Vesa Puuronen -keskusteluketju

[Siili]

Vesa Puuronen, et vielä päässyt edes alkuun selityksessäsi, miksi perussuomalaisissa olisi mielestäsi oikeistolaisia. Sanot, että tietyt näkemykset mm. "kansallisista" asioista ovat oikeistolaisuutta, mutta näinhän olet ennenkin väittänyt, ja näinhän väittää kokonainen rintama aatetovereitasi.

"Banaanitasavaltojen" ja siirtomaiden vallankumoukselliset liikkeet olivat (ja ovat) tyypillisesti hyvin nationalistisia.  Millä perusteella ne välttävät Puurosen et co. äärioikeistolaisuusleiman?

[tapio]

Muhammad ei halunnut tavata Puurosta: 

http://tuuritapio.blogspot.fi/2013/02/muhammad-vieraili-onnistuneesti.html

[cassius ali]

Puurosella puurot ja vellit sekaisin - tutkija poliitikkona ja poliitikko tutkijana.

Puuronen on ilmoittanut, että alkoi  luopua kommunismin opeista ja ryhtyi arvostelemaan Neuvostoliittoa joskus 1980- luvun puolivälissä. Tuolloinhan pitkään jatkunut, Stalinin rauhanperintöä uskollisesti maailmakaikkeuden suuriman ydinasearmeijan avulla vaalinut Breshneviläinen gerontokraattinen stagnaatio alkoi Andropovin ja Tsernenkon hautaan hoippumisen jälkeen väistyä ja esiin astui uusi nimi Gorbatsov.

Ja Gorbatsov poikkesi edeltäjistään siinä, että ei pelkästään höpöttänyt marxilais-leniniläisen Neuvostoliiton ylivoimaista ihanuutta, vaan alkoi pikkuhiljaa tunnustaa myös todellisia ongelmia olevan olemassa ja jopa yritti tehdä joitakin korjausliikkeitä.

Oikeat kunnon marxilais-leninistit pitivät tuota todellisten ongelmien tunnustamista ja korjausliikkeisiin ryhtymistä pahana Stalinin perinnön loukkaamisena, eikä Puuronen ollut suinkaan ainoa kommunisti, joka tuohon aikaan uskaltautui aukaistemaan suunsa silloisen menon arvosteluun. No totuudenpuhumista ja demokratiaa ei tuo hampaisiin saakka aseistautunut ja 70 vuotta diktatuurin ja suhteellisen totuuden tieteellisyyteen ja kansainväliseen rauhanaatteeseen vannonut suurvalta kuitenkaan kestänyt, vaan sortui muutamaan absoluuttisen totuuden sanaan.

Ja vaikka Puuronen on nyttemmin ilmoittanutkin luopuneensa kommunismin ja stalinismin aatteista, niin kyllä nuo hänen nykyisetkin tekstinsä esim. juuri tuossa Halla-Ahon tekstien vääristelyssä viitaa vahvasti siihen suuntaan, että menneisyys ei ole suinkaan unohtunut. Onhan se täysin ymmärrettävää, että aasi haluaisi alkaa hevoseksi, mutta kovin on pitkät, kovin pitkät korvat, että se täydestä menisi.

Lienee selvää, että kun Puuronen on aktiivisena toimijana mukana jossakin poliittisessa puolueessa, aikaisemmin stalistilais-taistolaisena äärikommunistina ja nykyisin vasemmistoliitolaisena, niin minkäänlaista puolueetonta tutkimusta ei voi olla edes odotettavissa.

Ja kun tähän jo lähtökohtaisesti puolueelliseen ja subjektiiviseen asetelmaan lisätään vielä tuo mainitsemansa sosiologisen totuuden suhteellisuus, elikkä että mitään varsinaista totuutta ei olisi olemassakaan, että olisi vain erilaisia väittämiä ja erilaisia perusteluita, niin lienee jo etukäteen selvää, että mitään yleispätevää objektiivisuuteen pyrkivää poliittisen kentän tilannekatsausta ei ole tarkoituskaan laatia.  Vaan tuon hänen ns. tutkimuksensa tarkoitus on vain hankkia perusteluita ja kannatusta omille ennalta määrätyille näkemyksillensä.

Poliittista pamflettia sieltä on lähinnä tulossa ja ainoa asia mikä tässä ihmetyttää on se, että miksi puhtaasti poliittisia mielipiteitä enään tänäpäivänä yritetään peittää tutkimuksen valhekaapuun ? Viimeksihän tähän poliittiseen tutkimukseen erkoistuivat lähinnä Tampereen yliopiston kommunistiset professorit ja tutkijat. Olisiko se oppi sitten sieltä peräisin ?

[Vesa Puuronen]

Tervehdys taas ja kiitos kommenteista. Joku sanoi toivovansa, että en käytä työaikaani näiden vastausten kirjoittamiseen. Yliopistolain mukaan "Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta." Tätä lain pykälää pyrin noudattamaan parhaani mukaan vastatessani teille. Lisäksi perustuslain mukaan: "Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä". Perustulaki toteaa myös, että "Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu". Sama asia todetaan myös yliopistolaissa.

Yleisesti ottaen keskustelu on omiaan lisäämään ihmisten välistä yhteisymmärrystä. Se tietysti edellyttää sitä, että keskustelun osapuolet edes yrittävät kuunnella toisiaan ja että ymmärretään, että niistä asioista, joista keskustelemme, ei välttämättä ole yhtä ainoata totuutta. Käsitykset ja totuudet ovat riippuvaisia näkökulmasta.

Ensiksi rasismin määritelmästä sen verran, että olen kirjoittanut kirjan Rasistinen Suomi, joka pohjautuu sekä laajaan kansainväliseen rasismitutkimukseen että omiin, Suomessa keräämiini aineistoihin. Yksi yleinen johtopäätös on se, että rasismi on monimuotoinen ilmiö, johon kuuluu mm. vanha biologinen rasismi, joka voitaneen Wikipedian tavoin tiivistää sanaan rotuoppi. Sivumennen sanottuna Wikipediaa ei katsota luotettavaksi lähteeksi edes yliopiston harjoitustöissä, joten voisimme ehkä sopia, että yksinomaan siihen vetoaminen voitaisiin lopetetaan. Siellä on toki hyviäkin artikkeleita mutta esimerkiksi rasismin osalta Wikipedian määritelmä on aivan liian kapea.

Tällaisen kapean määritelmän käyttö on tietysti mukavaa esimerkiksi Halla-ahon ja hänen aatetoveriensa kannalta, sillä he eivät julkisesti puolusta rotuoppia. Heidän kannaltaan harmillista on se, että näin kapeaa rasismin määritelmää ei ole käytetty rasismin tutkimuksessa enää aikoihin, koska rasismi on muuttanut muotoaan sitten II maailmansodan, jossa reaalirasismi ja reaalifasismi kokivat haaksirikon. Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella. Halla-ahon tapa puhua somaleista, muslimeista ja maahanmuuttajista on usein juuri kulttuurista rasismia. Lisäksi siihen kuuluu piirteitä arkipäivän rasismista, jota edustaa mm. hänen etnisistä ryhmistä käyttämänsä leimaavat käsitteet, kuten barbaarivalloittaja.

Uuden, vanhan ja arkipäivän rasismin lisäksi puhutaan myös rakenteellisesta rasismista, joka ilmenee mm. syrjintänä työmarkkinoilla, koulutuksessa, lainsäädännössä, monien eri instituutioiden ja viranomaisten toiminnassa jne.

Wikipedian arvio kansallissosialismin vasemmistolaisuudesta on täysin vailla arvoa. Mikään vakava tutkimus po, aiheesta ei ole päätynyt tuollaiseen tulokseen. Totesin jo aiemmin, että Hitler nousi valtaan saksalaisten pääomapiirien tukemana ja että hänen toimensa, kuten vasemmistolaisten puolueiden ja ammattiyhdistyslikkeiden murskaaminen, palveli juuri pääoman etuja. Kuka hyötyi juutalaisten pankkien ja yritysten tuhoamisesta. Kuka hyötyi orjatyöläisistä ja pakkotyöstä, entä sotavarustelusta. Kuka toimitti keskitysleirien koneet ja laitteet ja myrkyt. Saksalaiset teollisuusyritykset tietysti.  Sosialismi kansallissosialistien nimessä on pelkkää hämäystä mutta sitä tarvittiin, jotta työväki saatiin tukemaan Hitlerin diktatuurin pystyttämistä. 

