Yle Teema: Suomen historian myytit/Evakot

[skrabb]

Suomen historian myytit Jakso 2/4
Evakot.Miksi kuva Karjalan evakoista on niin yksitotinen? Ovatko evakot pakolaisia? Entä miten reggae ja Karjalan kaipuu liittyvät toisiinsa? Vastauksia etsitään kirjailija Elina Hirvosen johdolla.

http://areena.yle.fi/tv/1318205

Merkillinen sillisalaatti, jonka "sanomasta" ei saanut minkäänlaista tolkkua.
-Aluksi asiaa Karjalasta ja evakoista
-Keväällä 2011 Suomessa asuvat zimbabwelaiset juhlivat maansa itsenäisyyttä jollain klubilla/kellarissa. Pääesiintyjäksi kutsuttu Liljan loisto-rytmiryhmä, joka on muokannut karjalaislauluja reggaemuottiin. Itseoikeutteuina bändin jäseninä tietenkin zimbabweja.
-Rytkyjäyleisönä habituksesta päätellen wannabe rastafari virhe-vasureita.
-Väliin ympätty Karjalan evakoiden haastatteluja, jotka mielestäni olen jo jossain aiemmassa, asiallisesti evakkoja käsitelleessä dokumentissa nähnyt.
-E. Hirvonen haastatteli laulaja Erkki Liikasta muinaisista Syksyn sävelen Karjala/evakko-biiseistä.
-Leivottiin riisipiirakoita vanhemman rouvan (Hirvosen isoäiti?) kanssa.
-Mitä ihmettä mäkättäjä Elina Hirvonen ko. ohjelmassa teki?

Hieman sivuttiin evakko/pakolaisteemaa, mutta surkeaksi yritelmäksi sekin jäi.
Tyhjänpäiväinen juttu tyhjänpäiväiseltä "kirjailijalta".

Teokset
Hirvonen, Elina (toim.): Käsikirjoittaminen. Helsinki: Art House, 2003. ISBN 951-884-372-4.
Että hän muistaisi saman. Helsinki: Avain, 2005. ISBN 952-5524-16-7.
Afrikasta. Muistiinpanoja vuosilta 2007–2009. Helsinki: Avain, Vihreä Lanka, 2010. ISBN 978-952-5524-82-6.
Kauimpana kuolemasta. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-952-5524-81-9.
Silfverberg, Anu & Hirvonen, Elina: Sata sivua. Tekstintekijän harjoituskirja. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-809-1.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Hirvonen

[Kimmo Pirkkala]

Joo, katsoin vähän aikaa, kun oli koskettavia tarinoita mummoilta ja nätti tyttö solistina, mutta sitten alkoi tympimään, kun aina pitää saada se monikulttuurisuusnäkökulma joka saakelin paikkaan. Todella päälleliimattua.

[MikkoAP]

Älkääs ny, onhan siellä yhteys: köyhä sodanjälkeinen Suomi, johon evakot kotiutuivat ja alistetusta, nälkäänäkevästä hirmuvaltio Rhodesiasta vapaaksi ihmisoikeuksien kehdoksi Zimbabweksi muuttunut maa molemmat nousivat omien kansalaistensa kovalla työllä ensimmäisen maailman maiden etujoukkoon. Vaimitesenymeni???

[Lahti-Saloranta]

Älkääs ny, onhan siellä yhteys: köyhä sodanjälkeinen Suomi, johon evakot kotiutuivat ja alistetusta, nälkäänäkevästä hirmuvaltio Rhodesiasta vapaaksi ihmisoikeuksien kehdoksi Zimbabweksi muuttunut maa molemmat nousivat omien kansalaistensa kovalla työllä ensimmäisen maailman maiden etujoukkoon. Vaimitesenymeni???

Nyt sinulla on ihan väärät tiedot historiastamme. Suomihan nousi jaloilleen nimenomaan Afrikasta saamansa avun turvin. Lähettiväthän Kenialaiset marsalkansa sodan aikana maamme armeijan ylipäälliköksi. Uuden historiankirjoituksen innoittamana Somalia on lähettänyt joukon koneinsinöörejä avuksemme huolehtimaan sotakorvauksiemme maksusta jotka olivat pahasti myöhässä Impivaaralaisen aikakäsityksemme vuoksi.

