Syttyykö sota Ranskan ja Saksan välille?

[sivullinen.]

Euroopassa kaikki merkittävät sodat on viime vuosisatoina sisältäneet myös taistelun Ranskan ja Saksan välillä. Nämä maat ovat luonteeltaan niin erillaisia silti kisaillen samoista keski-euroopan alueista. Kun vielä maiden kokoluokka on suunnilleen sama, tulee sodasta aina iso. Nyt ei vielä ole mitään suuria merkkejä ilmassa sodan synnystä, mutta pieniä merkkejä on. Niitä olisi hyvä kerätä ylös ja seurata. Tämän ketjun voisi siis nimenomaan pyhittää Saksan ja Ranskan välisien jännitteiden merkeistä.

-- -- --

Muutamia alkuun.

Presidentti Hollande: Ranskan uusi Presidentti Hollande kävi ensi vierailullaan Italiassa - ei Saksassa. Hollande on myös sosialisti ja puolustaa euron korkeampaa inflaatiota, kuten PIIGS maat. Se on taas täysin päinvastainen Saksan linjaan nähden.

Saksa siirtää kultansa pois Ranskasta: Saksa on päättänyt kotiuttaa kultansa maailmalta. Sitä on Toisen Maailmansodan häviön takia siirretty voittajamaihin "turvaan". Nyt se halutaan sieltä takaisin. Ranskasta Saksa on ilmoittanut haluavansa kaiken 374 tonnia kultaa takaisin. Sen arvo on vähän alle 20 miljardia euroa - nykykurssilla.

Ranskan autoteollisuuden suojeleminen: Ranska on alkanut tukea omaa autoteollisuuttaan - pääosin Peugeotia - ulkomaista tuontia vastaan. Euroopan suurin autojen tuottajamaa Saksa ei varmasti ole iloinen kehityksestä.

Ranskan sotavoimien aktivoiminen: Viime aikoina Ranska on alkanut käyttää sotavoimiaan yhä enemmän vanhoissa siirtomaissaan - kuten Malissa - turvatakseen etujaan. Myös omien telakoiden turvaamisen yhdeksi perusteeksi on nostettu sotilasalusten tekeminen.

[törö]

Ranskalla on ydinaseita ja Saksa kuuluu Natoon, joten vähän epäilen, että ne hyökkäävät mieluummin yhdessä Lähi-Itään.

[Miniluv]

Saisiko seuraavaksi luettua ilmapuntarista merkit Puolan ja Saksan alkavasta konfliktista?

[Nikopol]

Syldavia saattaa pahastua Bordurian rajaloukkauksista. Tämähän oli siis satuketju?

[RTT]

Ranskalais-saksalaista ystävyyttä juhlistava postimerkki on Ranskassa viisi senttiä kalliimpi kuin Saksassa. Sotahan siitä vielä tulee.

[Reich]

Euroopan seuraava sota lienee sisällissota nationalistien ja internationalistien välillä. Tietysti jos Ranskan hallitus sekä asevoimat ovat monokultturistipuolella, ja puolestaan Saksan hallitus sekä asevoimat monikultturistipuolella, niin silloin näiden kansakuntien välinen sota on mahdollinen.

[sivullinen.]

Tämähän oli siis satuketju?

Ei. Tämä oli sotaketju.

[sivullinen.]

Euroopan seuraava sota lienee sisällissota nationalistien ja internationalistien välillä.

Oli viime sodassakin nationalistien - kansallissosialistien - ja internationalistien - kommunistien - välinen osaottelu.

-- -- --

Mutta tosiaan. Puolasta se viimeksi lähti. Nyt on Puolan johto kertaalleen vaihdettu, eikä silti starttaa. En ymmärrä miksi viime kerrallakaan Puola niin kovin aatua kiinnosti. Leipäviljaa ja peltoa siellä on - ei muuta. Lebensraumia ja paikallisten saksalaisten kauppiaiden pelastamista voisi perusteina käyttää myös tällä kertaa. Leipävilja, leipävilja; se sen täytyy olla. Yleinen nyrkkisääntö Venäjän kapinoinnissa on ollut katsoa keskiaasian ilmastoa - jos se siellä on vaikuttanut kylmä mannerilmasto viitenä vuotena peräkkäin, alkaa nälkä saada ihmiset epävarmoiksi tulevaisuudestaan ja kapinoimaan. Joten tilattiin Puolaa ja ilmapuntaria seuraavaksi selittäväksi tekijäksi ja Puolaa ja ilmapuntaria annetaan seuraavaksi selittäväksi tekijäksi.

Euroopaan tulee huonojen satojen takia ruokapula: Saksa on pienikokoisena maana - ja huonoin yhteyksin kalaisiin vesiin - riippuvainen ulkoapäin tulevista elintarvikkeista. Venäjä on jo useana vuona peräkkäin asettanut viljanvientikiellon. Viljavarastot alkavat loppua. Mistä saksalaiset hankkivat leipänsä jatkossa? Puolastako?

Leipä - yleisemmin ruoka - on ainoa ihmisen oikeasti tarvitsema asia; sen syytä sotiin ei pidä vähätellä.

