Kirja: Argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa 2003–2011 (gradu)

[Roope]

Anna-Maria Nykänen: Argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa vuosina 2003–2011 (pdf)

TURUN YLIOPISTO
Politiikan tutkimuksen laitos/Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

NYKÄNEN, ANNA-MARIA:
Hyöty vai haitta, uhka vai uhri? Argumentit
maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa
vuosina 2003–2011

Pro Gradu -tutkielma, 127 s.
Poliittinen historia
Kesäkuu 2012

Tutkielman aiheena on selvittää ne argumentit, joita Suomessa käytetään
maahanmuuton kannattamiseksi ja vastustamiseksi, sekä argumentaatiossa tapahtuvat
muutokset. Ajallisesti tutkielma sijoittuu vuosien 2003 ja 2011 käytyjen
eduskuntavaalien väliseen aikaan. Lähteinä käytetään eduskunnan pöytäkirjoja,
Helsingin Sanomia ja kolmea puoluelehteä, sekä internettiä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa vastakkaiset argumentit ovat aina vuorovaikutuksessa
toistensa kanssa, joten maahanmuuttoa vastustavia ja kannattavia argumentteja ei ole
syytä erottaa toisistaan. Nämä vastinparit on jaettu neljään ryhmään aihepiireittäin.
Argumenteista suurin osa liittyy talouteen. Keskustelua käytiin maahanmuuttajien
roolista huoltosuhteen parantajina sekä työvoimapulan paikkaajina, kuin myös heidän
aikaansaamista taloushyödyistä ja toisaalta kustannuksista. Kustannuksien vasta-
argumenttina esiin nousi myös inhimillisyyden ja moraalin korostaminen. Lisäksi
keskusteltiin maahanmuuton vaikutuksista lähtömaalle.

Toisena ryhmänä käsitellään turvallisuuteen liittyviä argumentteja. Keskustelua käydään
siitä, ovatko maahanmuuttajat ylipäätään turvallisuusuhka Suomelle, ja jos ovat, niin
minkälaiseksi uhka muodostuu. Esille otetaan muun muassa rikollisuus,
ihmissalakuljetus ja -kauppa sekä terrorismi.

Kulttuuriin liittyvissä argumenteissa keskustelijat jakautuvat kahteen ryhmään sen
mukaan, nähdäänkö maahanmuuttajien rikastuttavan vai uhkaavan suomalaista
kulttuuria. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös eri maista ja kulttuureista tulevia
maahanmuuttajia sekä erityisesti heihin liittyviä argumentteja.

Viimeisenä ryhmänä tarkastellaan äärimmäisiä argumentteja, jotka liittyvät
maahanmuuton vastustamiseen. Ne koostuvat lähinnä rotuun ja geeneihin liittyvistä
argumenteista.

En ole lukenut, vain vähän selaillut. Graduun on poimittu nettiargumentit (osio "kielletyt argumentit") Hommasta, ja samahan se tutkimuksen kannalta, ovatko argumentit täältä vai Suomi24-palstalta. Tosin graduun lainattujen kommenttien ja argumenttien edustavuus on kyseenalaista, kun valinnat on tehty muun muassa sellaisista ketjuista kuin "HIV-Rachelille" neljän ja puolen vuoden tuomio ja Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa, joiden keskustelussa tuskin kukaan syvällisiä analyyseja odottaa. Hölmöjä maahanmuuttoa puolustavia argumentteja on myös mukana, ja ns. arvovaltaisiltakin tahoilta. Sitä kuitenkin arvostelen, että Suvi Keskisen ja kumppanien maalaama kuva maahanmuuttokeskustelun historiasta on otettu sellaisenaan totuutena. Jonkin verran virheellistä tai vähintäänkin epätäsmällistä tietoa ja väitettä osui selaillessa silmään, mikä ei toisaalta ole ihme, kun katsoo lähdeluetteloa, jossa tutusti Rastasta, Puurosta ja Keskistä.

