Vesa Puuronen -keskusteluketju

[AuggieWren]

Höpinä rakenteellisesta rasismista Suomessa perustuu premissiin, jonka mukaan kaikki etniset ryhmät pärjäävät yhtä hyvin ilman rasismin vaikutusta. Se ajatus siis sivuuttaa täysin mm. opintojen merkityksen erilaisen arvottamisen eri kulttuureissa yms. Suomalaisilla tutkijoilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia hahmottaa korrelaation ja kausaliteetin eroja. Rakenteellinen rasismi esitetään selittävänä tekijänä ilman mitään syy-seuraus-suhteen todistamista. Ei ihme, että moni ei ota tuollaista tieteilyä kovin vakavasti.

Löytyyköhän Suomesta ainoatakaan "tiedeyhteisön" hyväksymää rasismi- ym. tutkimusta, jossa hypoteesi syrjinnän olemassaolosta olisi tutkimustulosten nojalla kumottu? Ja varauksetta, ilman ad hoc -selittelyjä. Se vähä, mitä näitä olen selaillut, on ainakin itselleni osoittanut, että ei ole sellaista älyllistä silmänkääntötemppua, joihin näitä tutkimuksia tekevät eivät sortuisi, mikäli on merkittävä vaara siitä, että tutkimus ei osoita syrjintähypoteesia oikeaksi. Ja jos jostain kummasta syystä hypoteesi "paha x johtuu syrjinnästä y" todetaankin tutkimusaineiston nojalla vääräksi, liitetään siihen vähintään varaus siitä, että "paha x tässä tapauksessa johtuukin syrjinnästä z".

[Whomanoid]

Jos tutkija tutkii rasismia, silloin sitä on olemassa. Jos jossain ei näytä olevan rasismia, se johtuu siitä, että sitä ei ole vielä tutkittu oikeilla käsitteillä.

[Embo]

Rakenteellinen rasismi näkyy esimerkiksi Suomessa siten, että ei-kantasuomalaiset henkilöt työllistyvät huonommin, heidän koulumenestyksensä on valtaväestöä huonompi, ammatillinen asemansa ja palkkatasonsa alhaisempi jne.

Havainnot toki ovat tosia, mutta selitys ontuu. Rakenteellinen rotusorto ei mitenkään voi olla syynä, sillä...

On tietysti selvää, että kouluttamattomat, luku- kirjoitus- ja kielitaidottomien maahanmuuttajien työllistyminen olisi vaikeaa, vaikka rasismia ei olisikaan. 

Niin. Ei se ole vaikeaa, se on mahdotonta. Ihmisissä on eroja, ja nämä erot tulevat väkisinkin esille yhteiskunnassa, kuten itsekin huomasit. Selityksenä rasismi on heikko, sillä missään ei kuvata sitä mekanismia jolla mm. maahanmuuttajanuorelle annetaan huonompi arvosana samasta koulusuorituksesta kuin kantaväestölle. Ei tällaista mekanismia ole olemassakaan, niinpä syynä ei voi olla rotusorto.

Toinen syy siihen, että selitystä huono-osaisuuteen ja rasismiin etsitään rakenteista yhteiskuntatieteissä on ajatus, että ihmiset ovat periaatteessa tasa-arvoisia ja kykenevät menestymään yhteiskunnassa jos siihen tarjotaan mahdollisuus.

Totta, kukin kykyjensä mukaan, jos mahdollisuudet ovat yhteneväiset.

On yhteiskunnan tehtävä tarjota tasavertaiset mahdollisuudet ihmisille. Tärkein tapa mahdollistaa tasavertaisia mahdollisuuksia koko yhteiskunnan mitassa, on tulojen uudelleenjako progressiivisen verotuksen kautta. Jos ihmisille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuuden ja silti tosiasiassa erilaisten prosessien tulokset osoittavat, että mahdollisuuksien tasa-arvo ei johda tulosten tasavertaisuuteen, voidaan syytä etsiä joistakin yhteiskunnan rakenteellisista tasa-arvon esteistä. Yksi tällainen este on rasismi. 

Boldaus minun. Ei mahdollisuuksien tasa-arvo voi koskaan johtaa tulosten tasavertaisuuteen, sillä mahdollisuuksien tasa-arvo jo luonteensa mukaisesti tuo esiin yksilöiden väliset erot! Rasismi ei ole hyvä selitys tulosten eriarvoisuudelle, jos mahdollisuuksien tasa-arvo on saatu aikaan.

[Sami Aario]

Esim. USA:ssa tunnetusti on valtavia eroja eri etnisten ryhmien opintomenestyksessä. Paras ryhmä on kuitenkin vähemmistö, kuten myös huonoin. Näin ollen rakenteellista rasismia ei voi käyttää selityksenä.

Voisin esittää "rakenteellisen rasismin" kanssa kilpailevana hypoteesina, että erinäisten vastoinkäymisten liiallinen selittäminen rasismilla lannistaa tiettyjen vähemmistöjen edustajia: Miksi edes pitäisi yrittää, kun rakenteissa piilevä rasismi kuitenkin estää oman menestymisen? Lisäksi mahdollisista omista virheistä oppiminen vaikeutuu, jos valmis syyllinen on jo tarjolla "rakenteellisen rasismin" muodossa.

[cassius ali]

Vesa haluaa todistaa, että olemme rasisteja. Ei hänen sitä tarvitse todistaa. Itse ainakin myönnän olevani rasisti Vesan antamilla kriteereillä. Minusta rodullisia eroja on olemassa ja toiset kulttuurit ovat huomattavan vastenmielisiä, joten niiden tapoja ei tarvitse suvaita. Omilla kriteereilläni en ole rasisti, vaan vain havannoin maailmaa ja teen sen pohjalta päätöksiä sen suhteen mikä olisi Suomelle parasta. Ja kun täällä foorumilla ollaan, niin maahanmuuton rajoittaminen näiden ei-toivottojen ryhmien osalta olisi Suomelle erittäin positiivinen juttu.

Tässsä aletaan pikkuhiljaa lähestyä villakoiran ytimen keskeisempiä pääperiaatteita.

Puuronen oli stalinisti-taistolainen. Ja stalinisti-taistolaiset toitottivat suureen ääneen kommunismin tieteelliseen ajatteluun perustuvaa ylivoimaista ihanuutta ja neuvosto-bolseviikkien demokraattisen ihannevaltion erinomaisuutta niinkauan, kun he katsoivat siitä olevan itsellensä hyötyä (nimittäin lukemattomat aateveljet luikahtivat turvallisiin ja tuottoisiin valtionvirkoihin juuri poliittisin perustein).

No ehkä Puuronen hiukan myöhästyi siinä lihavien poliittisten virkojen isojaossa, kun suuret ikäluokat olivat jo edeltä ennättäneet viedä parhaat paikat. Ja kohtapa siinä sitten koko kommunismi romahtikin omaan mahdottomuuteensa ja kun rahoitus sieltä neukkulasta tyrehtyi niin taistolainen liikekin romahti samantien eikä Puuronsenkaan enään hyödyttänyt huutaa kommunismin nimeen.

Mutta nyt 2000-luvulla Puurosen täytyi keksiä jotain uutta. Ja niinpä hänelle on nyt hyödyllistä huutaa hillittömän sääntelemättömän maahanmuuton ja monikulttuurisuuden eli mokutuksen nimiiin ja yrittää kaikin mahdollisisin keinoin, omakeksimin fraasein, termein ja hokemin hakea, todistella ja osoitella rasismia ja äärioikeistolaisuutta  kurkistelemaassa vähintään joka toisen nurkan takana uhkaamassa jälleen sitä niin ylivoimaista ihanuutta, joka tällä kertaa mokutuksen kautta olisi meille avautuva. Ja tietenkin hänen oma hyötynsä on olla itse tutkimassa tuota omakeksimäänsä rasismia ja mitä enempi hän sitä löytää, niin sitä paremmat mahdollisuudet hänellä tietysti on saada rasismitutkimuksillensa rahoitusta.

