2013-02-16 HS: Orjuus teki Afrikasta köyhän, ei siirtomaatalous

[matkamiehiii]

Orjakaupan jäljet vaikuttavat Afrikassa vielä tänäkin päivänä, taloushistorioitsija väittää. Orjakaupan takia afrikkalaiset eivät edelleenkään luota toisiinsa.

Merisuolaa, kuparihelyjä, mattoja ja keramiikkaruukkuja.

Tätä kaikkea virtasi kauppareiteillä 1400-luvun Kongossa, joka oli tuolloin Afrikan rikkaimpia ja järjestäytyneimpiä yhteiskuntia. Keski-Afrikassa sijaitsevassa maassa oli oma keskushallinto, oma valuutta nzimbu ja kehittyneet markkinat.

Kun portugalilaiset saapuivat Kongoon 1400-luvun lopussa, heidän oli helppo aloittaa orjien ostaminen. Orjakauppaa käytiin tuohon aikaan nimenomaan Afrikan kehittyneimpien yhteiskuntien kanssa.

Enää Kongon kukoistuksesta ei ole paljon jäljellä. Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman köyhimmistä maista. YK:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan se on 187 maan listalla viimeinen. Jos maan kuolleisuus pysyy nykyisellään, vastasyntyneen kongolaisen voi odottaa elävän vain 48-vuotiaaksi.

Miten näin pääsi käymään?

Selityksen antaa taloushistorioitsija Nathan Nunn, joka työskentelee Harvardin yliopistossa. Kongon kohtalo on yksi osa hänen muutama vuosi sitten julkaisemaansa, paljon huomiota herättänyttä artikkeliaan.

Nunn perustelee omaperäisessä tutkimuksessaan selvin numeroin, miksi satoja vuosia jatkunut orjakauppa on olennainen syy Afrikan köyhyyteen.

Hän aloitti tutkimusurakkansa kaivelemalla valtavan määrän arkistoja.

Vuosina 1400–1900 Afrikasta vietiin yli 15 miljoonaa ihmistä orjiksi. Nunn perehtyi vanhoihin kauppa-arkistoihin ympäri maailmaa ja listasi myytyjä orjia näiden alkuperämaan mukaan. Koska orjat olivat arvokasta omaisuutta, heistä on monesti säilynyt enemmän tietoa kuin vapaista ihmisistä. Nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueelta vietiin orjaksi Nunnin arvion mukaan yli 750 000 ihmistä viiden vuosisadan aikana.

Tämän jälkeen Nunn laittoi Afrikan maat asteikolle sen mukaan, kuinka paljon niiden alueilla käytiin orjakauppaa ja kuinka köyhiä maat nykyään ovat. Yhteys oli selvä: jos maan alueelta oli viety paljon orjia vuosina 1400–1900, siellä oli todennäköisemmin pieni henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote vuonna 2000. Eli maalla menee edelleen heikosti.

Orjakaupan köyhdyttämiä maita ovat Kongon demokraattisen tasavallan lisäksi muun muassa Angola, Etiopia ja Sudan, tutkija väittää. Sen sijaan esimerkiksi Tunisia, Namibia ja Etelä-Afrikka jäivät orjakaupalta rauhaan. Ne ovatkin tätä nykyä Afrikan menestyneimpiä maita.

Nunn arvioi myös, kuinka suuri osuus Afrikan köyhyydestä selittyy orjakaupalla. Jos orjuutta ei olisi koskaan ollut, Afrikan ja muun maailman keskimääräisestä tulotasojen erosta katoaisi Nunnin laskelmien mukaan melkoinen siivu: 72 prosenttia.

Näin siis orjakauppa, eikä kolonialismi, olisi Afrikan köyhyyden merkittävin syy.

Orjakaupan on ennenkin arveltu olevan tärkeä syy nyky-Afrikan köyhyyteen, mutta ennen Nunnin tutkimuksia kukaan ei ollut laskenut sen merkitystä näin tarkasti.