[Kimmo Pirkkala]

Tulee aina sellainen suhteellisen voimakas facepalm-olo, kun seuraa jotain luovutettukarjalaevakko-stooria ja sitten yhtäkkiä from out of nowhere läpsähtää mukaan "myös Obdala Kigawambi joutui pakenemaan jne..."

[eräsmiesvaan]

Jostain suoli24:sta ekan kerran luin aikoinaan, kun joku ilmeisen ulkomaalaistaustainen tyyppi vertasi ihan pokkana karjalaisia evakkoja pakolaisiin. Lieneekö saanut jotain koulutustakin asian tiimoilta, koska enpä luule että hän ihan oman hattunsa alta olisi tuollaista vertausta keksinyt. Mene ja tiedä.

Aavistelen vaan että tässä lienee taas joku uusi revisionistinen yritys kirjoittaa Suomen historia uusiksi nyt vallitsevassa mokutus-ilmapiirissä. Laittaisin face-palmin tähän, mutta enpä kehtaa.

Tuossa Ylen ohjelmassa on toki historiaakin käsiteltynä, niitä tapahtumia oikeasti kokeneiden ihmisten toimesta. Tämän kirjailijan valinta on ollut mielestäni oikeastaan todella huono veto aiheen käsittelijäksi/esittelijäksi. Hänellä on sentään ollut mahdollisuudet liikkua ja muuttaa ihan minne haluaa, ilman minkäänlaista pakkoa. Sitä samaa tuskin voi sanoa karjalaisilla aikoinaan olleen.

[skrabb]

Tuossa Ylen ohjelmassa on toki historiaakin käsiteltynä, niitä tapahtumia oikeasti kokeneiden ihmisten toimesta. Tämän kirjailijan valinta on ollut mielestäni oikeastaan todella huono veto aiheen käsittelijäksi/esittelijäksi. Hänellä on sentään ollut mahdollisuudet liikkua ja muuttaa ihan minne haluaa, ilman minkäänlaista pakkoa. Sitä samaa tuskin voi sanoa karjalaisilla aikoinaan olleen.

Kuten aloitusviestissäni mainitsin, karjalaisevakoiden haastattelut on poimittu Ylen toisesta, ihan asiallisesta evakkodokkarista.
Jutussa irtonaisena roikkuvasta Elisenvaaran aseman pommituksista on Ylellä myös aiemmin esitetty dokkari.
Hirvonen on päässyt Ylen arkistoihin tekemään leikkaa ja liimaa-pläjäystä omaa  mamuagendaansa toteuttamaan.
Epäonnistuen kuitenkin täysin! 

[tarhuri]

Evakkoperheen jälkeläisenä on nyt hirmustumisen paikka ja talutus saunan taakse olisi koko tuollaiselle paskasakille aivan paikallaan.  Todella hävytöntä pilkkausta

[Leso]

Lainaan itseäni Uuninpankolta, missä tästä on keskusteltu.
Ja poimin itseltäni:

"Eihän siis tämä evakkous voi ikuisesti jatkua sukupolvesta toiseen ... tämä kokemus kun se siirtyy seuraaville sukupolville niin se voi olla hyvin voimakas", toteaa professori Henrik Meinander, Hgin yliopisto, historian ruotsinkielinen oppiaine. (Linkit Pankolla.)

Kysymys on siis siitä, että ovatko evakkous ja pakolaisuus rinnastettavissa.
Vaikka vastaus on yksinkertaisuudessaan, että eivät ole, niin pitää sitä nyt jotenkin saada ehkäksi, mieluiten kylläksi vääntää.

Evakkojen jälkeläiset ovat suurimmalta osalta kotoutuneet, mutta se vänkäävä, kotiseuturakas, nurkkakuntainen, menneitä haikaileva osa on pakkosyöttänyt evakkoutta lasten- ja lastenlastenlapsilleen. Ne sitten haihattelee ihan tyhjän takia jossain Karjala takaisin pullo kerrallaan -seurassa.
Näin minä dokumentista käsitin.