[sologdin]

Euroopassa kaikki merkittävät sodat on viime vuosisatoina sisältäneet myös taistelun Ranskan ja Saksan välillä. Nämä maat ovat luonteeltaan niin erillaisia silti kisaillen samoista keski-euroopan alueista. Kun vielä maiden kokoluokka on suunnilleen sama, tulee sodasta aina iso. Nyt ei vielä ole mitään suuria merkkejä ilmassa sodan synnystä, mutta pieniä merkkejä on. Niitä olisi hyvä kerätä ylös ja seurata. Tämän ketjun voisi siis nimenomaan pyhittää Saksan ja Ranskan välisien jännitteiden merkeistä.

-- -- --

Muutamia alkuun.

Presidentti Hollande: Ranskan uusi Presidentti Hollande kävi ensi vierailullaan Italiassa - ei Saksassa. Hollande on myös sosialisti ja puolustaa euron korkeampaa inflaatiota, kuten PIIGS maat. Se on taas täysin päinvastainen Saksan linjaan nähden.

Saksa siirtää kultansa pois Ranskasta: Saksa on päättänyt kotiuttaa kultansa maailmalta. Sitä on Toisen Maailmansodan häviön takia siirretty voittajamaihin "turvaan". Nyt se halutaan sieltä takaisin. Ranskasta Saksa on ilmoittanut haluavansa kaiken 374 tonnia kultaa takaisin. Sen arvo on vähän alle 20 miljardia euroa - nykykurssilla.

Ranskan autoteollisuuden suojeleminen: Ranska on alkanut tukea omaa autoteollisuuttaan - pääosin Peugeotia - ulkomaista tuontia vastaan. Euroopan suurin autojen tuottajamaa Saksa ei varmasti ole iloinen kehityksestä.

Ranskan sotavoimien aktivoiminen: Viime aikoina Ranska on alkanut käyttää sotavoimiaan yhä enemmän vanhoissa siirtomaissaan - kuten Malissa - turvatakseen etujaan. Myös omien telakoiden turvaamisen yhdeksi perusteeksi on nostettu sotilasalusten tekeminen.

Mielenkiintoisen provokatiivinen aloitus!  Eräs turkulainen valtiomies totesi tosin, että "kun provosoidaan, ei pidä provosoitua".  Se siitä.  Maailmanhistoriassa on yksi mielenkiintoinen sääntö sotimisissa: demokraattinen valtio ei ole koskaan julistanut sotaa toiselle demokraattiselle valtiolle.

Ja kun ei ole sääntöä ilman poikkeusta, tässäkin on sellainen: Iso-Britannia julisti sodan Suomelle 6.12.1941!  Urheaa ja uljasta vapauden puolustusta, eikö?

[Morsum]

Aika äkkiä saa molemmissa maissa sotaa valmistelevat hallitukset kenkää, jos alkavat jotain sotaa toisiaan vastaan rakentamaan. Tuollaista ei saa mitenkään juntattua kansan hyväksynnän läpi.

[sivullinen.]

Maailmanhistoriassa on yksi mielenkiintoinen sääntö sotimisissa: demokraattinen valtio ei ole koskaan julistanut sotaa toiselle demokraattiselle valtiolle.

Näin se menee. Ensin julistetaan vihollinen epädemokraattiseksi saatanalliseksi oman kansansa kiduttajaksi ja vasta sitten hyökätään; puolustajan kannalta hyökkääjä on taas aina fasistikoira, joka tulee tuhoamaan kansaa ja sen suurta auttajaa. Sodan lopulta voittajan tulkinta jää pätemään. Vielä toistaiseksi aina on demokratia voittanut.

Merkelistä on jo fasistikoira lippuja heiluteltu - tosin Kreikassa.
Hollandea on syytelty kommunistiksi jo kaikkialla - tosin Saksassa ollaan erittäin arkoja ilmaisemaan mitään poliittista ulospäin.

Sologdin innoittamana siis lisätään listaan demokratian tila euroopassa.

Demokratian kriisi euroopassa: Demokratia on useassa euroopan maassa korvattu ulkoapäin määrätyllä troikalla. Ranskalaiset eivät sitä ole vielä joutuneet kokemaan, eivätkä varmasti sellaiseen suostuisi; toisaalta Saksa ei tule joustamaan omista taloudellisista vaatimuksistaan. Ranskassa johto on myös keskittynyt vahvasti presidentin käsiin, joka ei parlamenttia kuuntele. Saksassa taas Merkelin, joka on hankkinut vahvan johtajan leiman pitkällä kanslerin urallaan, asema on uhattuna syksyllä pidettävissä Saksan valtiopäivävaaleissa.

Jim Rogers ennusti äskettäin Saksan pyrkivän pitämään euroopan talousjärjestelmän pystyssä vaaleihin asti. Sen jälkeen saa mennä.

[Morsum]

Minun on hyvin vaikea nähdä mitään sellaista tapahtumaa, että Euroopan maan olisivat yhtäkkiä toistensa kimpussa. Melkoinen supliikkimies tai nainen saa olla, että tuollaisen saisi puhuttua kansalle läpi. Siihen ei tosiaankaan riitä joku julistus  vastapuolen fasismista tai vastaavasta.

[Ksenofobi]

Se että demokraattinen valtio alkaisi sodan toista suurin piirtein tasavahvaa valtiota vastaan olisi aika vaikeasti myytävissä kansalaisille, jotka olisivat täten suuressa kuolemanvaarassa. Ei liene mahdollista.

[sivullinen.]

