (työttömiä 266 800, työllisiä 2 523 000, työikäisten määrä yhteensä 2 789 800). Vaikutus pelkästään työttömyysasteeseen olisi välittömästi yli prosenttiyksikön.

Tietysti kaikki tulijat ovat huippuosaajia, jotka headhuntataan töihin heti rajalta, ja nekin jotka joutuvat notkumaan hetken vok:ssa, ovat uusia Sinebrychoffeja, Fazereita ja Finlaysoneita, jotka työllistävät jo seuraavana vuonna tuhansia paikallisia.

Eihän tuota työttömyysastetta noin suoraan voi laskea, mutta eipä noista vutkelmista ole taulukkoon positiivistakaan lukemaa tulossa.

[Aimo Räkä]

Kuultuaan Suomen järkyttävästä työvoimapulasta, huippuosaajien parhaimmisto sankarillisesti selvittää tiensä läpi Euroopan labyrintin ja pelastaa Suomen. Täydellistä!

[rähmis]

Useampi maailmalla tehty tutkimus on osoittanut, että edes työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu ikääntyvän yhteiskunnan ongelmiin. Ajatus siitä, että tänne tunkevat irakilaiset kännykänräplääjät vetäsivät Hölmölän suosta, on jo huonoa huumoria. 

[Blanc73]

Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.

Jutun ison pointti on tietenkin "JOS"-sana. Lopputuloksen me tiedämme jo etukäteen.

Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomeen tekijöitä

Niin. Pakolaisvirta kehitysmaista ei taida tarkoittaa ihan samaa kuin työperäinen maahanmuutto. Jo vuosikausia maassa olleet somalit, afgaanit ja irakilaiset notkuvat soskun tiskillä ja tilanne ei tule siitä muuttumaan. Uudet tulijat menevät jonon jatkoksi. Osaa heistä ei varmaan edes harmita...

[Raaka banaani]

Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,4% työttömiä 232 000

Vaikutus pelkästään työttömyysasteeseen olisi välittömästi yli prosenttiyksikön.

Korjaan sen verran että virallinen työttömyysaste on manipuloitu vitsiluku joka saadaan muka puhelingallupilla. Eli laskelma sinänsä ei mene ihan noin. Tosin pikkupaikkakunnilla joissa ollut muuttotappiota, muutos voi olla melkoinen jos tyhjiä asuntoja on ja niihin laitetaan rikkauksia. Uusia Lieksoja tiedossa, rasistit raus!

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/tyollisyyskatsaukset#.Ve7EBJf1X6M

Työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä
381 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 31 200 enemmän kuin
vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä
lisääntyi edellisestä kuusta 12 700:lla. Tiedot ilmenevät työ­ ja
elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta.

Näistäkin poissa pilipalikoulutuksissa olevat, karenssille laitetut, orjatöissä olevat jne. jotka melkoinen luku yhteensä ovat, mutta luku vähän lähempänä oikeaa määrää.

[Roope]

Uusi ketju: 2015-09-08 Ekonomistit: Turvapaikanhakijat hyväksi Suomen taloudelle

[Rändöm]

Katsokaa näiden maanpettureiden käsittämätöntä röyhkeyttä! Yksi internetin hyödyllisimmistä puolista on tiedon levittämisen helppous ja tehokkuus. Propagandistit luulenevat täten omaavansa etulyöntiaseman sontansa levittäjinä. Pilkka voi kuitenkin myös osua omaan nilkkaan. Nämä propagandapläjäykset ja suomalaisiin kohdistuvat tuhoisat puheet muistetaan. Ne jäävät elämään nettiin. Niiden kirjoittajien nimet on tarpeen tullen helppo kaivaa esiin naftaliinista...

[ike60]

Nykyisen väestöennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt voi arvioida, että käynnistynyt laaja muuttoliike tulee muuttamaan tämän näkymän. Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.

Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 tekemän laskelman mukaan huoltosuhde olisi nousemassa vuoden 2012 tasosta eli 29 prosentista 43,8 prosenttiin vuonna 2030. Jos oletetaan, että muuttoliikkeen kasvu nostaa työikäisten määrää ennusteeseen verrattuna 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, alenee vuoden 2030 huoltosuhde noin kahdella prosenttiyksiköllä 41,9 prosenttiin.

Huoltosuhdetta voidaan parantaa ottamatta tänne ainuttakaan maahanmuuttajaa. Nimittäin maassa on jo satojatuhansia ihmisiä joilla on runsaasti työkokemusta, suomalaisen työkulttuurin tuntemusta, suomen tai ainakin kotimaisen kielen taito ja suomalaisen työelämän tarpeisiin soveltuvaa koulutusta. Nimittäin tulevien vuosien eläkkeellelähtijät.

