Arvokonservatiisuudella uuteen aikakauteen?

[Farrow]

^Hmm, ei toimi.
Esim. ihmisen seksuaalisuus, parisuhteet yms on sen verran henkilökohtainen asia, että ei siihen noin vain vaikuteta.

Kehitysapu ja monikulttuurin huonot puolet taas eivät Suomessa kosketa suurimman osan henkilökohtaista elämää juurikaan.

[sunimh]

^Hmm, ei toimi.
Esim. ihmisen seksuaalisuus, parisuhteet yms on sen verran henkilökohtainen asia, että ei siihen noin vain vaikuteta.

No kerrohan miten sitten aikoinaan on päästy "vanhoista pahoista ajoista" nykyiseen tilanteeseen? Ja kuten sanottua, puhumme edelleenkin seksuaalisuuden osalta vain yhdestä esimerkistä, ei välttämättä mitenkään 1. prioriteetin asiasta.

[elven archer]

Ei kun liiallinen erilaisuus, kuten sanoin. Tietysti muslimit ovat "konservatiivisia", mutta eihän kyse ole ollenkaan samasta asiasta kuin  meidän konservatiivisuutemme.

Eikö sittenkään liiallinen konservatiivisuus? Muslimimaailmassahan ei ole liiallista erilaisuutta (päinvastoin), mutta enpä sanoisi, että siellä asiat ovat kuitenkaan kunnossa.

Jos katsotaan maallisiksi mainostettuja muslimeja (hauskan ristiriitainen käsite, mutta sitä tosiaan käytetään aika paljon), niin minun näkemykseni mukaan sellainen henkilö saattaa hyvinkin vastata suurin piirtein vanhoillista suomalaista. Suhtautuminen "siveettömyyteen", naisiin, päihteisiin jne.

TODELLA konservatiiviset kristityt eurooppalaiset taistelivat enimmäkseen menestyksellisesti ihan näitä samoja islamilaisia konservatiiveja vastaan noin tuhat vuotta.

Konservatiiveilla tuntuu usein olevan ongelmia hyväksyä toisia konservatiiveja, vaikka erona olisi lähinnä vain jumalan nimi ja palvontamenot. Shiiat ja sunnitkaan eivät usein ole historian saatossa tulleet kovin hyvin keskenään toimeen, mutta en menisi sanomaan sen pohjalta, ettei ongelmana ole uskonnollinen konservatismi. Liberaali, aito sellainen, ei halua puuttua toisten henkilökohtaiseen elämään, joten siitä harvoin tulee ongelmia. Ei minuakaan haittaa pätkääkään, vaikka ihmiset eläisivät henkilökohtaisena valintanaan ultrakonservatiivista hyperuskonnollista elämää, jos he eivät yritä mitenkään sillä rajoittaa toisten elämää. Päinvastoin, osaan jopa tavallaan arvostaa henkilökohtaista kurinalaisuutta.

[Farrow]

^Hmm, ei toimi.
Esim. ihmisen seksuaalisuus, parisuhteet yms on sen verran henkilökohtainen asia, että ei siihen noin vain vaikuteta.

No kerrohan miten sitten aikoinaan on päästy "vanhoista pahoista ajoista" nykyiseen tilanteeseen? Ja kuten sanottua, puhumme edelleenkin seksuaalisuuden osalta vain yhdestä esimerkistä, ei välttämättä mitenkään 1. prioriteetin asiasta.

No mä puhuin kylläkin jo laajemmin, en vain siitä yhdestä esimerkistä, vaan myös parisuhteista yms. kuten tohon kirjoitin.

En usko että voi ihan suoraan verrata noin, että koska kehitys on aikoinaan kehittynyt kuten on, niin sitten samaan tapaan saadaan "kehityttyä" johonkin toiseen suuntaan..

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miten siis tarkalleen ottaen tuo tapahtuisi?

[elven archer]

Täytyy ottaa huomioon se, että suurimmassa osassa maailmaa länsimaisella arvoliberalismilla tai arvokonservatismilla ei ole mitään merkitystä. Me emme voi arvioida muita niiden mittapuiden mukaan, joilla me arvioimme omia kuvioitamme tyyliin mikä on kivaa ja mikä on vähemmän kivaa ja laittaen sitten haluamamme poliittisen leiman niiden päälle. Sen sijaan voimme melko hyvin arvioida miten jotkut tavat ja tottumukset sopivat yhteen liberalismin tai konservatismin kanssa sellaisina kuin ne on perinteisesti käsitetty ja niiden perusteet on muotoiltu.

En voi kehua ymmärtäväni erityisen hyvin, mitä yrität sanoa, joten kiteytetään. Minä väitin, että käytännössä kukaan ei valita maahanmuuton ongelman olevan siinä, että maahan tulee liian vapaamielisiä ihmisiä.  Minä väitin, että yleensä maahanmuuton ongelmana pidetään maahanmuuttajien konservatiivisuutta, vanhoillista arvomaailmaa perustuen esim. uskontoon. Sinä olit eri mieltä syistä, joita en ymmärrä. Jätetään asia siihen.

[elven archer]

Lapsen perusturvallisuus järkyy kun vanhemmat eroavat.

Se järkkyy myös, jos vanhemmat vihaavat toisiaan (tai edes eivät rakasta toisiaan) ja ovat yhdessä vain lasten takia. Onko rakkaudeton parisuhde sinusta hyvä roolimalli lapselle?

Liika liberaalius on itsekkyyttä ja vastuuttomuutta.

Onko sinusta eroaminen, jos on lapsia, liian liberaalia?

[Rafael K.]