Viimeinen argumenttiryhmä on kielletyt argumentit, joissa esille nousivat geenien
sekoittuminen sekä hyvänä että huonona asiana, sekä suomalaisen rodun heikkeneminen
tai häviäminen. Maahanmuuttoa vastustettiin myös sen uhkakuvan perusteella, jonka
mukaan ulkomaalaiset miehet vievät suomalaisten naiset. Kiellettyjä argumentteja ei
niiden luonteen vuoksi esiintynyt eduskunnassa laisinkaan, ja tutkituissa lehdissäkin
vain hyvin harvoin. Useimmiten kyseisiä argumentteja käytettiin nimettömänä
internetissä äärioikeistolaisilla tai rasistisilla sivustoilla, ja ne koskivat humanitaarisin
syin maahan muuttaneita, erilaisen "rodun" tai "kulttuurin" omaavia ihmisiä. Joissain
tapauksissa kiellettyjä argumentteja esitettiin myös omalla henkilöllisyydellä. Näitä
tapauksia tarkasteltiin kappaleessa, joka käsitteli "kiellettyjen argumenttien" toista
merkitystä, eli tapauksia, joissa maahanmuuttopuheet on jälkikäteen tuomittu
kielletyiksi oikeuslaitoksen taholta. Tuomiot lisääntyivät huomattavasti 2000-luvun
loppua kohden konsensushenkisen keskusteluilmapiirin murtuessa ja median antaessa
äärimmäisille mielipiteille tilaa julkaisuissaan. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista
nähdä, jatkuuko 1990-luvulta asti voimassa ollut trendi, jossa kulttuuriin liittyvät
argumentit ovat heikentäneet rotuun liittyvien argumenttien suosiota, vai saavatko ne
uudelleen suosiota kriittisyyden saadessa lisää jalansijaa. Toistaiseksi rotuun ja
geeneihin liittyviä argumentteja ovat käyttäneet lähinnä äärioikeistolaiset tahot, mutta
on huomioitava myös mahdollisuus, jossa Tatu Vanhasen kaltaisten tutkijoiden
kannanotot rodullisista eroavaisuuksista saavat enemmän suosiota.

Edellä esitettyjen yksittäisten argumenttien suhde toisiinsa muuttui jonkin verran
tutkimusajanjaksolla. Vaikka talouteen liittyvät argumentit pysyivät suosituimpana ja
kulttuuriin liittyvät harvempilukuisina koko 2000-luvun ajan, muutoksia tapahtui
erityisesti työvoimapulaan ja humanitaarisen maahanmuuton kustannuksiin liittyen.
Työvoimapulaa ei kyseenalaistettu lähes laisinkaan ennen 2000-luvun loppupuolta,
jolloin asiaa jonkin verran aiemmin kritisoineet perussuomalaiset alkoivat saada
enemmän kannatusta. Samalla työttömyys Suomessa nousi maailmanlaajuisen
finanssikriisin myötä, jolloin työvoimapulaa vähätteleviä argumentteja alkoi esiintyä
yhä enemmän mitattuna niin argumenttien kuin niiden esittäjien määrissä. Toisaalta
turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen vuosina 2008 ja 2009 nostivat samaan
aikaan humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset keskusteluun.
Samalla muut maahanmuuton vastustamiseen suurempaan käytetyt, kuten
turvallisuuteen liittyvät argumentit saivat lisää suosiota, sillä keskustelun luonteelle on
tyypillistä se, että eri tahot argumentoivat tavoitteensa puolesta usein eri perustein
viestin perillemenon takaamiseksi. Humanitaarisen maahanmuuton kustannuksien
korostuminen keskustelussa on kiintoisaa myös siksi, että samaan aikaan sen
suhteellinen osuus kaikesta maahanmuutosta on pienentynyt. Maahanmuuttoa
aktiivisesti tällä argumentilla vastustavat kritisoivat siis pientä joukkoa kaikista
maahanmuuttajista. Tulevaisuudessa on kiintoisaa seurata sitä, saavatko
työvoimapulaan liittyvät argumentit uudelleen kannatusta taloudellisen tilanteen
mahdollisesti parantuessa. Koska alkuperäistä ongelmaa huoltosuhteen heikkenemisestä
ei ole tutkimusajanjaksolla saatu ratkaistua, voi aihe ajankohtaistua uudelleen
taloudellisessa noususuhdanteessa.