Mitä tulee USA:n taannoisen presidentin George Bushin aatemaailmaan niin kehotan kiinnostuneita lukemaan aiheesta kirjoittamani artikkelin, jossa perustelun sitä, miksi pidän hänen ajatuksiaan äärioikeistolaisina. http://www.vesapuuronen.net/tapluku5.htm

Kommunismista aatteena ja kommunistien rehellisyydestä sen verran, että kommunismiakin on hyvin monenlaista.  Jos kommunismilla tarkoitetaan Karl Marxin  pyrkimystä analysoida kapitalistisen yhteiskunnan kehitystä tai luonnostella kapitalistiselle yhteiskunnalle vaihtoehtoa, niin siihen liittyy monia edelleenkin ajankohtaisia ja huomion arvoisia ajatuksia. Jos kommunismilla tarkoitetaan sitä ns. reaalisosialismia, jota toteutettiin niin Neuvostoliitossa kuin muissakin sosialistisissa maissa niin siihen liittyy paljon suuria ongelmia ja myös rikoksia. Marx ei olisi määritellyt yhtäkään maailmassa ollutta tai edelleen olemassa olevaa valtiota kommunistiseksi, koska yhdessäkään ei talouden kehitystason tai yhteiskunnan poliittisen organisoimisen puolesta päästy lähellekään Marxin kommunismille esittämiä kriteereitä.

Olen tuntenut ja tunnen edelleenkin lukuisiakommunisteja ja olen toiminut po. puolueessa vuosikausia. Entisiä kommunisteja ja kansandemokraatteja sekä muita vasemmistopuolueiden jäseniä toimii mm. Perussuomalaisissa ja heitä lienee täällä Hommafoorumillakin. En ole huomannut, että kommunistit olisivat sen epärehellisempiä ihmisiä kuin muutkaan. Tunnen kommunisteja, joita pidän ehdottoman rehellisinä ja luotettavina ihmisinä, jotka ovat koko elämänsä toimineet paremman, tasa-arvoisemman, oikeudenmukaisemman jne. yhteiskunnan puolesta.  Suuri osa kommunisteista tuomitsee tänä päivänä Neuvostoliitossa tehdyt rikokset ihmisyyttä vastaan. Rehellisiä ihmisiä löytyy muistakin puolueista ja ryhmistä. Samoin löytyy epärehellisiä oman edun tavoittelijoitakin.

Toimintojen ja ajatusten hyväksyminen tarkoittaa minun oppimassani suomenkielessä sitä, että olen niiden kanssa samaa mieltä. Se, että en hyväksy jonkun ihmisen ajatuksia tarkoittaa, että olen niistä eri mieltä. Se ei tarkoita sitä, että olisin suosittelemassa po. ajatusten kieltämistä vaikka toisaalta olen sitä mieltä, että Halla-ahon ja muutamien muiden saamat tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat täysin oikein. Kaikkea (esimerkiksi rikoksia tai rasismia) ei tarvitse suvaita.

Halla-aho käyttää raiskaustilastoja väitteidensä perusteluina.  Hän  toteaa: "Tilastollinen yliedustus ei sinänsä ole uutinen. Väittelyä käydään siitä, miten sitä pitäisi tulkita. Onko kyseessä tilastoharha, vai raiskaavatko tietyistä kulttuuripiireistä tulleet henkilöt useammin kuin jotkut muut, esim. kantaväestön edustajat?" Kun arvioidaan Halla-ahon oletusta raiskausten kulttuurisidonnaisuudesta, on olennaista kysyä, ovatko tilastot, joita hän käyttää päättelynsä perustana, luotettavia. Elleivät ne ole luotettavia voi kysyä, mikä on hänen tarkoitusperänsä, kun hän käyttää tilastoja, jotka ovat epäluotettavia. Sen tiedon nojalla, mitä todella tapahtuvien raiskausten määristä ja poliisille ilmoitettujen raiskausten määristä on saatavilla, raiskaustilastot, kuten rikostilastot yleensäkin, ovat erittäin epäluotettavia siinä mielessä, että vain pieni osa todellisesta rikollisuudesta ilmoitetaan poliisille. Koska ei tiedetä raiskausten todellista määrää, ovat kaikki päätelmät jonkun ryhmän yli tai aliedustuksesta raiskaajina vailla luotettavaa tiedollista pohjaa. Poliisin tilastoista ilmenevät raiskaukset eivät ole edustava otos kaikista tapahtuvista raiskauksista.

Miksi sitten Halla-aho kirjoittaa raiskauksista. Käsittääkseni syynä on se, että hän käyttää tilastoja pönkittääkseen omaan ihmis- ja maailmankuvaansa sopivaa käsitystä maahanmuuttajista rikollisina, valloittajina ja barbaareina. Tämä on osa hänen poliittista ja ideologista maahanmuuttajavastaista kampanjaansa. Väärinkäyttämällä raiskaustilastoja Halla-aho pönkittää mustavalkoista ihmis- ja maailmankuvaansa. Halla-ahon maailmassa maahanmuuttajat ovat pahoja valloittajia ja petoja, suomalaiset taas ovat hyviä íhmisystäviä. Hänen maailmassaan maahanmuuttajat ovat valtaamassa Suomea, jota kuitenkin puolustaa puhtaiden ja virheettömien valkoisten suomalaisten miesten joukko etunenässään Halla-aho. Lieventävänä asianhaarana voi todeta, että Halla-aho ei ole yhteiskuntatieteilijä, joten voi olla, että hän ei ymmärrä käyttämiensä tilastojen epäluotettavuutta. Mutta maailmankuvastaan ja sen levittämisestä hän on silti vastuussa.

Edellä sanotusta huolimatta olen sitä mieltä, että ei tule väheksyä raiskausrikoksia. Naisia raiskaavat miehet, olivatpa he maahanmuuttajia tai kantasuomalaisia, kuuluvat miehiseen kulttuuriin, joka on syntynyt historiallisesti ja joka saa jotkut miehet näkemään naiset omaisuutenaan tai pelkästään seksuaalisten halujen tyydyttämisen välineinä. Joissakin kulttuureissa tai alueilla naisten asema on huonompi kuin Suomessa ja on erityisen tärkeää, että näistä kulttuureista tai alueilta tuleville miehille annetaan tietoa naisten oikeuksista (mm. oikeudesta ruumiilliseen koskemattomuuteen) ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Valistusta täytyy antaa myös koskien muun muassa kunniamurhia ja tyttöjen sukuelinten silpomista. Raiskaukset, kunniamurhat ja silpomiset eivät synny kulttuurisessa tyhjiössä. Mielestäni olisi aiheellista tutkia kaikkien (myös suomalaisten, ruotsalaisten jne.) raiskauksista tuomittujen miesten kulttuurisia käsityksiä naisista ja miesten sekä naisten välisistä suhteista, siten voisi olla mahdollista ymmärtää paremmin merkityksiä, joita miehet liittävät raiskaamiseen ja löytää keinoja ennaltaehkäistä raiskauksia.

Tutkimuksen ja politiikan suhteesta kirjoitin jo edellisessä viestissäni mutta kertauksen vuoksi totean vielä, että sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohde on yhteiskunta. Koska yhteiskunta on läpeensä poliittinen ilmiö, on sosiologia läpeensä poliittinen tiede. Kaikki sosiologiset tutkimukset ovat edellä sanotussa mielessä poliittisia. Sosiologiset tutkimukset eivät ole (tai ainakaan niiden ei pitäisi olla) poliittisia siinä mielessä, että niissä ajettaisiin joitakin poliittisia päämääriä totuuden kustannuksella. Omat tutkimukseni ovat poliittisia myös siinä, erityisessä mielessä, että olen pyrkinyt tutkimaan sellaisia asioita, joilla on poliittista merkitystä kulloisessakin yhteiskunnassa.

