Nuoret suomalaiset maahanmuuttajakriittiset kannattavat väkivaltaa

[K.K.]

Suomen maahanmuuttajakriittiset 14-vuotiaat kannattavat väkivaltaa eniten Euroopassa

Koulu ei integroi nuoria demokratiaan ja yhteiseen päätöksentekoon, kertoo tutkimus.

14-vuotiaiden suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat 38 maan tutkimuksessa huippua. Samaan aikaan heidän kiinnostuksensa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vertailumaiden laimeimpia, ilmenee kansainvälisen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksen (ICCS) jatkoanalyyseissä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin keskiviikkona Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kirjassa Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet.

Tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret luottavat laajasti yhteiskunnan instituutioihin, mutta yli 4 prosenttia 14-vuotiaista on valmis laittomaan toimintaan ja jopa väkivaltaan. Erityisen valmiita tähän ovat maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvat nuoret.

Sakari Suutarinen ja Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta kertovat, että laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta enemmän kuin nelinkertaistui kymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 heitä oli 0,9 prosenttia ikäluokasta, vuonna 2009 jo 4,2 prosenttia.

Asenteet maahanmuuttajiin kovenevat

Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiita laittomien keinojen käyttöön, nousee osuus jo 9 prosenttiin ikäluokasta. Laittomaan toimintaan valmiiden määrä kasvaa suuressa osassa Eurooppaa. Suomessa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Erityisen huolissaan tutkijat ovat niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti. Heitä oli 2,3 prosenttia ikäluokasta vuonna 2009.

– Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, kertovat Suutarinen ja Törmäkangas...]

Koko juttu: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2895616/suomen-maahanmuuttajakriittiset-14-vuotiaat-kannattavat-vakivaltaa-eniten-euroopassa

[Adolf Stege]

En enää edes lue mitään kansan uutisia. Täyttä paskaa alusta loppuun.

[Embo]

Vähiten kielteisesti ei ole sama asia kuin myönteisesti.

[Aukusti Jylhä]

Missäköhän päin nämä tyypit majailevat? Eli onko kyseessä kohtaamisteorian kumpi versio, "meidän" vai "heidän"?

Ja onko tämmöinen sitten kovinkaan yllättävää, tämmöinen väkivaltaan ei-niin-kielteisesti suhtautuminen, koska oikeuslaitoksemmehan on mitä on, samoin päättävä eliitti. Eli jos sitä omaa koiraansa pitää nälässä ja potkii randomisti, niin kait se jossain vaiheessa ärähtää...

Ja ylipäänsä nyt oma suhtautuminen näihin hutkimuksiin on mennyt jo kauan aikaa sitten.

[Roope]

Suomen maahanmuuttajakriittiset 14-vuotiaat kannattavat väkivaltaa eniten Euroopassa

Vanha juttu lämmitetty vaalien alla. Kansan Uutisten otsikko ei oikein vastaa tutkimuksen sisältöä, mutta mitäs pienistä.

2012-02-08 HS: Tutkimus: Suomen nuoret ovat radikalisoituneet
Kansan Uutiset: Koulu ilman demokratiaa ohjaa laittomuuksiin 10.2.2012

Selailin tuon Nuorisotutkimus-lehdessä ilmestyneen artikkelin. Pitkä.

Oli siis haastateltu 14-vuotiaita koululaisia. Heistä valikoitiin laittomaan toimintaan myönteisesti suhtautuvat seuraavilla kysymyksillä:

- Olisitko itse valmis maalaamaan iskulauseita seiniin?
- Olisitko valmis tukkimaan liikenteen?
- Olisitko valmis valloittamaan julkisia rakennuksia?

Edelleen vastaajista valittiin "maahanmuuttajakriitikot" suhtautumisella seuraaviin väitteisiin maahanmuuttajien oikeuksista:

- Maahanmuuttajilla tulisi olla mahdollisuus säilyttää oma kielensä
- Maahanmuuttajien lapsilla tulisi olla samat opiskelumahdollisuudet kuin muillakin maan lapsilla
- Maassa jo useita vuosia asuneiden maahanmuuttajien tulisi voida äänestää vaaleissa
- Maahanmuuttajilla tulisi olla mahdollisuus omien tapojensa ja elämäntapansa säilyttämiseen
- Maahanmuuttajilla tulisi olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin maassa asuvilla on

Moniselitteisiin väitteisiin (mitä maahanmuuttaja missäkin yhteydessä tarkoittaa) vastaaminen riippuu tietysti suuresti niiden herättämistä melko sattumanvaraisista mielikuvista. Tulos muuttuu jo silloin, kun käytetään sanaa "ulkomaalainen" tai "siirtolainen".

Yhdistämällä maahanmuuttajien oikeuksiin kriittisesti suhtautuvat ja potentiaaliset aktivistit saatiin ryhmä, josta käytämme nimitystä "aktivismiin valmiit maahanmuuttajakriitikot". Suomessa heitä oli 28 vuonna 1999, mutta jopa 77 vuonna 2009.

Aktivismi tarkoittaa siis tässä yhteydessä nimenomaan laitonta toiminta: seinän töhrimistä, liikenteen pysäyttämistä ja talonvaltausta.

Tutkimuksessa jaariteltiin sivukaupalla kaikenlaista. Jossain vaiheessa esitettiin kysymys, että ehkä suomalainen luokkahuonetilanne luo rasismia, kun kouluissa ei kannusteta aktiivisuuteen ja mielipiteiden perusteluun. Esitettiin myös, että "maahanmuuttajakriittisyys" johtuu historian opetuksen liiallisesta kansallismielisyydestä. Laittoman aktivismin ja väkivallan hyväksymisen yhteys maahanmuuttokriitikoihin siinä mielessä, kuin heidät nykyisin yleensä käsitetään, jäi hämäräksi, etenkin kun kyse oli vasta 14-vuotiaista lapsista.