Nunnin näkemyksiä on kritisoitu ja tullaan varmasti vielä kritisoimaan.

Arvostettu orjakaupan tutkija David Eltis on epäillyt, ettei vanha arkistotieto orjien alkuperästä ole välttämättä tarpeeksi luotettavaa. Ei orjakauppiaita kiinnostanut, mistä päin orja oli kotoisin, Eltis on huomauttanut. Kauppiaita kiinnosti ainoastaan se, kuinka riuskasti orja jaksoi tehdä töitä.

Usein myös väitetään, ettei bruttokansantuote ole paras mittari maiden menestyksen arviointiin.

Mutta miksi orjakaupan vaikutukset tuntuvat yhä edelleen, satojen vuosien jälkeenkin?

Tätä pulmaa Nunn on tutkinut yhdessä politiikan tutkija Leonard Wantchekonin kanssa.

Nunnin ja Wantchekonin todistusaineisto on vuonna 2005 tehty Afrobarometri eli laaja Afrikassa tehty asennemittaus. Siinä selvitettiin muun muassa, kuinka hyvin 17 maan kansalaiset luottavat toisiin ihmisiin ja hallintoon. Nunn ja Wantchekon vertailivat Afrobarometrin lukuja orjakauppaan, joka suuntautui Atlantin tai Intian valtameren yli.

Mielenkiintoinen tulos on, että ihmiset, joiden esi-isiä ryöstettiin orjakaupan aikoihin, luottavat tänä päivänä muita vähemmän naapureihinsa, sukulaisiinsa ja paikallishallintoon.

Orjakauppa loi Afrikkaan epäluottamuksen kulttuurin, joka on edelleen vallassa, tutkijat päättelevät.

Merkittävä osa orjakaupasta nimittäin perustui siihen, että afrikkalaiset kauppasivat toinen toisiaan orjiksi. Eikä orjuuteen myyty pelkästään vihamiehiä ja tuntemattomia. Ihmiset kidnappasivat ja kauppasivat orjiksi myös ystäviään, sukulaisiaan ja jopa perheenjäseniään.

Esimerkiksi Ylä-Guineassa Afrikan länsirannikolla saatettiin tarjota vieraalle ensin yösijaa, ja viedä tämä muutaman päivän päästä "ystävien juhliin" laivalle. Se olikin orjalaiva.

Myös johtajat rikastuivat myymällä yhteisönsä jäseniä. Myyjä osti tienaamillaan rahoilla usein aseita, joiden avulla hän yritti itse suojautua kidnappauksilta.

Orjaksi saattoi joutua myös rikoksen takia. Jos syytetty todettiin syylliseksi esimerkiksi taikuuteen tai varkauksiin, hänet ja hänen perheensä tuomittiin usein orjuuteen.

Kidnappausten kulttuuri opetti afrikkalaiset epäluuloisiksi sekä toisia ihmisiä että hallintoa kohtaan. Epäluottamuksen oloissa on vaikea saada yhteiskuntaa kehittymään tai rikastumaan yhteisin ponnistuksin.

Orjakaupan turmeleva vaikutus pantiin merkille jo silloin, kun kaupankänti vielä kävi kiivaana.

Kongon kuningas Affonso I teki yhteistyötä Portugalin kanssa ja yritti eurooppalaistaa Kongoa. Vuonna 1526 hänkin joutui valittamaan kirjeessään Portugalin kuninkaalle Juhana III:lle:

"Joka päivä kauppiaat kidnappaavat kansaamme – tämän maan lapsia, jalosukuistemme ja vasalliemme poikia, jopa meidän oman sukumme jäseniä. . . Tämä rappio ja turmeltuneisuus on levinnyt niin laajalti, että maamme on kokonaan autioitunut."

http://www.hs.fi/tiede/Tutkija+Orjuus+teki+Afrikasta+k%C3%B6yh%C3%A4n+ei+siirtomaatalous/a1360910885059?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=d4f94cca71aa48c08b9a285efcc69cfd

HS:n valkoisen miehen taakka syyllistäminen jatkuu.