On totta, että sota pitää myydä kansalle. En itse ole perehtynyt Ranskan tai Saksan valtiolliseen viestintään, enkä siksi voi sanoa onko tällaista nyt käynnissä.

Amerikassa sodanmyyminen kansalle on kehittynyt varsin pitkälle. Siellä tehdään paljon isänmaallisia sotaleffoja, joissa tietenkin urhoolliset amerikan sotilaat ensin räjäyttelevät ilkeän diktaattorin sotavoimat ilman omia miestappioita, sitten pelastetulta kansalta kuullaan kiitospuhe ja lopulta sotaurhot palaavat kotiin, jossa heitä juhlitaan paraateissa, tarjotaan hyvät ammatit ja nuori kaunis nainen saa sotapojusta oman urhonsa. Näitä leffoja ei tietenkään päästetä kansainväliseen levitykseen ja niistä varsin vähän puhutaankin. Jotkut yleisluontoisemmat suurtuotokset, kuten Taistelulaiva tai ZDT esitetään laajemmin. Niissä viholliskuvaa on jouduttu muokkaamaan ufoiksi tai vanhojen natsien uudelleen syntymäksi. Kiinalaisten tai edes neukkujen haukkuminen ei sovi niihin. Jonkin verran tilastollista mutututkimusta tämänlaisten propagandaelokuvien ja amerikan sotien välillä on kuviteltu löydetyn. Suuri sota vaatisi kuitenkin niin suurta propagandaa, ettei sen ilmitulolta voisi välttyä. Tosin aluksi propagandan ei tarvitse olla sotaan kiihoittavaa. Riittää jos se edistää sotaan varautumista, vahvan kansallisenidentiteetin nousua, fyysisen kunnon ja urhoollisuuden ihannointia.

Jotain Hitlerin rehabilointi yrityksiä on noussut esiin samalla kun uusnatsismi on nostanut päätään. Silti Hitlerin ja natsien luulisi olevan yhäkin erittäin arka aihe Saksassa.

Deconstructing Hitler: Germany to produce biopic on Nazi dictator

Germany is to produce a TV mini-series on the life of Adolf Hitler. The series will follow Hitler from his youth as a solider in World War One to his suicide at the end of World War II.
"We thought the time was right for a German look at Hitler, at his life," Beta Film producer Jan Mojto is quoted as saying.

http://rt.com/art-and-culture/news/hitler-biopic-dictator-series-023/

Amerikka on sotaisa maa. Siellä tällainen sotapropaganda on jo arkea. Vastaava euroopassa ylittäisi jo sallitun rajan.
http://www.nbc.com/stars-earn-stripes/

Tietääkö kukaan mitään Saksasta tai Ranskasta? Miten virallisen lehdistön asenteet ovat muuttuneet laman aikana? Miten uutislähetykset ovat muuttuneet?

[Taimi]

Ei taas.

Sota saattaisi syttyä esim. Turkissa, sisällissota Kreikassa, sisällissota Espanjassa, terrorismi levitä keski-Euroopassa, samoin Ruotsissa, Venäjällä erilaista hämminkiä, muttei varsinaista sisällissotaa.

Suomessa vasemmistoaktivistit yhdessä muslimien ja rkp:läisten kanssa voisivat aiheuttaa vielä enemmän sisäisiä kiistoja ja vihanlietsontaa, ilahtuneina jos perussuomalaiset heihin reagoivat. Kaikkia kolmea yhdistää yhteinen alhainen mieli ja pahansuopuus.

[AuggieWren]

Ainoa vähänkään todennäköinen skenaario sodasta Euroopassa on se, jossa Venäjä tai Venäjän vasallivaltio Venäjän tuella perseilee jonkin natonaapurinsa rajalla/ilmatilassa niin pahasti, että ko. natonaapuri ryhtyy merkittäviin sotilaallisiin vastatoimiin, joista Venäjä sitten saa Mainilan laukauksensa, hyökkää natonaapuriinsa ja sitten toivotaan, toivotaan -meiningillä katsastetaan USA:n (+Ranskan, Britannian, Italian, Saksan, Turkin, Kreikan, Espanjan ja Puolan) halu pitää Nato hengissä. Jos USA:lla riittää halua, voi syttyä laajempi konflikti/suursota ja Venäjän natonaapurit ovat kusessa. Jos halua ei riitä, rajautuu konflikti paikalliseksi, Nato hajoaa ja Venäjän natonaapurit ovat kusessa.

[sivullinen.]

Sodan järjellisyyttä pohtiva komitea kokoontuu toisaalla. Täällä kokoontuu sodan todennäköisyyttä pohtiva komitea. Eräs upseeri kerrain tokaisi kuuluisan sananparren: Sota on diplomatian jatkamista toisin keinoin. Siinä on järjellisyyttä yhden lisäkohdan verran.

Henkilökemia vaikeuttaa diplomatista työskentelyä: On hyvin tunnettua, miten Merkel ja Sarkozy olivat hyvissä väleissä ja usein sopivat asiat kahden kesken ennen euromaiden kokouksia. Merkel jopa vahvasti tuki Sarkozya Ranskan presidentin vaaleissa; silti Sarkozy hävisi. Hollande ei ole missään vaiheessa ollut yhtä luonteva kumppani Merkelille. Henkilösuhteet maiden johtajien välillä ovat huonommat kuin todella pitkiin aikoihin. Se ei voi olla näkymättä teoissa.