Sen sijaan on ihqua ja hellyttävää osallistua zoimbabwelaisten itsenäisyyspäivän juhlintaan. Koska savannin pölyn, tuulen, tähtitaivaan ja petoeläinten haikailu lumen ja jään ja synkän razzikansan keskellä on suloista isänmaanrakkautta. Koska evakossa hekin ovat! Mutta se kotiutuminen on vaikeaa, koska oma värikäs, helisevä, rytmikäs kulttuuri ja juuret.
Näin minä dokumentista käsitin.

Onko näillä suviksilla edes alkeellisinta ymmärrystä siitä, mitä eroa on seuraavilla lauseilla:
Koko väestö evakuoitiin.
Koko väestö lähti pakolaisiksi.

Oikein kun miettii, niin lauseilla on kulttuurinen ero.

[Olli_Johannes]

Tulee aina sellainen suhteellisen voimakas facepalm-olo, kun seuraa jotain luovutettukarjalaevakko-stooria ja sitten yhtäkkiä from out of nowhere läpsähtää mukaan "myös Obdala Kigawambi joutui pakenemaan jne..."

No jaa. Itse evakkojen lapsenlapsena -ja siis nykyisen historian tulkinnan mukaan kolmannen polven maahanmuuttajana- nauttisin ihan mielelläni esim. kotiutumisrahoja ja maahanmuuttajayrittäjille suunnattua verovapautta. Molemmat kun jäivät maksamatta edellisille sukupolville. Myös henkilökohtainen tulkki voisi olla tarpeen koska Keski-Suomen murteen oppiminen on ollut todella vaikeaa.

Yritin takavuosina rikastuttaa kulttuurillani suvaitsevaiston elämää ja pidin päässä Karjala-lippistä. Lippis oli kuulemma kuitenkin hyvin junttimainen. Lippisepisodin en ole törmännyt kovin usein rasismiin, mutta se jätti kyllä syvät traumat. Voisikohan niihin hakea jostain jotain rahallisia korvauksia? 

[Manop]

Karjalan evakot saivat kuulla Jyväskylän pituuspiirin länsipuolella "ryssittelyä" aivan omiksi tarpeikseen asti. Ja olisivat lähteneet takaisin kotiinsa heti, jos se olisi ollut mahdollista.

[eräsmiesvaan]

Lippis oli kuulemma kuitenkin hyvin junttimainen. Lippisepisodin en ole törmännyt kovin usein rasismiin, mutta se jätti kyllä syvät traumat. Voisikohan niihin hakea jostain jotain rahallisia korvauksia?

Mitähän neuroosia suvakit itse tosiaan kokevat lippiksistä? On tullut itsellekin eteen nimittäin jotain mollaavaa lippiskommenttia, kun olen laittanut nuivaa palautetta luettavaksi joistakin erinäisistä aiheista. 

Kuten aloitusviestissäni mainitsin, karjalaisevakoiden haastattelut on poimittu Ylen toisesta, ihan asiallisesta evakkodokkarista.

Juu, itsellä tulee vaan enempi katseltua tuolta satelliittien kautta historiallisia dokkareita. ZDF Infoa katselen aika monesti ja ne ohjelmat ovat siellä saksankielisiä.

[Taimi]

Lapsuudessa, joskus 1950-60-lukujen taitteessa, heti ymmärryksen saatuamme, ensimmäinen oman perheen ulkopuolinen, eli nk. maailmanpoliittinen asia, joka tuli tajuntaamme, oli sota ja Karjalan evakot. Kerrostalossamme asui eräskin perheenäiti, evakkona tullut. Silmät kauhusta pyöreinä, ainakin itselläni, me talon lapset kuuntelimme kertomusta. Itse otin evakot suoraan sydämelleni.

Itkin ja kyselin, vieläkö evakot kulkevat, ovatko he jo päässeet takaisin koteihinsa. Eivät ole. No missä he ovat? Minulle selitettiin. "Mutta, koska he pääsevät takaisin omiin koteihinsa?" Lapsen oikeustajunikin sanoi, että evakoilta oli viety kodit. Olin huolestunut myöskin karjasta, eli lehmistä ja muista kotieläimistä, kuinka niiden kävi.