[MikkoAP]

Mitenkäs se vuosisatoja aiemmin alkanut ja eurooppalaista versiota myöhempään myös jatkunut islamilainen orjakauppa on vaikuttanut?

Eipä silti, Saharan eteläpuoleinen afrikka oli erittäin köyhää ja kehittymätöntä myös ennen islamin syntyä.

[Marko Parkkola]

Tai monta tuhatta vuotta sitten alkanut egyptiläinen orjakauppa tai sitä vanhempaa perua oleva mesopotamialainen orjakauppa. Ei, kyllä vian on pakko olla valkoinen mies.

Sen haluaisin huomauttaa, että minulla ei ole orjakaupan kanssa mitään tekemistä, joten en suostu siitä syyllisyyttäkään kantamaan.

[törö]

Afrikalaiset olivat köyhiä jo ennen siirtomaavaltaakin, joten sitä on vaikea panna muiden syyksi. Yrittää kuitenkin pitää, koska moni kukkis maksaa kartanonsa ja kaupunkimaasturinsa muiden syyllisyyden tunteella.

Intia sen sijaan köyhtyi siirtomaavallan takia, koska ennen sitä se hallitsi maailman tekstiilikauppaa ja britit veivät teollisuuden omaan maahansa, missä alettiin tuottaa sellaisia intialaisilla nimillä varustettuja perienglantilaisia kankaita kuin tweed ja paisley, mutta intialaiset ovat myös toipuneet siirtomaavallasta ihan toisen malliin kuin afrikkalaiset, sillä heidän kulttuurissaan arvostetaan työn tekoa.

Lähinnä Intia kärsiikin hindujen kastilaitoksesta, jonka takia suuri osa intialaisista pienestä pitäen kasvatettu jättämään itsenäinen ajattelu mahdollisimman vähälle, mikä hidastaa kehtitystä varsin tehokkaasti. Toinen ongelma ovat muslimeiksi kääntyneet alempien kastien edustajat, jotka ovat radikalisoitumassa, koska ylempien kastien hindut pitävät heitä edelleen ali-ihmisinä, ja samaa kitkaa on myös hindujen ja kiristityiksi yms. kääntyneiden paarioiden välillä.

Se on kuitenkin pientä verrattuna lööbailukulttuuristaan tykkäävien afrojen tilanteeseen, jota ei voi selittää uskottavasti muiden syyksi.

[Professori]

Lukematta itse tutkimusta, eli vain edelle lainatun perusteella pari huomiota.

Ensin tämä:

Nunn laittoi Afrikan maat asteikolle sen mukaan, kuinka paljon niiden alueilla käytiin orjakauppaa ja kuinka köyhiä maat nykyään ovat. Yhteys oli selvä: jos maan alueelta oli viety paljon orjia vuosina 1400–1900, siellä oli todennäköisemmin pieni henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote vuonna 2000. Eli maalla menee edelleen heikosti.

Nunn siis löydi korrelaation orjakaupan volyymin ja alhaisen elintason välillä. Korrelaatio ei välttämättä ole syy-seuraus-suhde, vaan molemmat tekijät voivat johtua kolmannesta tekijästä. Klassinen esimerkki tästä on jäätelönsyönnin ja hukkumisonnettomuuksien välinen suhde.

Tämä kolmas tekijä saattaa löytyä seuraavasta:

Nunnin ja Wantchekonin todistusaineisto on vuonna 2005 tehty Afrobarometri eli laaja Afrikassa tehty asennemittaus. Siinä selvitettiin muun muassa, kuinka hyvin 17 maan kansalaiset luottavat toisiin ihmisiin ja hallintoon. Nunn ja Wantchekon vertailivat Afrobarometrin lukuja orjakauppaan, joka suuntautui Atlantin tai Intian valtameren yli.