Täytyy ottaa huomioon se, että suurimmassa osassa maailmaa länsimaisella arvoliberalismilla tai arvokonservatismilla ei ole mitään merkitystä. Me emme voi arvioida muita niiden mittapuiden mukaan, joilla me arvioimme omia kuvioitamme tyyliin mikä on kivaa ja mikä on vähemmän kivaa ja laittaen sitten haluamamme poliittisen leiman niiden päälle. Sen sijaan voimme melko hyvin arvioida miten jotkut tavat ja tottumukset sopivat yhteen liberalismin tai konservatismin kanssa sellaisina kuin ne on perinteisesti käsitetty ja niiden perusteet on muotoiltu.

En voi kehua ymmärtäväni erityisen hyvin, mitä yrität sanoa, joten kiteytetään. Minä väitin, että käytännössä kukaan ei valita maahanmuuton ongelman olevan siinä, että maahan tulee liian vapaamielisiä ihmisiä.  Minä väitin, että yleensä maahanmuuton ongelmana pidetään maahanmuuttajien konservatiivisuutta, vanhoillista arvomaailmaa perustuen esim. uskontoon. Sinä olit eri mieltä syistä, joita en ymmärrä. Jätetään asia siihen.

Suurimmalle osalle maailman ihmisiä ideologia on täysin heimon tai vastaavan menestykselle alisteinen. Siirtomaiden asukkaat valitsivat kommunismin 50 vuotta sitten, koska se tarjosi sopivan oikeutuksen ottaa siirtomaaisänniltä maat pois. Länsimaiden nykyisen kehitysvaiheen ongelmia on, että kuvitellaan "aatteiden" olevan jotenkin todellisuuden osa ja henkilön identiteetille perustavanlaatuisia, vaikka ne lähinnä vieraannuttavat elämästä.

[tuloste]

Tavallaan ovat. On todella liberaalia lähteä omasta maastaan täysin vieraan kulttuurin keskelle vieläpä olettaen, että saisi pitää oman kulttuurinsa ja tapansa. Yleensä vielä kantaväestön liberaalein osa kohdemaassa vaati jopa maan lainsäädäntöön kirjattavaksi sen, että vieraat tavat ovat varmasti sallittuja ja tulijat voivat elää niiden mukaisesti.

Minun on päivä päivältä hankalampi erottaa hommalaisia mokuttajista. Minä esitin selvän kysymyksen: onko maahanmuuton ongelmana maahanmuuttajien liian liberaalit tavat ja asenteet? Mutta en saanut rehellistä vastausta, vaan jotain, jossa jo Somaliasta tai Irakista muuttanut muslimikin on jo liian liberaali tavoiltaan ja asenteiltaan, koska hän muutti. Sen lisäksi sain kiertelyä, jossa ryhdyttiin puhumaan täysin asian vierestä siirtyen kantaväestön asenteisiin.

Yhdyn tässä Elven Archeriin. Pitkäaikaisena foorumin lukijana on yhä vaikeampaa saada selvää onko Hommalaisilla nyt tavoitteena saada kouluttamattomien maahanmuutto loppumaan (mikä on sinänsä ihan perusteltavaa ei siinä mitään), vaiko jonkin ultrakonservatiivisen ideologian ajaminen? Ainakin tällaisen ns. ulkopuolisen mielestä tämä on ruvennut syömään kovasti liikkeen uskottavuutta. Sitten tällaiset fantasiamaailmoissa elävät Nuivanniemet haluavat tehdä Suomesta jonkin konservatiivi Iranin, asia jonka pelossa monet muut taas vastustavat liiallista maahanmuuttoa.

[IDA]

En voi kehua ymmärtäväni erityisen hyvin, mitä yrität sanoa, joten kiteytetään. Minä väitin, että käytännössä kukaan ei valita maahanmuuton ongelman olevan siinä, että maahan tulee liian vapaamielisiä ihmisiä.  Minä väitin, että yleensä maahanmuuton ongelmana pidetään maahanmuuttajien konservatiivisuutta, vanhoillista arvomaailmaa perustuen esim. uskontoon. Sinä olit eri mieltä syistä, joita en ymmärrä. Jätetään asia siihen.

Minä siis väitän, että länsimaiden ulkopuolelta maahanmuuttajia ei voi arvioida länsimaisella ( tai amerikkalaisella ) arvoliberaali/arvokonservatiivi - asteikolla lainkaan. Islam esimerkiksi on täysin eri uskonto kuin kristinusko, jolloin islamiin perustuva arvomaailmakin on hyvin erilainen kuin kristillisyyteen perustuva. Länsimaisilla konservatiiveilla on ihan yhtä hyvät perusteet vastustaa laajamittaista maahanmuuttoa kuin liberaaleillakin.

[Pöllämystynyt]

Onko maahanmuuton ongelmana maahanmuuttajien liian liberaalit tavat ja asenteet? Valittavatko maahanmuuttokriitikot useinkin, että maahanmuuttajat ovat liian sallivia ja vapaamielisiä hyväksyen liian paljon suomalaista elämänmenoa ja eläen itse liian "hippielämää"?  Ajatus on täysin hassu. Maahanmuuton ongelmana nähdään tiettyjen tulijoiden vanhakantaisuus ja kollektiivinen asenne sen edistämiseksi. Ja tuollaista maailmankuvaa sitten pitäisi muka saada luotua sisäisesti lisää. Mihin siinä sitten enää maahanmuuttoa tarvitaan, jos teemme sen ihan itse?