Onhan se ollut varmasti epämukavaa monille läntisemmän Suomen asukkaille, että alkaa tulla vierasta ihmistä kodin nurkkiin asumaan, mutta itse olen aina kuullut heistä myönteisesti. Heitä asutettiin isompiin taloihin. Nämä kuulemani ihmiset olivat ortodoksista sivistyneistöä.

Tällaiset asiat ovat itsestään selviä, sota ja hätä oli yhteinen. Evakoista ei voi puhua "maahanmuuttajina", he kuuluivat Suomen maahan. Suomi on ainoa maa maailmassa joka itse on nopeasti ja omantunnontarkasti asuttanut 400000 pakolaistaan. Heidän tragediaansa tulee muistaa, sekä ymmärtää.

[Olli_Johannes]

Karjalan evakot saivat kuulla Jyväskylän pituuspiirin länsipuolella "ryssittelyä" aivan omiksi tarpeikseen asti. Ja olisivat lähteneet takaisin kotiinsa heti, jos se olisi ollut mahdollista.

Aika monet olisi lähtenyt Jyväskylästäkin päin kotiin jos se olisi ollut mahdollista ja esim. oma isoäitini oli poliittisesti erittäin aktiivinen Karjalan palauttamisen tiimoilta. Tunnetusti kannakselta kotoisin olevalta Viljam Pylkäkseltä (Antti Rokka) kysyttiin jossain haastattelussa aikooko hän tehdä kotiseutumatkan Karjalaan kun se oli tullut mahdolliseksi Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Ukko sanoi että aikoo tehdä jos valtio maksaa konepistoolin. 

Kaikenlaista syrjintää esiintyi kyllä sotien välillä ja niiden jälkeen kun evakot asutettiin aluksi muiden ihmisten nurkkiin. Pakolaiskeskuksia tms. ei tainnut tuolloin olla. Ei vieraiden ihmisten asuttaminen omaan kotiin varmaan ollut aina mukavaa, mutta sillä vältettiin Suomen itsenäisyyden menettäminen ja kaiketi Stalinin Suomeen kohdistuneet vainot. Yleensä evakkoihin suhtauduttiin kai kuitenkin kohtuullisen myönteisesti.

Oikeasti evakot eivät tietenkään olleet maahanmuuttajia ja karjalan heimo on osa Suomea ja suomalaisuutta. Siksi kait "suvaitsevaiset" inhoaa Karjalipiksiä ja kaikkea muutakin Karjalaan liittyvää.     

[Roope]

Yle kehysti uuden tutkimuksen evakkojen asuttamisesta todisteeksi Rkp:n arvostelijoiden tietämättömyydestä. On kuulemma sitkeä myytti, että ruotsinkieliset olisivat päässeet asuttamisessa helpommalla.

"Ruotsinkieliset eivät päässeet helpommalla" – tutkijat osoittavat vääräksi myytin ruotsinkielisten lipeämisestä evakkojen auttamisessa

Eduskunnassa käytiin kymmenisen vuotta sitten kiivasta keskustelua uudesta ulkomaalaislaista.

MTV:n uutiset otsikoi, kuinka "perussuomalaisten kansanedustaja itketti (maahanmuuttoministeri Astrid) Thorsia karjalaiskysymyksellä".

Esiin oli vedetty niin sanottu karjalaiskortti.

Se on pullahdellut pintaan aika ajoin, kun on haluttu hyökätä maahanmuuttomyönteistä RKP:tä vastaan muistuttamalla ruotsinkielisten haluttomuudesta auttaa Karjalan evakkoja.

Väitteiden mukaan ruotsinkieliset pääsivät muita vähemmällä karjalaisten auttamisesta tai jopa säästyivät kokonaan heidän asuttamiseltaan.

Myytti ruotsinkielisten ja karjalaisten hankalasta suhteesta elää sitkeänä, mutta perusteellista historiantutkimusta aiheesta ei aiemmin ole tehty.

– Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mutta se, mitä todella tapahtui, on ollut hämärän peitossa, sanoo historioitsija Tuomas Tepora.

Teporan ja Aapo Roseliuksen tutkimus Muukalaisten invaasio. Siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla tuo nyt valaistusta kiistanalaiseen aiheeseen.

[...]

Ruotsinkieliset kaivoivat naftaliinista idean pyhästä ruotsalaismaasta, svenska jordenista: kielivähemmistön aseman voisi turvata vain maanomistus.

Vastapuolella karjalaiset olivat perinteisesti edustaneet aitosuomalaisia, samoin heidän äänitorvensa Maalaisliitto, jossa ajatus yksikielisestä Suomesta eli vahvana.

Kun evakkojen asuttamisen periaatteita alettiiin sorvata maanhankintalaiksi, RKP vaati siihen kielipykälää. Idea oli se, ettei karjalaisten asutus saisi oleellisesti muuttaa kunnan kielisuhteita.

Taustatukea RKP sai pääministeri J.K. Paasikiveltä, joka oli huolissaan Ruotsin-suhteista. Ruotsissa itänaapurin kielikysymystä seurattiin tarkkaan.

Lopulta RKP sai tahtonsa läpi ja kielipykälä kirjattiin lakiin.

Kielipykälän vaikutus oli lopulta pieni

Kielipykälä nostetaan yleensä esiin, kun perustellaan ruotsinkielisten alueiden pääsemistä vähemmällä evakkokysymyksessä.

Tuomas Teporan ja Aapo Roseliuksen mukaan pykälä ei kuitenkaan juurikaan vaikuttanut evakkojen asuttamiseen.

[...]

Tutkijat myös muistuttavat, että maanhankintalakiin sisällytettiin niin sanottu ruotsalaisraivauspykälä. Se velvoitti ruotsinkielisiä maanomistajia raivauttamaan uutta peltoa puolitoistakertaisella summalla luovutettavaan maahan verrattuna. Rahassa mitattuna kielipykälän mukanaan tuoma helpotus kävi lopulta kalliiksi.

– Se, että ruotsinkieliset seudut olisivat päässeet helpommalla, on harhakäsitys, sen me pystymme selkeästi osoittamaan, Aapo Roselius sanoo.

Kielipykälän takia ruotsinkielisille alueille jäi asuttamatta lopulta noin 350 perhettä. Luku esiintyi jo evakkojen asuttamisen voimamiehen Veikko Vennamon laskelmissa.

Onko se sitten paljon vai vähän? Pääministeri Paasikivellä oli asiasta selkeä näkemys.

– Paasikivi ajatteli, että kyse on niin pienestä määrästä, ettei asiasta tarvitse tehdä isoa numeroa. Mutta iso numero siitä tuli, Tuomas Tepora sanoo.

Yle 17.9.2020

En tunnista tuollaista "myyttiä", että ruotsinkielisten ja karjalaisten hankalaa suhdetta olisi määritelty sen kautta, että ruotsinkieliset olisivat päässeet evakkojen asuttamisessa taloudellisesti vähemmällä. Kuulostaa olkiukolta.

Näidenkin tutkijoiden vahvistama fakta on, että ruotsinkieliset Rkp:n johdolla torjuivat karjalaisten evakkojen asuttamista junailemalla läpi kielipykälän, jolla pyrittiin estämään karjalaisten, saman maan kansalaisten, tuloa ruotsinkielisiin kuntiin ja myös onnistuttiin siinä. Evakkojen torjumisen perustelut vaihtelivat huonoista todella tökeröihin:

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) järkyttyi kyyneliin, kun perussuomalaisten rautavaaralainen kansanedustaja Pentti Oinonen luki tiistaina Eduskunnassa pätkän Hufvudstadsbladetin rankasta kirjoituksesta vuodelta 1940. Näin Oinonen puhui:
...
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."

Ilta-Sanomat: Tämä puhe järkytti ministerin itkemään! 17.2.2009

Tästä piti silloin vaieta, mutta sittemmin tapahtunutta ja Rkp:n osuutta siinä on syystäkin arvosteltu. Kielipykälän takia muun muassa aiemmin ammattikalastajina toimineet karjalaiset joutuivat muuttamaan sisämaahan ja etsimään uusia ammatteja.