1980-luvulla tutkin nuorten yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista erilaisissa yhteisöissä ja järjestöissä, 1990-luvulla taas tyttöjen ja poikien erilaisia keskustelukulttuureja osana yritystä ymmärtää miesten ja naisten kulttuurien eroja ja myös sukupuolten tasa-arvon mahdollisuuksia, 1990-luvun lopulta lähtien olen tutkinut rasismia niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Tällä hetkellä teen tutkimusta lisäksi muun muassa huostaan otettujen ja koulukoteihin sijoitettujen lasten kohtaloista, sosiaalisesta pääomasta syrjäkylissä sekä nuorten yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja toiminnasta mm. ääriliikkeissä. Nämä kaikki aiheet ovat mielestäni poliittisia ja niiden tuloksilla voi olla poliittista vaikutusta.

Poliitikkona käytän hyväkseni tutkimusteni avulla saamaani ymmärrystä maailmasta. Kaikki se tieto, kuten muukin tutkimustieto on muidenkin poliitikkojen saatavilla mutta liian harvat käyttävät tutkimustietoja. Poliitikkona käytän tietysti myös muita tutkijan ammattiini kuuluvia taitoja, kuten olennaisen erottamista epäolennaisesta, tilastojen ja muiden tietojen luotettavuuden arviointia jne. 

Sosiologia ei ole mitenkään poikkeuksellinen tiede, sillä esimerkiksi kansantaloustiede, historia, psykologia, lääketiede jne. ovat poliittisia tieteitä siinä mielessä, että niiden tutkimustuloksilla on tai voi olla poliittisia vaikutuksia. Myös esimerkiksi atomifysiikka on siinä mielessä poliittinen tiede, että atomifysiikan tulosten perusteella rakennettiin atomipommi, jonka pudottamisella Japaniin oli ja on edelleenkin poliittisia vaikutuksia.

Maahanmuutosta sen verran, että koska ei ole täysin varmoja tietoja siitä, että Suomea todellakin uhkaa lähitulevaisuudessa työvoimapula, ei maahanmuuttajien määrän kasvattamista voi perustella työvoimapulalla. Joillakin aloilla on silti ilmeisesti työvoimasta pulaa, joten erityisosaajien maahanmuuton edistäminen on järkevää. Täytyy ottaa huomioon myös se, että Suomessa on satojatuhansia työttömiä tai vajaatyöllistettyjä ihmisiä, niin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisiakin, joiden työllistäminen on taloudellisesta ja myös inhimillisestä näkökulmasta tärkeää.

Humanitaarista maahanmuuttoa (kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat) ei ole syytä vähentää. Ihmisiä tulee kuitenkin pyrkiä auttamaan ensisijassa heidän kotiseuduillaan tai jos he ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan, naapurimaissa. Yhtenä länsimaista Suomella on vastuu muun muassa maailmankaupan epätasapainon synnyttämistä talousongelmista kehitysmaissa. Suomen tulisi pyrkiä aktiivisesti edesauttamaan näiden ongelmien ratkaisemista kansainvälisesti. Huoltosuhdetta Suomessa ei paranna se, että kotouttamispolitiikka hoidetaan niin huo0nosti, että suuri osa maahanmuuttajista ei työllisty. Yhteiskunnan rakenteellisen ja muun rasismin vuoksi maahanmuuttajanuoret syrjäytyvät koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Rasimsin vastustaminen on siis tärkeätä myös huoltosuhteen parantamisen näkökulmasta.

Olemme valinneet tutkimuskohteeksi äärioikeistolaiset järjestöt, koska Euroopan maista esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Tanskassa, Hollannissa, Kreikassa, Unkarissa ja Ruotsissa on kannatukseltaan vakavasti otettavia äärioikeistolaisia puolueita. Näissä maissa ei ole (Kreikkaa lukuun ottamatta) vastaavan suuruisia (parlamenttivaalien tuloksilla mitattuna) äärivasemmistolaisia puolueita. Uusimman Europolin tilaston mukaan Euroopassa ei tapahtunut yhtään äärioikeistolaista terroritekoa, kun taas äärivasemmistolaisia ja anarkistia terroritekoja tapahtui kymmeniä. Tämä ei kerro muuta kuin sen, että Europolin tilastotkin ovat hyvin epätäydellisiä. Tosiasia on se, että Euroopan viimeaikaisen historian pahin terroriteko (Breivik) liittyi äärioikeistolaiseen ideologiaan. Saksassa uusnatsit ampuivat 10 maahanmuuttajaa, Ruotsissa yksi maahanmuuttajien vastustaja ampui useita ihmisiä.

En usko mihinkään salaliittoteorioihin mutta niin lapsellinen en ole, ettenkö historiankin perusteella tietäisi sitä, että ne joilla on rahaa rahoittavat niitä puolueita, joiden katsovat ajavan etujaan. Ei kai tämä ole jäänyt kenellekään salaisuudeksi näiden Suomen viimeaikaisten vaalirahasotkujen jälkeen.

Hyvää tiistai päivää.

[Arto Luukkainen]

Olemme valinneet tutkimuskohteeksi äärioikeistolaiset järjestöt, koska Euroopan maista esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Tanskassa, Hollannissa, Kreikassa, Unkarissa ja Ruotsissa on kannatukseltaan vakavasti otettavia äärioikeistolaisia puolueita.

Palaa asiaan, kun pystyt perustelemaan sen että se on "ääriooikeistolaisuutta", että kannattaa pienempää maahanmuuttoa kuin  nykyinen tai jos on sitä  mieltä, että islam on väkivaltainen ja keskiaikainen uskonto.

Uusimman Europolin tilaston mukaan Euroopassa ei tapahtunut yhtään äärioikeistolaista terroritekoa, kun taas äärivasemmistolaisia ja anarkistia terroritekoja tapahtui kymmeniä. Tämä ei kerro muuta kuin sen, että Europolin tilastotkin ovat hyvin epätäydellisiä.

Eli jos faktat osoittavat juttusi vääriksi, väität että faktat ovat vääriä - ilman perusteluita. Sillä lailla on helppo tehdä "tutkimuksia" mutta tiedettä se ei ole.

Tosiasia on se, että Euroopan viimeaikaisen historian pahin terroriteko (Breivik) liittyi äärioikeistolaiseen ideologiaan.

Palaapa asiaan kun osaat kertoa millä perusteella Breivikin teko on ääri"oikeistolaisuutta". Mitäpä muuta ideologiaa hänellä oli kuin islamilaisen maahanmuuton vastustaminen. Eihän se ole millään lailla "oikeistolaisuutta".

Sen sijaan että kirjoittelet pitkiä tarinoita, vastaa ihmeessä tällaisiin yksinkertaisiin asioihin.

Kuten muuten huomasit, et onnistunut osoittamaan natseja oikeistolaisiksi. Se ei tee natseja oikeistolaisiksi, että joku tehtailija häntä kannatti sotaan liittyvien liiketoimien vuoksi. Natsit olivat sosialisteja ja sen kanssa sinun kannattaa vain elää ja tarinoitasi kirjoitella.

[AuggieWren]

En ole tätä ketjua jaksanut seurata, koska minua ei kiinnosta lähinnä poliittisten äärilaitojen harrastama mielipiteen/näkemyksen esittäjän henkilöhistorian tutkiminen ja sen perusteella tekemä mielipiteen/näkemyksen tuomitseminen, mutta siitä huolimatta kysymys: miksi (nimen omaan vasemmistolaisesti suuntautuneessa) yhteiskuntatutkimuksessa yhteiskunnallinen huonompiosaisuus nähdään automaattisesti tuloksena syrjivistä rakenteista? Miksi näiden rakenteiden taustalla nähdään automaattisesti paremmassa asemassa olevien salaliitonomainen tahto? Miksi rakenteiden taustalla erityisesti rasismitutkimuksessa nähdään sellainen taho, joka ei yhteiskunnallisen tutkimuksen omien lähtökohtien kautta voi nojautua johonkin institutionalisoituun vähemmistöasemaan, ts. valkoisten miesten kollektiivi?