Kohl ja Mitterand olivat hyvissä väleissä. Chirac ja Shröder olivat hyvissä väleissä. Sarkozy ja Merkel olivat hyvissä väleissä. Onko Saksan seuraavaa johtaja hyvissä väleissä Hollanden kanssa?

[törö]

Minun on hyvin vaikea nähdä mitään sellaista tapahtumaa, että Euroopan maan olisivat yhtäkkiä toistensa kimpussa. Melkoinen supliikkimies tai nainen saa olla, että tuollaisen saisi puhuttua kansalle läpi. Siihen ei tosiaankaan riitä joku julistus  vastapuolen fasismista tai vastaavasta.

Itä-Euroopassa se voisi onnistuakin.

Esmes Valko-Venäjä on lähes unohdettu rotankolo, jossa voi tapahtua arabikevään toisinto, paitsi että showta eivät kaappaa islamistit vaan joku muu ääriryhmä.

Sen rajanaapuri Ukraina on vakaampi, mutta köyhä ja korruptoitunut eikä lama ainakaan paranna sen tilannetta. Lisäksi Eurooppaan tuodaan maakaasua sen kautta eli se on strategisesti merkittävä maa. Yleensä unohtuu kokonaan, että se on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa ja täynnä Neuvostoliiton aikaisia aseita ja asetehtaita eli ei ihan mikään pikku tekijä.

Missään ei ole sanottu etteivät Valko-Venäjä ja Ukraina voisi tulevaisuudessa sotia keskenään.

[Taimi]

Minä luulen, että Venäjä itsessään ei kaipaa enempiä ongelmia, vaan haluaisi ensisijaisesti saada omat sisäiset asiansa kuntoon.

Se mihin Venäjä yleensä reagoi on slaavilaisten, samalla ortodoksiuskontoisten asia. Jos jossain kaakkois-Euroopassa slaavilaiset ortodoksit ovat uhattuina, sinne Venäjä nopeasti rymistää laittamaan asiat tolalle, kuten tapahtui joitain vuosia sitten Ossetiassa. Myös se mitä tapahtuu ent. Jugoslavian alueilla, koskettaa venäläis-slaaveja.

Muutoin en uskoisi venäläisten erityisemmin kaipaavan sotatilaa, rauha on parempi ja yhteiskunnan asioiden järjestykseen laittaminen. Mutta mitään uhkaa Venäjä ei siedä ja se pitää aina slaavien puolta, myös muihin maihin muuttaneiden kohdalla. Tästähän on nyt hyvä esimerkki juuri äskettäinen Suomessa asuvien venäläisperheiden kohtelusta syntynyt hässäkkä. Venäläisiä ei paljon tarvitse vastustaa kun he lähtevät "pelastamaan" omiaan.

Onneksi meillä on pätevä presidentti, Sauli Niinistö.   

[Sunt Lacrimae]

Syldavia saattaa pahastua Bordurian rajaloukkauksista. Tämähän oli siis satuketju?

Itse pidän todennäköisenä venäläisten äärinationalistien euroopanlaajuista suurhyökkäystä. 

[sr]

Euroopan seuraava sota lienee sisällissota nationalistien ja internationalistien välillä.

Oli viime sodassakin nationalistien - kansallissosialistien - ja internationalistien - kommunistien - välinen osaottelu.

No, ei ollut. Stalinin NL ei ollut internationalistinen, vaan konseptina oli "sosialismi yhdessä maassa".

1942 liittoutuneet alkoivat kyllä puhua Yhdistyneistä Kansakunnista, mikä sitten sodan jälkeen perustettiinkin niiden valtioiden toimesta, jotka olivat julistaneet Saksalle sodan. Tätä porukkaa voi tietenkin hyvällä syyllä pitää internationalisteina.

Euroopaan tulee huonojen satojen takia ruokapula: Saksa on pienikokoisena maana - ja huonoin yhteyksin kalaisiin vesiin - riippuvainen ulkoapäin tulevista elintarvikkeista. Venäjä on jo useana vuona peräkkäin asettanut viljanvientikiellon. Viljavarastot alkavat loppua. Mistä saksalaiset hankkivat leipänsä jatkossa? Puolastako?

Maailmassa on muitakin maita kuin Venäjä ja Puola. Saksa yhtenä maailman rikkaimmista maista tuskin jää jonon hännille, kun aletaan lyödä pätäkkää pöytään siitä, kenelle maailman viljantuottajat viljansa myyvät. Todennäköisesti muuten viljan hinnan noustessa ensimmäisinä ilman viljaa jää Euroopan valtava karja-armeija, jonka poistuminen muonavahvuudesta aiheuttaa sen, että apetta riittä homo sapiensiksille aika lailla paremmin.

Leipä - yleisemmin ruoka - on ainoa ihmisen oikeasti tarvitsema asia; sen syytä sotiin ei pidä vähätellä.

Juuri äsken näin tiedon, että noin puolet maailman ruuasta menee hukkaan. Käytännössä siis vain paremmin ruokaa säilömällä ja tarkemmin tähteet syömällä maailman ruokaongelmat saataisiin kerralla pyyhkäistyä pois.

Lisäksi on tietenkin muistettava myös se, että tällä hetkellä maailman väestö syö keskimäärin enemmän kaloreja per nenä kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Samoin länsimaiselta ihmiseltä kuluu keskimäärin vähemmän rahaa ruokaan kuin koskaan aiemmin. Minusta emme siis nyt ihan missään kauhean katastrofin partaalla ruuan suhteen ole.