Toisaalta nyky-Suomessa jo ulkomaalaisten maahantulon rajoittaminen leimataan rasismiksi. Jos rajoittamisvaatimuksia vielä perusteltaisiin suomalaisen kieliympäristön säilyttämisellä ja muukalaisten laiskuudella ja käsittämättömillä kielillä, niin Rkp repisi ensimmäisenä pelihousunsa. Ei taitaisi mennä sekään läpi, että lopetetaan humanitaarinen maahanmuutto Suomeen ja Eurooppaan ja sen sijaan autetaan ihmisiä lähtömaiden lähellä.

[Skeptikko]

[tweet]1680613865753661441[/tweet]

Ai niinkö?

Siirtolaisia ei sijoitettu Etelä-Suomen ruotsalaisalueille - Aliot - Turun Sanomat
https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074133379

Kielipykälä asetettiin suojelemaan suomenruotsalaisia
Lakiin tuli kuitenkin myös ihmetystä aiheuttanut ja edellä mainitun huhun herättänyt "ruotsalaispykälä"/"kielipykälä" eli §92: "Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."

Pykälä oli naamioitu kielten suhteen tasapuoliseksi, mutta todellisuudessa se tarkoitti, että ruotsin kielen asema ei saanut huonontua missään kunnassa; olivathan evakot suomenkielisiä, eivät ruotsinkielisiä.

Pykälä oli erityisesti ruotsalaisen kansanpuolueen mieleen, joka ohjelmansa mukaisesti halusi "säilyttää ruotsalaisten asuma-alueet ja ruotsalaisen maanomistuksen".

Käytännössä pykälä tuli koskemaan vain Uudenmaan ja saariston ruotsalaiskuntia, sillä Pohjanmaan ruotsalaisalueen maatilat olivat niin pieniä, että ne jäivät kokonsa takia luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle. Pienimmät tilat, jotka olivat luovutusvelvollisia olivat kooltaan 25 hehtaaria.
...
Mutta miksi Paasikivi asettui puolustamaan myös etelän ruotsinkielisten tilanomistajien asiaa? Olihan Paasikivi suomenkielinen, joka oli käynyt koulunsa Hämeenlinnassa ja suomentanut Hellsten -nimensäkin Paasikiveksi; kaiken lisäksi hän oli ollut kokoomuksen puheenjohtaja.

Paasikiven syyt olivat ulkopoliittiset: hän vältti kaikin keinoin ärsyttämästä Ruotsia. Hän ajatteli, että tulevissa Moskovan rauhanneuvotteluissa Ruotsin avulla voisi olla merkitystä.

Ruotsin sanomalehdissä, joita Paasikivi entisenä vuosien 1936-1940 Tukholman lähettiläänä huolellisesti luki, suhtauduttiin siirtolaisten sijoittamiskysymykseen varsin ärtyneesti.

Suhtautuminen perustui paljolti suomenruotsalaisiin sanomalehtiin, joissa pelko Suomen ruotsalaisalueiden supistumisesta esitettiin vakavana ongelmana. Suomen suomenkielisten lehtien käsitykset eivät samassa määrin tulleet Ruotsin lehtien tietoon. Paasikivi sai näin ehkä turhan toispuolisen, suomenruotsalaisen, käsityksen siitä, mitä Ruotsissa asiasta ajateltiin; ehkä siellä ei samassa määrin pelätty suomenruotsalaisten alueiden supistumista kuin Paasikivi ajatteli.

Paasikiven suhtautumista kuvaa seuraava sitaatti: "Ruotsinkielisen vähemmistön tulee tuntea itsensä turvatuksi ja sen olot pitää järjestää sillä tavoin, että se itse tuntee viihtyvänsä tässä maassa. Ruotsin ja koko Pohjoismaiden erityinen mielenkiinto meidän maatamme kohtaan on olennaisesti sen varassa, että he tuntevat kiinnostusta ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan."