2013-02-20 L-S: Etelä-Savo ei selviä ilman maahanmuuttajia

[Oinomaos]

Tuhanteen kertaan kuultu, tuhat ja yksi kertaa kumottu mocumocu tällä kertaa Länsi-Savon pääkirjoituksessa. Lainaan tekstin loppuhuipennuksen.

Tiistain seminaarissa puhunut Rakennusliiton 2. puheenjohtaja Kyösti Suokas toi esille joukon maahanmuuton epäkohtia, joiden johdosta Suomessa ei hänen mukaansa tarvita ulkomaista työvoimaa. Kuten hyvin tiedetään, Suokas ei ole ajatuksineen yksin.

Etelä-Savon huoltosuhde on Itä-Suomen synkin, ja vuoteen 2030 mennessä meillä on yksi elätettävä jokaista työssä käyvää kohti. Tilanne on täysin kestämätön. Ilman työvoimaa loppuu kasvu ja sen myötä työpaikat ja verotulot.

Olisi tietysti suotavaa, että Suokas ja muut maahanmuuttokriitikot kertoisivat oman vaihtoehtonsa sille, miten Etelä-Savon kaltainen maakunta voi parantaa elinvoimaansa?

L-S

Hieno logiikka: huoltosuhde valmiiksi Itä-Suomen synkin, ja tuosta vaan, hokkuspokkus: lisää maahanmuuttoa, niin kaikki on paremmin kuin hyvin.

[ElenaDaylights]

Eikä  Megatriplaamalla notkujien määrä, huoltosuhde korjaantuu? Toimittaja ei typeryydessään kykene ymmärtämään yhtään talous- ja yhteiskuntatieteitä, puhumattakaan matematiikasta sekä koskaan joutunut miettimään työllistymisen ehtoja, joten suotavaa olisi ettei toimittaja hämmentäisi soppaa omilla tuntemuksillaan.

Harhaanjohtava markkinointi on kuluttajansuojaa rikkova teko!

[Leso]

Otsikko Etelä-savo ei selviä ilman maahanmuuttajia lie enemmän kuin paikallaan.

[Alapo]

Kaikesta selviää ilman maahanmuuttoa, yksinkertaisin asia on se, että annetaan nuorille mahdollisuus työllistyä. Vain siten nuoret jää paikkakuntaa virkistämään, muuten lähdetään työn perässä muualle.

[Roope]

Etelä-Savon huoltosuhde on Itä-Suomen synkin, ja vuoteen 2030 mennessä meillä on yksi elätettävä jokaista työssä käyvää kohti. Tilanne on täysin kestämätön. Ilman työvoimaa loppuu kasvu ja sen myötä työpaikat ja verotulot.

Olisi tietysti suotavaa, että Suokas ja muut maahanmuuttokriitikot kertoisivat oman vaihtoehtonsa sille, miten Etelä-Savon kaltainen maakunta voi parantaa elinvoimaansa?

L-S

Kirjoituksesta käy ilmi, että toivottu huoltosuhteen pelastaja ei ole työperäistä maahanmuuttoa, vaan "muuttovoitto" ja "nuoret ihmiset" pitäisi vielä erityisponnisteluin kouluttaa, työllistää ja kotouttaa. Aiemman kokemuksen perusteella tällainen sosiaalimaahanmuutto vain huonontaa huoltosuhdetta, tehtiin mitä tahansa. Ketä toimittaja oikein luulee huijaavansa?

[junakohtaus]

Taikaseinä toimii myös maakuntatasolla. Kun otetaan maahanmuuttajia, Valde piffaa.

Ehdotan, että maakunnassa ryhdytään ihan itse tekemään jotain kannattavaa. Ai ei? Ei sitten.

[AuggieWren]

Olisi tietysti suotavaa, että Suokas ja muut maahanmuuttokriitikot kertoisivat oman vaihtoehtonsa sille, miten Etelä-Savon kaltainen maakunta voi parantaa elinvoimaansa?

Maahanmuuttokriitikoksi haukkuminen on näemmä uuden ajan natsittelua, kannattaa huomata tämän aste-eron syntyminen ja täysin legitiimin mielipiteen natsittaminen.

Toinen on se, että maahanmuutto EI paranna Etelä-Savon elinvoimaa. Itä-Suomessa muutenkin ongelmana ei ole ollut pula osaavasta työvoimasta, vaan pula työpaikoista, ts. työttömyys. Millä ihmeen puolen pennin logiikalla työpaikkoja luodaan lisäämällä työvoiman eli työttömien maahanmuuttajien määrää, kun samaan aikaan työttömien määrä lisääntyy jo irtisanomisten ja konkurssien myötä?

[Embo]

Kirjoituksesta käy ilmi, että toivottu huoltosuhteen pelastaja ei ole työperäistä maahanmuuttoa, vaan "muuttovoitto" ja "nuoret ihmiset" pitäisi vielä erityisponnisteluin kouluttaa, työllistää ja kotouttaa. Aiemman kokemuksen perusteella tällainen sosiaalimaahanmuutto vain huonontaa huoltosuhdetta, tehtiin mitä tahansa. Ketä toimittaja oikein luulee huijaavansa?

Harvoin otetaan huomioon sekään, että nuorilla ihmisillä on taipumus pariutua ja perustaa perhe - ja kas, taas huoltosuhde heikkenee.

[guest584]

Olisi tietysti suotavaa, että Suokas ja muut maahanmuuttokriitikot kertoisivat oman vaihtoehtonsa sille, miten Etelä-Savon kaltainen maakunta voi parantaa elinvoimaansa?