[jka]

EU-alueen kokoista liittovaltiota ei olla koskaan ihmiskunnan historiassa synnytetty ilman sotaa.

Toisaalta tämänkaltaista yhteenliittymää kuin EU on jo nyt ei olla koskaan historiassa myöskään purettu ilman sotaa.

Itse en näe EU:n tulevaisuutena kuin täydellinen liittovaltio tai sen purkaminen. Eli historian valossa oddsit sodalle on melkoisen suuret. Ei ehkä välttämättä Saksan ja Ranskan välillä, mutta jossain mittakaavassa kuitenkin.

[sivullinen.]

Sen rajanaapuri Ukraina on vakaampi, mutta köyhä ja korruptoitunut eikä lama ainakaan paranna sen tilannetta. Lisäksi Eurooppaan tuodaan maakaasua sen kautta eli se on strategisesti merkittävä maa. Yleensä unohtuu kokonaan, että se on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa ja täynnä Neuvostoliiton aikaisia aseita ja asetehtaita eli ei ihan mikään pikku tekijä.

Tässä tuli kaksi erittäin merkittävää kohtaa esiin yhdellä kertaa: maakaasu - eli laajemmin energian- ja sähköntarve - ja aseiden määrä. Molempien tekijöiden osalta tilanne on kuitenkin tällä hetkellä erittäin hyvä ja rauhaa takaava. Saksa ei ole alkanut vielä valmistella suuria aseinvestointeja - mutta niitä on hyvä pitää silmällä. Toisen Maailmansodan edellä juuri Saksan "salaiset" asevoimat - Musta Armeija - sekä mahdollisti Saksan toiminnan taloudellisia pakotteita vastaan, loi pohjan Hitlerin kannattajille ja sai Versaillesin rauhanehtojen asemääräykset muuttumaan merkityksettömiksi. Tällä hetkellä Saksan armeija on yksi teollistuneiden maiden heikoimmista - sillä ei ole ydinaseita, ei lentotukialuksia, ei edes sukellusveneitä - vai onko sittenkin? Ranskalla oli aikeena rakentaa uusi lentotukialus, mutta laman takia sitä on lykätty. Nyt Saint-Nazairen telakalle tuli risteilijätilaus, joten lentotukialus lykkääntyy yhä. Asevarustelua ei siis ole havaittavissa.

Entä energia kysymys? Ranska nojaa ydinvoimaan ja Saksa on saanut Northstreamit valmiiksi. Molemmilla on asiat suhteellisen hyvin. Öljyriippuvaisuus molemmilla mailla on taas erittäin korkea. Omaa tuotantoa on vain nimeksi. Olettaisin Saksan nojaavan öljyssä täysin Venäjään kun taas Ranska saisi suurimman osan afrikan entisistä siirtoimaistaan. Norjasta riittää öljyä myös molemmille hieman.

Energiakysymys: Ei ongelmia näköpiirissä. Saksan Venäjä riippuvuus on silti merkittävä tekijä.

Aseistautuminen: Ei ongelmia näköpiirissä. Ranskan erittäin vahva armeija takaa, ettei Saksa pääse sanelemaan EU sääntöjä.

[sivullinen.]

Se mihin Venäjä yleensä reagoi on slaavilaisten, samalla ortodoksiuskontoisten asia.

Poimitaan tästäkin Ranskan ja Saksan välinen ulottuvuus. 30-vuotinen sota oli uskonsota, joka käytiin katolisen Ranskan ja protestanttisen Saksan välillä. Tosin siinä sodassa saivat suomalaiset Hakkapeliitatkin hakata päälle. Uskontokysymys on sittemmin euroopassa muuttunut islamistien ja kaikkien kristittyjen väliseksi. Vielä eivät islamistit ole Ranskassa eivätkä Saksassa päässeet merkittävään poliittiseen asemaan. Ranskassa kenties etniset ryhmät voivat sisäisiä levottomuuksia lietsoa muutamissa kaupungeissa. Valtioiden väliseksi sodaksi niistä tuskin on; mutta valtioiden välisessä sodassa taas uskonnon merkitys saattaa korostua, ja johtaa ikäviin tuloksiin. Kun juutalaiset julistivat kauppaboikotin ja taloussodan velkansa mitätöinyttä natsisaksaa vastaan, heihin kohdistunut viha kasvoi; sodan aikana taas raakuus kasvoi. Näiden yhdistelmä on kuolettava. Uskonto tuli välineeksi innoittaa kansa sotaan; sotaan uskon ja aatteiden puolesta.

Holocaust, Hate Speech & Were the Germans so Stupid? (Anthony Lawson)
http://www.youtube.com/watch?v=fh_wrJ7sjYI

Uskonto tulee esiin nimenomaan propagandan kautta. Äskettäin on julkaistu suomeksikin natsien käyttämää juutalaisvastaista kiihotusmateriaalia. Martti Luther: Juutalaisista ja heidän valheistaan. Muutenkin perinteisesti juutalaisvastaiset liikkeet ovat saaneet Suomessa saaneet jalansijaa. Kaikkihan tiedämme minkä lehden nykyinen päätoimittaja on minkä uskontokunnan edustaja, mutta muistammeko miten kyseinen lahko tuli aikoinaan maailmalla tunnetuksi uskonnollisesta fundamentalismistaan kauppiaan murhan yhteydessä. Mihinkään ei voi uskonnossa luottaa. Tänään saatetaan olla rauhanomaisia, mutta huomenna sotaisia. Uskonnon tilaa Ranskassa ja Saksassa pitäisi tuntea paljon paremmin voidakseen sanoa, onko siinä merkkejä sodasta.

