Tutkimus: End of Secularisation in Europe?

[lot]

Kaufmann, Eric. "The End of Secularisation in Europe?

A Demographic Perspective" Paper presented at the annual meeting of the American Political Science Association, Marriott, Loews Philadelphia, and the Pennsylvania Convention Center, Philadelphia, PA, Aug 31, 2006

http://www.sneps.net/RD/uploads/1-1-KaufmannASRarticle.pdf

Conclusion-osio:

This essay has tried to address some of the shortfalls in the current literature on secularisation in Europe which have been caused by an insufficient consideration of demographic dynamics. Most participants in this debate tend to frame their arguments in the form of either secularisation theory or supply-side theory, both rooted in the sociology of religion. However, a further possibility is that an equilibrium has been reached on the sociological front, in which case demographic factors become more central. In the ten west European societies we have sampled, we find evidence of generational decline in both participation and belief, suggesting that the secularisation theory has validity. However, this is skewed by Catholic societies like Ireland and Spain, where religiosity is high and secularisation is proceeding rapidly. By contrast, in France and the mainly Protestant countries, secularisation took hold much earlier. These societies are in the forefront of secularisation, thus we need to look to them to find out where the future of religion lies.

What we find is that the more secular societies have reached a level of developmental 'maturity' in which secularisation seems to have run its course. Religious attendance has flatlined at around five percent of the total, but the proportion of the population expressing religious beliefs remains close to 50 percent, suggesting a 'believing without belonging' dynamic among a large segment of the population. (Davie 1994) Religious beliefs are not a lightly-held survival from a past era: indeed, nonattending believers are significantly more like attenders than the nonreligious when it comes to fertility behaviour, and there is evidence that the same is true for ideological self-placement.

In the absence of sizeable shifts in a society's weltanschauung toward religiosity or secularism, the oft-neglected demographic dimension of religious change takes over. This is evident in our projections of the religious share of the population in the six most secular countries in our study. Differences in the age and sex structure of religious and secular base populations, and among the flow of converts and apostates, combine with secular-religious fertility differentials to produce some surprising contrasts. First of all, the long-term predicted trend in these societies is toward a growing religious population well before 2050. The biggest reason for this shift is the virtual cessation of net religious apostasy among those born after 1945 in these six societies. Muslim immigration and religious retention will also have a strong and rapid impact, but there are further demographic reasons for us to predict the revival of religion in the most secular countries of western Europe.

First, the fertility difference between secular and religious populations in these countries will raise the religious share of the population by 7 points over the course of the twenty-first century. Second, females are overrepresented among those under 45 who remain religious. Females are critical to population growth and childrearing, and thus their disproportionate religiosity has a major effect on the overall trend. Set against these currents is the younger age structure of the secular population stock and the relative youth of religious apostates. The demographic momentum of previous generations of secularisation will take three or four decades to pass, and will keep the religious share of the population on a gently declining trend for several decades. Thereafter, desecularisation will begin to escalate unless patterns of religious apostasy return to earlier levels.

This is not the end of secularisation, which will continue with vigour in Catholic Europe, as it may in the United States. (Hout and Fischer 2002) However, in the 'postsecularising' atmosphere of France and Protestant Europe, the steady-state outlook for secularism by the mid twenty-first century is one of gradual, long-term reversal. Add to this the dramatic impact of European Islamic growth and religious retention, and a picture emerges which is distinctly at odds with developmental 'End of History' narratives that foresee the end of religion and religious conflict.

[M.K.Korpela]

fertility behaviour

Tuoksahtaa neokonnalta. Käyttäytymistieteeltä näyttävä teksti ei tee maapallosta 10 000 vuotta vanhaa.

This is not the end of secularisation, which will continue with vigour in Catholic Europe, as it may in the United States.

Tuoksahtaa vielä enemmän neokonnalta.

[lot]

Tässä vähän tarkempaa taustoitusta kirjoittajasta.

Todettakoon selvyyden vuoksi, että itselläni ei ole ennakko-olettamia kys. henkilöstä.

[M.K.Korpela]

Sitten toinen näkökulma ...