Ehdotan vaihtoehdoksi sitä, että otetaan Etelä-Savon maakuntaan tuhansia somaleja, kurdeja, afgaaneja, irakilaisia ja muita vuohipaimenia suoraan kortistoon, sekä saman verran virolaisia ja venäläisiä rakennusmiehiä tekemään töitä ilman kuittia. Sen jälkeen ihmetellään, että mikä oikein meni vituiksi.

[Embo]

Ehdotan vaihtoehdoksi sitä, että otetaan Etelä-Savon maakuntaan tuhansia somaleja, kurdeja, afgaaneja, irakilaisia ja muita vuohipaimenia suoraan kortistoon, sekä saman verran virolaisia ja venäläisiä rakennusmiehiä tekemään töitä ilman kuittia. Sen jälkeen ihmetellään, että mikä oikein meni vituiksi.

Tarvitseeko sitä ihmetellä? Syynähän on rakenteellinen rasismi, eli sinun ja minun ja työelämän vaatimusten olemassaolo.

[Uuno Nuivanen]

Kirjoituksesta käy ilmi, että toivottu huoltosuhteen pelastaja ei ole työperäistä maahanmuuttoa, vaan "muuttovoitto" ja "nuoret ihmiset" pitäisi vielä erityisponnisteluin kouluttaa, työllistää ja kotouttaa. Aiemman kokemuksen perusteella tällainen sosiaalimaahanmuutto vain huonontaa huoltosuhdetta, tehtiin mitä tahansa. Ketä toimittaja oikein luulee huijaavansa?

Harvoin otetaan huomioon sekään, että nuorilla ihmisillä on taipumus pariutua ja perustaa perhe - ja kas, taas huoltosuhde heikkenee.

Puhumattakaan sitten kymmenlapsisista yksinhuoltaja-kaapumatameista.

[Roope]

Millä ihmeen puolen pennin logiikalla työpaikkoja luodaan lisäämällä työvoiman eli työttömien maahanmuuttajien määrää, kun samaan aikaan työttömien määrä lisääntyy jo irtisanomisten ja konkurssien myötä?

Logiikka, jota ei häveliäisyydestä kovin usein lausuta ääneen, on siinä, että kunta saa "muuttovoittoa", jolle on lain velvoittamana järjestettävä tietyt raskaat palvelut. Nämä uudet hoivattavat eivät tietenkään lisää kunnan elinvoimaa tai paranna huoltosuhdetta, päinvastoin, mutta näin saadaan kuntaan valtion rahaa muutamaksi vuodeksi ja tempputyöllistetään muutamia kuntalaisia. Lähes jokaisessa kunnassa on oma aktiivinen intressiryhmänsä, jota sosiaalimaahanmuutto hyödyttää, vaikka kuntalaisten enemmistö ei sitä haluaisikaan.

Tämä peli ei voi jatkua loputtomiin, eikä se jatkukaan.

[Nännijäkälä]

Jukka Pöyryn(PS) vastine pääkirjoitukseen:

Etelä-Savo selviää ilman maahanmuuttajiakin

Viime viikkoina ikään kuin jostakin johdettuna, sekä ylen radio- ja tv-kanavat sekä useat lehdet ympäri Suomea, viestittivät voimakkaasti maahanmuuton välttämättömyyden puolesta. Perusteluna käytettiin muka tulevaa työvoimapulaa sekä heikkenevää huoltosuhdetta.

Länsi-Savo otsikoi 20.2. pääkirjoituksessaan, että "Etelä-Savo ei selviä ilman maahanmuuttajia" ja pyysi maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia esittämään oman vaihtoehtonsa Etelä-Savon elinvoiman parantamiseen.

Tätä muka tulevaa työvoimapulaa on ennustettu jo yli kaksikymmentä vuotta mutta sitä ei ole vieläkään tullut. Etelä-Savossa on noin kymmenentuhatta työtöntä työn hakijaa ja Mikkelissäkin on useita tuhansia ihmisiä ilman työtä. Työttömien korvissa nämä työvoimapulapuheet tuntuvat katkerilta.

Loput: http://www.lansi-savo.fi/mielipide/lukijoilta/etel%C3%A4-savo-selvi%C3%A4%C3%A4-ilman-maahanmuuttajiakin

[Nännijäkälä]

Kaarina Vienolan(SDP) vastine Pöyryn kirjoitukseen:

Avoimuus on menestyksen edellytys

Kaupungin hallituksen jäsen Jukka Pöyry kirjoitti 2.3. lehteen otsikolla "Etelä-Savo elää ilman maahanmuuttajiakin". Lieneekö tällaisen ajattelun pohjana näkemys, että pärjäämme omillamme.
lmeisesti kaikki viisaus, jota tarvitaan, on jo Etelä-Savossa. Vuoden kahden tähtäimellä ajattelun vinous ei tule välttämättä näkyviin. Historiasta voimme lukea, että eristäytyminen on ollut väärä valinta myös suuremmille yhteisöille kuin Etelä-Savolle.
[...]

Tärkeää on, että saamme käyttöömme maahanmuuttajien tiedot ja taidot. Maahanmuuttajien keskuudessa vapaaehtoistyötä vuosia tehneenä tiedän, että esimerkiksi kiintiöpakolaiset ovat ahkeria ja työhön halukkaita.
Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa. Heidän tietonsa yhdistyneenä yhteiskuntamme tuntemukseen tulevat synnyttämään uudenlaisia ratkaisuja.
Pöyryn kuvitelma siitä, että työpaikkojen määrä on vakio, ei voi olla totta. Historia todistaa, että kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa ja muutenkin kehittää elinkeinoelämää – siten siis myös uusia työpaikkoja. 