Erityisesti ottaen huomioon se, että pakolaisina/turvapaikanhakijoina maahan tulleiden lähtöyhteiskunta on niin pahasti järkkynyt, että sieltä on ollut lähdettävä pois, voiko ylipäänsä olla olemassa, edes kuvitelmissa, asetelmaa, jossa nämä ihmiset eivät olisi Suomessa lähtökohtaisesti heikommassa asemassa, "rakenteellisesti syrjittyjä"? Miten tätä epätasapainoa voidaan ylipäänsä parantaa muuten kuin edellyttämällä, että tulija joutuu tekemään huomattavasti enemmän työtä yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen kuin muut? Toki yhteiskunta voi tulla paljonkin vastaan, mutta jossain tulee vastaan raja, jossa jotkin "syrjivät rakenteet" on hyväksyttävä, ellei (yhteiskunnallisen aseman mielessä) luokattoman yhteiskunnan tavoittelussa päädytä todellakin (laadullisesti) luokattomaan yhteiskuntaan.

[Ajattelija2008]

Arto Luukkainen yllä analysoi hyvin Vesa Puurosen vastauksen heikkouden. Tässä on kysymys siitä, että kun reaalimaailman faktat eivät taivu "tutkijan" näkemyksiin, sitä pahempi faktoille. Jos Vesa Puuronen kykenee osoittamaan Wikipedian runsailla lähdeviitteillä perustellun näkemyksen vääräksi, niin hänen kannattaa ehdottomasti ruveta historian tutkijaksi. Maailmanlaajuinen maine on taattu, kun mullistaa käsityksemme maailmanhistoriasta. Minä olen myös koulutukseltani tutkija. Vesa Puuronen, et kykene noudattamaan tieteellistä metodia, se selvisi vastauksestasi.

[siviilitarkkailija]

Mursu-nimellä esiintyvä henkilö taas on käynyt lukemassa kotisivujani ja tehnyt niiden perusteella päätelmän, että olisin "pesunkestävä kommunisti." Pesunkestävä olen mutta kommunistiksi en ole itseäni määritellyt sitten 1980-luvun puolivälin.

Hmmm missähän pesulassa Vesa on käynyt? Asuntolainapesulassa vai kommariyliopiston sponsorirahan tutkintopesulassa? Tulee mieleen eräs sosiologian tutkija joka tutki itse itselleen asunnon ja sen että viina on pahasta. Eläköön tutkimus. Onneksi olen tavannut pesunkestäviä kommunisteja jotka oikeasti ovat pesunkestäviä.


Tässä on pieni ajatus kommariyliopistotutkijalle siitä mitä äärioikeisto on oikeasti:

Äärioikeistolainen on henkilö joka mielummin tekee työtä kuin ottaa vastaan valtion vastikkeetta tarjoamaa, henkilölle kuuluvaa etuutta. Sosialisti on henkilö joka mielummin ottaa vastaan valtion sosiaalista etuutta kuin tekee oikeasti itselleen kuuluvaa työtä.

Ovatten täyttäneet häpeä- ja kommariyliopistot jälkimmäisillä hyväkkäillä koska jollain puuhastelulla on itse kunkin kulutettava aikaansa, ja kun eivät osaa tehdä hyvää työtä josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan rahaa, niin tekevät pahaa josta ruikuttavat verorahaa.

[Sepi]

Kiitos Vesa jo näistä viidestä viestistä, taisit tehdä Homman ennätyksen. Ai minkäkö? Vain viisi viestiä ja uskottavuutesi on murskattu!
"en usko poliisin tilastoihin en usko europolin tilastoihin plaa plaa" 

[Kaptah]

Mun mielestäni mikään laki ei pakota tutkijaa tutkimaan sitä suurinta uhkaa. Näin ollen on ihan ymmärrettävää ja hyväksyttävää että joku tutkija tutkii äärioikeistoa, vaikka äärivasemmisto saattaisikin olla suurempi uhka, enkä oikeasti omaa kovin vahvaa näkemystä siitä kumpi on suurempi uhka. Tutkii joku päästäisen kohdunarpiakin, vaikkeivät nekään mikään päivänpolttava ongelma olekaan. Tällöin kuitenkin tutkija on kohdattava tosiasiat tai vähintään perusteltava esittämänsä näkemykset, ja nyt Puurosen näkemys siitä, että äärioikeisto on huomattavasti äärivasemmistoa vaarallisempi ongelma Euroopassa on jäänyt aika epämääräiseksi ja mikäli tuomitsee vaikkapa Europolin tilastot, kuulisin mielelläni perustelut siihen tai näkisin jonkin läheskään yhtä objektiivisen ja virallisen tahon tulkinnan, jossa on tultu toiseen johtopäätökseen.

Ei sillä etteikö äärioikeistoa saisi tutkia joka tapauksessa, mutta kun tuollainen väite on esitetty, kuulisin sille erittäin mielelläni perusteluja. Sinänsä koko tämä "kumpi on pahempi ja kumpi aloitti ensin"-touhu on minusta kovin lapsellista ja toivon ja uskon että suurin osa tämän foorumin keskustelijoista ei ole kummankaan puolella kumpaakaan vastaan, vaan on demokratian, sananvapauden ja objektiivisuuden puolella molempia vastaan.

[Mika.H]

Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella. Halla-ahon tapa puhua somaleista, muslimeista ja maahanmuuttajista on usein juuri kulttuurista rasismia. Lisäksi siihen kuuluu piirteitä arkipäivän rasismista, jota edustaa mm. hänen etnisistä ryhmistä käyttämänsä leimaavat käsitteet, kuten barbaarivalloittaja.

Uuden, vanhan ja arkipäivän rasismin lisäksi puhutaan myös rakenteellisesta rasismista, joka ilmenee mm. syrjintänä työmarkkinoilla, koulutuksessa, lainsäädännössä, monien eri instituutioiden ja viranomaisten toiminnassa jne.

Voitko todellakin väittää, ettei ns kulttuurilla ole mitään merkitystä vertaillessa eri ryhmien toimintaa ja sopeutumista?

Kerro sinä siis miksi esimerkiksi somaleiden huoltosuhde on ylivoimaisesti kaikista huonoin jos vertaillaan eri maahanmuuttajaryhmiä lähtömaansa perusteella?

Onko se rasismia sanoa, että somalit keskimäärin sopeutuvat tänne ja kaikkiin muihinkin länsimaisiin maailman maihin erittäin huonosti? Vai onko sinulla esimerkki jostain maasta mihin somalit sopeutuvat hyvin? Onko totuuden sanominen sinusta rasismia? Minusta EI ole! Minusta sinä olet enemmän rasisti kun käännät faktapohjaisenkin keskustelun pelkästään poliittisesti jorinaksi!

Rasismi on alatyylinen veruke selittämään tilannetta. Omakohtaisesti voin lautamiesajoiltani kertoa, että YKSIKÄÄN tuomion saanut somali ei ollut sitä mieltä, että oli syyllistynyt siihen mistä tuomio tuli. Kaikki oli vain kuulemma  rasismin syytä. Eikö tuo jo kerro minkälainen asennevamma kyseiselllä ryhmällä on hyvin syvällä? Samaa asennevammaa epäilen oleman tietyillä "tutkijoillakin"...

Tuo Halla-ahon raiskausjutun tulkintasi on taasen alatyylinen floppi. Kyllä tutkijan pitäisi osata lukea.
Muistat varmaan, että tuosta kirjoituksesta ja lähinnä sen ip-roskalehdistön tulkinnoista alkoi Halla-ahon poliisitutkintakin, jossa todettiin Jussin kirjoitukset lain mukaisesti yhtä täkykirjoitusta lukuun ottamatta, jolla Jussi tosin todisti koko kansalla, että elämme kaksoisstandarsien maassa. Ihan virallisestikin.