Ei vaan ongelmana on liberaali maahanmuuttopolitiikka.
Ongelman ydin ja dilemmahan piilee siinä,että arvoliberaalit (Vihervasemmisto) edistävät äärimmäisen konservatiivisten ihmisryhmien maahanmuuttoa.Liberaalin maahanmuuttopolitiikan johdosta Eurooppaan on jo syntynyt alueita,missä erilaiset vähemmistöt joutuvat päivittäin vainon ja hyökkäysten kohteeksi,naisten ei ole turvallista kulkea yksin/ilman huntua jne. jne...

Mikä se sellainen liberaali on, joka haluaa palauttaa Suomen henkisesti pimeään keskiaikaan? Joka tavoitellessaan tätä tukeutuu totalitaarisella tavalla valtiovaltaan, poliisiin ja tuomariin?

Mitä liberaalia on keinotekoisissa väestönsiirroissa, joita toteutetaan valtiovallan voimin, riistäen resurssit ja ihmisoikeudet alkuperäisväestöltä? Rajat-auki- puheissa vain retoriikka on liberaalia, ei mikään muu! Se yksin tekee niistä puheista vaikutusvaltaisia. Vain liberaalin ulkokuoren vuoksi ne puheet eivät vaikuta siltä valtiojohtoiselta väestönjalostusprojektilta, jota ne todellisuudessa ovat.

Mitä jos irrottauduttaisiin valeliberaalien omista määritelmistä, ja puhuttaisiin asioista niiden omilla nimillä? Kyseiset ihmiset ja aatteet eivät ole millään tavalla liberaaleja. Me olemme.

Osittain tämän keskustelun ongelma piilee mielestäni määrittelyissä.
Esim. perussuomalaisista luokitellaan 100% arvokonservatiiveiksi ja  vihreistä/vasemmistoliittolaisista 100% arvoliberaaleiksi.
(Koskee kansanedustajia.)

HS-arvokartta:

Perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Asia käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä, jossa on tutkittu valittujen kansanedustajien arvomaailmaa heidän vaalikonevastaustensa perusteella.

Kansanedustajat on selvityksessä jaettu vasemmisto-oikeisto ja arvoliberaali-arvokonservatiivi -akseleille heidän antamiensa vastausten perusteella.

Perussuomalaiset sijoittuu vasemmisto-oikeisto akselilla lähelle Sdp:tä ja vasemmistoliittoa.

Puolueet erottaa sen sijaan arvokonservatiivisuus: perussuomalaiset on selkeästi arvokonservatiivisempi kuin perinteiset vasemmistopuolueet...]

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/HS-arvokartta+Soini+johtaa+vasemmistopuoluetta/1135265548291


Testin löydät täältä: http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/


Lainaan vielä kerran arvokonservatiivin määritteen:

arvokonservatiivi:

perinteisiä elämässä noudatettavia ihanteita oikeana ja tavoiteltavana pitävä henkilö; tällainen ihminen haluaa säilyttää elämänarvoihin, erityisesti perhearvoihin liittyvät vallitsevat olot

http://fi.wiktionary.org/wiki/arvokonservatiivi

Arvoliberaalin maahanmuuttopolitiikan johdosta vallitsevat olot ovat muuttumassa "ääri"-arvokonservatiivisiksi.

Tuo "testi" ja lukuisat vastaavat käsitykset ja esitykset ovat täyttä kehäpäätelmää. PS:n on päätetty olevan "arvokonservatiivinen". Siksi perussuomalaisten vastaukset on luokiteltu ja määritelty "arvokonservatiivisiksi". Siksi PS on arvokonservatiivinen. jne. Missään ei tarvitse selvittää, miksi tietty vastaus olisi "arvokonservatiivinen". Riittää, että se on persujen yleinen vastaus, niin se on luokiteltu arvokonservatiiviseksi. Näin tehdessä PS:laiset näyttäväkin vastaavan aina arvokonservatiivisella tavalla, jne.

Vallitsevien olojen osalta PS on erittäin antikonservatiivinen, koska PS haluaa muuttaa vallitsevia oloja. PS haluaa luopua itserasismista ja omien arvojen hyljeksinnästä, joka on vallitseva olo ja valtion pyhä oppi. PS haluaa lopettaa eriarvoisuuden ja alkuväestön syrjinnän pitkät perinteet. PS haluaa luopua arvorelativismista, joka on vallitseva olo. PS haluaa muuttaa länsimaissa pitkään vallinneen tuhoisan maahanmuuttopolitiikan. PS ei halua tukea vallitsevia islamistien ja monikultturistien arvoja.

[elven archer]

Sinä oletat nyt, että konservatiivi haluaisi yhteiskunnan määräilevän (kieltävän) asioita, mikä on aivan väärä lähtökohta. Konservatiivin mielestä pitkällä tähtäimellä tai laajassa mittakaavassa tuhoisia asioita pitäisi pyrkiä välttämään, vaikka ne yksilön kohdalla just nyt saattaisivatkin olla kiva juttu.

Mitä muuta se laaja mittakaava tarkoittaa kuin määräilyä, painostamista, tietynlaisen käyttäytymisen suosimista ja toisenlaisen kieltoja? Jos yksilön kannalta kivoihin juttuihin halutaan vaikuttaa, niin mitä muuta se on kuin puuttumista yksilön asioihin, koska eihän yksilö halua luopua omasta mielestään kivoista asioista?

Hyvin paljon olisi tehtävissä ihan jo sillä, että tuotaisiin arvokeskusteluun muunkinlaisia vaihtoehtoja kuin homo-yksinhuoltajuus-uusperhe -korostus, näin kärjistettynä.

Kukaan ei estä, joten siitä vain korostamaan.