Koko teksti: http://www.lansi-savo.fi/mielipide/lukijoilta/avoimuus-menestyksen-edellytys

Voisi Kaarina historian kirjojen tutkimisen sijaan keskittyä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, sekä tutkia mihin liika avoimuus on Euroopassa ja vaikkapa länsi-naapuri Ruotsissa johtanut.

[ike60]

vastine Pöyryn kirjoitukseen:

Avoimuus on menestyksen edellytys

Kaupungin hallituksen jäsen Jukka Pöyry kirjoitti 2.3. lehteen otsikolla "Etelä-Savo elää ilman maahanmuuttajiakin". Lieneekö tällaisen ajattelun pohjana näkemys, että pärjäämme omillamme.
lmeisesti kaikki viisaus, jota tarvitaan, on jo Etelä-Savossa. Vuoden kahden tähtäimellä ajattelun vinous ei tule välttämättä näkyviin. Historiasta voimme lukea, että eristäytyminen on ollut väärä valinta myös suuremmille yhteisöille kuin Etelä-Savolle.

Etelä-Savon vaihtoehdot eivät ole eristäytyminen ja avoimmuus. Avoimmuutta voi nykyaikana harjoittaa esimerkiksi lukemalla, käyttämällä Internetiä, vierailemalla eri maissa ja kutsumalla muista maista ihmisiä kylään. Kyse on siitä, ovatko nykyisenlaisella maahanmuutolla Etelä-Savoon houkuteltavat henkilöt - siis ne kiintiöpakolaiset sekä oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat - keskimäärin sellaisia ihmisiä jotka tuovat maakuntaan enemmän hyötyä (esimerkiksi lisäämällä maakunnan elinvoimaa) kuin haittaa (esimerkiksi jäämällä sosiaalituen varaan).

Sivumennen sanoen voisi keskustella siitäkin, kuinka paljon germaanimaahanmuuttajat lisäsivät Rooman valtakunnan elinvoimaa 300-500-luvuilla, tai kuinka suuresti Kiinan kulttuuri rikastui mongolimaahanmuuttajien myötä 1200-luvulla. Mutta ei nyt mennä siihen.

Tärkeää on, että saamme käyttöömme maahanmuuttajien tiedot ja taidot. Maahanmuuttajien keskuudessa vapaaehtoistyötä vuosia tehneenä tiedän, että esimerkiksi kiintiöpakolaiset ovat ahkeria ja työhön halukkaita.

Ahkeruus ja työhalu eivät ole tietoja tai taitoja, vaikka tärkeitä ominaisuuksia ovatkin. Tästä tullaankin tärkeään kysymykseen: mitkä ovat ne ominaisuudet joiden avulla turvapaikkamaahanmuuttajat lisäävät etelä-Savon elinvoimaa? Heillä on tullessaan yleensä vähäinen tai olematon koulutus (esim. somaleista suurin osa on lukutaidottomia). Kokemus on osoittanut, että he työllistyvät, jos työllistyvät, vasta pitkän ajan jälkeen ja silloinkin pääasiassa kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on, että he menevät vähän koulutusta vaativiin matalan tuottavuuden töihin. Toinen tapa on, että he työllistyvät maahanmuuttajille räätälöityihin, valtaväestölle täysin hyödyttömiin tehtäviin kuten kulttuuriluotseiksi, monikulttuurikoordinaattoreiksi jne. Vähän koulutusta edellyttäviin aputyöluonteisiin töihin löytyy etelä-Savosta varmasti työntekijöitä maakunnan tuhansien työttömien työnhakijoiden joukosta. Monikulttuurityötehtävät puolestaan eivät mitenkään lisää maakunnan elinvoimaisuutta, ellei elinvoimaisuuden lisääntymiseksi lueta sitä, että monikulttuuritöitä rahoittaa usein valtio.

Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa. Heidän tietonsa yhdistyneenä yhteiskuntamme tuntemukseen tulevat synnyttämään uudenlaisia ratkaisuja.

Ahkeruus ja työhalu eivät ole tietoja tai taitoja, vaikka tärkeitä ominaisuuksia ovatkin.

Vienolan näkemys, että toisen polven maahanmuuttajat tulevat olemaan keskeisessä asemassa etelä-Savon tulevaisuutta rakennettaessa, voi osua oikeaan. Toinen asia on, onko heidän vaikutuksensa positiivinen vai negatiivinen. Saksasta, Ranskasta, Ruotsista ja monista muista maista tiedetään, että kehitysmaista tulleiden maahanmuuttajien toinen sukupolvi on usein paljon pahemmin syrjäytynyttä kuin ensimmäinen sukupolvi. Heistä monet - esimerkiksi Berliinissä enemmistö - elävät sosiaalituilla ja rikoksia tekemällä. Mikäli ulkomailta saadut kokemukset pitävät paikkansa, maahanmuuttajien toisen sukupolven merkittävä osa rakentaa etelä-Savon tulevaisuutta esimerkiksi ryöstelemällä, luomalla alueita joihin kantaväestön ei oman terveytensä takia kannata mennä, sekä autoja ja kouluja polttelemalla.

Mystiseksi jää Vienolan viittaus maahanmuuttajien toisen ja kolmannen sukupolven tietoihin, jotka luovat uudenlaisia ratkaisuja. Toinen ja kolmas sukupolvihan ovat syntyneet, kasvaneet ja käyneet koulunsa Suomessa. Mitä sellaisia maakunnan elinvoiman lisäämisen kannalta arvokkaita tietoja heillä voi olla, joita ei heidän suomalaisilla ikätovereillaan ole?

Pöyryn kuvitelma siitä, että työpaikkojen määrä on vakio, ei voi olla totta. Historia todistaa, että kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa ja muutenkin kehittää elinkeinoelämää – siten siis myös uusia työpaikkoja. 

Pöyry ei kirjoituksessaan sanonut, että työpaikkojen määrä olisi vakio. Voi kuitenkin hyvällä syyllä kysyä, miten tänne tulevat, yleensä mitään täällä hyödyllistä osaamista omaamattomat humanitaariset maahanmuuttajat tai heidän esimerkkien valossa vakavassa syrjäytymisvaarassa olevat tulevat jälkeläisensä pystyisivät luomaan uusia työpaikkoja.

Kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa silloin, kun tulijoiden osaaminen ja muut ominaisuudet ovat yhteensopivia olemassa olevan työn tarpeen kanssa. Sitä työn tarvetta - siis kysyntää niille tuotteille ja palveluille, joita humanitaariset maahanmuuttajat tulevine jälkeläisineen pystyisivät tuottamaan - ei ole paljoa näkyvissä, ei etelä-Savossa eikä muualla. Siivousala, etniset ravintolat ja vaikkapa maahanmuuttajanuorten ongelmiin perehtyneiden erityisnuorisotyöntekijöiden vakanssit ovat tulevaisuudessakin arvostuksen arvoisia töitä, mutta ne eivät tuo etelä-Savoonkaan tippaakaan lisää elinvoimaa.

Paljon muutakin kommentoitavaa Vienolan kirjoituksessa olisi - mm. kauniisti sanottuna omintakeiset tulkinnat Neuvostoliiton ja Kiinan historiasta - mutta nyt ei jaksa. Toivottavasti jollakulla muulla on enemmän aikaa ja energiaa.

[matkamiehiii]

Etelä savossa väestökato + tuodaan somaleja alueella + ? = menestys

Kyllhän työperäiset mamut jostain Virosta ym. varmaan parantaisi alueen huoltosuhdetta ym. mutta pakolaiset ei ainakaan ole muutakuin kuluerä, toki tuohan se suojatyöpaikkoja alueelle mutta kokonaisuutena huonoa politiikkaa.

[Atte Suomalainen]

Olisi tietysti suotavaa, että Suokas ja muut maahanmuuttokriitikot kertoisivat oman vaihtoehtonsa sille, miten Etelä-Savon kaltainen maakunta voi parantaa elinvoimaansa?

Ehdotan vaihtoehdoksi sitä, että otetaan Etelä-Savon maakuntaan tuhansia somaleja, kurdeja, afgaaneja, irakilaisia ja muita vuohipaimenia suoraan kortistoon, sekä saman verran virolaisia ja venäläisiä rakennusmiehiä tekemään töitä ilman kuittia. Sen jälkeen ihmetellään, että mikä oikein meni vituiksi.

Vaikka olikin kai tarkoitettu sarkasmiksi, niin taitaa olla totuus juurikin tämä.

[Iloveallpeople]

Kaarina Vienolan(SDP) vastine Pöyryn kirjoitukseen:

Avoimuus on menestyksen edellytys

Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa. Heidän tietonsa yhdistyneenä yhteiskuntamme tuntemukseen tulevat synnyttämään uudenlaisia ratkaisuja.
Pöyryn kuvitelma siitä, että työpaikkojen määrä on vakio, ei voi olla totta. Historia todistaa, että kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa ja muutenkin kehittää elinkeinoelämää – siten siis myös uusia työpaikkoja. 

Alunperin (kiintiö)pakolaisten piti olla tuottavia kansalaisia jo kahden vuoden jälkeen ja nyt se on muuttunut kolmeksi sukupolveksi (50 vuotta?) Pitkät on suunnitelmat, jos on varaa elättää noin kauan pakolaisia, ilman mitään vastinetta. Ja mitä pakolaisten kotimaat (esimerkiksi somalia) meiltä muka ostaisivat, vaikka olisimme pakolaisten kanssa kuinka vuorovaikutuksessa?

Kiintiöpakolaisten otolle varmaankin löytyy perusteluja, mutta niiden oikeasti kansantaloutta rikastuttava vaikutus ei ole sellainen

[-PPT-]

Mokutusargumenteissa usein käytetään tuota taktiikkaa, että kumotaan väite, jota kukaan ei ole esittänytkään kuten esim tuo, että työpaikkojen määrä olisi vakio.

[Arvoton]

Mamujen pysyvyys kullakin noilla selkosilla voidaan taata vain sillä, että siirretään Hesa, Vantaa, Manse tai Turku sinne. Varminta olisi, että Hesa.

Todellisuudessa noihin kuihtuviin maakuntiin muuttaa pysyvästi vain naisia Venäjän Karjalasta naimisiin. Kumma, että heidän panoksestaan ei juurikaan puhuta. Toiminta kun on yksityisihmisten harjoittamaa, niin se ei ole politiikkaa eikä mediaseksikästä.

[Defiance]

Itse Etelä-Savon pääkaupungista kun olen kotoisin, niin tiedän kyllä, mitä se työvoimapula on. Nuorisotyöttömyyskin nyt sattuu olemaan koko valtakunnan korkeimpia, mutta tulee se pula sieltä. Kolme vuotta pätkätöissä rimpuilua riiitti, toivottavasti koneinsinööreillä ja muilla on parempi tuuri.

[Roope]

Kiintiöpakolaisten otolle varmaankin löytyy perusteluja, mutta niiden oikeasti kansantaloutta rikastuttava vaikutus ei ole sellainen

Siinä tapauksessa Etelä-Savossa on pulma, sillä sikäläinen menestyksekkään maahanmuuton strategia nojaa ennen kaikkea kiintiöpakolaisiin.

Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa.