Uskonto: Suuri kysymysmerkki. Ranskan ja Saksan välillä ei ole uskonnollisia kiistoja - ainakaan näkyvänä.

[sr]

Poimitaan tästäkin Ranskan ja Saksan välinen ulottuvuus. 30-vuotinen sota oli uskonsota, joka käytiin katolisen Ranskan ja protestanttisen Saksan välillä. Tosin siinä sodassa saivat suomalaiset Hakkapeliitatkin hakata päälle.

No, tuo on kyllä aika omaperäinen tulkinta 30-vuotisesta sodasta. Tuohon aikaan ei ollut sellaista käsitettä kuin Saksa. Oli olemassa ns. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (jossa tosin tuo "saksalais"-osa on suomalaisten keksintöä (tai ehkä kopioitu ruotsalaisilta), esimerkiksi saksaksi kyseinen vekotin oli nimeltään "Heiliges Römisches Reich") ja sota tapahtui pääosin kyllä sen sisällä protestanttien sotiessa katolilaisia vastaan. Oli siellä Ranskakin jossain vaiheessa mukana kuten moni muukin suurvalta (ja siis ne suomalaisetkin Ruotsin mukana), mutta ajatus, että kyseisen sodan perusluonne olisi ollut Saksan ja Ranskan välinen mittelö, on kyllä aika erikoinen. Vielä omituisempi on tuo tulkintasi siitä, millä puolella Ranska oli, koska minun käsittääkseni se oli kyllä protestanttien puolella (koska oli katolilaisia Habsburgeja vastaan).

[sivullinen.]

^ Mukavaa, että kirjoitit viestin. Pitikin sinun näkemystäsi Neuvostoliitosta juuri purkaa, mutta halusin jonkun toisen kirjoittaman viestin väliin. Olen kyllä osittain samaa mieltä kanssasi tästä asiasta: 30-vuotisessa sodassa ei ollut Saksaa valtiona - koska Ranskan suurta vallankumousta ei vielä ollut tapahtunut, eikä valtioita nykyisessä mielessä ollut keksitty. Mutta sota oli nimenomaan Lutherin käynnistämän uskonpuhdistuksen ja vanhan katolisen uskon välillä. Tein pienen ylitulkinnan väittäessäni Ranskan olleen päävastustaja ja katolilaisuuden suurin edustaja. Vaikka Ranskassa katolilaisuus oli voimissaan, ei Ranska merkittävästi osallistunut sotimiseen. Näin sodan siellä missä sitä ei ollut. Myönnän virheeni.

-- -- --

Mutta väite, "Stalinin NL ei ollut internationalistinen, vaan konseptina oli "sosialismi yhdessä maassa". ", vaatii hieman pohdiskelua. Sosialistinen työväenliike ja marxilaisuus oli alunperin tarkoitettu toteutuvaksi vain kokonaisena koko maailman kattavana. Näin suunniteltiin ensimmäisessä Internationaalissa ja sen mentyä konkurssiin toinen Internationaali jatkoi siitä. Sitten Neuvostoliitossa tapahtui kumous ja Stalin tosiaan uudisti mallia, jossa maailmanvallankumous ei olisi välttämätön vaan sosialismia voisi toteuttaa vain yhdessä maassa. Silti kolmas Internationaali - KomIntern - pyrki jatkuvasti laajentamaan tuota sosialismin ihannemaata. Mutta vasta Toisen Maailmansodan pelko ja sodan poikkeusolot tekivät yhdistymisen. Ilman sotaa ei saatu sitä aikaan.

Tästä päästäänkin jkan esittämään käsitykseen, ettei valtion yhdistymistä voi tapahtua ilman sotaa. Ei sitä voikkaan. Jos EU aikoo yhdistyä yhä tiivimmäksi kokonaisuudeksi, on valittava kenen suunnitelman mukaan edetään. Se taas ei ratkea äänestämällä niin kauan kuin äänestyksen hävinneellä on omat sotavoimat takaamassa veto oikeuden. Joten euroopan liittovaltiovaltio kehitys joko pysähtyy - ja siten koko rakennelma jää hajoavaan tilaan - tai se yhdistetään voimakeinoin - kuten Stalin yhdisti itsenäisistä neuvostotasavalloista koostuvan eri kansojen "neuvostojen liiton" yhdeksi tiukan keskushallinnon omaavaksi Neuvostoliitoksi. Suoraan Neuvostoliiton kehitystä ei voi rinnastaa EU:n kehitykseen, mutta tuo yhden yhteinäisen valtion synnyttäminen - ja sen vaikeus - niitä yhdistää. EU:n kehityksen kannalta paras olisi sota kaikille EU maille yhteistä vihollista vastaan. Se tekisi kaikista EU sotilaista aseveljiä keskenään; se yhdistäisi EU:n. Sitä ennen pitäisi pohja yhtenäisyydelle olla aikaansaatu; sitä ennen pitäisi ratkaista kuka EU:ta johtaa.