Mielenkiintoinen tulos on, että ihmiset, joiden esi-isiä ryöstettiin orjakaupan aikoihin, luottavat tänä päivänä muita vähemmän naapureihinsa, sukulaisiinsa ja paikallishallintoon.

Orjakauppa loi Afrikkaan epäluottamuksen kulttuurin, joka on edelleen vallassa, tutkijat päättelevät.....Kidnappausten kulttuuri opetti afrikkalaiset epäluuloisiksi sekä toisia ihmisiä että hallintoa kohtaan. Epäluottamuksen oloissa on vaikea saada yhteiskuntaa kehittymään tai rikastumaan yhteisin ponnistuksin.

Tässä esitettyjen seikkojen perusteella on aivan yhtä todennäköistä, että epäluottamuksen kulttuuri oli alun alkaen syynä siihen, että yhdet afrikkalaiset myivät toisia afrikkalaisia orjiksi ja rikastuivat. Itse asiassa epäilen, että tämä selitys on Nunnin ja Wantchekon selitystä todennäköisempi.

Nämä huomiot siis pelkästään HS:n jutun perusteella. Itse tutkimus saattaa olla Pravdassa esitettyä parempi.

[Kimmo Pirkkala]

Orjakauppahan oli nimenomaan kauppaa. Afrikkalaiset myivät toisia afrikkalaisia orjiksi. Ne jotka myivät orjia tienasivat kaupalla. Ja jopa rikastuivat. Ja ne jotka nykyään asuvat Afrikassa ovat orjakauppiaiden, eivät orjien jälkeläisiä. Eurooppalaisten ostamat orjathan vietiin pois ja orjakauppiaat jäivät. Afrikka ei köyhtynyt, vaan rikastui orjakaupalla. Mut ne rahat on ns. "juotu" jo kauan sitten.

Katsoisivat joskus peiliin. Siellä se syy köyhyyteen on. Ja jopa tapauksessa sieltä löytyvät ainoat keinot löytää poispääsy köyhyydestä. Niin kauan kuin Afrikka ei katso peiliin, pysyy Afrikka köyhänä.

[l'uomo normale]

Sen haluaisin huomauttaa, että minulla ei ole orjakaupan kanssa mitään tekemistä, joten en suostu siitä syyllisyyttäkään kantamaan.

Lähimarkettiasi, jolla ruokaostoksilla astelet, saattaa siivota ihmiskaupan uhri. Tai ainakaan mamusiivooja ei ole kehittämässä omaa maataan, mahdollisesti korkean koulutuksensa antamilla resurseilla. Joten uusinnat riistäviä rakenteita.

[Kimmo Pirkkala]

Kuinka rikas Eurooppa olisikaan, jos meilläkään ei olisi ollut läpi koko historiamme vaikuttanutta laajamittaista orjakauppaa, joka päättyi vasta keskiajalla ja paikoin myöhemminkin? Antiikin aika oli täynnä orjatalouteen pohjautuvia yhteiskuntia, viikingit orjuuttivat brittein saarien asukkaita tuhat vuotta sitten ja niinkin myöhään kuin isovihan aikaan vain 300v sitten suomalaisia vietiin suurin määrin orjiksi Venäjälle. Sekö on syy miksi me olemme köyhempiä kuin venäl... oh, eiku...

[törö]

Sen haluaisin huomauttaa, että minulla ei ole orjakaupan kanssa mitään tekemistä, joten en suostu siitä syyllisyyttäkään kantamaan.

Lähimarkettiasi, jolla ruokaostoksilla astelet, saattaa siivota ihmiskaupan uhri. Tai ainakaan mamusiivooja ei ole kehittämässä omaa maataan, mahdollisesti korkean koulutuksensa antamilla resurseilla. Joten uusinnat riistäviä rakenteita.