Ja tuo taistolais-äärikommunistinen vaihe ei Purosellakaan ole suinkan mennyt hukkaan, sillä itsekeksityt viholliset ja uhkakuvat olivat taistolaisille ja bolseviikeillekin hyvin yleinen temppu kansan jakamisessa vuohiin ja lampaisiin. Samaten oli stalinistisille äärikommunisteille hyvin tyypillistä tuo omaperäinen demakogia, fraseologia, terminologia ja kaikkien totuuksien suhteellisuus ja niiden yhdistäminen joksikin ihmeelliseksi pseudotieteellis-sosiologiseksi oppirakennelmaksi ja siitä muodostuneen puurovellin loputon jauhaminen ja pyörittäminen puhemyllyissä ja puppugeneraattoreissa. Missä myllyssä ei sitten loppujen lopuksi ollut mitään muuta sisältöä eikä tarkoitusta, kuin  bolseviikkipuolueen oman vallan ylläpito ja vahvistaminen ja kaikkien muiden vaientaminen.

Eihän siinä Puurosen puhemyllyssä oikeastaan mitään muuta ongelmaa, mutta kun sen polittisena tavoiteena näyttää olevan sananvapauden rajoittaminen sellaisilta alkuperäistä  suomalaisuutta edustavilta ihmisiltä, jotka Puuronen kokee poliittisiksi vastustaajikseen ja jotka ovat rohkeasti uskaltaneet avata suunsa sellaisen yhteiskunnalisen ilmiön, kuin maahanmuuttopolitiikan yhteydessä esiintyvien yhä lisääntyvien epäkohtien käsittelyyn ja korjaamiseen, missä näillä rohkeilla henkilöillä on jo useammissakin demokraatisissa vaaleissa osoittautunut olevan varsin vankka suomalaisten ihmisten tuki takanaan.

Ja se mikä tässä kaikkein eniten ihmetyttää on se, että miksi jokin yliopisto on lähtenyt rahoittamaan jotain näin selkeästi poliittista hanketta. Kun yleensä tällaisten poliittisten projektien rahoittaminen pitäisi olla poliittisten puolueiden tehtävä.
   

[Embo]

Puuronen oli stalinisti-taistolainen. Ja stalinisti-taistolaiset toitottivat suureen ääneen kommunismin tieteelliseen ajatteluun perustuvaa ylivoimaista ihanuutta

Marxismi-leninismi oli sisäisesti ihan koherentti oppijärjestelmä, samoin kuin dialektinen materialismi. Kyllä ne sisältäpäin tarkasteltuina olivat todella loogisia ja huolellisesti rakennettuja systeemejä. Niissä oli vain sellainen perustavaa laatua oleva vika, että ne eivät olleet yhtäpitäviä todellisuuden kanssa, vaikka ne yrittivät todellisuutta selittää.

[elven archer]

Voisin esittää "rakenteellisen rasismin" kanssa kilpailevana hypoteesina, että erinäisten vastoinkäymisten liiallinen selittäminen rasismilla lannistaa tiettyjen vähemmistöjen edustajia: Miksi edes pitäisi yrittää, kun rakenteissa piilevä rasismi kuitenkin estää oman menestymisen? Lisäksi mahdollisista omista virheistä oppiminen vaikeutuu, jos valmis syyllinen on jo tarjolla "rakenteellisen rasismin" muodossa.

Minusta tuo on uskottava osaselitys, koska tuo ilmiö tulee niin selvästi silmille jo populaarikulttuurin ja asia- tai viihdeohjelmien kautta. Se on eräänlainen itseään toteuttava profetia. Siksi en toivo Suomeen samanlaista marttyyrihenkeä, mutta valitettavastihan tietyt tutkijatkin sitä oikein lietsovat. He antavat ihmisille tekosyyn epäonnistua ja latistavat motiivia edes yrittää. Tosin minusta tuntuu mitään ryhmiä nimeämättä, että meillä on jo tuota uhrimentaliteettia turhan paljon. Toivottavasti se nyt ei enää lisäänny. Jos, ja kun, suomalaista yhteiskuntaa syytellään käytännössä suorastaan poikkeuksellisen rasistiseksi, niin se on karhunpalvelus monelle. Päinvastoin pitäisi kannustaa korostamalla meidän yhteiskuntamme maailman mittakaavassa poikkeuksellista mahdollisuuksien tasa-arvoa.

[Mursu]

Hei Vesa!

Kiitokset asiallisista ja näin äkkipäätään asiapitoisista kommenteista.

Se, että somalit (jos sellaisesta ryhmästä on mielekästä puhua) menestyvät huonosti monissa maissa, selittyy minun näkökulmastani sillä, että kaikissa länsimaissa, johon somaleita on muuttanut, vallitsee samantyyppinen hierarkinen rotujärjestelmä, jossa somalit asetetaan alimmiksi. Heihin kohdistuu muita ryhmiä enemmän rasismia, mikä ehkäisee heidän menestymisensä yhteiskunnassa. Suomi ei tässä suhteessa ole mikään erikoisuus maailmassa. Suomessa on rasismia niin kuin on kaikkialla muuallakin maailmassa, mukaan lukien Afrikassa ja Aasiassa.

Rasismi on suvaitsevaisilla samassa asemassa kuin perisynti kristityillä. Sitä on kaikilla, mutta toisilla enemmän ja sitten heitä voi hyvinkin rankasti tuomita tästä. Koska kaikilla on, ei haittaa vaikka itse narahtaisi rasismista. Siitä saa vain lisävauhtia muiden tuomitsemiseen. Kristityt toimivat juuri samoin synnin suhteen. Ei olekaan sattumaa, että tämä nykyinen antirasismi on syntynyt post-kristlllisessä lännessä.

[elven archer]

Vesa haluaa todistaa, että olemme rasisteja. Ei hänen sitä tarvitse todistaa. Itse ainakin myönnän olevani rasisti Vesan antamilla kriteereillä. Minusta rodullisia eroja on olemassa ja toiset kulttuurit ovat huomattavan vastenmielisiä, joten niiden tapoja ei tarvitse suvaita.

Niin, hänen kriteereillään. Ne ovatkin kummalliset kriteerit.

Kulttuuri ei ole rotu, vaan mielen kollektiivista ohjelmointia. Ihmisiin ei vain laiteta softaa sisään niin kuin tietokoneisiin, vaan ajatuksia. On täysin kestämätön ajatus, että pohjimmiltaan ajatusten kokoelmaa ei voitaisi arvostella ja arvottaa verrannossa muihin vastaaviin. Ihan kuin jokainen ajatusten yhdistelmä, jokainen maailmankatsomus, olisi yhtä hyvä. Mutta ajatus kulttuurirasismista on juuri tuota. Ilmeisesti se ei kuulosta noin hölmöltä pelkkänä sanana, vaikka auki purettuna tuotahan se tarkoittaa.

Minä en arvosta pätkääkään esim. natsien tai talibanien kulttuuria. Jos sillä verukkeella joku haluaa huudella minulle rasismista, niin siitä vain. Toisin kuin esim. edellä mainituissa kulttuureissa meillä on melko hyvä sananvapaus, vaikka eräät tahot sitä niin kovasti vihaavatkin ja haluavat sen alas ajaa.

[Marko Parkkola]

Hieman pohdintaa tuosta sosiaalisesta rasismista vai mitä se olikaan.

Käsitin, että tällaisen ihmisryhmä voisi muodostaa ihmiset yli valtio-, kulttuuri- tai jopa roturajojen (käytän nyt termiä rotu, koska se on helposti ymmärrettävä). Esimerkiksi yhtenä ryhmänä voisivat olla Itä-Euroopan romanit, vaikka tosin heillä on melko samanlainen kulttuuri asuinmaasta riippumatta.

Tällaisessa määrittelyssä tulee eteen ongelmia, mikäli näiden ryhmien dissaamista yritetään rikoslailla rangaista. Rikoslain kiihoituspykälä on (väitetysti) tehty suojaamaan vähemmistöjä. Tässä uudenlaisessa kulttuurisessa rodussa vähemmistön edustaja saattaakin löytää itsensä yhtäkkiä samasta ryhmästä enemmistön edustajan kanssa. Kävisikö sitten niin, että vain teot tämän ryhmän niitä henkilöitä kohtaan, jotka kuuluvat jotain muuta kautta vähemmistöryhmään, tuomittaisiin.