[Sunt Lacrimae]

Maahanmuuttajakriittiset 14- vuotiaat? Ja "aktivistit"?

Minusta tuntuu nyt että tutkimuksessa on laitettu hieman suurta painoarvoa teini-ikäisten ajatusmaailman mittaamiselle ja sen vakavastiottamiselle. Aika monella tulokset ovat varmaan neljän vuoden päästä jotain aivan muuta suuntaan tai toiseen.

[Roope]

Maahanmuuttajakriittiset 14- vuotiaat? Ja "aktivistit"?

Minusta tuntuu nyt että tutkimuksessa on laitettu hieman suurta painoarvoa teini-ikäisten ajatusmaailman mittaamiselle ja sen vakavastiottamiselle. Aika monella tulokset ovat varmaan neljän vuoden päästä jotain aivan muuta suuntaan tai toiseen.

Voi tuosta sen päätellä, että vasemmistoon/anarkisteihin yhdistetty seinien töhriminen, liikenteen tukkiminen ja talonvaltaus on muuttunut 14-vuotiaiden keskuudessa hyväksytyvämmäksi. Näin näppituntumalla onkin. Aika pitkä matka tuosta kuitenkin on henkilökohtaiseen aktivismiin.

[VeePee]

Erityisen huolissaan tutkijat ovat niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti. Heitä oli 2,3 prosenttia ikäluokasta vuonna 2009.

Miksi tutkijat ovat erityisen huolissaan niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista jotka ovat myös maahanmuuttokriittisiä? Eikö anarkomarkoista, jotka kai enemmän tositoimissa hommivat, pitäisi olla enemmän huolissaan?

[skrabb]

Suomalaisnuoret entistä valmiimpia laittomuuksiin

Laittomaan toimintaan valmiiden määrä on kasvamassa suuressa osassa Euroopan maita, mutta Suomessa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Suomalaiset nuoret ovat muita eurooppalaisia valmiimpia osallistumaan laittomuuksiin. Asiaa on selvitetty 14-vuotiaille nuorille tehdyssä tutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Osa nuorista on entistä valmiimpia esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin, valtaamaan julkisia rakennuksia ja tukkimaan liikennettä.
Melkein joka kymmenes on valmis laittomuuksiin

Laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta on noussut kymmenessä vuodessa alle prosentista (0,9 %:sta) jo yli neljään prosenttiin (4,2 %). Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiit laittomien keinojen käyttöön, on aktivisteja 9 % ikäluokasta.

Sakari Suutarinen ja Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta sanovat, että erityisesti syytä on olla huolissaan niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti (2,3 % ikäluokasta vuonna 2009).
- Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, Suutarinen ja Törmäkangas kertovat.

Koululla tärkeä rooli

Syyt nuorten radikalisoitumiseen eivät löytyneet kotitaustasta tai syrjäytymisestä vaan ne näyttävät liittyvän kouluun. Aktivistinuoret eivät luota kouluun instituutiona eivätkä koe voivansa vaikuttaa koulun sääntöihin. He myös kokevat suhteensa opettajiin huonommaksi kuin muut oppilaat.
Maahanmuuttajakriittisten aktivistien suhtautuminen kouluun on vielä negatiivisempaa kuin aktivistien ryhmällä.

Suutarisen ja Törmäkankaan mukaan suomalaisnuoret poikkeavat juuri koulun suhteen eurooppalaisista nuorista.
- Suomessa nuoret eivät osallistu koulun toimintaan eivätkä sen päätöksen tekoon siinä määrin kuin useimpien muiden maiden nuoret. Näin Suomen koulu jättää käyttämättä keskeisen osan niistä keinoista, joilla olisi mahdollista integroida nuoria demokraattisen ja yhteisen päätöksenteon piiriin.

Marika Paaso Yle Keski-Suomi
Terhi Pirilä-Porvali Yle Keski-Suomi

Uutisen ohessa kuva, jossa on kolme kasvojaan piilottelevaa talonvaltaajaa

Jyväskylän kampusalueella sijaitseva talo vallattiin huhtikuussa 2008.

Yle, kuten muukin vassarimedia tietenkin korostaa tapansa ja agendansa mukaan suomalaisen nuorison maahanmuuttokriittisyyttä ja valmiutta väkivaltaan.

VU:n ja TS:n uutisointi on maltillisempaa:

Laittomat vaikuttamiskeinot kiinnostavat teini-ikäisiä
Kotimaa 10.10.2012 10:02 Viimeksi päivitetty 10.10.2012 11:31 Kirjoittanut STT

Yhä useammat suomalaisnuoret ovat valmiita laittomiin keinoihin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.
Tällaisia ovat esimerkiksi iskulauseiden maalaaminen seiniin, julkisten rakennusten valtaaminen tai liikenteen tukkiminen.

Tutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten yhteiskuntanäkemyksiä. Heistä nelisen prosenttia kertoi olevansa varmasti valmiita laittomiin keinoihin. Lisäksi viisi prosenttia vastasi olevansa luultavasti valmiita sellaisiin. Määrä on selvästi kasvanut vuodesta 1999.

Suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan hyvät. Poliittinen osallistuminen nähdään kuitenkin vahvasti äänestysaktiivisuutena, mikä rajaa 14-vuotiaat ulkopuolelle.

Tutkimus tehtiin kevätlukukaudella 2009. Suomesta mukana oli noin 3300 nuorta. Vastaava kysely tehtiin myös yli 30 muussa maassa.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/29-kotimaa-stt/110381-laittomat-vaikuttamiskeinot-kiinnostavat-teini-ikaisia

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/400065/Laittomat+vaikuttamiskeinot+kiinnostavat+teiniikaisia

boldaus oma

[Sunt Lacrimae]

Maahanmuuttajakriittiset 14- vuotiaat? Ja "aktivistit"?