Insinööri mieluummin luuttuaa lattioita siellä, missä sillä on merkitystä, kuin tekee oman alansa hommia siellä, missä millään ei ole merkitystä kun porukka ei viitsi suunnitella tulevaisuutta ollenkaan.

[l'uomo normale]

Sekö on syy miksi me olemme köyhempiä kuin venäl... oh, eiku...

Jep. Siksi Venäjä on suurvalta, jonka kansalaiset ostelevat suuria määriä maatamme.

[vrv]

Lainaan tähän koulun oppikirjana käytetyn:
Nykypäivän maat ja kansat, Iivari Leiviskä WSOY 1937

"Neekerit ovat kehityksessään ja henkisiltä ominaisuuksiltaan muiden luonnonkansojen kaltaisia. Erityisesti mainitaan neekerien luonteenomaisena tunnusmerkkinä herkkyys,aistillisuus, laiskuus ja taipumus jäljittelyyn. Neekerit oppivat helposti matkimaan ja jäljittelemään tapoja ja töitäkin.Työtä tekevät neekerit kuitenkin mieluimmin vain sen verran kuin on välttämätöntä elämän ylläpitämiseksi ja työskentely vastaisten aikojen varalle on tuntematonta muussa kuin maanviljelystyössä...."

Tähän kun liitetään Tatu Vanhanen&kump. tekemät laajat tieteelliset tutkimukset rotujen älykkyydestä saatetaan tulla johtopäätökseen joka ei mielytä ns. virallistatahoa.

Tosiasia on jokatapauksessa että arabit masinoivat valtaosan orjakaupasta ja suurin osa afrikan neekeriorjista päätyi nykyiseen lähi-itän alueelle. Orjien vapauttaminen ja muut asiaan liittyvät käytännöt ovat selvästi vaikuttaneet myös nykyisin siellä asuvien "hipiän" väriin.

[normi]

Teki afrikasta köyhän... mikään ei ole tehnyt sitä, Afrikka on AINA ollut köyhä ja siitä on turha syyttää ulkopuolista maailmaa. Afrikan köyhyys johtuu ihan afrikkalaisten omista kulttuureista + luonnonoloista, ei muusta.

[vrv]

Tuo neekeriorjien kuohitseminen on totta, mutta käytännöt vaihtelivat ja "värierot" syntyivät naaraspuoleisten orjien vaikutuksesta.

[vrv]

Ja jos ville niinistön porukkaan on uskomista, kiinalaisethan ne varsinaisia nyky-afrikan orjaisäntiä ovatkin...

[inwell]

Ei tuossa viitata mihinkään valkoisen miehen taakkaan, siis syytetä ketään mistään. Se on historiallinen tutkimus, jossa etsitään selitystä tiettyyn ilmiöön. Siinä vain ja ainoastaan tarkastellaan voisiko epäluottamuksen kulttuuri Afrikassa olla peräisin orjakaupasta. Läntinen orjakauppa kesti satoja vuosia. Paikallinen ihminen ei enää voinut luottaa siihen, että joudunko minä tuon tuntemani ihmisen tai sukulaiseni huijaamana orjaksi. On luontevaa olettaa, että alkoi muodostua sellaisia normeja, joiden mukaan epäluottamus on selviytymisstrategiana järkevää. Hyvä tutkimushanke. Selittääkö Nunn epäluottamuksen kulttuurin sinnikkyyttä pelkästään orjakaupalla? Ei varmaankaan. Hänen tutkimustehtävänä on selvittää orjakaupan vaikutusta kyseiseen asiaan.

[matkamiehiii]

Ja jos ville niinistön porukkaan on uskomista, kiinalaisethan ne varsinaisia nyky-afrikan orjaisäntiä ovatkin...