Tällainen ryhmittely alkaisi muodostamaan myös helvetillisiä matriiseja, kun ihminen voi jotain kulttuurista rotua kautta kuulua vaikka kuinka moneen ryhmään. Minulla onkin sellainen kutina, että näitä ryhmiä ei itseasiassa ajatellakaan edes muodostuvan näin, vaan ihmisiä laitettaisiin ryhmiin vain silloin, kun se on poliittisesti sopivaa. Esimerkiksi perussuomalainen ja somali samassa ryhmässä ei toimisi, vaikka jollain kulttuurisella piirteellä voisivat yhteen sopiakin. Perussuomalainen jäisi ilman rikoslain suojaa tällaisessa tapauksessa.

Koko systeemi kuulostaa täysin mielivaltaiselta.

[Marko Parkkola]

Vastarintaliikkeen mainoksesta rikosilmoitus

Suomen Vastarintaliikkeen mainoksesta on tehty rikosilmoitus. Otsikolla "Nyt riittää maahanmuuttajarikollisuus!" jaettavassa mainoksessa kerrotaan Varissuolla tapahtuneista rikoksista ja vaaditaan tunnustamaan, että Turussa on maahanmuuttajaongelma.

Mainosta oli jaettu postiluukkuihin ja -laatikoihin Varissuon alueella. Mainoksen saanut turkulaismies tuohtui mainoksesta niin paljon, että teki siitä rikosilmoituksen. Hän pyytää poliisia tutkimaan, ovatko lehtisen levittäjät syyllistyneet rikokseen mainoksellaan.

Nyt nähdään pitävätkö Puurosen käsitykset kulttuurisesta rodullistamisrasismista paikkaansa. Kyseessähän ei normaalin järjen mukaan voi olla rikos, sillä maahanmuuttajat eivät ole ihmisryhmä. Mikäli taas asia päätyy edes esitutkintaan, edellinen pohdintani ihmisryhmien mielivaltaisesta rakentelusta pitää paikkaansa.

[Haplotaxida]

Pitkään mietin, että viitsinkö osallistua tähän keskusteluun. Vaikka sanavarasto (työkalut) on sinänsä yhteinen, niin sanojen merkityksissä ja käsitteistössä olevat erot tuntuvat kovin suurilta (käyttötavat eroavat). Seuraavista lainauksista silti muutama huomio, joita jäin pyörittelemään mielessäni:

Lisäksi se kertoo että "ihmiskunta luontaisesti jakaantuu eri kulttuureihin". Eri kulttuureihin jakaantuminen on paikkansapitävää mutta luonnollista se ei ole vaan tulosta kulttuurien eriytymisestä sosiaalisissa prosesseissa ja historiallisesti.

Sosiaalisia rotuja tuottavat erilaiset rodullistamisen mekanismit, jotka tuottavat rodullistettuja ryhmiä eli sosiaalisia rotuja. Nykyisen kulttuurirasismin aikakaudella kulttuuristen piirteiden luonnollistaminen on yksi rodullistamisen mekanismi. Kulttuuristen piirteiden luonnollistaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että somalimiesten katsotaan kulttuurinsa vuoksi raiskaavaan suomalaisia naisia.  Tällöin kulttuurin katsotaan luonnonvoiman (sukupuolivietti) tavoin johtavan raiskauksiin. Kulttuurin luonnollistamista on myös käsitys, että Suomessa on luontojaan yksi kulttuuri ja että joissakin muissa maissa on luontojaan jonkin toisenlainen kulttuuri, ja että on luonnotonta sekoittaa kulttuureja. Kaikenlaiset yritykset selittää rotujen väliset ristiriidat tai rasismi esimerkiksi sillä, että eri ryhmien jäsenet luontojaan suosivat oman ryhmänsä jäseniä ja ovat epäluuloisia muiden ryhmien jäseniä, ovat kulttuurin luonnollistamista jne.

Luonnollisuus ja sen vastinpari luonnottomuus lienevät rakkauden ja totuuden jälkeen eräitä väärinkäytetyimpiä sanoja, mistä esititkin muutamia selkeitä esimerkkejä, mutta toisaalta vaikuttaisi siltä, että käsittelet kulttuuria ja siinä samalla ikään kuin ihmistäkin lähtökohtaisesti luonnottomana, luonnosta irti olevana ilmiönä - oikaise, jos olen perustavanlaatuisesti väärässä. Omaan kielen käyttööni tuollainen erottelu ei oikein istu. Itse näkisin, kaikesta mahdollisesta väärinkäyttämisestä huolimatta, että kulttuuria (ja sen monimuotoista haarautumista, yhtä lailla kuin niiden toisiinsa lomittumista ja sulautumistakin) voi luontevasti pitää ihmisen evoluution hyvin luonnollisena jatkeena  (siinä missä muillakin eläimillä sitä orastavasti esiintyy, ollen jatkumoa) ja siten itsestäänkin omalla tavallaan luonnollisena. Tämän ei tarvitse sisältää minkäänlaista rodullistamista ja vielä vähemmän mitään yksilötasolle vietyä leimakirvestä.

Tämän kaltaiseen ajatteluun liittyen, niin mitä mieltä olet tästä seuraavasta pätkästä?

Ajatus on usein ollut, että eläimet ovat "toisessa todellisuudessa" ihmisiin nähden: eläimet ovat luonnon olioita, ihmiset kulttuurin. Luonto puolestaan on mielletty jopa kulttuurin vastakohdaksi. Kulttuurin ollessa ajattelun, moraalin ja yksilöllisyyden areena, on luonto mekanismien, kausaalisten lakien ja kokonaisuuksien sanelema. Luonto noudattaa ennaltamäärättyjä mekanismeja, jotka perustuvat vailla moraalia oleviin "luonnon lakeihin", ja joiden puitteissa eliöt ovat yksilöiden sijaan osa lajeja ja ekosysteemejä. Tämä heijastuu eläinkuvaan. Eläinten "kuuluu" seurata mekaanisia viettejä, luonnon armottomia lakeja, ja olla alisteisia lajin hyvinvoinnille – eläimet eivät omaa mentaalisia tiloja tai ole yksilöitä, eikä moraali liity niiden kohteluun. ..

- Eläinten moraalinen arvo (Animalia)

Lajin sisäisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja konflikteja esiintyy eläinmaailmassa, josta seuraavassa varsin havainnollinen ja brutaali videopätkä geneettisten lähisukulaistemme käytöksestä. Rasismilla lienee evolutiivisessa katsantotavassa hyvin pitkät juuret. Ei  herkimmille:

Sir David Attenborough narrates this violent and bloody natural history video recording the disturbing scenes of a real Chimpanzee territorial attack. Truly amazing scenes from BBC natural history epic, 'Planet Earth'.

- Violent chimpanzee attack - Planet Earth - BBC wildlife

Vaikka sellaisen luonnollistamisen (esim. evoluutiopsykologian) kautta voikin osaltaan yrittää ymmärtää myös ihmisiä ja ihmisten maailmaa, niin sillä luonnollisuudella (vaihtoehtoisesti tähän voi laittaa käsityksen perisynnistä, joka omalla tavallaan luonnollistaa ihmisen olemusta ja käytöstä) ei kuitenkaan pidä yrittää oikeuttaa väkivaltaa ja hyväksymään epäkohtia luonnollisena tilana, ja olla pyrkimättä parempaan yhteiskuntaan ja maailmaan, että itseensä. Silloinhan katsoisimme vain taaksepäin.

[cassius ali]

Puuronen oli stalinisti-taistolainen. Ja stalinisti-taistolaiset toitottivat suureen ääneen kommunismin tieteelliseen ajatteluun perustuvaa ylivoimaista ihanuutta

Marxismi-leninismi oli sisäisesti ihan koherentti oppijärjestelmä, samoin kuin dialektinen materialismi. Kyllä ne sisältäpäin tarkasteltuina olivat todella loogisia ja huolellisesti rakennettuja systeemejä. Niissä oli vain sellainen perustavaa laatua oleva vika, että ne eivät olleet yhtäpitäviä todellisuuden kanssa, vaikka ne yrittivät todellisuutta selittää.

Noniinojoo, Marxin/Engelsin tieteellisyydestä voidaan ehkä keskustella, mutta Marxismi-Leninismin tieteellisyydestä ei.