Minusta tuntuu nyt että tutkimuksessa on laitettu hieman suurta painoarvoa teini-ikäisten ajatusmaailman mittaamiselle ja sen vakavastiottamiselle. Aika monella tulokset ovat varmaan neljän vuoden päästä jotain aivan muuta suuntaan tai toiseen.

Voi tuosta sen päätellä, että vasemmistoon/anarkisteihin yhdistetty seinien töhriminen, liikenteen tukkiminen ja talonvaltaus on muuttunut 14-vuotiaiden keskuudessa hyväksytyvämmäksi. Näin näppituntumalla onkin. Aika pitkä matka tuosta kuitenkin on henkilökohtaiseen aktivismiin.

Hyvä pointti. On itse asiassa vaikea ymmärtää asiayhteyttä maahanmuuttokriittisyyden ja laittoman vaikuttamisen välillä mikäli valmiutta laittomaan vaikuttamiseen on arvioitu kysymällä suhtautumista sellaisiin keinoihin, jotka ovat profiloituneet pitkälti äärivasemmiston harrastamaksi.

[Noottikriisi]

Olisi ainakin ihan ymmärrettävää jos laittomat keinot houkuttelisivat niitä joiden asiaa ei laillisin keinoin pysty edistämään. Johan sen taannoinen pääministerikin sanoi jotenkin näin, "maahanmuuttokriittisten ei pidä luulla että he voisivat ajaa asiaansa äänestämällä".

[Wirtanen]

Nuorisossa on toivomme. Hehän kokevat maahanmuuton vaikutukset kouluissa pakollisena mausteena.

Aivopesu ei ole sentään poistanut todellisuudentajua aivan kaikilta.

Toistaiseksi vain osa työpaikoista ja sossun luukku ovat solutettuja eli rikastettuja ja positiivisesti syrjiviä.

Anarkomarko on vähättelevä nimitys täydellisiä yksilönvapauksia kannattavista anarkokapitalisteista, eivät taida olla kovinkaan väkivaltaisia?

Väkivaltaisuuteen taipuvaisuutta sopisi tosiaan tutkia myös maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta.

Aikuisten tutkiminen vastaavasti antaisi lisätietoa tulevasta yhteikunnallisesta kaaoksesta.

[kekkeruusi]

Tähän se menee, kun ei löydy riittävästi takahikiöiden persuehdokkaiden möläytyksiä. Moku-intoilijoiden on pakko keksiä jotain muuta millä "natsitella" maahanmuuttokriittisiä.

Viis siitä, että on väkisin väännettyä, kunhan vaan on myyvät otsikot.

[Sunt Lacrimae]

Tähän se menee, kun ei löydy riittävästi takahikiöiden persuehdokkaiden möläytyksiä. Moku-intoilijoiden on pakko keksiä jotain muuta millä "natsitella" maahanmuuttokriittisiä.

Viis siitä, että on väkisin väännettyä, kunhan vaan on myyvät otsikot.

Se, että sitä natsittelua haetaan sellaisesta porukasta jotka eivät ole edes äänestysikäisiä ja kosketus politiikkaan voi olla luokkaa "faija joi perjantaina pullon kossua ja huusi sitten parvekkeella että neekerit vittuun Suomesta" (toki nuorisoa aliarvioimatta etenkään nettiaikana) kertoo muuten niiden moku-intoilijoiden epätoivoisuudesta. Pakko löytää sitä rasismia ja preiviikkejä joka niemestä ja notkelmasta.

[etnis]

Se, että sitä natsittelua haetaan sellaisesta porukasta jotka eivät ole edes äänestysikäisiä ja kosketus politiikkaan voi olla luokkaa "faija joi perjantaina pullon kossua ja huusi sitten parvekkeella että neekerit vittuun Suomesta" (toki nuorisoa aliarvioimatta etenkään nettiaikana) kertoo muuten niiden moku-intoilijoiden epätoivoisuudesta. Pakko löytää sitä rasismia ja preiviikkejä joka niemestä ja notkelmasta.

Kiitos, kahvit näppäimistöllä (työnantajan, mutta kuitenkin...)

[etnis]

http://www.hs.fi/politiikka/Laittomat+vaikuttamiskeinot+kiinnostavat+teini-ik%C3%A4isi%C3%A4/a1305605578942

Hesarin nettiuutinen ei muuten mainitse maahamuuttokriittisyydestä sanallakaan, liekö paperiversion laita sitten toinen, mene tiedä...

[coscarnorth]

Jösses mitä tuubaa taas kerran. 14-vuotiailla teineillä onkin noin yleensä arvomaailma ihan loppuun asti hiottuna. Kenelle tuli yllätyksenä, ettei teinipoikien tappelu yläasteen välitunnilla ole mitenkään erityisen harvinaista? Eikä se ikinä harvinaiseksi muutukaan.

Vasemmisto toki saattaa loukkaantua etteivät yläasteen riitapukarit ole vielä ymmärtäneet orientoitua heidän pasifistiseen "peace & love" -maailmakuvaansa. Luulisi, että Kansan Uutisilla olisi edes sen verran se vanhemmankin kansan kieli hallussa, että muistaisi sen sananlaskuista yhden keskeisimmän: Pojat ovat poikia.

[törö]

http://www.hs.fi/politiikka/Laittomat+vaikuttamiskeinot+kiinnostavat+teini-ik%C3%A4isi%C3%A4/a1305605578942

Hesarin nettiuutinen ei muuten mainitse maahamuuttokriittisyydestä sanallakaan, liekö paperiversion laita sitten toinen, mene tiedä...

Enpä oikein usko. Nöösit kannattavat aivan selvästi anarkomarkojen vaikuttamiskeinoja.