Euroopan Unionin liittovaltiokehitys: Liittovaltiossa ei eri mailla voi enää olla erillaisia poliittisia näkemyksiä; tiiviimpi talousunioni tarkoittaa sitä. Kumpi väistää Saksa vai Ranska? Ranskalla on asevoimat, jotka takaavat veto oikeuden kaikkeen. Saksan talous taas olisi paremmassa kunnossa. Saksalaista porvarillista mallia ei voi yhdistää ranskalaiseen sosialismiin. Toisen on väistyttävä.

[Morsum]

Tuo keisarikuntakin oli aika löyhähkö liitto, jossa keisari ei ollut mikään yksinvaltainen. Sen piti olla melkoinen oman aikanasa Timo Soini, että sai puhuttua omapäiset kreivit ja kuninkaat työskentelemään keisarikunnan hyväksi.

[kelloseppä]

Hivenen otaksumia Hitlerin omanlaisesta sielunmaisemasta

Yhdistyneen Saksan (1871-1945) sotavoimien henkinen koti ja asennossa pönöttävien junkkerien yllättävän suurelta osin myös fyysinen kotikontu, Itä-Preussi, oli fyysisesti omana reservaattinaan Puolan käytävän itäpuolella irti Gross-Deutschlandista, mitä Hitler ei voinut sallia monien muiden syiden ohella myöskään arvovalta- ja symbolisista syistä. Henkilökohtaisesti Tannenberg-kultista inspiroitunutta Hitleriä kiusasi suunnattomasti myös se, että Saksan naapurina oli itsenäinen ja erittäin omanarvontuntoinen valtio muistuttamassa Tannenbergin muinaisesta katastrofista.

Hivenen ajatuksenvirtaa maataloustuotannon mahdollisuuksien seurauksista

Leipävilja, laajemmin elintarviketuotanto ja juomavesivarat, ovat jatkuvan huomion kohteena mm. Serbiassa tietyillä poliittisilla ryhmillä (mm Dveri), joten ruoantuotannon keskittymisen poliittista tarvetta sinne, missä se olisi tavattoman tuottoisaa luonnonolosuhteiden vuoksi, ei pidä aliarvioida etenkään tulevaisuudessa.

Maataloustuotannon tiimoilta Saksan silmä keskittynee myös niille seuduille, joissa saksalaisilla maanomistajilla oli jo muinoin lukuisten suurtilojen harjoittamaa maataloutta – Itämeren kynnyksen länsirajalta aina Masurian metsiin ja Liettuan perukoille saakka on saksalaisille entuudestaan kovin tuttua ja tuottoisaa maanviljelysseutua. Vähän kauemmaksi katsovat saksalaiset ovat jo huomanneet Ukrainan rannattomat peltomaat ja Balkanilla Pannonian altaan, karkeasti ottaen nykyinen Unkari ja Pohjois-Serbia. Runsaan satoisuuden houkutuksia lienee vaikea vastustella tarpeen niin vaatiessa, varsinkin jos läntisen Siebenbürgenin väen muisteloita maasta, jossa hunaja virtasi, tulee kahlattua sopivassa saksalaisessa kotiseutumuseossa liiaksi asti. Otaksun, että Unkarissa mm. Jobbik:n itsetietoisuudessa ja määrätietoisuudessa on taustalla mm. ruoantuotantoon liittyviä seikkoja: ei EU kovin helposti Unkaria tästä syystä heitä pois pikku piirileikeistään.

Jatkan nim. sivullisen inspiroimia aatelmien kirjaamista toiste ...

[repo]

Ketjun aiemman merkintätavan mukaan: Ranskalaisten ja saksalaisten kansallisidentiteetit eivät häviä vaan todennäköisesti voimistuvat "yhdentymisen" edetessä.

Miten kansallisidentiteettien vaikutus näkyy? US Puheenvuoro blogisti Arhi Kuittinen nostaa aiheen pöydälle.

http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130685-saksa-ja-ranska-muuttumattomassa-asennesodassa

Saksa ja Ranska muuttumattomassa asennesodassa
23.1.2013 02:38 Arhi Kuittinen

    Kulttuuri
    Saksa
    Sosiologia

Saksa ja Ranska muuttumattomassa asennesodassa

Sota ei ole ohi eurooppalaisissa asenteissa.

Saksalaisten ja ranskalaisten asennesota jatkuu, ihmiskuva ei ole muuttunut.

EU tuskin tätä muuttaa vahvan Saksan eli saksakeskeisen eurotaloussodan vuoksi. EU voi vain kärjistää Saksan pakkoholhouksessa asenteet vihan tasolle. Saksalle taloussota määräävästä asemasta on EU:n perusta.

Koko kirjoitus linkistä. Kuittinen tulkitsee asennekyselyä saksalaisten ja ranskalaisten asenteista toisiaan kohtaan.