Muiden Euroopan maiden kokemuksen perusteella näin ei tule käymään, ei ainakaan positiivisessa mielessä. Joka tapauksessa toinen tai kolmas sukupolvi ei ole sidottu Etelä-Savoon vaan siirtyy sieltä etelään aivan kuten suomalaisetkin nuoret. Hankitaanko sitten taas uusi ensimmäinen sukupolvi haudottavaksi?

[desperaato]

Kakka housussa lämmittää pitempään kuin pissa mutta luovutettuaan ah niin ihanan lämpönsä, kakka on vähemmän mukavaa kuin pissa.

[Zngr]

Muiden Euroopan maiden kokemuksen perusteella näin ei tule käymään, ei ainakaan positiivisessa mielessä. Joka tapauksessa toinen tai kolmas sukupolvi ei ole sidottu Etelä-Savoon vaan siirtyy sieltä etelään aivan kuten suomalaisetkin nuoret. Hankitaanko sitten taas uusi ensimmäinen sukupolvi haudottavaksi?

Sepä se. Tästä syystä olen varma, että ihmiset jotka eivät ole märehtineet näitä asioita ahdistuksissaan vähintään vuosikausia oikein tiedä mistä he puhuvat. Kliseitä 15 vuoden takaa osataan toistella, ja valden maksamat seuraavan parin vuoden tuet kyllä tiedetään mutta kiinnostus ja tietämys pakolaisten vastaanottamisesta ja sen seurauksista loppuu tasan siihen.

En pidä sitäkään mahdottomana, että nämä "voimavara" ja "toinen sukupolvi" -läpät ole osittain tietoista sumutusta jolla pyritään saamaan muut hyväksymään seuraavan parin vuoden budjettia koskevat päätökset.

[Luotsi]

Kaarina Vienolan(SDP) vastine Pöyryn kirjoitukseen:

Avoimuus on menestyksen edellytys

Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa. Heidän tietonsa yhdistyneenä yhteiskuntamme tuntemukseen tulevat synnyttämään uudenlaisia ratkaisuja.
Pöyryn kuvitelma siitä, että työpaikkojen määrä on vakio, ei voi olla totta. Historia todistaa, että kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa ja muutenkin kehittää elinkeinoelämää – siten siis myös uusia työpaikkoja. 

Alunperin (kiintiö)pakolaisten piti olla tuottavia kansalaisia jo kahden vuoden jälkeen ja nyt se on muuttunut kolmeksi sukupolveksi (50 vuotta?) Pitkät on suunnitelmat, jos on varaa elättää noin kauan pakolaisia, ilman mitään vastinetta. Ja mitä pakolaisten kotimaat (esimerkiksi somalia) meiltä muka ostaisivat, vaikka olisimme pakolaisten kanssa kuinka vuorovaikutuksessa?

Kiintiöpakolaisten otolle varmaankin löytyy perusteluja, mutta niiden oikeasti kansantaloutta rikastuttava vaikutus ei ole sellainen

Ymmärtääkseni Somaliasta ei ole tullut ollenkaan kiintiöpakolaisia eikä juuri ollenkaan edes kiintiöttömiä - YKn määritelmän mukaanhan pakolainen on henkilökohtaista vainoa pakeneva. Turvapaikanhakijat ovat eri asia.

[Ari-Lee]

Etelä-Savo eikä mikään muukaan Savo selviä ilman työn jakamista omalle jälkipolvelle. Ja kyse ei ole pelkistä tuntien jakamisista vaan myös palkkojen jakamisista. Ennen kaikkea työnantajan verotus täytyy voida jakaa johonkin suuntaan - muuten ei mikään ratkea. Julkishallinnon veroporsastelulle on tultava loppu kertakaikkiaan.

Ja tosiaan tuo maahanmuutto ei ole ratkaisu vaan ongelma mikä luo lisää ongelmia. En voi millään käsittää kuinka joku voi nähdä ongelman ratkaisuna johonkin toiseen ongelmaan. Jos minulla on kivi kengässä niin en kait suinkaan laita lisää kiviä kenkääni vaan pyrin niistä eroon pikimmiten.

[-PPT-]

Etelä-Savoa varmasti näivettää myös korkeakoulun puute. Muistuu mieleen parin kuukauden takainen naljailu Jyväskylän ja Mikkelin kaupunginjohtajien välillä kun Jyväskylän Andersson ylisti yliopiston merkitystä Jyväskylälle ja sanoi, että ilman yliopistoa Jyväskylä olisi kuin Mikkeli. Tuosta hieman suivaantuneena Mikkelin kaupunginjohtaja sanoi, että ilman yliopistoa Jyväskylä olisi kuin Pieksämäki; keskellä ei mitää, kaukana kaikesta, junat kulkee mutta mitään muuta ei koskaan tapahdukaan.

[törö]

Ja tosiaan tuo maahanmuutto ei ole ratkaisu vaan ongelma mikä luo lisää ongelmia. En voi millään käsittää kuinka joku voi nähdä ongelman ratkaisuna johonkin toiseen ongelmaan. Jos minulla on kivi kengässä niin en kait suinkaan laita lisää kiviä kenkääni vaan pyrin niistä eroon pikimmiten.

Tilastoissa 50 kebab-pizzeriaa on 50 uutta yritystä ja se näyttää käppyrässä siltä kuin päättäjät olisivat saaneet yritystoiminnan kukoistamaan.

Työttömien kultamunien tulkit ja kymmenet muut ammattihyysärit taas lisäävät uusien työpaikkojen määrää.

Jossain vaiheessa tietty pitää alkaa selitellä miksei seutu kuitenkaan vaurastu, mutta se on sen ajan murhe.