Maahanmuuttokeskusteluun tutkittavalla ajanjaksolla osallistuivat samat tahot kuin
aiemmin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Eduskuntapuolueet ottivat osaa lähes
kaikkiin keskustelun osa-alueisiin. Tosin pääministeripuolue keskusta käytti lähinnä
työperäisen maahanmuuton lisäämistä kannattaneita argumentteja, ja jätti keskustelun
humanitaarisesta maahanmuutosta muille osapuolille. Vihreiden ja RKP:n edustajat
tuntuivat kannattavan ja perussuomalaiset vastustavan kaikkea maahanmuuttoa.
Kokoomus puolestaan argumentoi sellaisen maahanmuuton puolesta, josta heidän
mielestään oli taloudellista hyötyä Suomelle. Siksi puolueen edustajat myös vastustivat
kustannuksena pitämäänsä humanitaarista maahanmuuttoa ja varsinkin sen lisäämistä.
SDP jakautui kahtia kustannuksia ja turvallisuusuhkaa, sekä auttamisvelvollisuutta ja
inhimillisyyttä korostaviin puoliin. Vasemmistoliitossa maahanmuuttoon liitettiin
muitakin etuja kuin taloudellisia hyötymisen mahdollisuuksia. Heidän keskuudessaan
maahanmuuton kannattaminen taloudellisin perustein oli vähäisempää ja painotus siirtyi
eettisyyden ja monikulttuurisuuden rikkauden korostamiseen. Poliittisista puolueista
kristillisdemokraatit keskittyivät maahanmuuttoasioihin vähiten. Puolueessa kuitenkin
suosittiin kristittyjä maahanmuuttajia sekä argumentoitiin auttamisen velvollisuuden
tärkeydestä humanitaarisen maahanmuuton yhteydessä. Muista keskustelijoista
tasavallan presidentit ottivat kantaa argumentoidessaan työperäisen maahanmuuton sekä
inhimillisen maahanmuuttopolitiikan puolesta. Työmarkkinajärjestöt keskittyivät
kannanotoissaan työperäiseen maahanmuuttoon maahanmuuttoasioihin liittyvien
etujärjestöjen painottaessa humaania kohtelua pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
kohdalla. Myös kirkon edustajat osallistuivat maahanmuuttokeskusteluun tässä aiheessa.
Tutkijat ja valtiohallinnon edustajat antoivat oman panoksensa muihin keskustelun osa-
alueisiin kulttuuria lukuun ottamatta, mutta huolimatta siitä, että heidän argumenttinsa
olivat usein paremmin perusteltuja kuin muiden keskustelijoiden, eivät ne kuitenkaan
useimmiten saaneet suurta huomiota. Tavalliset kansalaiset osallistuivat kaikkiin
keskustelun aiheisiin lähinnä lehtien mielipidepalstoilla ja internetissä vaihtelevin
argumentein ja kannoin.

Tulevaisuudessa eri argumenttien yksityiskohtaisempi tarkastelu sekä niiden paikkaansa
pitävyyden selvittäminen tuottaisi varmasti hedelmällisiä tutkimustuloksia. Koska
tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää maahanmuuttokeskustelun luonnetta
ja ymmärtää eri osapuolia, ei jälkimmäinen ole ollut tarkoituksenmukaista.
Yhteiskunnallisella keskustelulla on harvoin päätepistettä, joten
maahanmuuttokeskustelukin jatkunee vielä pitkään. Argumenttien kirjoon tutustuminen
on hyödyllistä niin maahanmuuttokeskustelua seuraaville, kuten keskustelijoille
itselleen, sillä kansan suosion saaminen omien argumenttien taakse voisi helpottua
vastustajan tuntemisella ja hänen perusteluidensa kumoamisella.

[Miniluv]

Homman nimimerkeistä esillä Lazer Apparaten (joka sai bännit), Eino P., Maailmanmies, Tapio, tommi ja hyperbeli.

[tietotyöläinen]

Keskustelua käytiin maahanmuuttajien roolista huoltosuhteen parantajina sekä työvoimapulan paikkaajina, kuin myös heidän
aikaansaamista taloushyödyistä ja toisaalta kustannuksista. Kustannuksien vastaargumenttina esiin nousi myös inhimillisyyden ja moraalin korostaminen.

Hyötyjä listataan:

   
• huoltosuhteen parantajia
• työvoimapulan paikkaajia
• heidän aikaansaamat taloushyödyt

Haittoja listataan:

   
• kustannukset

Ja ainoalle haitallekin tuodaan heti vasta-argumentti:

   
• inhimillisyyden ja moraalin korostaminen

Tämä riittääkin minulle, vielä kun Roope riittävästi referoi lähdeluetteloa.

[hyperbeli]

Homman nimimerkeistä esillä Lazer Apparaten (joka sai bännit), Eino P., Maailmanmies, Tapio, tommi ja hyperbeli.

my fifteen minutes of fame     

[Pöllämystynyt]

Eihän tuo mikään puolueeton tutkimus ollut, vaan melko lailla samankaltaista stereotypioiden vahvistamista valikoivalla havainnoinnilla, kuin monet muutkin kannanotot. Aineistoa tällaisessa aiheessa on niin valtavasti, että sieltä voi poimia ja jättää poimimatta melkein mitä tahansa. Se, että näin voi tehdä, ei kuitenkaan tarkoita, että näin olisi pakko tehdä näissä olosuhteissa, tai että näin toimiminen olisi perusteltua. Objektiivisuuteen tulisi silti pyrkiä, ja näiden objektiivisuutta erityisesti uhkaavien olosuhteiden vuoksi erityisen painokkaasti.