Ja afrikkalaiset euroopan kun katsoo valtion-tukia - tehty työ yhtälöä
Suomalaiset raataa elättääkseen lauman afrikkalaisia koska X

Ei tuossa viitata mihinkään valkoisen miehen taakkaan, siis syytetä ketään mistään. Se on historiallinen tutkimus, jossa etsitään selitystä tiettyyn ilmiöön. Siinä vain ja ainoastaan tarkastellaan voisiko epäluottamuksen kulttuuri Afrikassa olla peräisin orjakaupasta. Läntinen orjakauppa kesti satoja vuosia. Paikallinen ihminen ei enää voinut luottaa siihen, että joudunko minä tuon tuntemani ihmisen tai sukulaiseni huijaamana orjaksi. On luontevaa olettaa, että alkoi muodostua sellaisia normeja, joiden mukaan epäluottamus on selviytymisstrategiana järkevää. Hyvä tutkimushanke. Selittääkö Nuun epäluottamuksen kulttuurin sinnikkyyttä pelkästään orjakaupalla? Ei varmaankaan. Hänen tutkimustehtävänä on selvittää orjakaupan vaikutusta kyseiseen asiaan.

Afrikkalaisethan eli ennen heimo-yhteisöissä jotka ei paljoa vieraisiin heimoihin luottanut, eikä luota vieläkään riippumatta orjakaupasta. Suurin osa afrikkalaisista tuskin on edes tietoisia että jotain orjakauppaa joskus tapahtui.

[junakohtaus]

Missä kohtaa tuolla ihan tarkalleen syytettiin ja ketä? Kehuako sitä orjakauppaa pitäisi etteivät ukot vetäisisi hernettä nokkaan?

[Lahti-Saloranta]

Koko tutkimushan on kaunisteltu ja siinä häivytetään varsinainen syyllinen Afrikan kurjuuteen. Noin laajamittainen orjakauppa ja orjien kuskaaminen merten yli ei olisi ollut mahdollista ilman kunnollista tervaa, jolla saatiin orjalaivat suojattua veden haitallisilta vaikutuksilta.

[Eino P. Keravalta]

Yhteys oli selvä: jos maan alueelta oli viety paljon orjia vuosina 1400–1900, siellä oli todennäköisemmin pieni henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote vuonna 2000. Eli maalla menee edelleen heikosti.

Orjiksi myytiin todennäköisemmin aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita yksilöitä. Toisinsanoen paras aines myytiin pois ja jäljelle jäivät passiiviset, kykenemättömät, sairaat, älyllisesti heikommat ja fyysisesti mitättömät. Kun kyvykästä ainesta poistetaan vuosisatoja, vaikuttaa tällainen keinotekoinen ja käänteinen luonnonvalinta lopulta siten, että yhteisön geenipooli heikkenee. Tämä taas puolestaan johtaa siihen, ettei yhteisö menesty tulevaisuudessakaan.

Mutta näin on valitettavasti aina maailmassa ollut: että vahvat päättävät heikkojen kohtalosta. Näin on myös tänään.

[inwell]

Vai onko niin, että ollakseen uskottava tutkimus, premissinä tulisi olla käsitys neekerin tyhmyydestä keskeisenä selittävänä tekijänä Afrikan köyhyydelle?

[Eino P. Keravalta]

Vai onko niin, että ollakseen uskottava tutkimus, premissinä tulisi olla käsitys neekerin tyhmyydestä keskeisenä selittävänä tekijänä Afrikan köyhyydelle?

Oma näkemykseni yllä yhdistää sekä afrikkalaisten heikot tulokset älykkyysosamäärissä että orjuuden kirot. Pitäisi kelvata kaikille.

[Mursu]

Itseasissahan arabit steriloi/kastroi (mikä oikea sana nyt onkaan) orjat eikä arabimaissa juurikaan mustia afrikkalaisia näe täten. Eurooppalaiset taasen ei toiminut ihan yhtä "fiksusti" heidän kanssaan...

Mitä itse tutkimukseen tulee, niin pakko on miljoonia käyttää että löydetään syitä että jonkun muun vika afrikan ongelmat on, EI VOI OLLA AFRIKKALAISTEN VIKA, EI VOI!!! 