[Archaeopteryx]

Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa. Heidän tietonsa yhdistyneenä yhteiskuntamme tuntemukseen tulevat synnyttämään uudenlaisia ratkaisuja.

Ahkeruus ja työhalu eivät ole tietoja tai taitoja, vaikka tärkeitä ominaisuuksia ovatkin.

Vienolan näkemys, että toisen polven maahanmuuttajat tulevat olemaan keskeisessä asemassa etelä-Savon tulevaisuutta rakennettaessa, voi osua oikeaan. Toinen asia on, onko heidän vaikutuksensa positiivinen vai negatiivinen. Saksasta, Ranskasta, Ruotsista ja monista muista maista tiedetään, että kehitysmaista tulleiden maahanmuuttajien toinen sukupolvi on usein paljon pahemmin syrjäytynyttä kuin ensimmäinen sukupolvi. Heistä monet - esimerkiksi Berliinissä enemmistö - elävät sosiaalituilla ja rikoksia tekemällä. Mikäli ulkomailta saadut kokemukset pitävät paikkansa, maahanmuuttajien toisen sukupolven merkittävä osa rakentaa etelä-Savon tulevaisuutta esimerkiksi ryöstelemällä, luomalla alueita joihin kantaväestön ei oman terveytensä takia kannata mennä, sekä autoja ja kouluja polttelemalla.

Mystiseksi jää Vienolan viittaus maahanmuuttajien toisen ja kolmannen sukupolven tietoihin, jotka luovat uudenlaisia ratkaisuja. Toinen ja kolmas sukupolvihan ovat syntyneet, kasvaneet ja käyneet koulunsa Suomessa. Mitä sellaisia maakunnan elinvoiman lisäämisen kannalta arvokkaita tietoja heillä voi olla, joita ei heidän suomalaisilla ikätovereillaan ole?

Tämä pisti itselläni silmiin. Vienolan näkemyksen mukaan 2./3. polven maahanmuuttajat kantavat ilmeisesti - uskallanko sanoakaan - geeneissään jonkinlaista extrafenniaanista tietoa, jota ei etnisillä suomalaisilla ole. Maahanmuuttajien lapsilla on sisällään tietoa, joka vain yhdistetään meidän yhteiskuntamme tuntemukseen ja voilá - innovaatioita syntyy melkein itsestään.

Vielä sen verran pitäisi Vienolalta kysyä, että onkohan hänellä näyttöjä maahanmuuttajasukupolvien yhteiskunnan tuntemuksestakaan, näille kun pitää erikseen järjestää projekteja mm. äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi ja eri virastoissa asioimiseksi.

[Defiance]

Toisaalta, on niitä valopilkkujakin. Savosolar käsittääkseni laajentaa isosti, ja työllistää paljon lisää. Työskennellessäni siellä noin vuosi sitten, paikka oli mitä monikulttuurisin: Saksalaisia, italoja, hollantilainen, meksikolainen yms. Tosin kaikki olivat insinöörejä tai muita korkeasti koulutettuja. Duunarit olivat suomalaisia. Veikkaan vaan vähän, että tämä Vienolan silmissä nämä maahanmuuttajat ovat vääriä. Itäturisteille myös iso kiitos paikallisen elinkeinoelämän elvyttämisestä.

Mutta mitä siellä tosiaan tarvitaan, on jämäkkää työllistämispolitiikkaa. Nuorten parissa on hyvin paljon päihdeongelmia ja syrjäytyneisyyttä, koska duunia ei vaan tahdo löytyä.

Mikkeli ei ehkä ole JKL:n veroinen yliopistokaupunki, mutta sitäkin merkittävämpi arkistokaupunki. Ja tämä rooli vain kasvaa. Ja onhan siellä amk:n lisäksi Aalto-yliopiston sivukonttori, jossa vois opiskella trendikkäästi bätselöör of internässönäl bisnes-tutkintoa.

[-PPT-]

Mitä toimintaa on nykyisin Mikkelin varuskunnan tiloissa? Tuli aikoinaan siellä lusittua 11kk.

[Cicero]

Pöyryn kuvitelma siitä, että työpaikkojen määrä on vakio, ei voi olla totta. Historia todistaa, että kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa ja muutenkin kehittää elinkeinoelämää – siten siis myös uusia työpaikkoja.

No shit, Sherlock. Oliko joku täällä lopettamassa ulkomaankaupan? Siis joku muu, kuin demarit ja vihervasemmisto, jotka kyllä onnistuvat kiitettävästi tavoitteessaan ulkoistaa Suomen teollisuustuotanto mm. korkealla veroasteella (palkkoja pitää nostaa), energian riistohinnoittelulla, työnantajan kurittamisella jne. jne.

Suomi ei nouse, ellei kauppa ja teollisuustuotanto lisäänny. Matalampaa verotusta työnantajille ja työntekijöille, energiaverot alas, koulutuksen suuntaaminen teknologiaan, valtion rahojen ohjaaminen kotimaan investointeihin tulevat keinovalikoimasta näin mututuntumalta mieleen.

Mutta ei, turkistarhaus alas ja lisää veroja ja kansalaispalkka ja homoille avioliitto-oikeus! Ja mistään ei leikata budjetissa, paitsi armeijasta!

[Defiance]

Mitä toimintaa on nykyisin Mikkelin varuskunnan tiloissa? Tuli aikoinaan siellä lusittua 11kk.

Maavoimien esikunnan toimintoja on alueella paljon. Urheilutalo on mm. koululaisten käytössä. Lisäksi alueelta löytyy kuurovammaisten koulu, ampumaseuran tilat ja ainakin yksi lounasravintola. Tietysti myös alueen vapaaehtoiset mp-porukat tukeutuvat Karkialampeen todella paljon.