Kuitenkin kirjoituksessa oli poikkeuksellisen puolueeton sävy monissa kohdin. Kirjoittaja oli osannut hillitä itsensä, eikä pyrkinyt esimerkiksi lähes joka lauseeseen asentamaan jotain toisinajattelijoita leimaavaa tai lukijaa manipuloivaa. Monet muut eivät kykene, eivät edes akateemisissa papereissaan, vaan kiihkeä asenne, aatteen palo ja voimakas tarve vakuuttaa lukija omalle kannalle paistavat läpi. Myöskään valikointi ei ollut niin törkeää, kuin olisi ollut mahdollista helposti toteuttaa, sillä kaikesta tästä potentiaalisesta aineistostahan olisi voinut poimimalla säveltää ihan mitä tahansa.

Asenteelliset monikultturistit harvoin kykenevät hillitsemään itsensä tällä tavoin, ja tuskin voisivat jättää käyttämättä tilaisuuden poimia valtavasta aineistosta juuri mielensä mukaiset ainekset mahdollisimman demonisoivan kuvan luomiseksi toisinajattelijoista. Tämä voi kertoa siitä, että tekijä itse ei olekaan voimakkaan asenteellinen, vaan tutkimuksen puolueettomuuden tuhoavat, ja sille ahtaat lähtökohdat asettavat hänen käyttämänsä lähteet ja seuraamansa oppi-isät, jotka edustavat tiukkaa, poliittisesti käytännössä äärilaitaan kuuluvaa tulkintaoppia ja maailmankuvaa.

Joka tapauksessa tutkimuksen asettelu ja lähtökohdat loivat tulokset. Jos olisi etsitty jotain toista, ihan mitä tahansa johtopäätöstä ja havaintoa, olisi nekin löydetty.

[Pöllämystynyt]

Tässä työssä vaikuttaa olevan taustalla aitoa halua oppia "ymmärtämään vihollista", siis toisinajattelijaa, jotta tämä voitaisiin tällä tiedolla voittaa. Taustalla saattaa siis olla pääpiirteissään erilainen tavoite kuin monilla muilla, joiden tavoite on päin vastoin peittää toisinajattelija mahdollisimman rumilla leimoilla, jotta tätä ei tarvitsisi kohdata ollenkaan - ja jotta tämä voitaisiin tällä tavoin päihittää. Pyrkimys ymmärtää voisi olla potentiaalisesti erittäin tarpeellinen työkalu, koska maahanmuuttokritiikin kritiikkihän on usein niin hampaatonta juuri siksi, ettei se edes tunne kohdettaan, eikä siksi tiedä, mistä puhuu.

Jos tämä oli tavoite, se kuitenkin epäonnistui, sillä ei näilläkään tiedoilla pystyisi hahmottamaan kriitikkoliikkeen yleistä kuvaa ja vastaamaan kriitikoiden argumentteihin. Monet argumentit valikoitiin ja esitettiin olkiukkomaisina pelkistyksinä, jollaisia ulkopuolinen, ennalta lukittu lähtökohta tuottaa, ja monia tärkeitä ja yleistyviä argumentteja ja argumenttityyppejä ei ollut ollenkaan löydetty, ilmeisesti valmiisiin tulkintamalleihin liian sopimattomina. Yritystä kuitenkin näyttää olleen.

Toisinajattelua ei voi ymmärtää samoilla keinoilla, joilla sitä leimataan, siis ulkoa muotteihin ahtamalla ja leimojen alle kätkemällä. Ymmärtämistä varten pitäisi osata suhtautua lähes vastakkaisella tavalla. Tässäkin työssä näkökulma kuitenkin oli liian ulkopuolinen, ja nojasi liikaa tahoihin, joiden näkökulma on suorastaan sokean vihamielinen. Siksi monia tärkeitä havaintoja jäi tekemättä. Niiden tekemiseen puuttuivat välineet. Kun lähtee hahmottamaan poliittista kenttää jonkun osapuolen oppirakenteista lähtien, kohtaa aina vaikeuksia ymmärtää sen osapuolen vastustajaa, ja tulos on parhaimmillaankin jotain tällaista.

[PaulR]

Sehän on kaikki miten asiansa esittää. Ovet avautuvat kasvimilla  Röyhkeyttä.