Ekonomiaa: orjien hinta uudella mantereella oli niin korkea, että kannatti antaa heidän lisääntyä ja kannatti pitää heistä huolta. Arabien meni oli enemmän orjuudella tappamista.

[Kimmo Pirkkala]

Yhteys oli selvä: jos maan alueelta oli viety paljon orjia vuosina 1400–1900, siellä oli todennäköisemmin pieni henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote vuonna 2000. Eli maalla menee edelleen heikosti.

Orjiksi myytiin todennäköisemmin aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita yksilöitä. Toisinsanoen paras aines myytiin pois ja jäljelle jäivät passiiviset, kykenemättömät, sairaat, älyllisesti heikommat ja fyysisesti mitättömät. Kun kyvykästä ainesta poistetaan vuosisatoja, vaikuttaa tällainen keinotekoinen ja käänteinen luonnonvalinta lopulta siten, että yhteisön geenipooli heikkenee. Tämä taas puolestaan johtaa siihen, ettei yhteisö menesty tulevaisuudessakaan.

Ja tämä näkyy esimerkiksi Amerikassa vastaavasti niin että afrikkalaisten orjien jälkeläiset ovat aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita, parasta ainesta ja vahvaa geenipoolia, jotka ovat kyenneet luomaan menestyviä, Haitin kaltaisia yhteisöjä?

No voihan se olla noinkin.

Missä kohtaa tuolla ihan tarkalleen syytettiin ja ketä? Kehuako sitä orjakauppaa pitäisi etteivät ukot vetäisisi hernettä nokkaan?

Afrikkaan jääneet varmaan voisivat kehua, kun nykyafrikkalaiset ovat orjakaupalla vaurastuneiden orjakauppiaiden jälkeläisiä. Orjien jälkeläisiähän he eivät ole, sillä orjat vietiin Afrikasta pois.

[Miniluv]

Nunn siis löydi korrelaation orjakaupan volyymin ja alhaisen elintason välillä. Korrelaatio ei välttämättä ole syy-seuraus-suhde, vaan molemmat tekijät voivat johtua kolmannesta tekijästä.

Samanlaiset korrelaatiot varmaan saisi kannibalismin esiiintymisen ja nykyhetken köyhyyden välille.

Tunisia mainittiin. Veikkaisin, että nykyisen Tunisian alueen kansat olivat orjakaupan hyötyjien joukossa.

[Kimmo Pirkkala]

Minä löysin korrelaation afrikkalaisuuden ja köyhyyden välillä. Jos saisin vähän aburahaa, niin voisin kirjoittaa siitä satasivuisen tutkimuksen, joka selittää kaiken. Otsikoksi pistäisin "Afrikkalaisuus teki Afrikasta köyhän".

[Eino P. Keravalta]

Ja tämä näkyy esimerkiksi Amerikassa vastaavasti niin että afrikkalaisten orjien jälkeläiset ovat aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita, parasta ainesta ja vahvaa geenipoolia, jotka ovat kyenneet luomaan menestyviä, Haitin kaltaisia yhteisöjä?

No voihan se olla noinkin.

Jatkaakseni leikkimielistä sanailua sanottakoon, että ehkä amerikanafrikkalaiset todellakin ovat kyvykkäämpiä kuin afrikkalaiset serkkunsa?

[Mursu]

Kuinka rikas Eurooppa olisikaan, jos meilläkään ei olisi ollut läpi koko historiamme vaikuttanutta laajamittaista orjakauppaa, joka päättyi vasta keskiajalla ja paikoin myöhemminkin? Antiikin aika oli täynnä orjatalouteen pohjautuvia yhteiskuntia, viikingit orjuuttivat brittein saarien asukkaita tuhat vuotta sitten ja niinkin myöhään kuin isovihan aikaan vain 300v sitten suomalaisia vietiin suurin määrin orjiksi Venäjälle. Sekö on syy miksi me olemme köyhempiä kuin venäl... oh, eiku...