[AuggieWren]

Onko se rasismia sanoa, että somalit keskimäärin sopeutuvat tänne ja kaikkiin muihinkin länsimaisiin maailman maihin erittäin huonosti?

Kysyin samaa hieman yleisluontoisemmin aiemmin. Vaikka aivan hyvin tiedän rasismitutkimuksen näkökulman ja lähtökohtaisesti asetetun lopullisen totuuden: jonkun etnisen ryhmän keskimääräinen yhteiskunnallinen huonompiosaisuus johtuu rasismista, oli se sitten varsinaista syrjintää tai rakenteellista rasismia. Ei tästä pääse rasismitutkimuksen muutettavilla yli eikä ympäri. Sillä, onko lähestymistavassa mitään tieteellistä, ei tunnu olevan merkitystä.

[Marko Parkkola]

Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella.

Mitä tarkoittaa "kulttuuristen erojen luonnollistaminen"?

Kun arvioidaan Halla-ahon oletusta raiskausten kulttuurisidonnaisuudesta, on olennaista kysyä, ovatko tilastot, joita hän käyttää päättelynsä perustana, luotettavia.

Tämä on huono argumentti, jos aletaan jo kyseenalaistamaan tilastokeskuksen tuottamaa dataa. Tästä päästään siihen, että mikään ei ole enää luotettavaa, josta päästään siihen, että en luota yhtään esimerkiksi sinun määritelmääsi rasismista.

[Jouko]

Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella.

Mitä tarkoittaa "kulttuuristen erojen luonnollistaminen"?

Tarkoittaa sitä että Puuronen yrittää tyypilliseen tapaan uuskielellä ja näennäistieteellisyydellä hämätä rahvasta. Eipä ole ainoa lajissaan. Puppugeneraattorille on käyttöä. Tässä tapauksessa nomen est omen.

[Embo]

Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella.

Niin, kulttuuri on kyllä huono käsite. Parempi käsite olisi arvomaailma.

Arvomaailmoissa voidaan todeta olevan luonnollisia eroja, ja ne voidaan voidaan myös panna arvojärjestykseen. Tätä arvojärjestykseen asettamista kutsutaan kritiikiksi, ja sitä teet itsekin.

On empiirisesti todettavissa, että tietyissä maahanmuuttajaryhmissä esiintyy paljon arvomaailmoita, jotka ovat ristiriidassa länsimaisen sekulaarin liberalismin kanssa, loukkaavat ihmisoikeuksia (mm. naisen asema, uskonnosta luopumisen mahdollisuus) ja aiheuttavat vakavia konflikteja. Tällaiset arvomaailmat ovat siis aidosti ja oikeasti huonompia kuin länsimainen sekulaari liberalismi. Koska näin on, ei tällaisia arvomaailmoja tule a) sietää, b) tukea, c) yrittää selittää kulttureiksi ja siten koskemattomiksi, d) päästää juurtumaan Suomeen, mikäli siihen voidaan maahanmuuttopolitiikalla vaikuttaa.

[inwell]

Uuden, vanhan ja arkipäivän rasismin lisäksi puhutaan myös rakenteellisesta rasismista, joka ilmenee mm. syrjintänä työmarkkinoilla, koulutuksessa, lainsäädännössä, monien eri instituutioiden ja viranomaisten toiminnassa jne.

Milloin ja mistä tämä rakenteellisen rasisimin käsitys on suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ilmaantunut? Miten ja mihin lähteisiin perustuen sen uskottavuutta on arvioitu Suomessa? Miten ja mihin lähteisiin perustuen siihen pohjautuvien yhteiskuntapoliittisten hankkeiden tuloksellisuutta on arvioitu?

Miten rakenteellisen rasisimin painottamiseen ja sen yhteiskunnallisen merkittävyyteen kriittisesti suhtautuvia näkemyksiä on huomioitu suomalaisessa keskustelussa? Ketkä ovat määritelleet tai mitkä ovat avainlähteet, joiden voi sanoa määritelleen suomalaisen rakenteellisen rasismin luonteen ja merkittävyyden?

[Jouko]

Uuden, vanhan ja arkipäivän rasismin lisäksi puhutaan myös rakenteellisesta rasismista, joka ilmenee mm. syrjintänä työmarkkinoilla, koulutuksessa, lainsäädännössä, monien eri instituutioiden ja viranomaisten toiminnassa jne.

Milloin ja mistä tämä rakenteellisen rasisimin käsitys on suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ilmaantunut? Miten ja mihin lähteisiin perustuen sen uskottavuutta on arvioitu Suomessa? Miten ja mihin lähteisiin perustuen siihen pohjautuvien yhteiskuntapoliittisten hankkeiden tuloksellisuutta on arvioitu?

Miten rakenteellisen rasisimin painottamiseen ja sen yhteiskunnallisen merkittävyyteen kriittisesti suhtautuvia näkemyksiä on huomioitu suomalaisessa keskustelussa? Ketkä ovat määritelleet tai mitkä ovat avainlähteet, joiden voi sanoa määritelleet suomalaisen rakenteellisen rasismin luonteen ja merkittävyyden?

Minä kuulin ensimmistä kertaa  käsitteen rakenteellinen rasismi taannoin YLE:n ohjelmissa. Sitä toistettiin erityisesti ohjelmissa Mundo ja Opettaja-TV. Usein sanojana oli ihka kotimainen mustalainen tai romaani hienommin ilmaistuna. Mutta myös joku opettaja-kouluttaja sitä hoki monikulttuurikasvatuksessaan. Alkuperää saa vain aavistella mutta onhan näitä keksitty. Monta vastaavaa käsitettä löytyy Hommawikistä.
Sellainen panee verenpaineen nousemaan koska siinä ihan selvästi syyllistetään perusteetta suomalainen valtaväestö ja erityisesti tällainen tavallinen VHM.

[C-Nile]

Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella.

Joissakin kulttuureissa tai alueilla naisten asema on huonompi kuin Suomessa ja on erityisen tärkeää, että näistä kulttuureista tai alueilta tuleville miehille annetaan tietoa naisten oikeuksista (mm. oikeudesta ruumiilliseen koskemattomuuteen) ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Et kai vihjaile, että nämä toiset kulttuurit olisivat jotenkin huonompia, kun niistä tulevia ihmisiä pitää valistaa oman kulttuurinsa tapojen huonoudesta?

[Ant.]

Äärioikeiston määritelmät vaihtelevat, mutta suurin osa tutkijoista varmasti myöntää, että äärioikeiston tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa:

1. Maan vähemmistöjen vainoaminen tai ainakin heidän selvä erottaminen "muihin" valtaväestön ollessa "meitä"
2. Isänmaallisuus, joka tarkoittaa tässä tapauksessa oman maan edun asettamisen muiden maiden edun edelle
3. Naisvihamielisuus
4. Juutalaisvastaisuus (mainittu erikseen sen historiallisen merkityksen vuoksi)
5. Väkivalta muita kuin omaa aatetta kannattavia vastaan. Myöhemmässä vaiheessa epädemokraattisuus
6. Ennen kaikkea ihmisten asettaminen arvojärjestykseen

Samoin mm. Puuronen ja monet muut tutkijat ovat kohtuullisen yksimielisiä siitä, ettei ihmisrotuja ole - kuten ei myöskään mitään tietyille ryhmille ominaisia pysyviä kulttuurejakaan.

Tämän takia tuntuu kovin oudolta, että kaikki äärioikeistolaisliikkeet tuntuvat tutkimusten mukaan olevan siellä, missä on niin sanottuja valkoihoisia. Mutta kun katsoo vaikkapa noita kuutta itse määrittelemääni yleiskohtaa, ne kaikkein voimakkaimmin täyttävät maat näyttävät olevan aivan muita kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikan maita. Esimerkiksi Saudi-Arabia, Pakistan, Egypti, Iran ja Zimbabwe ovat noiden kohtien mukaan hyvin äärioikeistolaisia maita. Kaikissa vähemmistöjä syrjitään rajusti, jopa tapetaan, naisten oikeudet ovat huonot ja ennen kaikkea ihmisten asettaminen arvojärjestykseen on hyvin tavallista väestöryhmän perusteella. Lukuisissa näissä maissa myös Hitlerin Taisteluni-teos on bestseller.