Jos "yleisesti hyväksyttyä" olisi esimerkiksi seksin harrastaminen vain avioliitossa (en sano, onko tämä hyvä idea vai ei), ja tästä poikkeavat saisivat osakseen paheksuntaa, niin kyllähän se jo luultavasti vaikuttaisi seksin harrastamiseen. Tämä siis edelleenkin vain esimerkkinä.

Painostaminen on määräilyä. Katso vaikka islamilaisessa maailmassa naisten tietynlaiseen käyttäytymiseen kohdistuvaa paheksuntaa. Kun perhe, suku tai jopa yhteisö tuomitsee, niin ei se tosiaan herkkua ole, eikä siinä monelle mitään vaihtoehtoja käytännössä jää kuin alistuminen. Vanhoillisissa islamilaisissa maissa moni asia perustuu käytännön pakkoon, eikä lakiin. Onhan Suomessakin eräs uskonnollinen yhteisö, jossa yhteisö potkii tottelemattomat pois keskuudestaan. Vanhemmat eivät tämän jälkeen saa pitää yhteyttä lapsiinsa, koska yhteisö ei hyväksy sitä. Ymmärrettävästi kynnys esim. harjoittaa uskonnonvapautta nousee hyvin korkeaksi. Ei laissa ole mitään kieltoja tuollaisen painostamisen tueksi, mutta se ei selvästikään tarkoita, etteikö yhteisön paheksunta voisi olla kammottava voima, joka jopa erottaa vanhemmat lapsistaan.

[IDA]

Pöllämystynyt taitaa lähteä siitä, että konservatismin voivat konservatismin vastustajat määritellä miten vain ja olla aina oikeassa, mutta liberalismissa on sitten tiukasti pysyttävä ideologisissa määreissä eivätkä ne, joita liberaaleiksi kutsutaan ja jotka itse kutsuvat itseäänkin sellaisiksi olekaan oikeita liberaaleja.

Minusta olisi aika hyvä, jos pysyttäisiin perinteisissä määritelmissä.

[Miniluv]

Yhdyn tässä Elven Archeriin. Pitkäaikaisena foorumin lukijana on yhä vaikeampaa saada selvää onko Hommalaisilla nyt tavoitteena saada kouluttamattomien maahanmuutto loppumaan (mikä on sinänsä ihan perusteltavaa ei siinä mitään), vaiko jonkin ultrakonservatiivisen ideologian ajaminen? Ainakin tällaisen ns. ulkopuolisen mielestä tämä on ruvennut syömään kovasti liikkeen uskottavuutta. Sitten tällaiset fantasiamaailmoissa elävät Nuivanniemet haluavat tehdä Suomesta jonkin konservatiivi Iranin, asia jonka pelossa monet muut taas vastustavat liiallista maahanmuuttoa.

Kunhan muistat, että jokainen vastaa vain omista puheistaan. Asialliset Hommat tehdään ja muuten ollaan kuin Dothen kanat ja kukko

Minusta ei ole mitenkään haitallista "liikkeen" uskottavuudelle, jos huomataan että monista eri lähtökohdista käsin toimivat ihmiset voivat nähdä nykymallisen maahanmuuttopolitiikan haitallisuuden.

[elven archer]

Yhdyn tässä Elven Archeriin. Pitkäaikaisena foorumin lukijana on yhä vaikeampaa saada selvää onko Hommalaisilla nyt tavoitteena saada kouluttamattomien maahanmuutto loppumaan (mikä on sinänsä ihan perusteltavaa ei siinä mitään), vaiko jonkin ultrakonservatiivisen ideologian ajaminen?

Minun tulkintani tilanteesta on se, että yleisesti maahanmuuttokriittisyyttä tarkastellen ideana on liberaalin, yksilönvapautta kunnioittavan Suomen säilyttäminen. Tämä tarkoittaa, että me liberaalit vastustamme tietynlaista maahanmuuttoa samassa rintamassa erilaisia motiiveja omaavien konservatiivien kanssa, vaikka tässä selvästi on riskinä, että konservatiivit ratsastavat samalla aallolla parempiin asemiin yhteiskunnassamme. Vaihtoehto vain näyttää valittavan paljon huonommalta.

Hommassa sen sijaan jakauma on erilainen, kuten esim. tämäkin kysely osoittaa. Se on lähempänä puolet ja puolet -jakoa.

Ainakin tällaisen ns. ulkopuolisen mielestä tämä on ruvennut syömään kovasti liikkeen uskottavuutta. Sitten tällaiset fantasiamaailmoissa elävät Nuivanniemet haluavat tehdä Suomesta jonkin konservatiivi Iranin, asia jonka pelossa monet muut taas vastustavat liiallista maahanmuuttoa.

Se on aina syönyt. Vähintään se nostaa kynnystä julkisesti keskustella omalla nimellään kriittisesti maahanmuutosta, koska siinä voi samalla leimaantua nuivanniemeläiseksi. Tätä tietysti mokuttajat käyttävät ahnaasti hyväkseen. Siihenhän maahanmuuttokritiikin "kritiikki" perustuukin. Se on pelkkää metakeskustelua, jonka mukaan maahanmuuttokriitikot ovat impivaaralaisia konservatiiveja. Media toistelee ajatusta maksimaalisella peitolla, jotta ne ihmiset, jotka eivät sellaisia ole, eivätkä halua sellaisena itseään esitettävän, olisivat hiljaa. Pahoin pelkään, että se myös luo pään sisäistä tarvetta ottaa pesäeroa maahanmuuttokritiikkiin jopa mokuttamishenkisen asennoitumisen kautta ja siten ohjaa ihmisiä.

[sivullinen.]

Mikä se sellainen liberaali on, joka haluaa palauttaa Suomen henkisesti pimeään keskiaikaan?