Marx/Engels esittivät kyllä merkittäviä sosiologis-filosofisia teorioita ihmisen ja yhteiskunnan historiallisesta kehittymisestä materiaalisen ympäristön ja tuotantosuhteiden tuloksena, ja niitä teorioita ehken vielä nykyäänkin voidan pitää jotenkin käyttökelpoisina teoreettisten keskustelujen lähtökohtina sosiologisten tieteiden piirissä. Olihan heillä kyllä tietenkin oma vallankumouksellinen poliittinenkin agendansa, jota pyrkivät teoksillaan ajamaan, ja  niiden käytännön lopputulokset ilmenivätkin sittemmin lähinnä Länsi-Eurooppalaisen reformistisen sosiaalidemokraattien liikkeen syntynä ja mikä tärkeintä, toimintana yhtenä puolueena muiden puolueiden joukossa markkinataloutta harjoittavissa monipuolue-demokratioissa, ja sen vaikutukset näkyy vielä nykyäänkin Eurooppalaisessa politiikassa.

Mutta kun siihen mukaan liitetään Leninin nimi Marxilais-Leniniläisyydeksi, niin silloin ei enään puhuta mistään oikeasta tieteellisyydestä, vaan silloin puhutaan puhtaasta ja häikäilemättömästä yhden vallankumouksellisen puolueen diktatorisesta valtapolitiikasta, johon on päälleliimattu Marxin nimi aina silloin kun sen on katsottu siihen mukavasti sopeutuvan ja aina silloin kun se ei ole valtapolitiikkaan sopeutunut, niin se on vain jätetty kylmästi siitä poies.

Lenin ei ollut mikään tiedemies, ei filosofi, eikä edes tutkija. Hän oli puhtaasti ammattivallankumouksellinen, joka ainoa tavoite oli pyrkiä vallankumouksen kautta tuhoamaan porvarillinen yteiskunta eikä siinä touhussa ollut tieteellä mitään muuta tekemistä, kuin antaa Marxin nimen kautta hämäyksen vuoksi pikkuisen savuverhoa.  Tämän on monetkin todelliset tiedemiehet osoittaneet jo moneen kertaan, yhtenä viimeisempänä esimerkkinä emeritusprofessori Osmo Jussila 2012: "Neuvostoliiton tragedia, utopiasta vankileirien saaristoksi".

Leninin lahjakkuus oli agitaatiossa, propagandassa ja periksiantamattomassa häikäilemättömyydessä. Venäjän pystynlahonneen keisarinvallan sortumisen jälkeisissä  sekasortoisissa oloissa valtiovalta jäi ajelehtimaan kaduille ja Leninin johtamat bolseviikit olivat riitävän valppaita ja röyhkeitä kaapatakseen sen haltuunsa. Olihan heillä tietenkin takanaan myös riittävä määrä kivääreitä ja pistimiä matruusien, sotilaiden ja punakaartilaisten käsissä. Ja kun bolseviikit kerran olivat saaneet otteen vallan kahvasta, niin eivät he siitä enään luopuneet, vaan rakensivat kommunistipuolueen diktatuurin, joka hyvin nopeasti pyyhkäisi syrjään kaikki muut puolueet ja hallitsi yli 70 vuotta ennennäkemättömän verisellä terrorilla.

Ja tuota samaa sosiologisen tieteellisyyden valhekaapua, kuin Marxilais-Leniniläiset bolsevikitkin käyttivät, näkyy ex-marxilainen poliitikko "tutkija" Puuronenkin käyttävän nimitellessään ja leimatessaan poliittisia vastustajiaan milloin milläkin omakeksimillään fraaseilla, puhtaasti vain saadakseen siitä itsellensä jotain poliittista hyötyä.

[Tuomas3]

Puuronen oli stalinisti-taistolainen. Ja stalinisti-taistolaiset toitottivat suureen ääneen kommunismin tieteelliseen ajatteluun perustuvaa ylivoimaista ihanuutta

Marxismi-leninismi oli sisäisesti ihan koherentti oppijärjestelmä, samoin kuin dialektinen materialismi. Kyllä ne sisältäpäin tarkasteltuina olivat todella loogisia ja huolellisesti rakennettuja systeemejä. Niissä oli vain sellainen perustavaa laatua oleva vika, että ne eivät olleet yhtäpitäviä todellisuuden kanssa, vaikka ne yrittivät todellisuutta selittää.

Noniinojoo, Marxin/Engelsin tieteellisyydestä voidaan ehkä keskustella, mutta Marxismi-Leninismin tieteellisyydestä ei.

Jos Suomi olisi karjatalous niin sitä hoidettaisiin seuraavasti.

Marxilainen tyyli: Karjakot ja muut työntekijät saavat maidosta leijonanosan ja maatalousyrittäjä voi tyytyä vähempäänkin.
Leniniläinen tyyli: Kaikki lehmät otetaan valtion huostaan ja kansalaiset saavat kaikki kaupasta maitoa ilmaiseksi.
Libertaristinen tyyli: Lehmät myydään osalle kansalaisista sekä ulkomaille ja ostetaan maito sieltä halvemmalla, koska yksityinen tekee kaiken julkista tehokkaammin.
Kataisen, Kiviniemen ja Urpilaisen tyyli: Palkataan ulkolaista halpatyövoimaa hoitamaan lehmiä pitäen natiiveita työttömänä, lahjoitetaan vähäistä maitoa runsaasti pitkin varakasta Etelä-Eurooppaa ja ostetaan lisää maitoa velaksi.

Mikään ei oikein toimi, mutta olipa oikealla tai vasemmalla, niin jotenkin viimeisin vaihtoehto kuulostaa huonoimmalta.

[mikkoellila]

Levitätkö kommunismia veronmaksajien rahoilla, Vesa Puuronen?

Lainaus

   

Tauno Tiusasen mielestä marxismi/leninismin kannattajilta
    hävisi akateeminen epäilys 1970-luvulla, kun uskonto korvasi
    tiedon. Itä-Suomen yliopiston dosentti Vesa Puuronen on
    entinen taistolainen, mutta vakuuttaa epäilevänsä kaikkea.
    Toimittaja kysyy Puuroselta, opettaako tämä nyt kommunismia
    verorahoilla?

Lainaus

   

Itä-Suomen Yliopiston sosiologian
    dosentti Vesa Puuronen on viime aikoina
    profiloitunut julkisuudessa lähinnä
    Jussi Halla-ahon ja äärioikeiston kritisoijana.
    Puuronen on entinen stalinisti.

    Hän ei koe, että siinä mitä hän teki, olisi
    mitään häpeämistä.

Lainaus

   

Kotisivuillaan Vesa Puuronen kirjoittaa:
    "Työni ja poliittinen toimintani ovat
    kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa
    yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin
    poliittisen toiminnankin avulla."

    Esimerkkejä vaikuttamisesta riittää.
    Puuronen toivoo vastavoimaa "ideologisesti
    läpiporvarillistuneelle yhteiskunnalle".
    Myös erään kohudosentin esiin
    nostamat mielipiteet venäläislasten
    huostaanottotapauksista saavat tukea:
    "Rasistista ajattelua ja käytäntöjä
    esiintyy erittäin todennäköisesti sosiaalityöntekijäin
    keskuudessa."

Lainaus

   

Epäilevälle herää väkisinkin kysymys:
    Missä menee poliittisena kannanottona
    ja yliopiston työntekijänä sanotun raja,
    jos nämä ovat yksi kokonaisuus? Johan
    Bäckman ylitti rajan, jonka jälkeen hänelle

    näytettiin yliopistopiireissä "ovea".
    Itä-Suomen Yliopiston akateeminen
    rehtori Jukka Mönkkönen ei ole tutustunut
    Puurosen kotisivuihin.
    "Tutkimuksessa täytyy olla pesäero
    päivänpolitiikkaan", Mönkkönen linjaa.
    Tiusanen teki 1970-luvun tutkimuksensa
    yksityisyrittäjänä, mutta Vesa Puurosen
    palkan maksavat veronmaksajat.
    Hän ei koe levittävänsä kommunismia
    yhteiskunnan varoilla.
    "En ole kommunisti. Yritän levittää
    ymmärrystä tästä yhteiskunnasta. Jos se
    ymmärrys on jollain lailla vasemmistolaista,
    niin sitten se on."