Mitä mieltä sinä Vesa Puuronen olet Euroopan ym. ulkopuolisesta äärioikeistolaisuudesta? Eivätkö äärioikeiston pahimmat ja kaikkein "puhtaimmat" keskittymät ole Euroopan ulkopuolella? Minkä luulet olevan syynä sille, että esimerkiksi Egyptin ja Pakistanin äärioikeistolaisuudesta vaietaan, vaikka molemmat maat kyllä kaikki kriteerit täyttävät, ellei kriteeriksi lasketa sellaista rasistista oletusta, että vain "valkoihoinen" voi olla äärioikeistolainen.

[junakohtaus]

Joissakin kulttuureissa tai alueilla naisten asema on huonompi kuin Suomessa ja on erityisen tärkeää, että näistä kulttuureista tai alueilta tuleville miehille annetaan tietoa naisten oikeuksista (mm. oikeudesta ruumiilliseen koskemattomuuteen) ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Entä mitä tehdään, kun heille annetaan tietoa, mutta  he sanovat joo joo ja pitävät vanhat käsityksensä?

Tämä on iso ja vakava kysymys ja tähän pitää osata vastata jotain.

[Malla]

Minä kuulin ensimmistä kertaa  käsitteen rakenteellinen rasismi taannoin YLE:n ohjelmissa.

Samoin. Minä puhuisin syrjinnästä enkä ymmmärrä, miksi rasismi-käsitettä jatkuvasti lavennetaan. Kaikki väkivalta, huono käytös, kiusaaminen ja muu töpeksintä ei ole rasismia.

Jos tarkoitetaan rakenteellista syrjintää, pitää määritellä rakenne ja kertoa selkein esimerkein, miten syrjintä ilmenee -- muuten siihen ei voi puuttua. Jos X ei saa työ- tai opiskelupaikkaa puutteellisen kielitaidon takia, kyse ei ole rasismista vaan puutteellisesta kielitaidosta. Jos X ei saa työpaikkaa, vaikka edellytykset olisivat paremmat kuin paikan saaneella, kyse on (joskus mahdollisesti poliittisesta pelistä johtuvasta) syrjinnästä. (Case: vähemmistövaltuutettu! Erikoista ettei kukaan tutkija ole ottanut kantaa tähän, sangen räikeään ja julkiseen syrjintätapaukseen.)
--
Mitä, jos mitään, tarkoittaa "kulttuuristen erojen luonnollistaminen"? Miten, jos mitenkään, se liittyy "toiseuttamiseen" tai "uhriuttamiseen"? Mitä uusia, kivan hämäriä käsitteitä, luova ekaluokkamme keksisi? Rakenteellinen eriarvoistaminen, kulttuurinen vinouma, assimilaatiotyrannia, integraatiovaje, kotouttamisresurssivähyys?

[far angst]

Joissakin kulttuureissa tai alueilla naisten asema on huonompi kuin Suomessa ja on erityisen tärkeää, että näistä kulttuureista tai alueilta tuleville miehille annetaan tietoa naisten oikeuksista (mm. oikeudesta ruumiilliseen koskemattomuuteen) ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Entä mitä tehdään, kun heille annetaan tietoa, mutta  he sanovat joo joo ja pitävät vanhat käsityksensä?

Tämä on iso ja vakava kysymys ja tähän pitää osata vastata jotain.

Tähän on jo vastattu:  joko on oltu muina miehinä mukamas huomaamatta, että tieto ei ole johtanut käyttäytymisen muutoksiin tai sitten on ruvettu apologeesiin.  Poisselitelty, vähätelty ja suvaittu aivan vaahto suussa.

Kun selittely ja raivosuvaitseminen ei ole muuttanut tilannetta, on sitten koetettu uutta keinoa: lahjomista.  Lapsentasoisia jo pilalle hemmoteltuja on pyritty saamaan käyttäytymään järkevästi hemmottelemalla entistäkin enemmän. 

Kun tämäkään ei ole johtanut haluttuihin käyttäytymismuutoksiin, on ongelma päätetty haudata juhlapuheisiin, julkaisuihin, lausuntoihin, seminaareihin ja yleiseen käsienheilutukseen "jotaan tarttis tehrä" -menetelmän mukaan. 

Tätä vaihetta elämme nyt ja olemme elävä lännen uppoamiseen  saakka.   

[inwell]

Uuden, vanhan ja arkipäivän rasismin lisäksi puhutaan myös rakenteellisesta rasismista, joka ilmenee mm. syrjintänä työmarkkinoilla, koulutuksessa, lainsäädännössä, monien eri instituutioiden ja viranomaisten toiminnassa jne.

Milloin ja mistä tämä rakenteellisen rasisimin käsitys on suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ilmaantunut? Miten ja mihin lähteisiin perustuen sen uskottavuutta on arvioitu Suomessa? Miten ja mihin lähteisiin perustuen siihen pohjautuvien yhteiskuntapoliittisten hankkeiden tuloksellisuutta on arvioitu?

Miten rakenteellisen rasisimin painottamiseen ja sen yhteiskunnallisen merkittävyyteen kriittisesti suhtautuvia näkemyksiä on huomioitu suomalaisessa keskustelussa? Ketkä ovat määritelleet tai mitkä ovat avainlähteet, joiden voi sanoa määritelleet suomalaisen rakenteellisen rasismin luonteen ja merkittävyyden?

Minä kuulin ensimmistä kertaa  käsitteen rakenteellinen rasismi taannoin YLE:n ohjelmissa. Sitä toistettiin erityisesti ohjelmissa Mundo ja Opettaja-TV. Usein sanojana oli ihka kotimainen mustalainen tai romaani hienommin ilmaistuna. Mutta myös joku opettaja-kouluttaja sitä hoki monikulttuurikasvatuksessaan. Alkuperää saa vain aavistella mutta onhan näitä keksitty. Monta vastaavaa käsitettä löytyy Hommawikistä.
Sellainen panee verenpaineen nousemaan koska siinä ihan selvästi syyllistetään perusteetta suomalainen valtaväestö ja erityisesti tällainen tavallinen VHM.

Minä syrjin siekailematta joitain romaaneja, jotkin niistä voisi polttaa tai laittaa jätepuristimeen puolestani, niin huonoja ovat. Paperin tuhlausta.

Rakenteellinen rasismi on varmaankin joskus 60- ja 70-luvuilla valtavirtaistunut ajattelutapa, joihin kuuluu kulttuurirelativismia, postkolonialismia ja muita vastaavia ajattelutapoja. Silloin käsittääkseni vähemmistöjen ja yleensä huono-osaisten oikeuksia alettiin huomioida vakavammin. Puuronen varmaan osaisi kuitenkin asiaan vihkiytyneenä laittaa tulemaan ainakin ne avaindokumentit, joiden varaan nykyinenkin ajattelutapa rakenteellisesta rasismista perustuu.

[Embo]

Samoin. Minä puhuisin syrjinnästä enkä ymmmärrä, miksi rasismi-käsitettä jatkuvasti lavennetaan. Kaikki väkivalta, huono käytös, kiusaaminen ja muu töpeksintä ei ole rasismia.

Totta puhut. Kun maahanmuuttajille jatkuvasti puhutaan suomalaisten rasismista, rakenteellisesta rasismista, kulttuurirasismista, ja mistä ikinä rasismista, heille itse asiassa tarjoillaan valmis tulkintakehys, johon voi sovittaa minkä tahansa vastoinkäymisen tai tilanteen. Tälläkin palstalla on kerrottu väärinkäsityksistä, joissa baaritiskillä sanottu sana "jägeri" ja kaupan kassalla sanottu sana "naapuri" on johtanut uhkaavaan tilanteeseen, jälkimmäisessä tapauksessa väkivaltaan. Sanat kun on tulkittu "neekeri"-sanaksi, mitä luultavimmin siksi, että maahanmuuttajalle on opetettu suomalaisten olevan rasisteja.