Anarkokapitalisteiksi niitä kutsutaan. Yrittävät perustaa liberaalista puoluetta. Tavoitteena on rosvoparonien valta, kun se on niin ihqun liberaalia; tai ainakin näin liberaaleille on sanottu. Itse en usko heidän asiaa pohtineen.

Joka tavoitellessaan tätä tukeutuu totalitaarisella tavalla valtiovaltaan, poliisiin ja tuomariin?

Keskiajalla ei ollut poliiseja. Silloin oli vouteja ja paroni eli vapaaherra oli myös tuomari. Muut olivat sitten vähemmän herroja ja vähemmän vapaita. Orjiksikin heitä kutsuttiin. Liberaaleille vapaaherroille aika oli hyvinkin liberaalia; muille ei niin liberaalia. Kun se on kovin vaikeata antaa kaikille vapauksia omistaa sama maa tontti ja tehdä siinä mitä haluavat. Jonkinlainen yhteislaidun pitää saada aikaan. Muuten vapaus on miekassa.

Vain liberaalin ulkokuoren vuoksi ne puheet eivät vaikuta siltä valtiojohtoiselta väestönjalostusprojektilta, jota ne todellisuudessa ovat.

Näin juuri. Liberaaliksi voidaan kutsua mitä halutaan. Jos Stalin olisi päättänyt kutsua Neuvostoliittoa liberaaliksi, sitä olisi sillä nimellä kutsuttu.

Listatkaa nyt liberaalit tekin arvonne tähän. Vaikka kymmentä käskyä vastaavat. Katsotaan mitä löytyy.

[elven archer]

Minusta ei ole mitenkään haitallista "liikkeen" uskottavuudelle, jos huomataan että monista eri lähtökohdista käsin toimivat ihmiset voivat nähdä nykymallisen maahanmuuttopolitiikan haitallisuuden.

On tietysti pieni kultareunus, jos joku tosiaan ymmärtää ajatella asian niin, että täytyyhän siinä olla jotain ongelmallista, kun kerran äärikonservatiivit ja ääriliberaalit vastustavat sitä käsi kädessä toistensa kanssa toraillen.

Siinä mielessä tällaiset ketjut ovat erittäin hyödyllisiä, että ulkopuolisetkin näkevät, ettei ole pakko olla median piirtämän stereotypian mukainen. Että meistä on moneksi. Yeswedanien on vaikeampi esittää meidät tietynlaisina, kun kaltaiseni varsin äänekkäät liberaalit heiluvat täällä myös.

[Pöllämystynyt]

Pöllämystynyt taitaa lähteä siitä, että konservatismin voivat konservatismin vastustajat määritellä miten vain ja olla aina oikeassa, mutta liberalismissa on sitten tiukasti pysyttävä ideologisissa määreissä eivätkä ne, joita liberaaleiksi kutsutaan ja jotka itse kutsuvat itseäänkin sellaisiksi olekaan oikeita liberaaleja.

Samaa johdonmukaisuutta toivon kaikkien termien osalta. "Liberaali", joka kannattaa vanhoillista pakkovaltaa, ei voi olla liberaali. Tämä ei ole mitään revisionismia, vaan johdonmukaista kielenkäyttöä sanakirjamerkityksiä vastaavien, yleisesti ymmärrettyjen ydinmerkitysten mukaan. Sitä sanotaan kieleksi. Muu on poliittista retoriikkaa.

Minusta olisi aika hyvä, jos pysyttäisiin perinteisissä määritelmissä.

Mitä ne "perinteiset" määritelmät sitten ovat? Niitäkö vääristeltyjä leimatermejä tarkoitat, jotka jo suomettujat tovereineen aikanaan raiskasivat omaan käyttöönsä, kuten "kapitalismin tuhoamiseen sisältäpäin" suuntautunut oppi heitä neuvoi tekemään? Niitäkö monikultturistien sittemmin omaksuman opin mukaan sekaisin väänneltyjä ristiriitaisia ja mielivaltaisia määrityksiä? Niitäkö orwellilaisia uussanoja - ovat ne sitten uusia tai vuosikymmenien ikäisiä?

Miten olisi johdonmukainen kielenkäyttö? Sanojen alkuperäiset, ymmärrettävät, ristiriidattomat merkitykset?

[normi]

Lapsen perusturvallisuus järkyy kun vanhemmat eroavat.

Se järkkyy myös, jos vanhemmat vihaavat toisiaan (tai edes eivät rakasta toisiaan) ja ovat yhdessä vain lasten takia. Onko rakkaudeton parisuhde sinusta hyvä roolimalli lapselle?

Epäilemättä, mutta minä sanoin, että perusturvallisuus järkkyy kun vanhemmat eroavat. On kyllä aika pimeitä vanhempia jos vihaavat toisiaan. Ja jos niin on, niin se viha jatkuu taatusti eron jälkeenkin eli erossa lapsi saa tuplatrauman.

Liika liberaalius on itsekkyyttä ja vastuuttomuutta.

Onko sinusta eroaminen, jos on lapsia, liian liberaalia?

Ihme kysymyksiä... Sanoin, että liika liberaalius on itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. Jos haluaa erota ja on lapsia, niin kyllä jokainen itse tietää onko eron syy oma perse vai lapsen etu. Ne ketkä eniten selittelevät lapsen edulla ovat yleensä niitä, jotka ovat sitten löytäneet toisen (tai haluavat vaihtaa) eli oma perse on etusijalla. Harvemmin eron syy on muu kuin että haluaakin jotain muuta.
Eroamista nyt ei voi määritellä liberaaliuden mukaan. Syyt eroamiseen ovat kyllä usein liberaaliudessa ja sihen liittyvässä vastuuttomuuden hyväksyvässä ilmapiirissä. Eroaminen on useimmiten ei liberaalia vaan väärin — lapsen kannalta. Erotkoot kevytkengät ja pettäjät sitten kun lapset ovat aikusia, jos ei ollutkaa pelkästään kivaa...