[DuPont]

Jos, kuten em. Ellilän linkkaama artikkeli väittää, yliopistoissa pääsee eteenpäin joustamalla omista näkemyksistään ja sopeutumalla laitoksen johdon näkemyksiin. Onko Puuronenkin sitä porukkaa, joka on saavuttanut asemansa tieteellisellä huoraamisella, eikä tieteenteolla? Jätän oman näkemykseni sanomatta.

Tuo linkki kantsii lukea.

[siviilitarkkailija]

Mikäli lainaus pitää paikkansa, Puuronen tutkijana ilmoittaa melko suoraan että hänen aikomuksensa ei siis ole tutkia vaan vaikuttaa tutkittavaan kohteeseen. Tämä on itsessään hyvin epäeettistä ja epätieteellistä tutkimustoimintaa mutta se sopii häpeäyliopistollisen laitoksen poliittiseen tutkimukseen. Tarkoitus ei ole tutkia vaan tehdä politiikkaa häpeäyliopiston avulla.

[CaptainNuiva]

Mikäli lainaus pitää paikkansa, Puuronen tutkijana ilmoittaa melko suoraan että hänen aikomuksensa ei siis ole tutkia vaan vaikuttaa tutkittavaan kohteeseen. Tämä on itsessään hyvin epäeettistä ja epätieteellistä tutkimustoimintaa mutta se sopii häpeäyliopistollisen laitoksen poliittiseen tutkimukseen. Tarkoitus ei ole tutkia vaan tehdä politiikkaa häpeäyliopiston avulla.

Tuossahan ei sinällään ole mitään uutta vaan tyypillinen äärivasemmistolainen tutkintametodi jota itärajan takana käytettiin luontevasti, totuus taipui tai peräti tehtailtiin tutkimuksissa ihan omia totuuksia jotka eivät kestäneet vähäisintäkään kriittistä tarkastelua.
Stalinin määräyksestä löydettin tutkittaessa milloin lääkäreiden salaliittoja, milloin taas insinöörien tai juutalaisten, "you name it and you get it".
Vähän vastavaa harrastaa Illman, väitöskirjansaan antaa ymmärtää pyrkivänsä ottamaan eduskunnalta haltuunsa lakien muokkaamisen oikeuden käytön kautta.

Totuus ja tasapuolisuus tuntuu kummallekkin herralle olevan toissijaisia juttuja silloin kun omaa agendaa väännetään tyrkylle ja valitettavasti veronmaksajien kustannuksella.

[J. O. Jalonen]

Vesa, tervetuloa joukkoon tummaan !! (Siis ihan vilpittömästi) Missähän se Jussi Jalonen vielä luuraa ?

Seuraa keskusteluja. Ensimmäisen viestini kirjoitin 6. huhtikuuta 2010, sitä seuraavan 13. heinäkuuta 2011. Sen lisäksi 5.12.2011, 8.2.2012, 30.3.2012 ja viimeksi tänä vuonna 5.1. ja 8.2., eli läsnä olen ollut.

Kuten lienette huomanneet, olen vähentänyt verkossa kommentointia, koska on muutakin puuhaa, mutta eipäs moitita suotta siitä ettenkö tänne olisi kommentoinut.

Samaan valtion tukemaan, sori nyt vaan, neuvostosysteemiin kuuluu, että tutkimushankkeita rahoitetaan vain, jos niitä kohdistetaan oletettuihin äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Sinä, Jalonen ja tiettävästi kymmenet muut laulatte niitä lauluja, joita teidän sallitaan laulaa.

En minä saa tutkimusrahoitusta äärioikeistolaisten liikkeiden seuraamiseen. Olen ollut mukana yhdessä aihetta sivunneessa kirjaprojektissa, ja sen lisäksi olen ollut kahdesti kutsuttuna luennoijana samaisen kirjan pohjalta.

Varsinainen työni josta minulle palkat ja apurahat on maksettu on aivan jotain muuta, eli sitä sotahistorian tutkimista. "Valtion" tukea en ole siihen pahemmin saanut. Yksityistä rahaa kylläkin. Tilauksen tehneeltä työnantajalta, kahdelta kustantamolta sekä yksityisiltä säätiöiltä.

[alussaolisana]

Jos tutkija tutkii rasismia, silloin sitä on olemassa. Jos jossain ei näytä olevan rasismia, se johtuu siitä, että sitä ei ole vielä tutkittu oikeilla käsitteillä.

Alun perin tämä taisi olla muodossa: "Ei ole syyttömiä. On vain huonosti kuulusteltuja." (Josif Stalin)

On ollut mielenkiintoista lukea Puurosen kommentteja. Puurosen mukaan mm. Suomen koululaitokseen on pesiytynyt "rakenteellinen rasismi". Todisteena se, että somalien heikko koulumenestys ei ole muuten selitettävissä. "Rakenteellinen rasismi" on nimensä mukaisesti rakenteissa - Missä siellä? Kuka tai ketkä sen sinne laittoivat ja miten? Ketkä sitä ylläpitävät ja miten? Miten se näkyy koulun jokapäiväisessä toiminnassa? Miksi kukaan opettaja tai rehtori ei ole nostanut asiaa esiin, saati sitten vanhemmat?

Väitteenä tuo on ehkä uskomattominta roskaa, mitä olen kuullut vuosiin. Tuon jälkeen on ainakin minun mahdotonta suhtautua muihinkaan Puurosen esityksiin kuin lähinnä facepalm-viritteisellä huvittuneisuudella, varsinkin kun sama linja näyttää läpäisevän hänen muutkin argumenttinsa.

Tulikin mieleen, että entäpä jos Puuronen olisi syntynyt antiikin Kreikkaan ja onnistunut ujuttautumaan erään Sokrateksen oppilaaksi? Epäilenpä vahvasti, että Big S. olisi omakätisesti heittänyt moisen tarkoitushakuisten epäloogisten ketjujen rakentelijan "valheen rakastajana" ja "typeryksenä" ulos kammiostaan. Jos Vesa olisi rohkaistunut kiipeämään Akropolille esittämään "logiikkaansa", olisi hän sananmukaisesti vaarantanut terveytensä valistuneen ja kriittisen kuulijakunnan naurun ja pilkkahuutojen kaikuessa.

Puurosen ajatusmaailma näyttäisi olevan sellainen, että totuus ja logiikka ovat alisteisia ideologialle. Se on klassinen esimerkki hengellisestä ja älyllisestä pimeydestä. "Valheen rakastaminen" on hyvä termi kuvaamaan tämän kaltaista tilaa - tai lyhyesti "sokeus".

Mielestäni mikään "ääriliikkeiden uhka" ei ole läheskään yhtä huolestuttavaa kuin se, että yhteiskunta sallii tällaisten kavereiden nousevan viralliseen "viisaan miehen" asemaan levittämään "viisauksiaan" kansalle - kansan rahoilla. Voidaanko "tutkija" Puurosen olemassaoloa pitää todisteena suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytyneestä rakenteellisesta kommunismista? Minusta voidaan.

[ike60]

Rasismin tai muun huono-osaisuuden näkeminen osittain rakenteista johtuvaksi perustuu siihen, että yhteiskuntatieteissä yhteiskunnan ajatellaan olevan kokonaisuus, jolla on oma rakenteensa. Yhteiskunnassa on mm. taloudellisia, kulttuurisia, poliittisia, sosiaalisia, kielellisiä jne. rakenteita. Syntyessään yhteiskuntaan ihminen syntyy jo valmiina olemassa oleviin rakenteisiin, kasvaa ja elää näiden rakenteiden ympäröimänä. Yksittäinen ihminen ei voi omalla toiminnallaan juurikaan vaikuttaa rakenteisiin vaan pikemminkin rakenteet ohjaavat ihmisten toimintaa mahdollistamalla jotkut valinnat ja sulkemalla jotkut toiset valinnat pois. Rakenteellinen rasismi näkyy esimerkiksi Suomessa siten, että ei-kantasuomalaiset henkilöt työllistyvät huonommin, heidän koulumenestyksensä on valtaväestöä huonompi, ammatillinen asemansa ja palkkatasonsa alhaisempi jne. On tietysti selvää, että kouluttamattomat, luku- kirjoitus- ja kielitaidottomien maahanmuuttajien työllistyminen olisi vaikeaa, vaikka rasismia ei olisikaan.

