Maahanmuuttajien koulumenestys

[mietinen]

Kotikielen yhteys oppimistuloksiin

Where immigrant students succeed - A comparative review of performance and engagement in PISA 2003, OECD, 2003

The pattern for performance in reading is similar to mathematics (see Table 2.5b). However, second-generation and first-generation students who do not speak the language of instruction at home are at a greater disadvantage for reading than for mathematics. The OECD average indicates that these students have substantially lower reading scores than native students with gaps of 56 and 70 points respectively. For second-generation and first-generation students who speak the language of instruction at home, the differences are 20 and 28 points respectively. Similar to the patterns observed in mathematics performance, students who do not speak the language of instruction at home independent of their immigration status (second-generation or first-generation) perform less well.

Tables 2.6a and 2.6b display the performance differences in mathematics and reading between the immigrant student groups overall after taking into account the language spoken at home. As expected, these results confirm the findings shown graphically in Figure 2.5 and further emphasise the importance of language for immigrant students. Controlling for language spoken at home, the performance gaps between immigrant students and their native peers are substantially smaller in both mathematics and reading. In Luxembourg, Norway and the United States, the performance differences between second-generation and native students in mathematics are no longer significant once language is taken into account. In New Zealand, Sweden and the United States the same is true for reading. In almost all of the countries included in the study, language spoken at home plays a considerable role in students' learning outcomes.

Suomessa ei ymmärretä suomen kielen merkitystä oppimistuloksiin ja sitä kautta yksilön hyvinvointiin. Kouluihin voi tulla suomen kielen taidottomia Suomessa syntyneitä lapsia, koska vanhempia suositellaan puhumaan lapsilleen omaa kotikieltään. Kielitaidottoman tie suomalaisen koulujärjestelmän läpi on kivinen ja päätyy huolestuttavan useiden kohdalla epäonnistumisten kautta syrjäytymiseen. Maahanmuuttajien lasten suomen kielen oppimista tulisi seurata neuvolakäyntien yhteydessä ja tarvittaviin toimiin pitää ryhtyä ennen koulun alkua.

[Olli_Johannes]

Suomessakin on saman kaltaisia oppimistuloksia ruotsin kielisten keskuudessa, jotka ovat pärjänneet pisatutkimuksessa keskivertoa heikommin. Ahvenanmaalaiset, jotka ovat yksikielisimpiä, yltävät lähes samalle tasiolle suomalaislasten kanssa, mutta Manner-Suomessa käytännössä kaksikieliset lapset pärjäävän heikommin. Oppimistulostenkin takia olisi siis hyvä puha samaa kieltä kuin ympäröivä yhteiskunta.

   http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112244-hbl-yllattava-ero-suomen-kouluissa-%E2%80%93-ruotsinkieliset-jaljessa

[mietinen]

Muutama linkki:

75 % Berliinin turkkilaisnuorista jää ilman peruskoulun päästötodistusta kehnon koulumenestyksen vuoksi.
80 % alle 18-vuotiaista useammasta rikoksesta kiinnijääneistä on turkkilais- tai arabitaustaisia.
50 % Berliinin turkkilaisista on työttömiä.
http://hommaforum.org/index.php/topic,70905.msg1035758.html#msg1035758

Toisen polven maahanmuuttajat työllistyvät vanhempiaan heikommin Euroopassa
http://hommaforum.org/index.php/topic,35740.msg482176.html#msg482176

Kovaa peliä Berliinissä
http://hommaforum.org/index.php/topic,52495.msg718625.html#msg718625

[mietinen]

Viestiketjusta: 2012-12-04 Belgia: Koulut rankaisevat ulkomaisen kielen käyttämistä

Onko monikielisyyden vaikutuksesta lapseen tehty tutkimuksia humanitaaristen maahanmuuttajien tapauksessa?

Tuolla on jotakin:

http://hommaforum.org/index.php?topic=30247.0

2010-06-18 Hollanti: Etnisellä monimuotoisuudella kielteinen vaikutus oppimiseen
Etnisesti rikkaassa koulussa lasten aika menee mm. kulttuuriristiriitojen ratkomiseen. Tämä aika on puolestaan poissa oppimiselta.

Toinen tutkimuksen merkittävä havainto oli islamilaistaustaisten alisuoriutuminen. Asia ei ole perusteltavissa sosioekonoomisella taustalla tai koulujärjestelmällä tai syrjinnällä tai maahanmuutto taustalla. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto.
...

[mietinen]

Maahanmuuttajien koulumenestys vaihtelee syntymämaan perusteella Ruotsissa, HS, 8.6.2010

STT–TT–hs

Tukholma. Ruotsalaisten maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulumenestys riippuu hyvin paljon siitä, missä maassa he ovat syntyneet. Svenska Dagbladetin uutisoima koululaitoksen tilasto paljastaa, että maahanmuuttajataustaisten koululaisten todistuksissa on suuria eroja.

Parhaiten koulussa pärjäävät suomalaissyntyiset maahanmuuttajat. Heistä 82 prosenttia saa riittävän hyvät arvosanat päästäkseen lukioon. Kaikista Ruotsin koululaisista lukioon kelpaavan todistuksen saa 89 prosenttia.

Somaliassa syntyneistä koululaisista vain 25 prosenttia saa peruskoulussa riittävän hyvän todistuksen päästäkseen lukioon. Heistä selvästi parhaiten pärjäävät ne lapset, jotka saapuivat Somaliasta Ruotsiin jo ennen koulun alkua. Heistä 75 prosenttia pääsee todistuksellaan lukioon.

Turkissa syntyneistä lukioon voi jatkaa 47 prosenttia ja arabimaista saapuneista 54 prosenttia.

Svenska Dagbladetin mukaan tilastoista selvisi myös, että maahanmuuttajataustaiset tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin. Tärkein merkitys koulumenestykselle oli kuitenkin vanhempien koulutustasolla ja asemalla työmarkkinoilla.

Muualla verkossa:

Uutinen Svenska Dagbladetin sivuilla