[IDA]

Mitä ne "perinteiset" määritelmät sitten ovat? Niitäkö vääristeltyjä leimatermejä tarkoitat, jotka jo suomettujat tovereineen aikanaan raiskasivat omaan käyttöönsä, kuten "kapitalismin tuhoamiseen sisältäpäin" suuntautunut oppi heitä neuvoi tekemään? Niitäkö monikultturistien sittemmin omaksuman opin mukaan sekaisin väänneltyjä ristiriitaisia ja mielivaltaisia määrityksiä? Niitäkö orwellilaisia uussanoja - ovat ne sitten uusia tai vuosikymmenien ikäisiä?

Miten olisi johdonmukainen kielenkäyttö? Sanojen alkuperäiset, ymmärrettävät, ristiriidattomat merkitykset?

Siis tarkoitan ihan käsitteiden konservatismi ja liberalismi perinteisiä, eurooppalaisia merkityksiä. Nykyään kumpaakin käytetään väärin niin, että vastustajat käyttävät konservatiivia kuvamaan tiukkapipoista taantumuksellista ja liberaalia kuvaamaan suvaitsevaista hörhösosialistia. Eli ei edes pyritä mihinkään järjellisten aatteiden kuvaamiseen, vaan kuvataan lähinnä tunteellisia mielialoja.

Tässä(kin) suhteessa ennen oli kaikki paremmin

[Whomanoid]

Nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei ole liberaalia eikä konservatiivista. Nämä käsitteet eivät kuvaa asiaa ollenkaan. Sanoisin, että se on päämäärätöntä, linjatonta, reaktiivista ja pääosin passiivista mukautumista kansainvälisiin tapahtumiin jne. Maahanmuuttopolitiikka on samanlaista jahkailua ja pöhköilyä kuin terveydenhuollon uudistaminen, työttömyyden vähentäminen tms. Voisi sanoa, että Suomella ei oikeastaan ole pitkäjänteistä maahanmuuttopolitiikkaa, siinä mielessä että siinä ilmenisi kansalaisten tahto siitä, keitä Suomeen halutaan enemmän tai vähemmän pysyvästi asumaan, miksi ja missä määrin ja millä ehdoin. Maahanmuuttopolitiikan takana täytyy olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä vaikutuksia esim. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle minkäkinlaisella maahanmuuttopolitiikalla on. Jonkinlainen käsitys siitä, millaisia muuttopaineita EU:hun ja Suomeen kohdistuu nyt ja tulevaisuudessa jne. Tällaisia skenarioita ei näytä olevan olemassa. Ei valitettavasti myöskään perussuomalaisilla.

[elven archer]

On kyllä aika pimeitä vanhempia jos vihaavat toisiaan. Ja jos niin on, niin se viha jatkuu taatusti eron jälkeenkin eli erossa lapsi saa tuplatrauman.

Piti yrittää laittaa paremmaksi? Tuplatrauma? Ei, siitä ei ole kyse. Ihmiset haluavat olla onnellisia. Rakkaudeton parisuhde katkeroittaa. Ei ole lämpöä, ei ole hellyyttä, ei ole seksiä. Ihminen, joka kokee, että merkittävä osa elämästä menee tuolla tavoin ohitse, voi pahoin. Taustalla voi myös olla pettämistä ja muuta luottamispulaa aiheuttavaa puhumattakaan henkisestä väkivallasta tai pahemmasta. Ihmiset, joiden ei ole hyvä olla yhdessä, riitelevät ja purkavat pahaa oloaan toisiinsa ja pahimmillaan lapsiinsakin. Joka tapauksessa lapsi kyllä huomaa kodin kylmän ja rakkaudettoman ilmapiirin.

Monilla ero on auttanut. Ihmiset, jotka eivät kyenneet yhdessä ollessaan enää sietämään toista silmissään, tulevat ihan hyvin toimeen. He vievät ja tuovat lapsia toisilleen ja käyttäytyvät ihan sivistyneesti ja ystävällisesti niinä riittävän lyhyinä hetkinä. Koska se katkeruus, jota yhdessäolo ja sen aiheuttama tunne elämän lipumisesta ohi aiheuttivat, on poissa. Ja vaikka ei olisikaan, niin lapsen ei sentään tarvitse sitä katsella päivästä toiseen kotonaan.

Syyt eroamiseen ovat kyllä usein liberaaliudessa ja sihen liittyvässä vastuuttomuuden hyväksyvässä ilmapiirissä. Eroaminen on useimmiten ei liberaalia vaan väärin — lapsen kannalta. Erotkoot kevytkengät ja pettäjät sitten kun lapset ovat aikusia, jos ei ollutkaa pelkästään kivaa...

Kuten on usein myös lapsen kannalta väärin jatkaa yhdessä ja siitä voidaan syyttää konservatiivista asennetta avioliiton pyhyyteen tai kulissien säilyttämiseen kovemmalla tarmolla kuin Hyacinth Bucket.

Minä luulen, että lapsi voi hyvin, kun vanhemmat voivat hyvin. Jos vanhemmilla ei ole kivaa...