Sain lahjaksi (muistaakseni) 1975 Koululaisen Tietosanakirjan. KT:n mukaan vanhoillislestadiolaisten määrä vuonna 1965 oli n. 160 000. Joskus 10 vuotta sitten Hyysärin kuukausiliite päivitteli Lestadiolaisten suuria lapsilukuja , ja päätteli että maamme 165 000 vanhoillislestadiolaista muodostavat enemmistön vuonna x.

Lukujen 160 000 ja 165 000 välillä oli kulunut n. 30 vuotta , ja toimittajaparka ei ymmärtänyt että vaikka lestadiolaisten katraat ovat suuria , ei uskoon jää 10 kakarasta kuin 2.

[M.K.Korpela]

Tässä vähän tarkempaa taustoitusta kirjoittajasta.

Todettakoon selvyyden vuoksi, että itselläni ei ole ennakko-olettamia kys. henkilöstä.

OK , näyttää kohtuullisen neutraalilta. On vain niin että näissä piireissä esiintyy toiveita. Mutta epäilen että Kaufmann ei silti oikein ymmärrä Lestadiolais-efektiä , jossa suuresta katraasta vain harvat pysyvät uskossa.

[lot]

On vain niin että näissä piireissä esiintyy toiveita.

Niinpä. Siksipä olisi erinomaisen tärkeää löytää neutraalia (tai edes neutraalihkoa), lähdeviitekelpoista tutkimusdataa siitä, miten sekularisaatioprosessi sekä sen vastakohta toimii ja etenee.

Intuitio kertoo, että suuri osa länsimaihin saapuvista uskovista sekularisoituu ennen pitkää. Se kertoo myös, että näin ei käy kaikille, vaan tietyn joukon usko tiivistyy ja syvenee. Mielenkiintoista on se, miten näiden kahden joukon - sekularisoituvien sekä syväuskovien - välinen dynamiikka tulee jatkossa toimimaan. Molemmat vaikuttavat toisiinsa. Kumpi "voittaa"?

[Pöllämystynyt]

Lukujen 160 000 ja 165 000 välillä oli kulunut n. 30 vuotta , ja toimittajaparka ei ymmärtänyt että vaikka lestadiolaisten katraat ovat suuria , ei uskoon jää 10 kakarasta kuin 2.

Muslimien kakaroista yli 90% pysyy muslimeina. Lisäksi muslimien lapset ovat useimmiten etnisesti sekoittuneita tai vierasta perua, joten heille samaistuminen suomalaisuuteen ja täyden tuen antaminen alkuperäiskansan puolustajille voi olla vaikeaa. Kun jopa suomalaisnuoria vaivaa vakava juurettomuus, "ristiverisillä" ja kaukaa tulleilla tilanne on vielä paljon pahempi. Tavallaan muslimien lapset ovat "perinnöllisesti koodattuja" kannattamaan monikultturismia; he kun identifioituvat muihin juurettomiin, joita monikultturismi tuottaa. Tämä vaiva voi periytyä edelleen uusille sukupolville.

Tavallaan osa monikulttuurisuuspolitiikkaan liittyvästä "kansalaiskeskustelusta" käydään makuuhuoneissa (ja puskissa). Monikultturistit eivät voi voittaa alkuperäiskansan puolustajia argumentein, joten he tuottavat ihmisiä, joihin monikultturismi on "perinnöllisesti koodattu".

[Miniluv]

En oikein ymmärrä, mikä otteessa ainakaan haiskahti neokonnalta. Fraasi "fertility behaviour" viittaa uskoakseni siihen, että uskonnollisella väestöllä on suurempi lapsiluku (Liberal Baby Bust). Olen linkittänyt tuon jutun toisaalla täällä.

Ja eikös Straussinsa perusteellisesti lukeneen neokonnan pitäisi olla sitä mieltä, että uskonto sopii massoille, mutta on mielikuvituksen tuotetta...

Onko tuosta 90% islamissa pysymisestä jotain lähdettä? Ainakin pitäisi määritellä, mitä "muslimina pysyminen" on ja missä luku on mitattu.