Koko huoltosuhdeongelma on ratkaistavissa eläkeikää korottamalla. Ihmisten elinikä on pidentynyt viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana radikaalisti, kun taas vanhuuden raihnaisten vuosien määrä on pysynyt suunnilleen samana. Useimmat ihmiset siis pystyvät jatkamaan töissä huomattavasti pidempään kuin nykyiseen eläkeikään saakka. Ja näillä ihmisillä on näyttöä työllistymisestä toisin kuin satunnaisella usein lukutaidottomalla ja mitään täällä työllistäviä taitoja omaamattomalla turvapaikanhakijalla.

Huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.

No niinhän se on. Siksi pitäisi harjoittaa valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa: ottaa maahan niitä jotka todennäkösesti työllistyvät ja pitää poissa ne jotka todennäköisesti eivät työllisty. Työvoimalla ja työvoimalla on eroja, vaikket Kiander sitä ehkä ole tullut ajatelleeksi. Suoraviivainen keino on päästää maahan työperäiset maahanmuuttajat, siis ihmiset joilla on jo tullessaan valmis työpaikka, ja minimoida muiden maahanmuuttajien määrä.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi. Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi. Myös työeläkemenojen suhde niiden maksuperustana olevaan palkkasummaan pienentyisi noin prosenttiyksiköllä.

Kaikkeen tuohon päästään myös eläkeikää korottamalla.

Maahanmuuton kasvu merkitsee siten huomattavaa taloudellista potentiaalia ikääntyvälle yhteiskunnalle. Onnistuminen potentiaalin hyödyntämisessä ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan se edellyttää tuloksellista kotoutumis- ja integraatiopolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta – ja ennen kaikkea sitä, että Suomessa on riittävästi työpaikkoja luovia yrityksiä.

Humanitaaristen maahanmuuttajien tapauksessa pitäisi siis onnistua sellaisessa jossa mikään muu maa ei ole onnistunut. Aika kova tavoite, Kiander. Miten ajattelit päästä siihen, kun muissa Euroopan maissa parhaatkaan kotoutus- ja integraatiopolitiikat eivät ole onnistuneet, vaikka työmarkkinoiden joustavuutta olisi lisätty kuinka? Entä miten takaat edes sen, että niitä yrityksiä on riittävästi?

[Aimo Räkä]

Taloudellisessa huoltosuhteessa kaikki työttömät ovat väärällä puolella lisäämässä taakkaa nostamalla työttömyyskorvauksia, joten huoltosuhteen parantamisessa pitäisi ensiksi saada työttömät tekemään töitä ja elättämään itsensä.

[Blanc73]

maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, ja monet ovat hyvin riippuvaisia tulonsiirroista

Ruotsin mamu-politiikka on todellinen menestystarina.   Ongelmana lienee se että laadukkaiten työperäisten mamujen vastapainona on satojatuhansia haittamaahanmuuton hedelmiä ghettoutuneissa mamu-lähiöissä, joita kiinnostaa vain seuraava tilipäivä soskusta ja huoleton gangsta-elämä hölmöjen ruotsalaisten kustannuksella.

Ja mistäpäin maailmaa tulevian mamujen työttömyysprosentti on korkea Ruotsissa kuin myös Suomessa? Jostain syystä se aina jätetään mainitsematta...

[mekkuli]

Sama tyyppi kertoi, että japanilainen sukulainen ikä 82 vuotta, sairastaa syöpää, saa lääkettä joka maksaa noin kymppitonnin kuukaudessa (meidän rahassa) ja sairaanhoitaja käy ko. potilaan luona kuuden tunnin välein eli neljästi vuorokaudessa! Tämä kaikki kunnallista terveydenhuoltoa, ei maksa potilaalle mitään.

Normaali valtion sosiaaliturva maksaa sairauskuluista vain 70%, loput jää potilaan maksettavaksi. Sen lisäksi juuri esim. syöpähoidoista ei makseta kaikkia uusimpia menetelmiä.

Tämän takia Japanissa taitaakin olla maailman suurin markkina yksityisten firmojen tarjoamille syöpävakuutuksille; niitä myydään nykyisin jopa postikonttoreissa.

Muuten kyllä olen sitä mieltä, että systeemi toimii paremmin kuin Suomen maailman parhaaksi kehuttu arvauskeskuspalvelu.

[johnnyguitar]

"Australian tilastokeskuksen mukaan maahan tulevat humanitaariset pakolaiset tekevät omilla yrityksillään huomattavasti enemmän rahaa kuin muut maahanmuuttajat".

http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/maailman-toisella-puolen-pakolaiset-tahkoavat-yrityksillaan-rahaa-suuri-ero-muihin-maahanmuuttajiin-3482588

[Oho]

"Australian tilastokeskuksen mukaan maahan tulevat humanitaariset pakolaiset tekevät omilla yrityksillään huomattavasti enemmän rahaa kuin muut maahanmuuttajat".