Pidetään siis rasismi rotusyrjintää tarkoittavana käsitteenä ja puhutaan muusta syrjinnästä sen oikealla nimellä, ja vastoinkäymisistä muuten vaan vastoinkäymisinä.

[Jouko]

Natsi-Saksassahan voidaan puhtaalla omalla tunnolla sanoa olleen rakenteellinen rasismi. Se oli ympätty valtion lainsäädäntöön. Sellainen oli myös voimassa Neuvostoliitossa, vaikka epävirallisemmin. Mutta entä tänä päivänä? Luulenpa että institutionaalista sortoa eli aitoa rasismia esiintyy nimenomaan Afrikassa ja Lähi-Idässä kauttaaltaan.

Minun mielestäni rasismi on viranomaisvallan väärinkäyttöä eikä vain satunnaisen kännisen örinää tai nettikirjoittelijan lipsahduksia.

[AuggieWren]

Natsi-Saksassahan voidaan puhtaalla omalla tunnolla sanoa olleen rakenteellinen rasismi. Se oli ympätty valtion lainsäädäntöön. Sellainen oli myös voimassa Neuvostoliitossa, vaikka epävirallisemmin. Mutta entä tänä päivänä? Luulenpa että institutionaalista sortoa eli aitoa rasismia esiintyy nimenomaan Afrikassa ja Lähi-Idässä kauttaaltaan.

Nykykeskustelussa rakenteellinen rasismi ei tarkoita lain nojalla tapahtuvaa syrjintää, vaan sellaista tilannetta, jossa lainsäädäntö ja käytännöt muodollisesti ja kirjaimeltaan toteuttavat yhdenvertaisuutta, mutta josta huolimatta joku etninen ryhmä on tosiasiallisesti huonommassa asemassa. Rakenteellinen rasismi on oikeastaan nykypäivään hienovaraisesti päivitetty termi, joka vastaa vähän samaa kuin muinoin "porvarin riistovalta".

Ihan puhtaaksi viljeltyä rasismia/syrjintää esiintyy nykyään lähinnä muualla kuin länsimaissa. Esim. sharian käyttöönotto tarkoittaa puhdasverisen rasismin hyväksymistä yhteiskunnan peruslähtökohdaksi silloin, kun se ei salli muita kuin kirjan uskontoja tai ateismia lainkaan ja asettetaan juutalaisuus ja kristinusko lähtökohtaisesti syrjittyyn asemaan. Äärimmilleen vietynä sharia on tuhoavaa rasismia, ts. tapetaan vääräuskoiset. Tätähän ei toki suomalainen rasismitutkija koskaan ääneen sano.

[Histon]

Ihan ensiksi on sanottava, että vaikka en ole kanssasi Vesa Puuronen välttämättä kovinkaan monesta asiasta samaa mieltä, arvostan kovasti sitä, että tulit tänne Homma-forumille keskustelemaan (olkoonkin vaikka työasioissa). Julkinen maahanmuuttokeskustelu on viime vuodet ollut lähinnä metakeskustelua keskustelijoista, ja toivottavasti pian päästäisiin keskustelemaan itse asioista. Vaikka sinulla tuntuukin olevan henkilökohtainen missio Jussi Halla-ahoa vastaan, on hienoa, että nostat esille myös joukon asia-argumentteja.

Nykyään keskeinen rasismin muoto on ns. uusi kulttuurirasismi, joka perustuu kulttuuristen erojen luonnollistamiseen ja eri ryhmien asettamiseen arvojärjestykseen erilaisten kulttuuristen eroavaisuuksien perusteella. Halla-ahon tapa puhua somaleista, muslimeista ja maahanmuuttajista on usein juuri kulttuurista rasismia. Lisäksi siihen kuuluu piirteitä arkipäivän rasismista, jota edustaa mm. hänen etnisistä ryhmistä käyttämänsä leimaavat käsitteet, kuten barbaarivalloittaja.

Mitä tarkoitat kulttuuristen erojen luonnollistamisella? Jos myönnät että arvot ja tavat eivät synny kulttuurisessa tyhjiössä (viitaten esimerkkeihisi tyttöjen sukuelinten silpominen jne), niin onko mielestäsi silloin väärin sanoa, että toiset kulttuurit ovat toisia parempia? Omasta mielestäni esimerkiksi valistuksen synnyttämät länsimaiset kulttuurit ovat keskimäärin parempia kuin naisia ja vähemmistöjä sortavat afrikkalaiset, arabi ja lähi-idän kulttuurit. Onko tämä mielestäsi rasismia? Mielestäni esimerkiksi arabi voi kuitenkin sopeutua halutessaan erinomaisesti esimerkiksi länsimaiseen kulttuuriin.

Halla-aho käyttää raiskaustilastoja väitteidensä perusteluina.  Hän  toteaa: "Tilastollinen yliedustus ei sinänsä ole uutinen. Väittelyä käydään siitä, miten sitä pitäisi tulkita. Onko kyseessä tilastoharha, vai raiskaavatko tietyistä kulttuuripiireistä tulleet henkilöt useammin kuin jotkut muut, esim. kantaväestön edustajat?" Kun arvioidaan Halla-ahon oletusta raiskausten kulttuurisidonnaisuudesta, on olennaista kysyä, ovatko tilastot, joita hän käyttää päättelynsä perustana, luotettavia. Elleivät ne ole luotettavia voi kysyä, mikä on hänen tarkoitusperänsä, kun hän käyttää tilastoja, jotka ovat epäluotettavia. Sen tiedon nojalla, mitä todella tapahtuvien raiskausten määristä ja poliisille ilmoitettujen raiskausten määristä on saatavilla, raiskaustilastot, kuten rikostilastot yleensäkin, ovat erittäin epäluotettavia siinä mielessä, että vain pieni osa todellisesta rikollisuudesta ilmoitetaan poliisille. Koska ei tiedetä raiskausten todellista määrää, ovat kaikki päätelmät jonkun ryhmän yli tai aliedustuksesta raiskaajina vailla luotettavaa tiedollista pohjaa. Poliisin tilastoista ilmenevät raiskaukset eivät ole edustava otos kaikista tapahtuvista raiskauksista.

Miksi sitten Halla-aho kirjoittaa raiskauksista. Käsittääkseni syynä on se, että hän käyttää tilastoja pönkittääkseen omaan ihmis- ja maailmankuvaansa sopivaa käsitystä maahanmuuttajista rikollisina, valloittajina ja barbaareina. Tämä on osa hänen poliittista ja ideologista maahanmuuttajavastaista kampanjaansa. Väärinkäyttämällä raiskaustilastoja Halla-aho pönkittää mustavalkoista ihmis- ja maailmankuvaansa. Halla-ahon maailmassa maahanmuuttajat ovat pahoja valloittajia ja petoja, suomalaiset taas ovat hyviä íhmisystäviä. Hänen maailmassaan maahanmuuttajat ovat valtaamassa Suomea, jota kuitenkin puolustaa puhtaiden ja virheettömien valkoisten suomalaisten miesten joukko etunenässään Halla-aho. Lieventävänä asianhaarana voi todeta, että Halla-aho ei ole yhteiskuntatieteilijä, joten voi olla, että hän ei ymmärrä käyttämiensä tilastojen epäluotettavuutta. Mutta maailmankuvastaan ja sen levittämisestä hän on silti vastuussa.

Miten perustelet tarkemmin Halla-ahon käyttämien raiskaustilastojen epäluotettavuutta, eli millä perusteella ajattelet että kantasuomalaisten miesten osuus piiloon jäävistä raiskauksista olisi merkittävästi suurempi kuin maahanmuuttajamiesten? Silloin kun n=riittävän suuri luku (kuten raiskaustuomioiden kohdalla varmasti on kun huomioidaan pitkän ajan tilastot) on täysin oikeutettu johtopäätös, että maahanmuutajamiehet raiskaavat huomattavasti todennäköisemmin kuin kantasuomalaiset miehet. Myöhemmin itse asiassa myönnät tämän itsekin, kun sanot ettei esimerkiksi käsitykset naisten asemasta synny kulttuurisessa tyhjiössä, ja ehdotat maahanmuuttajamiehille kohdennettua tasa-arvo- (voinko sanoa kulttuuri?) valistusta.

