Nuoret suomalaiset maahanmuuttajakriittiset kannattavat väkivaltaa

[etnis]

Olisi ihan kiva nähdä jokin konkreettinen esimerkki "maahanmuuttajiin kriittisesti suhtautuvien nuorten hyväksymästä väkivallasta vaikutuskeinona" jottei menisi taas ihan mauttomaksi tiettyjen tahojen mustamaalaamiseksi täysin ilman näyttöjä. "Noi keekerit vittu minä vielä...".

[ekto]

Eiköhän maahan muuttaneella ole lain puitteissa oikeus tehdä mitä haluaa, sillä ei tähän maahan voi muuttaa ellei hoida velvollisuuksiaan. Turvikset ja pakolaiset erikseen. Tuo on ihan ensimmäinen virhe tutkimuksessa.

[mietinen]

Mitä opettajat ajattelevat mamuista?

Opettaja-lehti on teettänyt  kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011
Hannu Laaksola

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

...

Heijastuu opetuksen tasoon

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.

Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."

"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."

Koulut jakautuvat
.
.
.

Suomen koulujärjestelmän säilyttämisen kannalta ilmeisesti ainut tehokas tapa on peruskoulun resurssien ja oppimistulostavoitteen huomioiminen ulkomaalaislakia uudistettaessa.

[Mursu]

Graffitiseinäkin lukeutuu sarjaan "kunnallispolitiikan paskimmat keksinnöt". Jos joku ei usko niin menköön itse kävelemään alueelle ja laskemaan esim. 200 metrin säteeltä kyseisestä paikasta töhrityn pinnan määrän suhteessa muuhun pintaan.

Katoin Googlella hieman kuvia tuosta seinästä ja pahaa teki. Olisiko muuten laillista maalata se kokonaan valkoiseksi. Jos sinne saa maalata, niin miksi ei valkoisella.   Stop töhryille oli fiksuimpia ohjelmia Helsingissä. Valitettavasti se lopetettiin.

Muuten näistä jutuista tuli ilmi tällainen:

Turkulainen nuorimies halusi kuvata pääkaupungin graffiteja, mutta hän ei tuntenut kaupunkia. Karvinen hyppäsi junasta Pasilassa, laskeutui alas pyörätielle ja jäi kuvaamaan yhtä maalausta, kun neljä poikaa pölähti paikalle.

Yksi pojista esitteli Karviselle Helsingin skenen, olennaiset graffitipaikat.

Poika oli Paavo Arhinmäki, josta tuli parikymmentä vuotta myöhemmin kulttuuriministeri

.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4nintaiteilija+spreijaa+seini%C3%A4/1135269685092

Olikohan Arhinmäki ollut tekemässä noita, kun noin helposti pystyi neuvomaan parhaat paikat.

[skrabb]

11.10.2012 klo 8:48| päivitetty 11.10.2012 klo 9:02
Nuoret: "Jos ei äänestä, ei voi valittaa"

Aamu-tv:n sohvalla vierailleet juuri äänestysikään ehtineet nuoret eivät laskisi äänestysikärajaa varauksetta. Tutkijan mukaan nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen aktivismiin on lisääntynyt, koska yhteiskunnallinen kehitys ei ole suosinut nuoria.

Lauantaina 18 vuotta täyttävä Aino Peltola Tapiolan lukiosta laskisi äänestysikärajaa sillä ehdolla, että yhteiskuntaoppia yläkoulussa lisättäisiin.
- Yläkoulussa yhteiskuntaoppia on todella vähän. Käydään vähän puolueita ja tehdään esitelmiä, mutta ei siellä opi tarpeeksi. Äänestysikärajaa voisi laskea, mutta silloin yhteiskuntaopin opetusta olisi lisättävä, sanoo Peltola.

Samaa mieltä on 18-vuotias Katariina Ollari Järvenpään lukiosta.
- Yläkoulussa on niin vähän yhteiskuntaoppia, ettei 16-vuotiaana vielä voi tietää tarpeeksi äänestääkseen, arvioi Ollari.

Teemu Weckström Järvenpään lukiosta laskisi äänestysikärajan 17 vuoteen, sillä hän itse ei täytä 18 vuotta ennen kuntavaaleja.
- Haluaisin äänestää. Silloin kuntavaalit olisivat kiinnostavammat. Mutta myös yhteiskuntaopin opetusta pitäisi lisätä, toteaa Weckström.

