Vuositulo

[Teaparty]

Laitan tämän tähän vuosituloketjuun, kun en viitsi uutta ketjua avata.

Olisi kiinnostavaa nähdä Suomen yksityisen sektorin ja julkisen sektorin palkkojen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta samassa kuvaajassa. Julkisen sektorin palkat ovat nousseet voimakkaasti, mutta näinpä äskettäin dataa yksityisen sektorin palkkatasoista, mikä oli aika pysähdyttävä kokemus. Perehdyin viime viikolla sattumalta yksityissektorin esimiestason tehtävissä tai vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien palkkoihin eri maissa ja havaitsin, että Suomessa kehitys on pysähtynyt noin vuoden 2006 tasolle. Lähde ei valitettavasti ole julkinen ja koskee suhteellisen kapeata mutta avointa toimialaa.

Merkittävä havainto oli, että suomalainen vaativissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä työskentelevä henkilö näyttää ansaitsevan nykyään bruttona vähemmän kuin esimerkiksi itäeurooppalainen kollegansa. Sen lisäksi Suomessa on sekä tulovero että työnantajan sivukulut korkeammalla tasolla kuin muualla. Sama pätee vertailussa Pohjoismaihin. Kun rätinkiin lisätään korkeat pääomatuloverot ja 24% ALV, alkaa kurjuuden yhtälö olla valmis myös ns. hyvätuloisen kansanosan kohdalla. Harvassa ovat enää ne Euroopan maat, joissa valkokaulustyöntekijä joutuu yhtä ahtaalle kuin Suomessa.

Suomessa on järkyttävän suuri julkinen sektori, jossa maksetaan kohtuuttomia palkkoja miinaharavan ja solitairen pelaamisesta. Tämä on hyvää vauhtia tuhoamassa markkitalouden perusrakenteita kohtuuttomalla verotuksella ja piiloverotuksella. Viime viikkojen keskustelu siitä, pitäisikö valtion ostaa itselleen telakka työpaikkojen pelastamiseksi, kuvaa hyvin absurdiksi mennyttä asenneilmastoa. Harva enää uskoo yksityisen sektorin menestymismahdollisuuksiin, ja ainakin lehteen kirjoittavien enemmistö näyttää ajavan valtiollisen ohjauksen ja omistuksen laajentamisesta entisestään - vaikka nimenomaan julkisen sektorin tehottomuus on vaikeuksien alku ja juuri.

Tämä tie vie helvettiin.

[Emperor]

Olisi kiinnostavaa nähdä Suomen yksityisen sektorin ja julkisen sektorin palkkojen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta samassa kuvaajassa.

Tätäkö haet?

(http://api.ning.com/files/8gQgeIfpE2xlgBZ20IgJ3seYFUmOlBbe3zX4ze8pIxtdvdwFognIS7y40jTZgwrM7xFUgqf3M5G6q9zQW-JVzmN-XmSTPqCj/palkkakehitysfindikaattori.PNG)

[sr]

Olisi kiinnostavaa nähdä Suomen yksityisen sektorin ja julkisen sektorin palkkojen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta samassa kuvaajassa.

Tätäkö haet?

Tuon käyräsi ongelmana on se, että siinä vertaillaan appelsiineja omenoihin. Tai sanotaan niin, että voi tuosta tietenkin kulmakerrointa katsoa ja päätellä siitä jotain kehityksestä (itse sanoisin, että kunnat ovat jääneet jälkeen muista, muuten on menty aika tasatahtia vuodesta 2000 nykyhetkeen asti), mutta absoluuttisia lukuja ei minusta kannata verrata, koska ne riippuvat niin paljon siitä, mitä hommia tehdään. Valtion leivissä lienee korkeammin koulutettua väkeä vaativimmissa tehtävissä kuin kunnilla, minkä vuoksi siellä luonnollisesti maksetaan enemmän palkkaa, vaikkei mitään biasia olisikaan silloin, kun vertaillaan samanlaisissa hommissa toimivia. Yksityisellä puolella taas hajonta lienee kaikkein suurinta. Sieltä löytyvät korkeimmat palkat, mutta myös alimmat.

Mutta jos Teaparty oli kiinnostunut juuri "vaativissa esimies- ja asiatuntijatehtävissä" toimivien palkkakehityksestä yleensä Suomessa ja tarkemmin noiden kolmen sektorin sisällä, niin noista käyristä ei siihen saa oikeastaan mitään vastausta. Ehkä sen voi sanoa, että tuon mainitun ryhmän palkat ovat jokaisella sektorilla korkeammat kuin keskimääräiset palkat. Kuinka paljon ja onko niissä eroja sektorien välillä, en osaa sanoa. Valtiolla on yliopistoissa iso joukko väikkäriä tekeviä tutkijoita todennäköisesti alemmalla palkalla kuin missään maksetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajille. En nyt osaa sanoa, meneekö väitöskirjatutkimus Teapartyn kriteereillä "vaativaan asiantuntijatehtävään", mutta väittäisin nyt joka tapauksessa, ettei se ihan lastenleikkiä ole.