Orjuutta oli aina kaikissa yhteiskunnissa, kunnes eurooppalaiset ja eurooppalaisperäiset lopettivat sen. Miksi ihmeessä vain nämä samat kansat tuntevat jotain häpeää orjuudesta ja kokevat olevansa muille velkaa sen takia?

Epäluottamus ei ole este kaupalle. Suomen ja Venäjän välillä on aina ollut epäluottamusta ja silti ollaan käyty kauppaa. Saksa ja Ranska sotivat lähes tuhat vuotta, joten epäluottamusta on riittänyt. Kummasti maat ovat maailman vauraimpien joukossa.

On se outo, jos Tunisian, Kongon ja Etelä-Afrikan välillä muka ainoa ero on siinä, kuinka paljon orjia maista vietiin yli 200 vuotta sitten.

[Kimmo Pirkkala]

Ja tämä näkyy esimerkiksi Amerikassa vastaavasti niin että afrikkalaisten orjien jälkeläiset ovat aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita, parasta ainesta ja vahvaa geenipoolia, jotka ovat kyenneet luomaan menestyviä, Haitin kaltaisia yhteisöjä?

No voihan se olla noinkin.

Jatkaakseni leikkimielistä sanailua sanottakoon, että ehkä amerikanafrikkalaiset todellakin ovat kyvykkäämpiä kuin afrikkalaiset serkkunsa?

Ehkä. Vaikea sanoa mitään tyhjentävää niissä esimerkeissä, jossa afrikkalaisten orjien jälkeläiset eivät muodosta koko yhteiskuntaa. Silloin kun muodostavat, kuten Haitin tapauksessa, sanoisin että afroamerikka ei näytä yhtään paremmalta kuin afroafrikka.

[matkamiehiii]

Ja tämä näkyy esimerkiksi Amerikassa vastaavasti niin että afrikkalaisten orjien jälkeläiset ovat aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita, parasta ainesta ja vahvaa geenipoolia, jotka ovat kyenneet luomaan menestyviä, Haitin kaltaisia yhteisöjä?

No voihan se olla noinkin.

Jatkaakseni leikkimielistä sanailua sanottakoon, että ehkä amerikanafrikkalaiset todellakin ovat kyvykkäämpiä kuin afrikkalaiset serkkunsa?

Kyllhän niille aika suuri luonnonvalinta kohdistui aina orjuuden lopettamiseen asti ja voisi olettaa että suurimmat vajakit/luonnevikaiset olisi tapettu ennen lisääntymistä, lisäksi kannattaa huomioida että afrikan amerikkalaisten geeneistä vajaa 1/5 tulee euroopasta.

Ehkä. Vaikea sanoa mitään tyhjentävää niissä esimerkeissä, jossa afrikkalaisten orjien jälkeläiset eivät muodosta koko yhteiskuntaa. Silloin kun muodostavat, kuten Haitin tapauksessa, sanoisin että afroamerikka ei näytä yhtään paremmalta kuin afroafrikka

Haitihan perustettiin orjien kapinasta, eikä siellä ole tapahtunut tälläistä amerikan kaltaista orja-isäntien luonnonvalintaa eikä toisaalta heille ole juurikaan eurooppalaisten geeniperimää. Todnäköisesti afrikan amerikkalaiset täten ainakin Haitia paremman maan muodostaisi, ehkä samanlaisen kuin haitin naapureilla Jamaicalla tai dominikaaniselle tasavallalla on.

[Mursu]

Orjiksi myytiin todennäköisemmin aktiivisia, pystyviä, terveitä, älykkäitä ja lihaksikkaita yksilöitä.

Orjiksi nimenomaan ei haluttu älykkäitä ja aktiivisia henkilöitä. Sellaiset voisivat esimerkiksi johtaa orjat kapinaan, jossa omistajat tapetaan.