Suomessa vähiten yhteiskunnallista kasvatusta

Nuorten suhdetta vaikuttamiseen tutkinut dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta on samaa mieltä lukiolaisten kanssa yhteiskuntaopin opetuksen heikkoudesta.
- Missään toisessa maassa ei yhteiskunnallista kasvatusta anneta yhtä vähän kuin Suomessa.

Suutarisen mukaan suomalaisnuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut kovasti. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset nuoret olivat vähiten kiinnostuneita laittomasta toiminnasta.
- Nyt on noustu naapurimaiden, jopa Viron ja Venäjän ohi. Jopa kymmenen prosenttia nuorista olisi valmis laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Voin tarjota valistuneen arvauksen syistä: Yhteiskunnan kehitys ei ole suosinut nuoria. Muun muassa nuorisotyöttömyys on kasvanut, arvioi Suutarinen.

Nuoret löytävät tietoa ehdokkaista Facebookista ja vaalikoneista

Lukiolaiset aamu-tv:n sohvalla eivät tunnusta olevansa valmiita laittomaan yhteiskunnalliseen aktivismiin.
- Ehkä olisin valmis laittomuuksiin, jos asia olisi hyvin tärkeä minulle, enkä kokisi pystyväni vaikuttaa siihen muuten. Mutta ennemmin vaikutan äänestämällä, pohtii Aino Peltola Tapiolan lukiosta. Hän äänestää nyt ensimmäisen kerran vaaleissa.

Katariina Ollari on äänestänyt jo kerran presidentinvaaleissa. Nyt hän odottaa innolla kuntavaaleja.
- Olen mielenkiinnolla tehnyt kaikki mahdolliset vaalikoneet ja seurannut ketä on ehdolla. Myös Facebookin kautta saa hyvin tietoa. Minulle kuntavaalit ovat aika pitkälti henkilövaalit. Valitsen ihmisen, jolla on samanlaiset arvot kuin minulla, kuvailee Ollari.

Peltolalle ehdokasta tärkeämpää on sopivan puolueen löytyminen.

- Arvon vielä kahden puolueen välillä, ja kun päätän puolueen, äänestän sieltä varmaan jotain nuorta naisehdokasta, Peltola pohtii.
Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/nuoret_jos_ei_aanesta_ei_voi_valittaa/6330698

Ihan asiallisen ja maltillisen tuntuisia nuoria keskustelemassa ja onpa siellä puhelinselittämässä toinen tutkijahemmokin.
Pissistoimittajaa vaan ei tahdo kestää kuunnella, ei sitten millään.

[Roope]

Tulevaisuuden tekijät
Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja
yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta
SLL 2012

Tässä kyselytutkimuksessa ei esitellä tuloksia puoluekantojen tai maahanmuuttokriittisyyden mukaan, mutta silti otsikkoon liittyvää. 15 prosenttia lukiolaispojista olisi valmis mellakoimaan tärkeäksi kokemansa asian puolesta ja kolme prosenttia käyttäisi henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Laittomien keinojen tehokkuuteen uskoo selvästi vähäisempi osa lukiolaisista: noin kol-
mannes arvioi mellakoinnin ja noin kymmenes omaisuuden vahingoittamisen ja henkilöihin
kohdistuvan väkivallan tehokkaaksi vaikuttamiskeinoksi.

Sen sijaan laittomia keinoja, kuten henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja omaisuuden
vahingoittamista, olisi valmis käyttämään vain muutama prosentti. Vain noin kymmenes
vastaajista olisi valmis mellakoimaan.

Keinot, joilla lukiolaiset olisivat itse valmiita vaikuttamaan
Mellakointi 9 %
Uhkailu ja kiristys 3 %
Omaisuuden vahingoittaminen 3 %
Henkilöihin kohdistuva väkivalta 2 %

Yleinen trendi on, että paremmin opinnoissaan
menestyvät ovat useammin valmiita käyttämään luvallisia ja laillisia keinoja vaikuttaakseen
tärkeiksi kokemiinsa asioihin kuin heikommin opinnoissaan menestyvät. Muun muassa mel-
lakoinnin osalta trendi menee toisinpäin, heikommin menestyneet opiskelijat ovat useammin
valmiita vaikuttamaan tärkeäksi kokemaansa asiaan mellakoimalla. Myös miehet (15 %)
ovat valmiimpia mellakointiin kuin naiset (5 %).