Poliitikkona käytän hyväkseni tutkimusteni avulla saamaani ymmärrystä maailmasta. Kaikki se tieto, kuten muukin tutkimustieto on muidenkin poliitikkojen saatavilla mutta liian harvat käyttävät tutkimustietoja. Poliitikkona käytän tietysti myös muita tutkijan ammattiini kuuluvia taitoja, kuten olennaisen erottamista epäolennaisesta, tilastojen ja muiden tietojen luotettavuuden arviointia jne. 

Ymmärrän että sosiologia on poliittinen tiede siinä mielessä, että tutkimuksen kohteet ovat monesti poliittisia, mutta ymmärrätkö ollenkaan niitä ihmisiä, jotka sanovat että olisit sosiologian tutkijana uskottavampi, jos et osallistuisi itse aktiivisesti politiikkaan?

Humanitaarista maahanmuuttoa (kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat) ei ole syytä vähentää. Ihmisiä tulee kuitenkin pyrkiä auttamaan ensisijassa heidän kotiseuduillaan tai jos he ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan, naapurimaissa. Yhtenä länsimaista Suomella on vastuu muun muassa maailmankaupan epätasapainon synnyttämistä talousongelmista kehitysmaissa. Suomen tulisi pyrkiä aktiivisesti edesauttamaan näiden ongelmien ratkaisemista kansainvälisesti. Huoltosuhdetta Suomessa ei paranna se, että kotouttamispolitiikka hoidetaan niin huo0nosti, että suuri osa maahanmuuttajista ei työllisty. Yhteiskunnan rakenteellisen ja muun rasismin vuoksi maahanmuuttajanuoret syrjäytyvät koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Rasimsin vastustaminen on siis tärkeätä myös huoltosuhteen parantamisen näkökulmasta.

Koska resurssit ovat aina rajaliset ja monilla pakolaisleireillä on huutava pula paitsi peruselintarpeista niin etenkin terveydenhuolto- ja koulutuspalveluista, niin eikö globaalin kärsimyksen vähentämisen näkökulmasta olisi järkevämpää lopettaa miljoonia (miljardeja?) maksava humanitäärinen maahanmuutto, ja kohdentaa nämä resurssit tehokkaammin?

Hyvää tiistai päivää.

Sinulle myös.

[Roope]

Kiitos vastauksesta. Tekisi mieli kommentoida moniakin kohtia, mutta rajoitan omaan kysymykseeni.

Olemme valinneet tutkimuskohteeksi äärioikeistolaiset järjestöt, koska Euroopan maista esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Tanskassa, Hollannissa, Kreikassa, Unkarissa ja Ruotsissa on kannatukseltaan vakavasti otettavia äärioikeistolaisia puolueita. Näissä maissa ei ole (Kreikkaa lukuun ottamatta) vastaavan suuruisia (parlamenttivaalien tuloksilla mitattuna) äärivasemmistolaisia puolueita. 

Eli äärivasemmistolaisia järjestöjä ei ole otettu tutkimuskohteeksi sillä perusteella, että niissä maissa, joissa ne vaikuttavat, ei ole kannatukseltaan vakavasti otettavia äärivasemmistolaisia puolueita. Mielestäni tämä on silkkaa semantiikkaa, kun esimerkiksi Saksassa vasemmiston ja vihreiden johtotasolla sympatisoidaan autonomeja ja Antifaa, ja jaetaan yhteisiä poliittisia tavoitteita. Kreikan Syrizan sisällä vaikuttaa todella äärimmäistä vasemmistoa. Saksan Verfassungsschutz tutkii Die Linken yhteyksiä ääriryhmiin.

Mitkä ovat siis ne yhteiset kriteerit, joilla äärioikeistolaiset ekstremistiryhmät voidaan liittää (ääri)oikeistolaisiin puolueisiin, mutta (ilmeisesti) ainuttakaan väkivaltaista äärivasemmistolaista ekstremistiryhmää ei voida liittää (ääri)vasemmistolaisiin puolueisiin tai muunlaiseen poliittiseen vaikuttamiseen? Molemmilta puolilta kun voidaan haluttaessa kaivaa yhteyksiä niin tavoitteiden, tuen kuin ihmistenkin tasolla. Pari kesää sitten Rekolassa tehdyllä junaverkon turvalaitekopin tuhopoltolla haluttiin tekijöiden ilmoituksen mukaan osoittaa tukea muun muassa Vapaa liikkuvuus -verkoston romaniprojektille, jossa tärkeimmät aktivistit (Dan Koivulaakso, Katja Tuominen jne.) ovat tuttuja myös Vasemmistonuorten toiminnasta.

Breivik-viittauksesi perusteella olet varmaankin samaa mieltä, että viattomien vahingoittaminen tai ministeriön pommittaminen on sekin poliittista vaikuttamista. Poliittinen terrori aina on. Tässäkin mielessä esimerkiksi Kreikan kommunistisolut, Hollannin RaRa (ei aktiivinen, mutta saanut uutta kannatusta), etelä-eurooppalainen FAI ja ympäri Eurooppaa mellakoiva Antifa ovat aivan varmasti jo sinällään tutkimisen arvoisia poliittisia vaikuttajia, kuten myös niiden yhteydet vasemmistopuolueisiin.

Uusimman Europolin tilaston mukaan Euroopassa ei tapahtunut yhtään äärioikeistolaista terroritekoa, kun taas äärivasemmistolaisia ja anarkistia terroritekoja tapahtui kymmeniä. Tämä ei kerro muuta kuin sen, että Europolin tilastotkin ovat hyvin epätäydellisiä.

Kyllä se mielestäni kertoo valitettavasti sen, että sinä valikoit tilastoista vain ne piirteet, jotka sinua miellyttävät (vrt. Halla-aho-kritiikkisi ja seuraavat rivisi alla), ja kiistät epämiellyttävät faktat.

Tosiasia on se, että Euroopan viimeaikaisen historian pahin terroriteko (Breivik) liittyi äärioikeistolaiseen ideologiaan. Saksassa uusnatsit ampuivat 10 maahanmuuttajaa, Ruotsissa yksi maahanmuuttajien vastustaja ampui useita ihmisiä.

Olen tietoinen noista kaikista tapauksista, mutta tämä meni taas ohi alkuperäisestä kysymyksestäni. Ihmettelin, mihin perustuen voit - noiden kymmenien terroritekojen jälkeenkin - todeta vain äärioikeiston vaaralliseksi ja tutkimisen arvoiseksi? Eli mihin tilastoihin käsityksesi eri eurooppalaisten ääriryhmien vaarallisuudesta sitten perustuu, jos kerran lyttäät noin suoraviivaisesti jopa Europolin tilastot?

Jos se on sinulle helpompaa, voit esittää nämä asiat ilman sen kummempia selittelyjä suoraan tutkimussuunnitelmasta. Tiedot tuskin ovat salaisia, vaikka tutkimussuunnitelma ei julkinen olisikaan.

[Vikasietotila]

...

Hei Vesa Puuronen,

vaikka en erityisesti lämpene näkemyksillesi tai maailmankatsomuksellesi, arvostan erittäin paljon sitä että tulit tänne kommentoimaan ja keskustelemaan. Tämä on suoraselkäistä ja arvostettavaa toimintaa, tästä minä pidän. Toivottavasti nähdään asiallista keskustelua.

[Ajattelija2008]

Sana "äärioikeisto" on mielestäni propagandistinen sana, jolla vasemmisto yrittää kytkeä muun muassa kansallissosialistit oikeistoon. Mielestäni oikeistoon kuuluvat esimerkiksi USA:n republikaanipuolue ja Suomen Kokoomus. Oikea sana näille Vesa Puurosen luettelemille liikkeille olisi "äärinationalismi" tai "äärirasismi". Eli yliopistotutkijoiden pitäisi lopettaa sanan "äärioikeisto" viljeleminen. Tutkijalle ei sovi poliittisen propagandan tekeminen.