[Emperor]

Olisi kiinnostavaa nähdä Suomen yksityisen sektorin ja julkisen sektorin palkkojen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta samassa kuvaajassa.

Tätäkö haet?

Tuon käyräsi ongelmana on se, että siinä vertaillaan appelsiineja omenoihin. Tai sanotaan niin, että voi tuosta tietenkin kulmakerrointa katsoa ja päätellä siitä jotain kehityksestä (itse sanoisin, että kunnat ovat jääneet jälkeen muista, muuten on menty aika tasatahtia vuodesta 2000 nykyhetkeen asti), mutta absoluuttisia lukuja ei minusta kannata verrata, koska ne riippuvat niin paljon siitä, mitä hommia tehdään. Valtion leivissä lienee korkeammin koulutettua väkeä vaativimmissa tehtävissä kuin kunnilla, minkä vuoksi siellä luonnollisesti maksetaan enemmän palkkaa, vaikkei mitään biasia olisikaan silloin, kun vertaillaan samanlaisissa hommissa toimivia. Yksityisellä puolella taas hajonta lienee kaikkein suurinta. Sieltä löytyvät korkeimmat palkat, mutta myös alimmat.

Olet oikeassa. Mutta jos nimimerkki Teaparty pyytää kuvaajaa, josta ilmenee omenien ja appelsiinien kehitys viime vuosilta, niin on varmaan luontevaa postata sellainen kuvaaja, josta ilmenee omenien ja appelsiinien kehitys viime vuosilta.

[Alkuasukas]

Valtio-käyrä osoittaa huolestuttavaan suuntaan.

[jka]

Tuossa ainakin omasta mielestäni kohtuullisen karun näköinen lista, josta voi alkaa vertaamaan omenoita omenoihin ja apppelsiineja appelsiineihin. Palkat on kylläkin vuodelta 2009, mutta noista ajoista tilanne on tältä osin vain huonontunut. Yksitynen sektori sukelsi lamaan ja palkat on jopa laskeneet, mutta julkiselle sektorille on tullut vaikka mitä korotusta tuon jälkeen.

1000 ammatin palkat – katso pärjäätkö vertailussa

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/18/1000-ammatin-palkat-katso-parjaatko-vertailussa/20108646/12

Sanoisin, että kaikki listan kärkipään johtajavakanssit niin valtiolla kuin kunnalla on todella rankasti ylipalkattuja. Saat olla melkoisen ison yrityksen johtaja ennenkuin pääset samoille palkoille ja silloin sinulla on sentään tulosvastuuta. Tuon listan johtajilla sitä ei ole kuin näennäisesti. Seuraavan vuoden bujetti tulee verovaroista kuin manulle illalinen riippumatta johtajan taidoista.

[Teaparty]

Sanoisin, että kaikki listan kärkipään johtajavakanssit niin valtiolla kuin kunnalla on todella rankasti ylipalkattuja. Saat olla melkoisen ison yrityksen johtaja ennenkuin pääset samoille palkoille ja silloin sinulla on sentään tulosvastuuta. Tuon listan johtajilla sitä ei ole kuin näennäisesti. Seuraavan vuoden bujetti tulee verovaroista kuin manulle illalinen riippumatta johtajan taidoista.

Jep. Ja väitänpä edelleen, että
1) myös II-tason johtajat sekä muu töpinässä touhava jengi on ylipalkattua, ja
2) julkisen sektorin hommissa palkkaluokka korreloi negatiivisesti tuottavuuden kanssa.

Mitä ylempi palkkaluokka, sen todennäköisempää on että henkilö polttaa muiden työaikaa nollaprojekteihin. Nimenomaan tämä töpinän porukka keksii päätyökseen uusia budjettimomentteja ja pistää opettajat, hoitohenkilökunnan ja poliisipäällystön kaikenmaailman toiseusvoimaannuttamispuuhaprojekteihin.

Julkisesta sektorista on tullut yksityisyritysten irvikuva. Virkamiestyöryhmissä apinoidaan kilpaa liike-elämän prosesseja ja insentiivijärjestelmiä tajuamatta niiden tarkoitusta. Armeijassakin puhutaan nykyään kuulemma tulosvastuusta. Armeijan tarkoituksena on tehdä ryssälle selväksi, että rautaa ja äijää löytyy tarpeen tullen niin paljon, että on parempi hyökätä jonnekin muualle. En mitenkään ymmärrä miten tämän toiminnan tuloksellisuutta voi rauhan aikana mitata muutoin kuin minimoimalla hukatun rahan määrä. Sodan aikana voidaan toki laskea vaikka mitä asiakaspalvelumittareita: asioinnin nopeus, palvellun asiakaan kilohinta tms.

[jka]

Jep. Ja väitänpä edelleen, että
1) myös II-tason johtajat sekä muu töpinässä touhava jengi on ylipalkattua, ja
2) julkisen sektorin hommissa palkkaluokka korreloi negatiivisesti tuottavuuden kanssa.