Mistä sitten tiedetään, että huonomman pärjäämisen syynä on nimenomaan rakenteellinen rasismi eikä esimerkiksi erot ihmisten kyvyissä, motivaatiossa jne.?

Mitkä ovat ne mekanismit joilla se rakenteellinen rasismi toimii? Otetaan esimerkiksi rakenteellinen rasismi niissä kulttuurin rakenteissa. Mitkä ne rakenteet ovat jotka sitä rasismia mahdollistavat? Millä tavoin ne tuottavat rasistisia lopputulemia? Onko olemassa ihan inherentisti rasistisia kulttuurin rakenteita, ja jos on, voisitko antaa esimerkin?

Toinen syy siihen, että selitystä huono-osaisuuteen ja rasismiin etsitään rakenteista yhteiskuntatieteissä on ajatus, että ihmiset ovat periaatteessa tasa-arvoisia ja kykenevät menestymään yhteiskunnassa jos siihen tarjotaan mahdollisuus. On yhteiskunnan tehtävä tarjota tasavertaiset mahdollisuudet ihmisille. Tärkein tapa mahdollistaa tasavertaisia mahdollisuuksia koko yhteiskunnan mitassa, on tulojen uudelleenjako progressiivisen verotuksen kautta. Jos ihmisille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuuden ja silti tosiasiassa erilaisten prosessien tulokset osoittavat, että mahdollisuuksien tasa-arvo ei johda tulosten tasavertaisuuteen, voidaan syytä etsiä joistakin yhteiskunnan rakenteellisista tasa-arvon esteistä. Yksi tällainen este on rasismi. 

Tasa-arvoisuus on normatiivinen käsite. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että samassa asemassa olevilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi poliisilla on virkatehtävissään erilaiset oikeudet kuin minulla, koska hän on eri asemassa). Sinä ja minä kannatamme tasa-arvoa, koska se on meistä oikein. Tasa-arvo - siis mahdollisuuksien tasa-arvo - ei kuitenkaan johda siihen, että ihmiset pärjäisivät yhtä hyvin. Tämä johtuu siitä, että ihmisillä on erilaiset kyvyt, erilainen motivaatio jne.

Vai tarkoitatko tasa-arvoisuudella tosiasiassa sitä, että ihmiset olisivat kyvyiltään, taipumuksiltaan ja luonteenpiirteiltään samanlaisia?

Se, että somalit (jos sellaisesta ryhmästä on mielekästä puhua) menestyvät huonosti monissa maissa, selittyy minun näkökulmastani sillä, että kaikissa länsimaissa, johon somaleita on muuttanut, vallitsee samantyyppinen hierarkinen rotujärjestelmä, jossa somalit asetetaan alimmiksi. Heihin kohdistuu muita ryhmiä enemmän rasismia, mikä ehkäisee heidän menestymisensä yhteiskunnassa. Suomi ei tässä suhteessa ole mikään erikoisuus maailmassa. Suomessa on rasismia niin kuin on kaikkialla muuallakin maailmassa, mukaan lukien Afrikassa ja Aasiassa.

Jotkut ovat selittäneet esimerkiksi somalien huonoa pärjäämistä esimerkiksi sillä, että he ovat kokeneet kovasti traumatisoivia kokemuksia (kidutusta, joukkoraiskauksia ym.) kotimaassaan, mikä varmaankin joidenkin, tai mahdollisesti useidenkin, kohdalla pitänee paikkansa. Voisiko tämä olla osittainen selitys somalien huonoon pärjäämiseen?

Jotkut toiset taas ovat selittäneet afrikkalaisten vaatimattomia tuloksia älykkyystesteissä sillä, että heillä on ollut kotimaissaan huono ravitsemus ja vähän virikkeitä (verrattuna länsimaihin); näiden ihmisten mukaan Eurooppaan asettuneiden afrikkalaisten älykkyystestitulokset nousevat nopeasti - ehkä jo toisessa polvessa - länsimaiselle tasolle. Jos näin käy, tällöin tietenkin somalien vaatimaton menestys työelämässä voisi johtua tuosta aiemman huonon ravitsemustilanteen aiheuttamasta täkäläistä keskiarvoa matalammasta älykkyydestä (älykkyys selittää työelämässä menestymistä melko hyvin kun valkoisia verrataan valkoisiin). Mistä päättelet että somalien vaisu menestys työelämässä johtuu ennenkaikkea rakenteellisesta rasismista eikä esimerkiksi aiemman huonon ravitsemustilanteen aiheuttamista puutteista henkisessä kapasiteetissa?

Kolmannet taas sanovat, että somalialaisessa kulttuurissa työnteon arvostus poikkeaa suomalaisessa kulttuurissa vallitsevasta. Onko tämä mielestäsi mahdollista, ja jos on, voisiko se osittain selittää somalien keskimäärin vaatimatonta pärjäämistä?

[Professori]

Jos natsien tarkoituksena oli tuhota marxilainen bolsevismi ja Neuvostoliitto niin kaiketi sitä voi pitää jonkinlaisena oikeistolaisuutena

Tai vain yksikertaisesti kilpailevana poliittisena äärisuuntauksena. Toteutuneesta historiasta joka tapauksessa opimme sen, ettei
Stalinin Neuvostoliiton bolsevismi juurikaan eronnut natsien Saksasta pahuudessaan. 1900-luvun Eurooppa olisi ollut varmasti paljon parempi paikka elää ilman kumpaakaan.

On tietysti selvää, että kouluttamattomat, luku- kirjoitus- ja kielitaidottomien maahanmuuttajien työllistyminen olisi vaikeaa, vaikka rasismia ei olisikaan.

Olen samaa mieltä.

Toinen syy siihen, että selitystä huono-osaisuuteen ja rasismiin etsitään rakenteista yhteiskuntatieteissä on ajatus, että ihmiset ovat periaatteessa tasa-arvoisia ja kykenevät menestymään yhteiskunnassa jos siihen tarjotaan mahdollisuus.

Ajatus on osin väärä: lahjakkaammat/paremmat/ahkerammat/younameit menestyvät yhteiskunnassa eri tavoin, koska heidän ominaisuutensa auttavat heitä yksilöiden välisessä kilpailussa. Siten yhteiskunnan huipulla olevat ihmiset ovat esimerkiksi keskimääräisesti selvästi älykkäämpiä kuin syrjäytyneet, vaikka eliitin joukossakin on tyhmiä ja syrjäytyneissä älykkäitä.

Mutta toki rakenteet vaikuttavat: esimerkiksi puukkojunkkareiksi ryhtyivät talonpoikien nuoremmat veljet ja heidän jälkeläisensä, koska muuta tieto sosiaaliseen nousuun ei ollut. Lienee kaukaa haettu, että syntymäjärjestys vaikuttaisi synnynnäiseen lahjakkuuteen/paremmuutee/ahkeruuteen/younameit.

Yhteiskunnan kannalta on tietenkin edullista muodostaa rakenteita, jotka mahdollistavat kaiken ihmisissä esiintyvän lahjakkuuden hyödyntämisen. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi ilmaisella koulutuksella, progressiivisella verotuksella, sekä rasismin, sukupuolisyrjinnän ja sen sellaisen poistamisella.

Se, että somalit (jos sellaisesta ryhmästä on mielekästä puhua) menestyvät huonosti monissa maissa, selittyy minun näkökulmastani sillä, että kaikissa länsimaissa, johon somaleita on muuttanut, vallitsee samantyyppinen hierarkinen rotujärjestelmä, jossa somalit asetetaan alimmiksi. Heihin kohdistuu muita ryhmiä enemmän rasismia, mikä ehkäisee heidän menestymisensä yhteiskunnassa. Suomi ei tässä suhteessa ole mikään erikoisuus maailmassa. Suomessa on rasismia niin kuin on kaikkialla muuallakin maailmassa, mukaan lukien Afrikassa ja Aasiassa.