[Nännijäkälä]

Jukka Pöyryn vastine Kaarina Vienolan kirjoitukseen:

Avoimuudessa ei pidä haihatella

Kiitos Kaarina Vienolalle vastaväitteistä kirjoitukseeni LS 2.3. "Etelä-Savo selviää ilman maahanmuuttajiakin". Kirjoituksessaan 6.3. Vienola väittää minun haluavan eristää Suomen ulkomaailmasta.
Mistään Suomen eristäytymisestä en ole sanonut sanaakaan, eikä siitä ole kirjoituksessani lainkaan kysymys. Kysymys on Suomen eduista ja suomalaisten tulevaisuudesta. Sinisilmäisyys ja liiallinen avoimuus on vienyt meidät vaikeuksiin. Haihatteluun ei olisi varaa.
Kovin olivat kirjoittajan esimerkit eristäytymisestä kaukaa haettuja. Kiina ei eristäytynyt muurinsa avulla vaan suojeli kansaansa pohjoisen sotaisilta barbaareilta. Meriltä päin rajat olivat avoimet ulkoisille vaikutteille, jos niitä halusivat.

En käsitä, miksi kirjoittaja tuo tässä esille Neuvostoliiton kommunistiseen diktatuurin. Sen aatteen levittämistähän suomalaiset miehet, minun isäni mukaan luettuna, olivat ase kädessä vastustamassa.
Tämän järjestelmän turmiollisuudesta näytämme olevan Vienolan kanssa samaa mieltä.
Kirjoittajan ylistämä Amerikan Yhdysvallat on Suomea paljon kovempi yhteiskunta köyhempien ihmisten elää, eikä siellä maahanmuuttajia paapota suomalaiseen tapaan.
Sitä paitsi Vienolan ihannoima "vapaa valkoinen mies" harrasti pakkomaahanmuuttoa viemällä Afrikasta mustia ihmisiä Amerikkaan orjuuteen.
Yhdysvallat on kyllä johtava maa maailmassa sekä hyvässä että pahassa. Se on kuitenkin liittovaltion kuudentoistatuhannen miljardin dollarin velkoineen laskeva tähti maailmassa.
Tilalle on nousemassa uusi nouseva tiede-, talous- ja sotilasmahti, Kiina.
[...]

Loput: http://www.lansi-savo.fi/mielipide/lukijoilta/avoimuudessa-ei-pid%C3%A4-haihatella-50978

[Nännijäkälä]

Ja mamut ottavat kantaa tähän kysymykseen:

Osaava ulkomainen työvoima tarpeen

On ihmeellistä, että jotkut mikkeliläiset kunnallispoliitikot uskovat yhä, ettemme tarvitse osaavaa työvoimaa muualta kuin Suomesta.
Näyttää siltä että näille politiikoille ainoa vastaus nykymenoon on jättää tulevaisuutemme Etelä-Savossa sattuman varaan ja populismiin.

Mitä merkitsee Etelä-Savon maakunnalle väestökato ja vanheneminen? Vastaus on yksinkertainen: alikehitystä ja itsenäisen päätöksenteon menettämistä isompaan kasvukeskukseen. Tämä kehitys on jo alkanut maakunnassamme.
Tarvitsemme enemmän kun koskaan johtajuutta ja isoa kuvaa siitä, miten ratkaisemme väestöllisiä ja taloudellisia haasteita. Yksi menestyksen pilari lepää osaavan työvoiman saamisessa Suomesta ja ulkomailta maakuntaan sekä moninaisuuden hyväksyminen.
Kansainvälisyys ja maahanmuutto ovat vanha ja tehokas keino korjata väestökadon puutteet. Tätä on käytetty ennen, nyt ja käytetään tulevaisuudessakin.
Samalla tavalla kuin maat houkuttelevat yrityksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja, sama asia koskee osaavaa työvoimaa ulkomailta.
[...]
Enrique Tessieri
Veysi Zengil
Hamid H. Alsammarraee
Mustafa Mohamed Ahmed
Kansainvälinen Mikkeli ry

loput: http://www.lansi-savo.fi/mielipide/lukijoilta/osaava-ulkomainen-ty%C3%B6voima-tarpeen-51110
Suomestahan ei löydy osaavaa työvoimaa sitten millään. Kyllä ne kaikista osaavimmat työntekijät löytyvät turvapaikanhakijoiden joukosta...

[Uuno Nuivanen]

Eikö tuosta bingo tule. Purkakoon joku joka jaksaa.     

[Roope]

Ja mamut ottavat kantaa tähän kysymykseen:

Osaava ulkomainen työvoima tarpeen

On ihmeellistä, että jotkut mikkeliläiset kunnallispoliitikot uskovat yhä, ettemme tarvitse osaavaa työvoimaa muualta kuin Suomesta.

Siinä alkuperäisessä kirjoituksessa ei ollut puheena "osaava työvoima" vaan epämääräisempi maahanmuuttajien "muuttovoitto", josta sitten pitäisi erikseen kouluttaa sitä osaavaa työvoimaa. Kovasti eri asia ja järkevyydeltään vähintäänkin kyseenalaista.

[ike60]

Osaava ulkomainen työvoima tarpeen

On ihmeellistä, että jotkut mikkeliläiset kunnallispoliitikot uskovat yhä, ettemme tarvitse osaavaa työvoimaa muualta kuin Suomesta.
Näyttää siltä että näille politiikoille ainoa vastaus nykymenoon on jättää tulevaisuutemme Etelä-Savossa sattuman varaan ja populismiin.