[sunimh]

Sinä oletat nyt, että konservatiivi haluaisi yhteiskunnan määräilevän (kieltävän) asioita, mikä on aivan väärä lähtökohta. Konservatiivin mielestä pitkällä tähtäimellä tai laajassa mittakaavassa tuhoisia asioita pitäisi pyrkiä välttämään, vaikka ne yksilön kohdalla just nyt saattaisivatkin olla kiva juttu.

Mitä muuta se laaja mittakaava tarkoittaa kuin määräilyä, painostamista, tietynlaisen käyttäytymisen suosimista ja toisenlaisen kieltoja? Jos yksilön kannalta kivoihin juttuihin halutaan vaikuttaa, niin mitä muuta se on kuin puuttumista yksilön asioihin, koska eihän yksilö halua luopua omasta mielestään kivoista asioista?

Sinun kanssasi on rasittavaa keskustella, kun kerrasta toiseen et edes yritä ymmärtää toisen sanomaa (toisin kuin vaikka käyttäjä Farrow), vaan joka jumalan asiasta pitää tehdä jokin ihmeellinen ääritulkinta. Jos sanon, että "pitkällä tähtäimellä tai laajassa mittakaavassa tuhoisia asioita pitäisi pyrkiä välttämään", niin tarkoitan juuri sitä. En puhunut taaskaan kieltämisestä mitään. Esimerkiksi täysin rajatonta, suojaamatonta seksiä tulisi pyrkiä välttämään laajassa mittakaavassa, koska sen seurauksena yhteiskunnassa lisääntyvät sukupuolitaudit, ei-toivotut raskaudet ja abortit jne, vaikka yksilön kohdalla juuri nyt olisikin tosi kivaa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi niin, että herätellään keskustelua havaittujen ilmiöiden, tilastojen jne. kautta, niin sitä kautta itse kukin voisi ruveta miettimään, että onkohan elämäntapani järkevin mahdollinen, ja mitä mahdollisia seuraamuksia sillä on esimerkiksi 5 vuoden päästä. Missään kohtaa ei määräilty, pakotettu tai painostettu. Minusta "tietynlaisen käyttäytymisen suosimista" on hyvin vaikeaa nähdä minään tukahduttavana patakonservatiivisuutena, sillä sitähän tapahtuu aina ja kaikissa yhteisöissä, ihan tässä nyky-Suomessakin; suositaanhan täälläkin esimerkiksi töissäkäyntiä, kohteliaisuutta jne.

Hyvin paljon olisi tehtävissä ihan jo sillä, että tuotaisiin arvokeskusteluun muunkinlaisia vaihtoehtoja kuin homo-yksinhuoltajuus-uusperhe -korostus, näin kärjistettynä.

Kukaan ei estä, joten siitä vain korostamaan.

No hello? Mitäs minä tässä viimeiset viisi sivua sitten olen tehnyt? Tosin kakkaa tulee niskaan aika tavalla, kun palstan tosi-liberaalien mielestä olen ihan väärää mieltä.

Jos "yleisesti hyväksyttyä" olisi esimerkiksi seksin harrastaminen vain avioliitossa (en sano, onko tämä hyvä idea vai ei), ja tästä poikkeavat saisivat osakseen paheksuntaa, niin kyllähän se jo luultavasti vaikuttaisi seksin harrastamiseen. Tämä siis edelleenkin vain esimerkkinä.

Painostaminen on määräilyä. Katso vaikka islamilaisessa maailmassa naisten tietynlaiseen käyttäytymiseen kohdistuvaa paheksuntaa. Kun perhe, suku tai jopa yhteisö tuomitsee, niin ei se tosiaan herkkua ole, eikä siinä monelle mitään vaihtoehtoja käytännössä jää kuin alistuminen.

Nykyäänhän painostusta saattaa kohdata esimerkiksi työpaikalla, jos ilmaisee julkisesti äänestävänsä PS:ää tai kyseenalaistavansa monikultturismin hienouden. Tai vaikkapa huumeita käyttämällä, tiettyjä piirejä lukuunottamatta. Yleensäkin ryhmäpainetta esiintyy käytännössä kaikissa (ihmis)yhteisöissä suuntaan tai toiseen. Mielestäni "paheksunta" on kuitenkin vielä aika kaukana vaikkapa kunniamurhista tai vastaavasta.

Vanhoillisissa islamilaisissa maissa moni asia perustuu käytännön pakkoon, eikä lakiin.

No juuri vanhoillisia islamilaisia maitahan minä tässä pidinkin hyvänä esimerkkinä... Kyllä esimerkiksi Suomessa varastamista vielä yleisesti ottaen paheksutaan ja pidetään huonona - onpa asiasta ihan lakejakin olemassa - mutta ei ketään silti tyyliin kivitetä tai kättä leikata kiinniotettaessa. Jälleen kerran korostaisin niitä asioiden aste-eroja.

[normi]

Ei, siitä ei ole kyse. Ihmiset haluavat olla onnellisia. Rakkaudeton parisuhde katkeroittaa. Ei ole lämpöä, ei ole hellyyttä, ei ole seksiä. Ihminen, joka kokee, että merkittävä osa elämästä menee tuolla tavoin ohitse, voi pahoin.

Juuri nimenomaan tuosta on kyse, koko ajan pitäisi olla hyvin ja kivaa. Juuri "liberaalit" pelkäävät että elämä menee ohi, että ehtiikö saada niitä rusinoita pullasta mahdolisimman paljon.

Lapsen kannalta ero on aina väärin, aina. Oikeaksi sitä ei tee se, että yhdessä pysyminen mahdollisesti vielä vääremmin.

Parisuhteen ongelmat ovat joka tapauksessa vanhempien vikaa ja syytä.