Olisiko väärä tutkimusaihe selvittää, miksi somalit ovat joutuneet siihen asemaan kuin he nyt ovat: siis kaikkialla maailmassa rasismin kohteita. Olen melko varma, että kun he saapuivat esimerkiksi Suomeen yli 20 vuotta sitten, ei heihin kohdistunut sen kummempaa ennakkokäsitystä. Ei ainakaan sen enempää kuin vaikkapa chileläisiin "alliendelaisiin" tai vietnamilaisiin venepakolaisiin. Itse veikkaan, että kehitykseen vaikuttivatkin ensisijaisesti somalit itse, ja vasta toissijaisesti suomalaisten reaktio heihin. Tähän viittaa erityisesti se, että, kuten yllä sanot, kaikkialla maailmassa kävi samalla tavoin. Eli jos minusta kaikki maailman ihmiset ovat huluja, on todennäköistä että se ainoa hullu tosiasiassa katsookin minua vastaan peilistä.

Nykyisen kulttuurirasismin aikakaudella kulttuuristen piirteiden luonnollistaminen on yksi rodullistamisen mekanismi. Kulttuuristen piirteiden luonnollistaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että somalimiesten katsotaan kulttuurinsa vuoksi raiskaavaan suomalaisia naisia. Tällöin kulttuurin katsotaan luonnonvoiman (sukupuolivietti) tavoin johtavan raiskauksiin.

Sekoitat kaksi asiaa. Kulttuuri ei ole luonnonvoima, vaan kulttuuri on ihmisen muokattavissa. Jos raiskaaminen olisi (en tiedä onko vai ei) luonnonvoima (geneettinen ominaisuus), ei ihminen pystyisi vastustamaan sitä, vaan olisi ikään kuin syyntakeeton (näin ajatellaan esimerkiksi Amerikan oikeusistuimissa). Sen sijaan mikäli raiskaaminen on kulttuurinen piirre, on ihmisen mahdollista luopua tästä kulttuurista (tai kulttuurin piirteestä).

Ítse asiassa, minua kiinnostaisi tietää, mikä on sinun käsityksesi yhteiskuntatietelijänä niistä syistä, jotka ovat johtaneet  irakilaismiesten monikymmenkertaiseen yliedustukseen raiskaajina. Onko kyse raiskausgeenistä, raiskaukseen vähättelevästi suhtautuvasta (ellei suorastaan siihen yllyttävästä) kulttuurista vai kenties irakilaisiin kohdistuvan rasismin seurauksesta? Vai jostain muuta (nuorten miesten osuus irakilaisten joukossa ei kelpaa kuin korkeintaan osaselitykseksi, koska yliedustus on siihen nähden aivan liian suuri).

Kuitenkin kokonaisten kulttuurien tai kansojen leimaaminen joidenkin tapojen perusteella huonommaksi on perusteetonta. Jos jokin kulttuuri tai kansa leimattaisiin jonkin tapansa tai jonkin pienen ryhmän harjoittaman käytännön perusteella huonommaksi niin tuskinpa suomalaisiakaan kovin korkealle voi noteerata. Suomalaiset kristityt heteromiehet raiskaavat suomalaisia naisia, siispä voidaan halla-aholaista päättelymenetelmää soveltaen todeta, että suomalainen (mies)kulttuuri on raiskaajakulttuuri ja kristinusko raiskaajauskonto. Suomalaiset perheenisät ovat tappaneet perheensä taloudellisten vaikeuksien synnyttämän häpeän vuoksi, siispä halla-aholaisittain suomalaiseen miehiseen kulttuuriin kuuluvat kunniamurhat ja mikäli miehet ovat olleet kristittyjä on kristinusko kunniamurha salliva uskonto jne. jne. Nämä esimerkit osoittanevat, että yksittäisten tapojen yleistäminen koko kulttuuria, uskontoa tai kansaa koskeviksi on perusteetonta.

On tässä yksi aivan oleellinen ero, joka osoittaa näkökulmasi vääräksi tai ainakin harhaanjohtavaksi. Suomalaiset eivät yleisesti hyväksy edelle kirjoittamiasi asioita. Sen sijaan esimerkiksi ympärileikkauskulttuureissa se on vähintäänkin hyväksyttyä ja tyttöjen kunniamurhissa siihen suorastaan pakotetaan. Siksi edellä kuvaamasi Suomessa yleiset tapaukset eivät ole osa suomalaista kulttuuria, vaan korkeintaan suomalaisen kulttuurin tai genetiikan epäsuorasti tuottamia ikäviä seurannaisvaikutuksia.

Otan esimerkin tänään viljelemästäni Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkariudesta. Yksi puukkojunkkarikauden aiheuttajista oli maakuntaan syntynyt menestyksen kulttuuri, jossa työnteon ja menestyksen kautta mitattiin ihmisarvo. Kun tuota tietä menestykseen ei kaikilla nuorilla miehillä ollut, haettiin sitä rikollisuudesta (jota siis ei kuitenkaan yleisesti hyväksytty eteläpohjalaisessa kulttuurissa; van ainoastaan puukkojunkkarien omassa keskuudessa). Eteläpohjalainen käsitys ihmisarvosta johti toisaalta hyvinvointiin, mutta samalla vääristyi myös rikollisuudeksi. Nyt, kun yhteiskunnalliseen menestykseen on muitakin teitä, on eteläpohjanmaalla henkirikoksia vähemmän kuin missään muualla Suomessa.

En valitettavasti pysty näkemään vastaavaa esimerkiksi kunniamurhien osalta; vai olenko väärässä ja suurin osa kunniamurhakulttuureihin kuuluvista ihmisistä sittenkin tuomitsee teot?

[tietotyöläinen]

Luin ketjun läpi. Joku edellä jo valittelikin sitä, että tässä keskustelutilanteessa syntyy voimakas 1 vs. n tilanne.

Se asettaa Puuroselle melko raskaan taakan kannettavaksi. Eikä varmasti ole omiaan rohkaisemaan muita homman valtavirtaan nähden poliittista vastapuolta edustavia paikalle.

Ehkä täällä hommassa voisi joskus harkita jonkinlaista kutsuvierasketjua, jossa 2-6 henkilöä keskustelisi rauhallisesti perustellen? Annettaisiin optimiolosuhteet todelliselle dialogille.

Joka tapauksessa on tämähän on paras ketju hommassa aikoihin ja siitä kiitos kuuluu Puuroselle, hän nimittäin on saanut homman vakikalustosta irti normaalia terävämpää tekstiä.

Mutta asiaan... nyt kun meillä on yksi Suomen johtavista rasismintutkijoista paikalla, voisimme listata eri rasismityypit ja antaa kullekin lyhyen kuvauksen.

Hommassa saattaisi hyvinkin olla kollektiivista viitseliäsyyttä sen verran, että listaa voitaisiin jopa päivittää tarpeen mukaan.

Jospa minä aloitan. Tämä on vasta hahmotelma minulle syntyneen käsityksen pohjalta. Korjatkaa, lisätkää.

   
• Perinteinen rasismi - arvottava rotuoppi. Yksilö nähdään ensisijaisesti osana geneettistä ryhmäänsä ja ryhmien välillä on selkeä hierarkia.
• Kulttuurirasismi - Perustuu ajatukselle, että kulttuureja voidaan vertailla keskenään ja niissä vallitsevia käytäntöjä voidaan arvostella voimakkaastikin ja tiettyjä kulttuurisia käytäntöjä saatetaan jopa sanktioida lailla.
• Yleistävä kulttuurirasismi - Kuin kohta 2., mutta sisältää myös perinteisen rasismin yksisilmäisen suhtautumisen yksilöön kulttuurisen ryhmänsä tyylipuhtaana edustajana.
• Rakenteellinen rasismi - yhteiskunnallissa rakenteissa olevaa syrjintää. On määritelmällisesti vaikeasti havaittavissa.
• Arkipäivän rasismi - havaittavia tekoja lähinnä eleitä ja nimittelyä. Yksittäiset teot eivät ole kovin vakavia, ei käsitä varsinaista väkivaltaa. Jostain syystä esiintyy Suomessa useinmiten raitiovaunuissa.
• Piilorasismi - hyvin lähellä rakenteellista rasismia, mutta on määritelmällisesti mahdotona havaita. Saattaa myös olla puhujasta riippuen osittain päällekkäinen arkipäivän rasismin kanssa ja nämä termit vaativatkin yleisesti tunnetut määritelmät.