Yhä useammat
suomalaisnuoret ovat valmiita
laittomiin keinoihin
yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa,
kertoo Jyväskylän yliopiston
tutkimus. Tällaisia ovat esimerkiksi
iskulauseiden maalaaminen seiniin,
julkisten rakennusten valtaaminen
tai liikenteen tukkiminen.

Tuosta on pitkä matka mamujen pieksämiseen.

Jos nuivilla nööseillä on hinkua käyttää laittomia vaikuttamiskeinoja niin vaikutteet eivät välttämättä ole peräisin kotoa vaan kouluissa varttuvaa äärivasemmistoakin sopii epäillä.

[Repevi]

STT:n uutisesta puuttuvat väkivalta ja maahanmuutto, olikohan eri tutkimus?

"Laittomat vaikuttamiskeinot kiinnostavat nuoria

Jyväskylä
Julkaistu: 10.10. klo: 10:04
Päivitetty: 10.10. klo: 13:11

Yhä useammat suomalaisnuoret ovat valmiita laittomiin keinoihin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten yhteiskuntanäkemyksiä. Heistä nelisen prosenttia kertoo olevansa valmiita esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin tai valtaamaan julkisia rakennuksia.

Suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan hyvät. Poliittinen osallistuminen nähdään kuitenkin vahvasti äänestysaktiivisuutena.


STT"

[Mursu]

Minusta lähes kaikki laiton poliittinen toiminta on Suomessa liittynyt nimenomaan vihervasemmistoon alkaen Koijärvestä, kulkien kettutyttöjen kautta erilaisiin talonvaltaajiin ja kuparivapaisiin kattoihin. Se, jos joku vetää kadulla somalia turpaan ei ole poliittista toimintaa.

Minusta tämän tyyppiset kysymykset ovat epäselviä:

"- Maahanmuuttajilla tulisi olla mahdollisuus säilyttää oma kielensä"
"- Maahanmuuttajilla tulisi olla mahdollisuus omien tapojensa ja elämäntapansa säilyttämiseen"

Jos tässä olisi sanan "mahdollisuus" tilalla "vapaus", niin kannattaisin sitä. Sen sijaan en kannata sitä, että noita rahoitetaan verorahoilla.

"- Maahanmuuttajilla tulisi olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin maassa asuvilla on"

Siis Suomen kansalaisuus olisi täysin merkityksetön asia?

Yleisesti oikeuskeskustelussa ei tehdä selkeää eroa kansalais- ja ohmisokeuksien välillä Kansalaisoikeuksia ovat esimerkiksi äänioikeus ja se, ettei voida karkottaa. Yleisiä kaikkia koskevia ihmisoikeuksia on mm. tasavertaisuus lain edessä. Esimerkiksi, jos kyse on riita-asiasta, tulee tietenkin suomalaisen ja ulkomaalaisen olla oikeudessa tasavertaisia.

[Roope]

Nuorten laitonta toimintaa koskevaa grafiikkaa löytyy osoitteesta:
http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2012/d105/grafiikka

Grafiikkaa 10.10.2012 julkistetun teoksen Suutarisen ja Törmäkankaan artikkelista sekä teoksen etukansi
Kuvio 1. Johonkin laittomaan toimintaan "kyllä varmasti" -halukkaiden osuus Pohjoismaissa, Virossa ja Venäjällä 1999 ja 2009
Kuvio_1.pdf 108.5 kt 09.10
Kuvio 2. Laittomaan toimintaan varmasti tai luultavasti valmiiden nuorten osuudet vastanneista vuonna 2009
Kuvio_2.pdf 107.5 kt 09.10
Kuvio 3. Laittomaan toimintaan myönteisesti suhtautuvista maahanmuuttajakriittisten aktivisitien osuudet 1999 ja 2009
Kuvio_3.pdf 114.2 kt 09.10
Taulukko 1. Opettaja-oppilas-suhteet oppilaiden arvioimina
Taulukko_1.pdf 81.2 kt 09.10
Julkistetun teoksen etukansi
Etukansi.pdf 694.2 kt 09.10

Viimeistään Venäjän kaltaisiin maihin vertaaminen osoittaa tutkimuksen alkeellisuuden. Tutkimuksen seiniin töhertely, liikenteen tukkiminen ja talonvaltaus saattaa olla Suomessa nimellisesti lainvastaista, mutta käytännössä se ei sitä enää ole, vaan toiminta tulkitaan "kansalaisaktivismiksi", jolla on puolustajia hallituksessa asti. Miksi lapset mieltäisivät noita tekoja lainvastaisiksi, kun poliisi seuraa nykyään vain vierestä, kun aktivistit valtaavat kadun tai talon? Toista on Venäjällä.

Pirkanmaan läänintaiteilijaksi valittiin toissa kesänä graffiti-maalari Tero Karvinen, kulttuuriministeri Arhinmäen kaveri, joka vuosi sitten myönsi tekevänsä edelleen töitään luvattomiin paikkoihin. Se ilmeisesti katsottiin valintaa tehtäessä vain meriitiksi, "keinoksi tavoittaa nuoriso".

[normi]

Tutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten yhteiskuntanäkemyksiä. Heistä nelisen prosenttia kertoo olevansa valmiita esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin tai valtaamaan julkisia rakennuksia.
STT"

Eli kyse onkin vihervassarivarhaisteineistä eikä persuteineistä.

[Sunt Lacrimae]

Vasemmisto toki saattaa loukkaantua etteivät yläasteen riitapukarit ole vielä ymmärtäneet orientoitua heidän pasifistiseen "peace & love" -maailmakuvaansa. Luulisi, että Kansan Uutisilla olisi edes sen verran se vanhemmankin kansan kieli hallussa, että muistaisi sen sananlaskuista yhden keskeisimmän: Pojat ovat poikia.

