Tuomioiden armahduksista

[kekkeruusi]

Eilen oli mediassa Ylen Silminnäkijä-ohjelman selvityksessä ilmi käynyt ero nykyisen ja edellisen presidentin linjauksista tuomioiden armahdusten suhteen (Iltalehti)ja tänään Yle on uutisoinut että oikeusoppineiden mielestä armahdusoikeus on vanhentunut käytäntö(Yle).

"Sauli Niinistö on armahtanut ensimmäisenä presidenttivuonnaan toistaiseksi vain yhden henkilön. Presidentti Tarja Halonen armahti 12 vuoden valtakautensa aikana keskimäärin 22 henkilöä vuodessa.

Sauli Niinistö ilmoitti jo presidentinvaalikampanjassaan suhtautuvansa pidättyvästi armahdusoikeuden käyttöön."

"Halosen armahduksista 12 vuoden aikana 40 on tapahtunut vastoin korkeimman oikeuden (KKO) kantaa."

"Elinkautisvankien armahtamisessa Tarja Halonen noudatti selvästi edeltäjiään tiukempaa linjaa." -IL

"Niinistö kommentoi tiukkaa armahduslinjaansa torstai-iltana Maanpuolustuskurssiyhdistyksen Turvallisuuspoliittisessa illassa.

- Olen itse palvellut aikanaan hovioikeudessa toistakymmentä vuotta, ja saattaa olla, että arvostan aika lailla korkeimman oikeuden käsityksiä, koska ne perustuvat linjaan."

"Niinistö totesi ottaneensa asiaan kantaa jo ennen vaaleja. Hän on katsonut presidentin armahdusoikeuden olevan vanhentunut."

"Vuodesta 2007 lähtien elinkautisvankien vapauttamiset on käsitelty Helsingin hovioikeudessa. Ylen mukaan yhteensä 43 armahdusta olisi jäänyt toteutumatta, jos kaikki ratkaisut olisi 2000-luvulla tehnyt korkein oikeus. Toisaalta 30 henkilöä olisi puolestaan saanut anomansa armahduksen.

Presidentillä on oikeus poiketa korkeimman oikeuden lausunnosta. 2000-luvulla näin tapahtui yhteensä 73 kertaa." -IS

IS:n kyselyssä kysyttiin kumman presidentin linja on parempi ja n. 16000 vastanneesta 81% kannatti Niinistön linjaa.

"Nykyisin armahdusanomuksissa vedotaan muun muassa inhimillisiin seikkoihin sekä elämäntilanteen ja elämäntapojen muuttumiseen. Myös tuomiot joista rikollisia armahdetaan ovat nykyisin lieviä. Terttu Utriaisen mukaan tämä on kummallinen piirre.

- Jos armahdusoikeus kääntyy tällaisiin hyvinkin lyhyisiin rangaistuksiin, niin minusta se ei ole oikea suuntaus. Silloinhan tavallaan tasavallan presidentistä tulee ylin sosiaaliviranomainen" -Yle

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä mieltä ollaan täällä, onko armahdusoikeus muinaisjäänne vai tärkeä asia oikeuden toteutumisen kannalta?

Itse kannatan sen käytön rajoittamista huomattavasti aiemmasta ja käyttöä vain oikeudellisesti pätevissä jutuissa. Täten sen voisi ottaa pois tai enimmäkseen siirtää presidentiltä KKO:lle. Presidentti voisi ottaa kantaa vain kansallisesti merkittävissä tapauksissa.

Saisivat elinkautisvangitkin kokea ihan oikean elinkautisen, kun automaatti ei vapauttaisi 13 vuoden jälkeen. Jäisi varmasti uusintarikoksiakin koko joukko tekemättä. Olisihan se samalla askel oikeaan suuntaan rangaistuksien koventamisen suhteen ainakin yläpäästä.

[possu]

Saisivat elinkautisvangitkin kokea ihan oikean elinkautisen, kun automaatti ei vapauttaisi 13 vuoden jälkeen. Jäisi varmasti uusintarikoksiakin koko joukko tekemättä. Olisihan se samalla askel oikeaan suuntaan rangaistuksien koventamisen suhteen ainakin yläpäästä.

Suomessahan on näitä tapauksia kun joku on tappanut ja joutunut lusimaan ja vapaaksi päästyään taas tappanut jne. Heti tuli mieleen Esa Åkerlund. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Åkerlund

[AuggieWren]

"Nykyisin armahdusanomuksissa vedotaan muun muassa inhimillisiin seikkoihin sekä elämäntilanteen ja elämäntapojen muuttumiseen. Myös tuomiot joista rikollisia armahdetaan ovat nykyisin lieviä. Terttu Utriaisen mukaan tämä on kummallinen piirre.

- Jos armahdusoikeus kääntyy tällaisiin hyvinkin lyhyisiin rangaistuksiin, niin minusta se ei ole oikea suuntaus. Silloinhan tavallaan tasavallan presidentistä tulee ylin sosiaaliviranomainen" -Yle

Olen täysin eri mieltä Utriaisen kanssa. Jos presidentillä jokin armahdusoikeus on, sitä nimenomaan pitää käyttää kaiken pituisiin rangaistuksiin, pääpaino lyhyemmissä. Ja armahdusoikeuden käyttämisessä kriteerinä tulee olla ns. humanitaariset syyt, esim. tuomion/lainsäädännön kohtuuttomuus yksittäistapauksessa tai sitten teon motiivit. Pitkiin väkivaltarikoksista annettuihin tuomioihin ei armahdusoikeutta mielestäni saisi käyttää kuin äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa (esim. vuosikausia puolisonsa väkivaltaa kestänyt tappaa puolison ja tuomitaan murhasta; tällaisen voisi armahtaa lyhyenkin istumisen jälkeen. Samoin hätävarjelun liioittelut.).