Aika kuvaavaa on nykyinen trendi, että kun "suuren ikäluokan" työntekijä jää eläkkeelle niin tilalle ei palkata enää ketään. Sinänsä tämä on ihan tervettä kehitystä mutta kun nämä suurten ikäluokkien eläköityvät ovat tyypillisesti nimenomaan näitä kovapalkkaisimpia II-tason pikkupomoja niin mitä hemmettiä he ovat tehneet siellä tähänkään asti kun kerrran näiden työpanosta ei lähdön jälkeen tarvita.

[sr]

Olet oikeassa. Mutta jos nimimerkki Teaparty pyytää kuvaajaa, josta ilmenee omenien ja appelsiinien kehitys viime vuosilta, niin on varmaan luontevaa postata sellainen kuvaaja, josta ilmenee omenien ja appelsiinien kehitys viime vuosilta.

Ongelma oli minusta se, että Teaparty oli ennen kaikkea kiinnostunut Golden Delicious omenoiden ja Jaffa appelsiinien (vaativat esimies- ja asiantuntijatehtävät) vertailusta ja tuo käppyrästö vastasi siihen, mitä kehitys oli kaikkien omenoiden ja kaikkien appelsiinien kohdalla. Tämä on ongelma ennen kaikkea siksi, että nuo vaativat esimies- ja asiantuntijatehtävät eivät ole mitenkään tyypillinen työntekijäryhmä missään noista kolmesta ryhmästä (lonkalta veikkaisin, että valtion blokissa se on suurempi kuin noissa kahdessa muussa luokassa), joten tässä alaryhmässä tapahtunut kehitys hukkuu täysin sen alle, mitä muille ammattiryhmille on käynyt. On tietenkin mahdollista, että kehitys on tuossa alaryhmässä sama kuin muissakin ryhmissä, mutta mitenkään välttämätöntä se ei ole.

Muistutetaan tähän nyt siis se, mitä hän kirjoitti sen lainaamasi lauseen perään:

Julkisen sektorin palkat ovat nousseet voimakkaasti, mutta näinpä äskettäin dataa yksityisen sektorin palkkatasoista, mikä oli aika pysähdyttävä kokemus. Perehdyin viime viikolla sattumalta yksityissektorin esimiestason tehtävissä tai vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien palkkoihin eri maissa ja havaitsin, että Suomessa kehitys on pysähtynyt noin vuoden 2006 tasolle. Lähde ei valitettavasti ole julkinen ja koskee suhteellisen kapeata mutta avointa toimialaa."

En siis sano, että käppyräsi on täysin hyödytön, mutta vain sen, että se ei suoraan vastaa siihen asiaan, mistä Teaparty oli eniten kiinnostunut. Itse sanoisin, että tuo käyräsi osoittaa vääräksi tuon Teapartyn ensimmäisen väitteen. Se osoittaa sen, että aika lailla tasatahtia on menty sitten vuoden 2000. Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen valtion palkat ovat nousseet hitusen nopeammin kuin muiden ja kuntien taas hitusen hitaammin. Kokonaisuutena julkisen palkata lienevät siis kehittyneet melko tarkkaan samaa tahtia yksityisten kanssa. Tuohon spesifisempään jälkimmäiseen väitteeseen tuo käyrä ei vastaa yhtään mitään.

[Alkuasukas]

Kummankin käyrän olisi pitänyt osoittaa tasatahtia alaviistoon alkaen 2008. Nyt palkkoja sovitaan tupopöydissä nostettaviksi vaikka tulokset laahaavat tappiolla.

[sr]

Kummankin käyrän olisi pitänyt osoittaa tasatahtia alaviistoon alkaen 2008. Nyt palkkoja sovitaan tupopöydissä nostettaviksi vaikka tulokset laahaavat tappiolla.

Tässä kuvaaja tuottavuuden kehityksestä. Itse sanoisin, että tuo palkkakäyrä (inflaatio huomioiden) laahasi tuottavuuden kehityksen perässä ajan 2000-2007, muttei sitten rysähtänyt alaspäin, kuten tuottavuuskäyrä. Sitten rysähdyksen jälkeen palkkakäyrä ei ole noussut samaa vauhtia kuin tuottavuus.

Minusta tämä on normaalia. Nimellispalkat ovat erittäin jäykkiä joustamaan alaspäin. Toisaalta on mahdollista tuottavuuden kasvaessa nopeasti työnantajille olla nostamatta palkkoja samaa tahtia, koska työntekijät katsovat ennen kaikkea sitä, miten heidän oma käteenjäävä tulonsa kehittyy, eikä niinkään sitä, miten suuren osan tuottavuuden kehityksestä he onnistuvat ulosmittaamaan. Pitkällä aikavälillä (=pari vuosikymmentä) palkkojen osuus BKT:stä on käsittääkseni pysynyt Suomessa melko samassa.

[Lissukka]

Tätäkö haet?

(http://api.ning.com/files/8gQgeIfpE2xlgBZ20IgJ3seYFUmOlBbe3zX4ze8pIxtdvdwFognIS7y40jTZgwrM7xFUgqf3M5G6q9zQW-JVzmN-XmSTPqCj/palkkakehitysfindikaattori.PNG)

Jumaleisson. Meitsi muotoiluttaa itselleen peniksen ja menee valtiolle hommiin!