Kommun- anteeksi, vasemmistollehan "pojat ovat poikia"- ajattelu edustaa patriarkaalista rakenteellista sukupuolierottelua ja syrjintää josta on päästävä eroon esimerkiksi sukupuolineutraalin nimistön ja kasvatuksen kautta. Muovisotilaat ja pyssyleikit militarisoivat suomalaisia lapsia ja valmistavat rasistisviritteiseen isänmaallisuuteen ja väkivaltakulttuuriin kun taas rosvo ja poliisi- leikit propagoivat valtiollisen väkivaltakoneiston hyväksyntää ja oikeistolaisia kovia arvoja. Koulujen vessoista on myös poistettava pisuaarit koska seisaallaan kuseminen alistaa tyttöjä ja naisia ja opettaa maskuliinis-fallokraattis-patriarkaalisia arvoja. 

[Lepakko]

STT:n uutisesta puuttuvat väkivalta ja maahanmuutto, olikohan eri tutkimus?

"Laittomat vaikuttamiskeinot kiinnostavat nuoria

Jyväskylä
Julkaistu: 10.10. klo: 10:04
Päivitetty: 10.10. klo: 13:11

Yhä useammat suomalaisnuoret ovat valmiita laittomiin keinoihin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten yhteiskuntanäkemyksiä. Heistä nelisen prosenttia kertoo olevansa valmiita esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin tai valtaamaan julkisia rakennuksia.

Suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan hyvät. Poliittinen osallistuminen nähdään kuitenkin vahvasti äänestysaktiivisuutena.


STT"

Äsken YLEn radiouutisissa mainittiin taas ainoastaan maahanmuuttajiin kriittisesti suhtautuvien nuorten hyväksymä väkivalta vaikutuskeinona. Europpan korkeinta tasoa. Muita tutkimuksen tuloksia ei mainittu lainkaan. Enpä yllättynyt. Yhtään.

[skrabb]

Olisikohan sittenkin kyseessä jo yli puoli vuotta sitten julkistettu tutkimus, mutta jostain syystä kaivettu nyt esiin?
Tämä Voima-lehden numero 2/2012 artikkeli tuli vastaan, kun googletin Sakari Suutarista. KU näyttää mieluusti uutisoivan Suutarisen juttuja.  Muistakin linkeistä voi päätellä Suutarisen aatemaailman.

Tervetuloa, nuoret radikaalit!
Tero Toivanen Ajassa
Myös laiton yhteiskunnallinen toiminta voidaan nähdä perusteltuna vastauksena epäkohtiin.

Viimeiset viisitoista vuotta on marmatettu nuorison passiivisuudesta ja syrjäytymisestä. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yläasteikäiset suomalaisnuoret ovatkin entistä valmiimpia laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan – eli valtaamaan taloja, tukkimaan katuja ja maalaamaan iskulauseita.

Vastaavaa innostumista on tapahtunut viime aikoina yhteiskunnallista liikehdintää nähneissä maissa, kuten Britanniassa ja Kreikassa.

Syyksi nuorten radikalisoitumiselle tutkimuksen tehnyt dosentti Sakari Suutarinen esitti Helsingin Sanomien haastattelussa 8. helmikuuta koulun yhteiskuntakasvatuksen ja demokratian huonoa tilaa. Ikään kuin radikalisoitumisessa olisi yksiselitteisesti kyse negatiivisesta kehityksestä.

Tarina kertoo, että Pentti Saarikoskella oli tapana pitää juurineen irronnutta hammasta taskussaan. Se muistutti kirjailijaa siitä, mitä on olla radikaali: latinan kielen sana radix tarkoittaa juurta. Radikaalius on asioiden perinpohjaista selvittämistä ja toimintaa yhteiskunnan epäkohtien ja epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi.

Tällaista radikalismia soisi koulujen tukevan. Oppimisen lähtökohtana tulisi olla nuorten kokemusmaailman ja yhteiskunnan tutkiminen kaikkine ristiriitoineen, konflikteineen ja eriarvoisuuksineen.

Opettajien tehtävänä ei tulisi olla sopeutumisen opettaminen, vaan sen tukeminen, että nuori kasvaa itsenäisyyteen ja vastuuseen yhteisestä planeetasta. Itsenäinen ihminen kykenee vastarintaan vääryyksiä vastaan.

Myös tutkimuksen laittomana yhteiskunnallisena toimintana pitämät teot voidaan nähdä perusteltuina, juuriin menevinä vastauksina epäkohtiin.

Talo voidaan vallata, koska kaupunki sulkee nuoristiloja. Ydinvoimalaan johtava tie voidaan tukkia, koska eduskunta myöntää jälleen uusia ydinvoimalupia. Katutaide voi palauttaa edes osan kaupunkitilaa yhteiseksi, pois suuryritysten kontrollista.

Tutkimuksen toisesta keskeisestä tuloksesta sen sijaan sietää olla huolissaan. Maahanmuuttokriittisiksi luokiteltavat suomalaiset nuoret suhtautuvat nimittäin kaikista eurooppalaisista nuorista myönteisimmin väkivaltaan.

Radikaalissa koulussa, jossa yhteiskuntaa opiskellaan kaikessa ristiriitaisuudessaan, rasismille ja syrjinnälle ei ole sijaa. Rasismi kun on ilmaus epäitsenäisyydestä: moneuden palauttamisesta mustaksi ja valkoiseksi.  

Tällä ei ole mitään tekemistä juuriin menemisen kanssa.

Sakari Suutarisen & Kari Törmäkankaan tutkimus julkaistaan maaliskuussa ilmestyvässä Nuorisotutkimus-lehdessä 1/2012.

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-2/tervetuloa-nuoret-radikaalit

Kaikkea lähestyvät kunnallisvaalit paniikissa oleville teettääkin. Hoh-hoijaa!