(http://cdn4.spiegel.de/images/image-450687-galleryV9-mylg.jpg)
Linkki asennekyselyn kuvaajagalleriaan: http://www.spiegel.de/fotostrecke/photo-gallery-how-germans-and-french-view-each-other-fotostrecke-92263.html

Minä en pysty arvioimaan kaavion perusteella, miten todellinen Kuittisen tulkinta kaaviosta on. Omien kokemusten pohjalta kyseisistä kansallisuuksista yhdyn näkemykseen ettei kansallistunteet ja -identiteetit mihinkään häviä EU-yhdentymisessä ja kaikkein vähiten ranskalaisilta tai saksalaisilta. Pikemminkin voi käydä päinvastoin. Jos kansallistunteita ja -identiteettejä painetaan alas, kuten mielestäni nyt on tehty yhdentymisprosessissa, eikä niille anneta tilaa ja niiden tarvitsemaa omaehtoisuutta, katson että todennäköisyys kasvaa niiden rähjähdysmäiselle esiintulolle sekä nopeille asennemuutoksille. Nähdäkseni Hollande käytti tätä asetelmaa hyväkseen, vaikka on sosialisti, ja tarjosi monelle "ranskalaisemman vaihtoehdon" Sarkozyn "epäranskalaiselle" Saksa-kumppanuudelle. Mutta en osaa arvioida miten merkittävä tämä oli Hollanden voitolle.

Uskallan väittää, että kansallistunteet ja -identiteetit ovat meissä, niinkuin saksalaisissa kuin ranskalaisissa, niin syvällä että jos yhdentymistä halutaan oikeasti saada aikaan se vie vähintään vuosisadan ellei kaksi tai useampia. Näin siitä huolimatta että nykyaikana nk. maailmankansalaisia ja globalisaatiota on varmaan enemmän kuin koskaan historiassa. Olemme yhä tietoisempia maailmasta, mutta minun maailmankuvaan istuu todella huonosti ajatus "maailma on kylä". Näen "maailma on kylä" ajatuksen juurettomana ja identiteetittömänä. Ja taas juurettomuus ja identiteetittömyys on nähdäkseni monien inhimillisten ongelmien äiti ja isä.

No tarkoitukseni oli vain tipauttaa Kuittisen blogi ketjuun eikä alkaa esitelmöimään. Joka tapauksessa esitän vielä kysymyksen, jota Arhi Kuittinen ei kysy, mutta on syytä kysyä asennekyselystä ja sen kuvaajasta. Mikä on sen  luotettavuus? Miten paljon voimme luottaa siihen, että asennekyselyn tulokset julkaistaan luotettavasti ilman korjauksia suuntaan tai toiseen, kuten puolueiden kannatusmittauksissa "korjauksia" käytetään? Itse en perehtynyt Kuittisen blogia syvemmin aiheeseen, joten voi olla että kysymyksiin löytyy vastauksia lähteistä.

[sivullinen.]

^ Erittäin hyvä huomio. Saksalaisten ja ranskalaisten - kuten ei muidenkaan maiden asukkaiden - välillä ei ole tapahtunut samanlaista yhdentymistä kuin on tapahtunut esimerkiksi valuuttamarkkinoiden kohdalla euron, EKP:n ja helposti saatavan valtionvelan kanssa. Kansassa elää yhä samat vanhat mielikuvat ranskalaiset pitävät itseään kulttuuri-ihmisinä - ja saksalaisia sivistymättöminä - saksalaiset taas pitävät itseään ahkerina ja osaavina - ranskalaisia tyhminä ja laiskoina. Kielimuuri on tehnyt lopunkin lähentymisen mahdottomaksi. Saksasta ei saa töitä, jos osaa vain puhua ranskaa; Ranskassa jopa englannin puhuminen on paha asia. EU:n alkuaikoina sentään suunta oli yleiseurooppalaista ihmistä kohden; nyt suunta on muuttunut taas kansallisidentiteetteihin. En suoraan syyttäisi kehityksestä "yhdistymisen" etenemistä vaan kriisejä, jotka yhdistymisen syiksi mainitaan - pilkunviilaus jääköön.

Arhi Kuittisen blogissa oli myös linkki englannin kieliseen videoon, jossa Ranskan ja Saksan suhteita pohditaan: The odd couple: Franco-German treaty at 50. Nostaisin sieltä esiin vielä yhden kohdan:

EU on korvaamassa Saksan ja Ranskan väliset keskinäiset suhteet: Ranska haluaisi EU:sta heikon valtioliiton, jonka sisällä jokaisella maalla voisi olla erillaisia suhteita toistensa kanssa. Saksa taas haluaa taloudenalueella tiiviin "talousunionin", mutta ei mitään muuta. Saksa ei halua puolustusyhteistyötä, eikä päätösvallan siirtämistä pois valtiopäiviltä. Saksa pyrkii siten heikentämään maiden välisiä suoria suhteita ja korvaamaan ne EU päätöksenteolla.

-- -- --

kellosepän viestistä poimin erittäin merkittävän yleisluontoisen sotien syntyyn liittyvän tekijän.

Johtajien henkilökohtaiset traumat: Tällä hetkellä tilanne näyttää suhteellisen rauhalliselta. Hollande uutena suhteellisen tuntemattomasta tulleena johtajana joutuu mielistelemään. Se voi pitkään jatkuessa aikaansaada alemmuuskompleksin. Merkelin traumoja taas voi hakea nuoruudesta jaetusta Saksasta, stasi-agenttina toimimisesta ja Berliinin muurista. Varsinaisia sotatraumoja kummallakaan ei ole. Tilanne on tässä suhteessa suorastaan loistava - kuten kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Afrikan sotapäälliköt, islamistitaistelijasta johtajaksi nousseet ja etelä-amerikan CIA:n kidutusleirit kokeneet presidentit ovat eteleläisen pallonpuoliskon riskinä.