Aha...

(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRfHa9q3V312rHDmDFrnLFfr13QZjV4Lo7amr9TD0_h-IgjQNlXRA)

omilla yrityksillään......   muut maahanmuuttajat (omilla yrityksillään)

[Kemolitor]

Maahanmuuttajista uusi voimavara
Pääkirjoitus

Kansanedustajat saivat työpöydälleen hallituksen esityksen eläkeuudistuksesta, kun he aloittivat syysistuntokauden. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017.

Työmarkkinajärjestöjen sopimassa uudistuksessa vanhuuseläkeiän alaraja nousisi asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia.

Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidottaisiin eliniänodotteeseen. Myös eläkkeen karttumaan ja eläkemuotoihin esitetään muutoksia.

Uudistuksesta on vaikea löytää suuria miinuksia, vaikka ihmisten vanhuuseläkeikää nostetaan. Tästä huolimatta myös tämän päivät nuoret ehtivät nauttia eläkepäivistä pitempään kuin suuret ikäluokat. Ihmisten eläkkeelläoloaika on pidentynyt jatkuvasti ja tämä sama kehitys tulee jatkumaan, koska ihmiset elävät pitkään. Uudistuksen myötä työurat pitenevät, jottei työssä oloon kuluisi nykyistä lyhyempää aikaa suhteessa eläkkeellä oloon.

Pidemmät työurat tuovat paremmat eläkkeet ja samalla eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys varmistuu. Eläkeuudistus purkaa osaltaan myyttiä siitä, "ettei me nuoret ikinä saada eläkettä".

Uudistuksen jälkeen työeläkkeiden rahoitus on varsin vakaalla uralla väestön rajusta ikääntymisestä huolimatta. Nyt sovitulla 24,4 prosentin työeläkemaksulla pitäisi pärjätä aina 2060-luvulle saakka.

Uudistuksen taustalla on ikärakenteen raju muutos ja huoltosuhteen heikkeneminen. Viime vuonna eläkkeelle siirtyi yli 70 000 ihmistä. Työikäisen väestön määrä supistuu noin 100 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä.

Tuijottaminen pelkästään eläkkeelle siirtyneiden määrään antaa kuitenkin väärän kuvan tilanteesta samoin kuin vanhushuoltosuhdekin. Eläkkeensaajien osuus väestöstä on itse asiassa muuttunut varsin verkkaisesti. Tämä johtuu osaltaan siitä, että samaan aikaan Suomen väkiluku on kasvanut. Tämä selittyy maahanmuutolla. Viime vuonna Suomeen muutti noin 20 000 ihmistä.

Monet ekonomistit, kuten Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, näkevät maahanmuuttajissa ratkaisun ikääntyvän Suomen ongelmille. Kiander arvioi, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu nostaa Suomen väestön määrää noin 100 000 ihmistä ennustettua suuremmaksi tällä vuosikymmenellä. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös jatkossa.

Tämän päivän tilanteessa kyse on ennen kaikkea humanitäärisestä maahanmuutosta. Arvioiden mukaan puolet turvapaikanhakijoista saa kuitenkin myönteisen päätöksen ja jää Suomeen.

Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet tasapainottaa ikääntyvän väestön ikäpyramidia ja tarjota ihmisille parempaa elämää. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos maahanmuuttajia ei saada töihin.

Tässä on pakko onnistua uusin keinoin. Nyt tarvitaan lämpimän sydämen lisäksi hyvää kotouttamispolitiikkaa ja joustavuutta työmarkkinoille.

ESS: Maahanmuuttajista uusi voimavara

Tarvitaan siis kolmea asiaa:
- Lämmintä sydäntä
- Hyvää kotouttamispolitiikkaa
- Joustavuutta työmarkkinoille

Tähänastisiakaan humanitäärisiä maahanmuuttajia ei ole kovinkaan hyvin saatu töihin, joten ilmiselvästi meiltä on puuttunut joku tai jotkut edellämainituista. Valitettavasti arvoisa pääkirjoittaja ei kerro, mikä tai mitkä ovat puuttuneet. Sydämen lämpimyys on aika vaikeasti mitattava asia, mutta hyvä kotouttamispolitiikka ja työmarkkinoiden joustavuus ainakin kuulostavat selkeämmiltä asioilta.

Valitettavasti pääkirjoitus loppui siihen kohtaan, josta olisi pitänyt jatkaa vielä paljon pidemmälle jääden vain populistiseksi peukutustenkeräyskirjoitukseksi. Jos kotouttamispolitiikkamme ei ole ollut hyvää, niin miten sitä pitäisi muuttaa. Ja ennen kaikkea, millaista joustavuutta pääkirjoittelija haluaisi työmarkkinoillemme.