Tässä toisen tutkijahemmon (Kari Törmakangas) juttua aiheesta viime helmikuulta:

"Radikaalejakin nuoria tarvitaan"
...
Huomattavaa myös on, että kun 60-70-luvuilla aktivismia ilmeni lähinnä vasemmistopuolueiden kannattajissa, nykynuorissa radikalisoituminen on kasvanut erityisesti poliittisen spektrin toisessa päässä.
-Koska oikeisto vasemmisto-jako ei enää ole niin selvä, emme halunneet kutsua heitä oikeistoaktivisteiksi, joten keksimme sellaisen termin, kuin "maahanmuuttokriittiset aktivistit", Törmakangas selvittää.

http://www.sjl.fi/web/pdf/2012/201207_ke/sjl15p03.pdf


boldaus oma

[Roope]

Tässä toisen tutkijahemmon (Kari Törmakangas) juttua aiheesta viime helmikuulta:
http://www.sjl.fi/web/pdf/2012/201207_ke/sjl15p03.pdf

Tuhansilta 14-vuotiailta kysyttiin vuosina 1999 ja 2009 heidän valmiuttaan protestoida esimerkiksi osallistumalla
talojen tai katujen valtauksiin tai graffitien tekemiseen. Kun vuonna 1999 vain kolme prosenttia nuorista vastasi voi-
vansa osallistua radikaaliin toimintaan "varmasti" tai "luultavasti", oli vastaava luku kymmenen vuotta myöhem-
min jo yhdeksän prosenttia. Törmäkankaan mielestä luvut kertovat koventuneista asenteista.

– Yhteiskunnassa on menty siihen että rikkaita puolletaan ja köyhiä potkitaan. Mitä syrjäisemmällä seudulla asuu,
niin sen heikommat ovat olot. Eduskuntavaaleissa näkyi, että ihmiset ovat viimeinkin käsittäneet sen.

Minusta tutkija vaikuttaa melkoisen ymmärrysrajoitteiselta. Eikö hän tosiaankaan ole huomannut, mikä muutos Suomessa on kymmenessä vuodessa tapahtunut suhtautumisessa juuri tuollaisiin "aktivismi"-laittomuuksiin? Vuonna 1999 Helsingissä oli Stop töhryille -kampanja. Nyt tänne on puuhattu graffiti-seinää ja -näyttelyitä. Helsinkiläispoliitikot puolustavat töhrijöitä vartijoita ja viranomaisia vastaan.

Kyse on kieltämättä asenteiden muuttumisesta, mutta ei tosiaankaan koventumisesta. Tällaiset laittomuudet ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa osaksi valtavirtaa, koska niihin ei ole haluttu puuttua kovakouraisesti. Jos sama kysely laittomuuksien hyväksymisestä tehtäisiin tiettyjen puolueiden nuorille poliitikoille, niin siitä vasta otsikoita saataisiinkin.

[Sunt Lacrimae]

Tässä toisen tutkijahemmon (Kari Törmakangas) juttua aiheesta viime helmikuulta:
http://www.sjl.fi/web/pdf/2012/201207_ke/sjl15p03.pdf

Tuhansilta 14-vuotiailta kysyttiin vuosina 1999 ja 2009 heidän valmiuttaan protestoida esimerkiksi osallistumalla
talojen tai katujen valtauksiin tai graffitien tekemiseen. Kun vuonna 1999 vain kolme prosenttia nuorista vastasi voi-
vansa osallistua radikaaliin toimintaan "varmasti" tai "luultavasti", oli vastaava luku kymmenen vuotta myöhem-
min jo yhdeksän prosenttia. Törmäkankaan mielestä luvut kertovat koventuneista asenteista.

– Yhteiskunnassa on menty siihen että rikkaita puolletaan ja köyhiä potkitaan. Mitä syrjäisemmällä seudulla asuu,
niin sen heikommat ovat olot. Eduskuntavaaleissa näkyi, että ihmiset ovat viimeinkin käsittäneet sen.

Minusta tutkija vaikuttaa melkoisen ymmärrysrajoitteiselta. Eikö hän tosiaankaan ole huomannut, mikä muutos Suomessa on kymmenessä vuodessa tapahtunut suhtautumisessa juuri tuollaisiin "aktivismi"-laittomuuksiin? Vuonna 1999 Helsingissä oli Stop töhryille -kampanja. Nyt tänne on puuhattu graffiti-seinää ja -näyttelyitä. Helsinkiläispoliitikot puolustavat töhrijöitä vartijoita ja viranomaisia vastaan.

Kyse on kieltämättä asenteiden muuttumisesta, mutta ei tosiaankaan koventumisesta. Tällaiset laittomuudet ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa osaksi valtavirtaa, koska niihin ei ole haluttu puuttua kovakouraisesti. Jos sama kysely laittomuuksien hyväksymisestä tehtäisiin tiettyjen puolueiden nuorille poliitikoille, niin siitä vasta otsikoita saataisiinkin.

Tuossa töhrykeskustelussa on myös annettu turhan paljon painoarvoa muutaman hipin kaupunginhallintoa ja FPS:ää/Otsoa/Turvatiimiä vastaan suuntautuneelle mediasodankäynnille joka on perustunut käytännössä kokonaan vahvistamattomille anonyymikertomuksille. Turvallisuusalan yritykset ovat siitä helppo kritisoinnin maali omaa profiiliaan nostaville "toimittajille", että turvallisuusjärjestelyt ovat niitä yrityksen tai yhteisön toimintaan liittyviä juttuja joista on aiheellista olla ulkopuolisille hyvin hiljaa. Toisin sanottuna Kukka Rannat ja kumppanit saavat selittää mitä tahansa lööperiä koska tietävät, että kohdetaho niihin vastatessaan vaarantaa joko oman yritys-tai yhteisöturvallisuutensa (asiakas) tai liikeluottamuksensa (vartiointiliike). Jokainen saa toki uskoa mitä haluaa, mutta minä uskon vasta kun näen omin silmin tai videolla tai näen mustaa valkoisella käräjäpöytäkirjojen muodossa.