Jos sille osaavalle työvoimalle tulisi joskus tarvetta, niin sitten kannattaisi varmaankin keskittyä rekrytoimaan sitä osaavaa työvoimaa. Jos tulee pula sairaanhoitajista, rekrytoidaan ulkomailta sairaanhoitajia. Jos tulee pula hitsareista, rekrytoidaan ulkomailta hitsareita. Kelpaisiko tämä Tessierille ja kumppaneille?

Jos taas työvoimapulaa ei ole mutta sellainen on jollain luotettavalla konstilla ennustettavissa, meillä on jo ratkaisu. Sen ratkaisun nimi on koulutus. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta lisää koulutusresursseja ja -paikkoja sellaisille aloille, joilla sitä työvoimapulaa on odotettavissa. Tämä on osoittautunut toimivaksi keinoksi.

Mitä merkitsee Etelä-Savon maakunnalle väestökato ja vanheneminen? Vastaus on yksinkertainen: alikehitystä ja itsenäisen päätöksenteon menettämistä isompaan kasvukeskukseen. Tämä kehitys on jo alkanut maakunnassamme.
Tarvitsemme enemmän kun koskaan johtajuutta ja isoa kuvaa siitä, miten ratkaisemme väestöllisiä ja taloudellisia haasteita. Yksi menestyksen pilari lepää osaavan työvoiman saamisessa Suomesta ja ulkomailta maakuntaan sekä moninaisuuden hyväksyminen.

Nyt kannattaisi miettiä hetki mistä se väestökato johtuu. ...mietitään... Hei, minulla on ajatus: entäpä jos se johtuu työpaikkojen vähyydestä eli siitä, että ihmiset muuttavat työttömyysalueelta sinne missä työtä on! Jos näin on, miten asiaa auttaisi osaavan työvoiman saaminen muualta maakuntaan?

Jos taas etelä-Savossa on aivan valtava työvoimapula, miksei siitä ole kerrottu kenellekään? Akuuttiin työvoimapulaan on olemassa vastaus: markkinatalous. Jos etelä-Savoon tulee joskus karjuva työvoimapula, se johtaa palkkojen kohoamiseen, mikä puolestaan houkuttelee osaavaa työvoimaa niin muualta Suomesta kuin maan rajojen ulkopuoleltakin.

Tessierin ja kumppanien lääke potilas etelä-Savon väestökatoon on siis hoitovirhe, olipa potilaalla työvoimapulaa tai ei.

Kansainvälisyys ja maahanmuutto ovat vanha ja tehokas keino korjata väestökadon puutteet. Tätä on käytetty ennen, nyt ja käytetään tulevaisuudessakin.

Tämä kohta jää hämäräksi. Missä maassa ja milloin on väestökatoa korjattu kansainvälisyydellä ja maahanmuutolla? Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa väestö kasvoi koko niihin suuntautuneen muuttoliikkeen ajan.

Mieleen tulee muutama tapaus, joissa väestökatoa on seurannut (eräänlainen) maahanmuutto, mutta ne eivät ole ihan sitä mitä Tessieri ja kumppanit ajavat takaa.

Nykyisten Yhdysvaltojen alueella koettiin 1600-luvulla (osin ilmeisesti jo 1500-luvulla) voimakas väestökato, kun kantaväestön jäsenet kuolivat joukoittain erilaisissa epidemioissa mm. isoonrokkoon. Maahanmuutto korjasi tilannetta siinä mielessä, että tilalle muutti eurooppalaistaustaisia valkoisia. Kantaväestö ei kuitenkaan tästä hyötynyt, vaan pikemminkin päinvastoin.

Zulut autioittivat 1800-luvun alkupuolella kuninkaansa Shakan johdolla laajoja alueita eteläisessä Afrikassa. Osittain tämä johtui massoittaisesta kilpailevien heimojen jäsenten murhaamisesta, ja osittain Shakan pyrkimysestä luoda asumattomia puskurivyöhykkeitä. Shakan autioittamille alueille muutti monessa tapauksessa buureja, joilla oli noilla seuduilla tarvittua osaamista: taktista, aseenkäsittelyyn ja ampumiseen liittyvää. Monet ovat sitä mieltä, että buurien muutto Kapmaasta syvemmälle eteläiseen Afrikkaan ei koitunut kantaväestön onneksi.

Keväällä 1940 ja myöhemmin syksyllä 1944 Karjalan kannas, Laatokan Karjala, Sallan itäosat ja Petsamo kokivat väestökadon kun kantaväestö muutti joukoittain pois sotaa ja rajansiirtoja pakoon. Jäljelle jäi vain muutama sata kantaväestön jäsentä. Väestökato paikkautui, kun tilalle muutti eräänlaisia maahanmuuttajia mm. Ukrainasta. On epäselvää, koituiko tämä "maahanmuutto" kantaväestön eduksi.

Samalla tavalla kuin maat houkuttelevat yrityksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja, sama asia koskee osaavaa työvoimaa ulkomailta.

Näin on. Esimerkiksi Suomessa kierteli suuren Ruotsiin muuton aikana 1960- ja 70-luvuilla ruotsalaisten yritysten edustajia, jotka värväsivät työvoimaa tehtaille.  Kyse oli tuolloin kuitenkin aidon, Ruotsissa tuolloin olemassa olleen työvoimapulan paikkaamisesta.

Suomestahan ei löydy osaavaa työvoimaa sitten millään. Kyllä ne kaikista osaavimmat työntekijät löytyvät turvapaikanhakijoiden joukosta...

Kun nyt olisi edes se työvoimapula. Jos se joskus tulee, työnantajilla on hyödynnettävissään satojen tuhansien työttömien muodostama työvoimareservi, mihin viittasitkin.