Suomi ei ole Euroopan paras maa..

[Histon]

..sanoo Itä-Suomen yliopisto ja Suomen ulkoministeriö. Miksi? Sitä en osaa sanoa.

http://www.uef.fi/uef/uutiset1;jsessionid=C4B759F70CE236760CDD902AAC8C10DA?p_p_id=101_INSTANCE_3IgZ&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=6&_101_INSTANCE_3IgZ_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_3IgZ_urlTitle=20130205-uutinen-suomi-ei-ole-euroopan-paras-maa&_101_INSTANCE_3IgZ_type=content&redirect=%2Fuef%2Fhome

Suomi ei ole Euroopan paras maa

Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa on luotu mielikuvaa Suomesta Euroopan parhaana maana. Näkemys on perustunut Suomen korkeaan luottoluokitukseen ja koulutusjärjestelmämme toimivuuteen. Totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, osoittaa ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen 5. helmikuuta julkistama kirja Euroopan paras maa? – Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa (Gaudeamus 2013).

Kirjassa päähuomio on Suomen ja Euroopan tulevaisuuden haasteiden arvioinnissa, ja sen ovat toimittaneet politiikan tutkimuksen professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja hyvinvointivointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.

EU:n jäsenvaltioiden vertailu antaa aihetta Suomen kriittiseen tarkasteluun. Euroopassa ei ole yksiselitteisesti parasta maata vaan valtioiden menestys vaihtelee suuresti aiheesta tai mittarista riippuen. Keskiarvoina tarkasteltuna Euroopan parhaaksi maaksi osoittautuu Itävalta, muut palkintotilat menevät Luxemburgille ja Ruotsille. Suomi sijoittui vertailussa neljänneksi.

Pohjoismaat ja pienet valtiot pärjäävät hyvin, varsinkin kun tarkastellaan kilpailukykyä ja hyvinvointia. Menestyksen eväät ovat paremmat Euroopan pohjoisemmissa maissa, sen sijaan läntinen, eteläinen ja itäinen Eurooppa ovat vakavampien haasteiden edessä. Suomen yhteiskunta on sangen toimiva ja uudistuskykyinen. Mutta Suomen menestys ja kohtalo ovat yhä vahvemmin riippuvaisia EU:sta.

EU tuottaa runsaasti tilastoja, jotka tarjoavat erinomaisia välineitä jäsenvaltioiden yhteiskuntien monipuoliseen arviointiin. Suomessa tiedetään hälyttävän vähän muiden Euroopan valtioiden yhteiskuntien rakenteista ja kulttuureista. Siksi tiedotusvälineiden tulisikin vertailla aktiivisemmin unionin jäsenmaita eri politiikan alueilla. Vertailevan tiedon puute johtaa omien toimintamallien kritiikittömään puolustamiseen ja yhden totuuden politiikkaan.

Tapio Raunio tarkastelee kirjassa poliittisia järjestelmiä, Jaakko Kiander taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä, Juho Saari julkista taloutta ja sosiaalimenoja, Susan Kuivalainen ja Elina Palola köyhyyttä ja tulonjakoa Ilkka P. Laurila maataloutta sekä Sauli Rouhinen ympäristöpolitiikkaa ja kestävää kehitystä.

Teos on tarkoitettu suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja Euroopan kehityksestä kiinnostuneille, ja se soveltuu myös oppimateriaaliksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Kirjaa voi lukea ja tilata Eurooppatiedotuksen verkkosivuilta www.eurooppatiedotus.fi, ja se ilmestyy ruotsin kielellä maaliskuussa nimellä Europas bästa land? – Finlands roll i förändring i Europeiska unionen.

Lisätietoja:
Professori Juho Saari, Itä-Suomen yliopisto 040 828 1027.

[Uuno Nuivanen]

Meillä on vielä liian vähän mokua. Paras on se, jolla on eniten varsinaistaustaisia elättinä.

[Ari-Lee]

Jos jotain arvostelisin kovin sanankääntein on suomalainen byrokratia, lobbaaminen ja kaksinaamaisuus. Byrokraatteja kivinä ihmisten kengissä on 4 kertaa enemmän kuin esim. Saksassa.

Mitään et saa tehdä ellet maksa ensin satasia. Et saa rakentaa liiteriä, terassia et aitaa, et korjata/vaihtaa rakennuksen pintaverhoilua. Jopa rakennusten maalin värit on määrättyjä ja katon väri. Ensin maksat ja sitten maksat tarkastajalle.

Töitä et saa tehdä jos et hanki muoviläpysköjä joista maksat. Ja verottajan mielivaltaisuudesta ei tarvitse mainitakaan.

Kekkoslovakia on parempi nimi tälle suomettuneelle maalle. Nyt ollaan jo rajoittamassa sananvapauttakin. Pitääkö siitäkin alkaa maksamaan ja käydä siihenkin kursseja joista saa muoviläpyskän?

[nitkunatku]

Suomi on kyllä Euroopan rakkain maa, muttei todellakaan paras.

[DEVUSKA]

Kyllä jos vähän karsittaisiin sitä ja tätä ja löydettäisiin mm. politiikan saralla se kauan sitten kadonnut selkäranka, niin onhan täällä ihan mukavaa. En minä Ruotsiin kyllä haluaisi.

[-PPT-]

Pienillä mailla on näissä mittauksissa se etu, että niissä koheesio toimii paremmin. Mitä suurempi maa sen hajanaisempi ja sen mukana sisäisiä ongelmia.