Graffitiseinäkin lukeutuu sarjaan "kunnallispolitiikan paskimmat keksinnöt". Jos joku ei usko niin menköön itse kävelemään alueelle ja laskemaan esim. 200 metrin säteeltä kyseisestä paikasta töhrityn pinnan määrän suhteessa muuhun pintaan. Aidan seurauksena luvattomillekin pinnoille töhrintä on lisääntynyt. Aidan lisäksi laittomaan toimintaan kohdistuneesta suuremmasta hyväksynnästä kertovat esimerkiksi talon- ja kadunvaltauksien saama huomio, viranomaisten puuttumislaiskuus ja se, kuinka laajasti näitä järjestävät tahot saavat äänensä kuuluviin mediassa. Tosiasiassa rikollisuutta politiikan välikappaleina käyttäviä ääneen päästävä media rohkaisee rikollisuutta opettaessaan rikolliset siihen, että riehumalla saadaan lisähuomiota asialle.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuo toinen sälli on ollut mulla peruskoulun seiskaluokalla historian ja yhteiskuntatieteen opettajana.

[Jouko]

Erityisen valmiita tähän ovat maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvat nuoret.

Jotensakin käytännössä näyttää siltä että siihen ovat valmiita punavihervasemmistolaiset kaduilla riehuvat nuoret, jotka eivät välttämättä ole maahanmuuttokriittisiä.

[normi]

STT:n uutisesta puuttuvat väkivalta ja maahanmuutto, olikohan eri tutkimus?

"Laittomat vaikuttamiskeinot kiinnostavat nuoria

Jyväskylä
Julkaistu: 10.10. klo: 10:04
Päivitetty: 10.10. klo: 13:11

Yhä useammat suomalaisnuoret ovat valmiita laittomiin keinoihin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten yhteiskuntanäkemyksiä. Heistä nelisen prosenttia kertoo olevansa valmiita esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin tai valtaamaan julkisia rakennuksia.

Suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan hyvät. Poliittinen osallistuminen nähdään kuitenkin vahvasti äänestysaktiivisuutena.


STT"

Äsken YLEn radiouutisissa mainittiin taas ainoastaan maahanmuuttajiin kriittisesti suhtautuvien nuorten hyväksymä väkivalta vaikutuskeinona. Europpan korkeinta tasoa. Muita tutkimuksen tuloksia ei mainittu lainkaan. Enpä yllättynyt. Yhtään.

Onko tarkoitus viestiä maahanmuuttajille, että vink, vink suomalaisnuoret ovat valmiina väkivaltaan... tarttisko teidän valmistautua... vai mitä ihmettä tällä uutisoinnilla oikein ajetaan?

[etnis]

Olisi ihan kiva nähdä jokin konkreettinen esimerkki "maahanmuuttajiin kriittisesti suhtautuvien nuorten hyväksymästä väkivallasta vaikutuskeinona" jottei menisi taas ihan mauttomaksi tiettyjen tahojen mustamaalaamiseksi täysin ilman näyttöjä. "Noi keekerit vittu minä vielä...".

[ekto]

Eiköhän maahan muuttaneella ole lain puitteissa oikeus tehdä mitä haluaa, sillä ei tähän maahan voi muuttaa ellei hoida velvollisuuksiaan. Turvikset ja pakolaiset erikseen. Tuo on ihan ensimmäinen virhe tutkimuksessa.

[mietinen]

Mitä opettajat ajattelevat mamuista?

Opettaja-lehti on teettänyt  kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011
Hannu Laaksola

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

...

Heijastuu opetuksen tasoon

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.

Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."

"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."

Koulut jakautuvat
.
.
.

Suomen koulujärjestelmän säilyttämisen kannalta ilmeisesti ainut tehokas tapa on peruskoulun resurssien ja oppimistulostavoitteen huomioiminen ulkomaalaislakia uudistettaessa.

[Mursu]

Graffitiseinäkin lukeutuu sarjaan "kunnallispolitiikan paskimmat keksinnöt". Jos joku ei usko niin menköön itse kävelemään alueelle ja laskemaan esim. 200 metrin säteeltä kyseisestä paikasta töhrityn pinnan määrän suhteessa muuhun pintaan.

Katoin Googlella hieman kuvia tuosta seinästä ja pahaa teki. Olisiko muuten laillista maalata se kokonaan valkoiseksi. Jos sinne saa maalata, niin miksi ei valkoisella.   Stop töhryille oli fiksuimpia ohjelmia Helsingissä. Valitettavasti se lopetettiin.

Muuten näistä jutuista tuli ilmi tällainen:

Turkulainen nuorimies halusi kuvata pääkaupungin graffiteja, mutta hän ei tuntenut kaupunkia. Karvinen hyppäsi junasta Pasilassa, laskeutui alas pyörätielle ja jäi kuvaamaan yhtä maalausta, kun neljä poikaa pölähti paikalle.

Yksi pojista esitteli Karviselle Helsingin skenen, olennaiset graffitipaikat.

Poika oli Paavo Arhinmäki, josta tuli parikymmentä vuotta myöhemmin kulttuuriministeri

.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4nintaiteilija+spreijaa+seini%C3%A4/1135269685092

Olikohan Arhinmäki ollut tekemässä noita, kun noin helposti pystyi neuvomaan parhaat paikat.