[siviilitarkkailija]

On tietysti selvää, että kouluttamattomat, luku- kirjoitus- ja kielitaidottomien maahanmuuttajien työllistyminen olisi vaikeaa, vaikka rasismia ei olisikaan.

Ei todellakaan ole selvää. Miten vaikka kenialaisten työllistyminen selittyy? Tai thaimaalaisten? Ja molemmat ovat kokeneet rasismia.

Poliittinen vääristelijä etsii näköjään halpahintaisia ja mediaan vetoavia argumenttejä ja ripottelee niitä ympärillee kun faktat jäävät (jälleen kerran) uupumaan väitteiden takaa mutta vastakkaisia väitteitä voidaan osoittaa jopa kansalaisuusryhmien työllistymisen perusteella.

Naurettavin Puurosen väite on

Jos natsien tarkoituksena oli tuhota marxilainen bolsevismi ja Neuvostoliitto niin kaiketi sitä voi pitää jonkinlaisena oikeistolaisuutena

Jos Puuronen olisi edes perehtynyt Neuvostoliiton historiaan, ideologisen hapatuksen sijaan, hän ei olisi voinut jäädä tietämättömäksi kahden vasemmistoryhmän, bolsevikkien ja mensevikkien välisestä katkerasta ja verisestä valtataistelusta. Puurosen logiikan mukaan mensevikit siis olivat "jonkinlaisia oikeistolaisia". Mikä on jotakuinkin sama propagandistinen valhe jolla bolsevikit puolustelivat järjettömäksi äityneitä murhatöitään kun mensevikit hävisivät valtataistelun ja bolsevikit stalinin johdolla ryhtyivät sementoimaan asemiaan. Toisaalta, kun ajattelee häpeäyliopiston dosentin lausumia, niin eivät nämä niistä eroa.

Lahjakkuus ja menestys eivät korreloi toisiaan minään luonnonvakion kaltaisena ilmiönä. Meillä voi olla lahjakkaita luusereita ja menestyneitä idiootteja. Todennäköisyydet tietysti puhuvat puolestaan karua kieltä keskiarvoijen kohdalla mutta mitään varmaa menestysreseptiä ei ole eikä tule. Ja mitä tulee afrikan historiaan, somalit olivat kaikkein pahimpia orjakauppiaita jotka jatkoivat orjakauppaansa pitkälle sen jälkeen kun eurooppa soti maailmansotia, kauhisteli kolonialismin historiaa ja lauloi leipää Etiopiaan että maan sosialistihallitsija pystyi ostamaan neuvostoaseita. Somalit eivät vieläkään ole tehneet yhteiskunnallista, historiallista tilinpäätöstään, mustaa afrikkaa vastaan suunnatusta orjakauppahistoriastaan. Somalikulttuurissa tehdään selvä ero afrikkalaisten ja somalien välille. Ilmiö joka aina jää itä-euroopassa ja häpeäyliopistossa vaille yhmmärrystä kun maailmankartastoa on luettu moskovan toimittamasta karttapallosta.

[Siili]

Jospa minä aloitan. Tämä on vasta hahmotelma minulle syntyneen käsityksen pohjalta. Korjatkaa, lisätkää.

   
• Perinteinen rasismi - arvottava rotuoppi. Yksilö nähdään ensisijaisesti osana geneettistä ryhmäänsä ja ryhmien välillä on selkeä hierarkia.
• Kulttuurirasismi - Perustuu ajatukselle, että kulttuureja voidaan vertailla keskenään ja niissä vallitsevia käytäntöjä voidaan arvostella voimakkaastikin ja tiettyjä kulttuurisia käytäntöjä saatetaan jopa sanktioida lailla.
• Yleistävä kulttuurirasismi - Kuin kohta 2., mutta sisältää myös perinteisen rasismin yksisilmäisen suhtautumisen yksilöön kulttuurisen ryhmänsä tyylipuhtaana edustajana.
• Rakenteellinen rasismi - yhteiskunnallissa rakenteissa olevaa syrjintää. On määritelmällisesti vaikeasti havaittavissa.
• Arkipäivän rasismi - havaittavia tekoja lähinnä eleitä ja nimittelyä. Yksittäiset teot eivät ole kovin vakavia, ei käsitä varsinaista väkivaltaa. Jostain syystä esiintyy Suomessa useinmiten raitiovaunuissa.
• Piilorasismi - hyvin lähellä rakenteellista rasismia, mutta on määritelmällisesti mahdotona havaita. Saattaa myös olla puhujasta riippuen osittain päällekkäinen arkipäivän rasismin kanssa ja nämä termit vaativatkin yleisesti tunnetut määritelmät.

Tyhmä kysymys:  miksi kaikkea syrjintää pitäisi kutsua rasismiksi?

[elven archer]

Tyhmä kysymys:  miksi kaikkea syrjintää pitäisi kutsua rasismiksi?

Ja enemmänkin. Miksi aiheellistakin arvostelua pitäisi kutsua rasismiksi? Vastaus on tietysti se, että jotkut tahot pitävät niin voimakkaan sanan (suunta on yliviljelyn takia hyvin jyrkässä laskussa) käyttöä hyödyllisenä omien tarkoitusperiensä ajamisessa. Lopputuloksena koko sana on kohta yhdentekevä, mikä on tietysti harmillista.

[alussaolisana]

   

• Kulttuurirasismi - Perustuu ajatukselle, että kulttuureja voidaan vertailla keskenään ja niissä vallitsevia käytäntöjä voidaan arvostella voimakkaastikin ja tiettyjä kulttuurisia käytäntöjä saatetaan jopa sanktioida lailla.

   

Eikö kulttuureja voi vertailla keskenään ja niissä vallitsevia käytäntöjä arvostella voimakkaastikin ilman että kyseessä on "rasismi"? Eikö tiettyjä kulttuurisia käytäntöjä voi sanktioida lailla ilman että kyseessä on "rasismi"? Eli orjuuden vastustaminen ja kriminalisointi on "rasismia"? Kunniamurhien ja naisten ympärileikkauksen vastustaminen ja kriminalisointi on "rasismia". Minusta olisi parempi että rasismi-käsitteessä pitäydytään ihan siinä alkuperäisessä merkityksessä.

Tällä menetelmällä voitaisiin pedofilia-käsitettäkin laajentaa siten, että kaikkinainen lasten sorsiminen olisi aina jonkinlaista "kulttuuripedofiliaa" (K-12 elokuvat, ajokortin evääminen jne.). Kukapa tosiaan haluaisi olla rasisti tai pedofiili, eli rasismisanan väärinkäytöllä pyritään leimaamaan poliittiset vastustajat, totuudesta viis.

[tietotyöläinen]

Tyhmä kysymys:  miksi kaikkea syrjintää pitäisi kutsua rasismiksi?

Puuronen lienee oikea henkilö vastaamaan tähän. Ei toki ainoa, rasismilla ilakoijiahan meillä piisaa nykyään hämmästyttäviä määriä. Juuri siksi ajattelin, että nämä eri rasismityypit olisi hyvä ottaa jonkinlaiseen seuraantaan.

Listalle pitäisi lisätä vielä ainakin ikä- ja sukupuolirasismit.

[Siili]

Tyhmä kysymys:  miksi kaikkea syrjintää pitäisi kutsua rasismiksi?

Ja enemmänkin. Miksi aiheellistakin arvostelua pitäisi kutsua rasismiksi? Vastaus on tietysti se, että jotkut tahot pitävät niin voimakkaan sanan (suunta on yliviljelyn takia hyvin jyrkässä laskussa) käyttöä hyödyllisenä omien tarkoitusperiensä ajamisessa. Lopputuloksena koko sana on kohta yhdentekevä, mikä on tietysti harmillista.

Onkohan jo olemassa termi "asunto-osakeyhtiörasismi"?  Joku sanahan pitää keksiä sille, kun kantis polttaa kääminsä sen vuoksi, että "varsinainen" ei osaa käyttää oikein pesutupaa tai jätekatosta tai olla hiljaa öisin. 

[Miniluv]

Onkohan jo olemassa termi "asunto-osakeyhtiörasismi"?  Joku sanahan pitää keksiä sille, kun kantis polttaa kääminsä

Olette loistava, tutkijanpaikka on Teidän!