[skrabb]

11.10.2012 klo 8:48| päivitetty 11.10.2012 klo 9:02
Nuoret: "Jos ei äänestä, ei voi valittaa"

Aamu-tv:n sohvalla vierailleet juuri äänestysikään ehtineet nuoret eivät laskisi äänestysikärajaa varauksetta. Tutkijan mukaan nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen aktivismiin on lisääntynyt, koska yhteiskunnallinen kehitys ei ole suosinut nuoria.

Lauantaina 18 vuotta täyttävä Aino Peltola Tapiolan lukiosta laskisi äänestysikärajaa sillä ehdolla, että yhteiskuntaoppia yläkoulussa lisättäisiin.
- Yläkoulussa yhteiskuntaoppia on todella vähän. Käydään vähän puolueita ja tehdään esitelmiä, mutta ei siellä opi tarpeeksi. Äänestysikärajaa voisi laskea, mutta silloin yhteiskuntaopin opetusta olisi lisättävä, sanoo Peltola.

Samaa mieltä on 18-vuotias Katariina Ollari Järvenpään lukiosta.
- Yläkoulussa on niin vähän yhteiskuntaoppia, ettei 16-vuotiaana vielä voi tietää tarpeeksi äänestääkseen, arvioi Ollari.

Teemu Weckström Järvenpään lukiosta laskisi äänestysikärajan 17 vuoteen, sillä hän itse ei täytä 18 vuotta ennen kuntavaaleja.
- Haluaisin äänestää. Silloin kuntavaalit olisivat kiinnostavammat. Mutta myös yhteiskuntaopin opetusta pitäisi lisätä, toteaa Weckström.

Suomessa vähiten yhteiskunnallista kasvatusta

Nuorten suhdetta vaikuttamiseen tutkinut dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta on samaa mieltä lukiolaisten kanssa yhteiskuntaopin opetuksen heikkoudesta.
- Missään toisessa maassa ei yhteiskunnallista kasvatusta anneta yhtä vähän kuin Suomessa.

Suutarisen mukaan suomalaisnuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut kovasti. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset nuoret olivat vähiten kiinnostuneita laittomasta toiminnasta.
- Nyt on noustu naapurimaiden, jopa Viron ja Venäjän ohi. Jopa kymmenen prosenttia nuorista olisi valmis laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Voin tarjota valistuneen arvauksen syistä: Yhteiskunnan kehitys ei ole suosinut nuoria. Muun muassa nuorisotyöttömyys on kasvanut, arvioi Suutarinen.

Nuoret löytävät tietoa ehdokkaista Facebookista ja vaalikoneista

Lukiolaiset aamu-tv:n sohvalla eivät tunnusta olevansa valmiita laittomaan yhteiskunnalliseen aktivismiin.
- Ehkä olisin valmis laittomuuksiin, jos asia olisi hyvin tärkeä minulle, enkä kokisi pystyväni vaikuttaa siihen muuten. Mutta ennemmin vaikutan äänestämällä, pohtii Aino Peltola Tapiolan lukiosta. Hän äänestää nyt ensimmäisen kerran vaaleissa.

Katariina Ollari on äänestänyt jo kerran presidentinvaaleissa. Nyt hän odottaa innolla kuntavaaleja.
- Olen mielenkiinnolla tehnyt kaikki mahdolliset vaalikoneet ja seurannut ketä on ehdolla. Myös Facebookin kautta saa hyvin tietoa. Minulle kuntavaalit ovat aika pitkälti henkilövaalit. Valitsen ihmisen, jolla on samanlaiset arvot kuin minulla, kuvailee Ollari.

Peltolalle ehdokasta tärkeämpää on sopivan puolueen löytyminen.

- Arvon vielä kahden puolueen välillä, ja kun päätän puolueen, äänestän sieltä varmaan jotain nuorta naisehdokasta, Peltola pohtii.
Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/nuoret_jos_ei_aanesta_ei_voi_valittaa/6330698

Ihan asiallisen ja maltillisen tuntuisia nuoria keskustelemassa ja onpa siellä puhelinselittämässä toinen tutkijahemmokin.
Pissistoimittajaa vaan ei tahdo kestää kuunnella, ei sitten millään.

[Roope]

Tulevaisuuden tekijät
Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja
yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta
SLL 2012

Tässä kyselytutkimuksessa ei esitellä tuloksia puoluekantojen tai maahanmuuttokriittisyyden mukaan, mutta silti otsikkoon liittyvää. 15 prosenttia lukiolaispojista olisi valmis mellakoimaan tärkeäksi kokemansa asian puolesta ja kolme prosenttia käyttäisi henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Laittomien keinojen tehokkuuteen uskoo selvästi vähäisempi osa lukiolaisista: noin kol-
mannes arvioi mellakoinnin ja noin kymmenes omaisuuden vahingoittamisen ja henkilöihin
kohdistuvan väkivallan tehokkaaksi vaikuttamiskeinoksi.

Sen sijaan laittomia keinoja, kuten henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja omaisuuden
vahingoittamista, olisi valmis käyttämään vain muutama prosentti. Vain noin kymmenes
vastaajista olisi valmis mellakoimaan.

Keinot, joilla lukiolaiset olisivat itse valmiita vaikuttamaan
Mellakointi 9 %
Uhkailu ja kiristys 3 %
Omaisuuden vahingoittaminen 3 %
Henkilöihin kohdistuva väkivalta 2 %

Yleinen trendi on, että paremmin opinnoissaan
menestyvät ovat useammin valmiita käyttämään luvallisia ja laillisia keinoja vaikuttaakseen
tärkeiksi kokemiinsa asioihin kuin heikommin opinnoissaan menestyvät. Muun muassa mel-
lakoinnin osalta trendi menee toisinpäin, heikommin menestyneet opiskelijat ovat useammin
valmiita vaikuttamaan tärkeäksi kokemaansa asiaan mellakoimalla. Myös miehet (15 %)
ovat valmiimpia mellakointiin kuin naiset (5 %).