[Punaniska]

On kyllä aika pimeitä vanhempia jos vihaavat toisiaan. Ja jos niin on, niin se viha jatkuu taatusti eron jälkeenkin eli erossa lapsi saa tuplatrauman.

Piti yrittää laittaa paremmaksi? Tuplatrauma? Ei, siitä ei ole kyse. Ihmiset haluavat olla onnellisia. Rakkaudeton parisuhde katkeroittaa. Ei ole lämpöä, ei ole hellyyttä, ei ole seksiä. Ihminen, joka kokee, että merkittävä osa elämästä menee tuolla tavoin ohitse, voi pahoin. Taustalla voi myös olla pettämistä ja muuta luottamispulaa aiheuttavaa puhumattakaan henkisestä väkivallasta tai pahemmasta. Ihmiset, joiden ei ole hyvä olla yhdessä, riitelevät ja purkavat pahaa oloaan toisiinsa ja pahimmillaan lapsiinsakin. Joka tapauksessa lapsi kyllä huomaa kodin kylmän ja rakkaudettoman ilmapiirin.

Rakkauteen perustuva avioliitto on "länsimaista hapatusta" ja reilu 100 vuotta vanha keksintö. Valtaosa ihmisistä tänäänkin menee naimisiin loogisemmista syistä. Islamilaisissa maissa vanhemmat katsovat puolisot toisilleen, samoin on asia vaikkapa Intiassa tai Kiinassa. Näistä ei-rakkauteen perustuvissa avioliitoissa kuitenkin kasvaa suhteessa vähemmän mielenterveysongelmaisia ihmisiä kuin tässä rakkaassa arvoliberalistisessa (Tom of) Finlandiassamme.

[Miniluv]

Monilla ero on auttanut. Ihmiset, jotka eivät kyenneet yhdessä ollessaan enää sietämään toista silmissään, tulevat ihan hyvin toimeen. He vievät ja tuovat lapsia toisilleen ja käyttäytyvät ihan sivistyneesti ja ystävällisesti niinä riittävän lyhyinä hetkinä. Koska se katkeruus, jota yhdessäolo ja sen aiheuttama tunne elämän lipumisesta ohi aiheuttivat, on poissa. Ja vaikka ei olisikaan, niin lapsen ei sentään tarvitse sitä katsella päivästä toiseen kotonaan.

Ehkä joillakin auttoi, mutta tämä arvio kokonaistuloksesta näyttäisi kuitenkin olevan pakkasen puolella. Viisi vuotta pois elämästä...

We were surprised to find that although the death of a parent during one's childhood was usually difficult, it had no measurable impact on life-span mortality risk. The children adapted and moved on with their lives.

That was the end of the good news. Although losing one's parent to divorce might seem better than losing a parent through death, we found the opposite. The long-term health effects of parental divorce were often devastating— it was indeed a risky circumstance that changed the pathways of many of the young Terman participants. Children from divorced families died almost five years earlier on average than children from intact families. Parental divorce, not parental death, was the risk. In fact, parental divorce during childhood was the single strongest social predictor of early death, many years into the future.

The Longevity Project, s. 80

[sivullinen.]

^ Siinä on hyvä peruste eroamisen kieltämiselle; se tappaa. Pahemmin kuin tupakka - joka on kielletty.

Liberaalien kanta tupakan kieltämiseenkin menee muuten oman edun mukaan. Ne jotka tupakoivat kokevat sen liberaaliksi oikeudekseen. Ne jotka eivät tupakoi kokevat tupakansavuttoman ilman liberaaliksi oikeudekseen, ja ovat kieltämässä tupakointia sillä perusteella. Kumpi on oikein?

[ruikonperä]

^ Siinä on hyvä peruste eroamisen kieltämiselle; se tappaa. Pahemmin kuin tupakka - joka on kielletty.

Liberaalien kanta tupakan kieltämiseenkin menee muuten oman edun mukaan. Ne jotka tupakoivat kokevat sen liberaaliksi oikeudekseen. Ne jotka eivät tupakoi kokevat tupakansavuttoman ilman liberaaliksi oikeudekseen, ja ovat kieltämässä tupakointia sillä perusteella. Kumpi on oikein?

Röökaajissa ja sikafarmareissa nykyään on paljon samaa; vaikka tupakoimaton tai sianlihasta kieltäytynyt ei joudu enää haistelemaan savua/syömään ällöä sikasalaattia, se ei riitä koska aina on mahdollisuus että joku joskus jossakin altistuu jommallekummalle pahalle. Silloin looginen johtopäätös on kieltää kumpikin ja saada vielä Tietoisen merkin takinliepeeseen. Sillä että kummankaan jatkuminen ei vaikuta omaan elämään tippaakaan ei ole merkitystä koska ne ovat Tietoisen mielestä väärin, joten ei kenenkään muunkaan pidä käyttää elämäänsä toisin kuin Tietoinen.

[tuloste]

Monilla ero on auttanut. Ihmiset, jotka eivät kyenneet yhdessä ollessaan enää sietämään toista silmissään, tulevat ihan hyvin toimeen. He vievät ja tuovat lapsia toisilleen ja käyttäytyvät ihan sivistyneesti ja ystävällisesti niinä riittävän lyhyinä hetkinä. Koska se katkeruus, jota yhdessäolo ja sen aiheuttama tunne elämän lipumisesta ohi aiheuttivat, on poissa. Ja vaikka ei olisikaan, niin lapsen ei sentään tarvitse sitä katsella päivästä toiseen kotonaan.

Ehkä joillakin auttoi, mutta tämä arvio kokonaistuloksesta näyttäisi kuitenkin olevan pakkasen puolella. Viisi vuotta pois elämästä...

We were surprised to find that although the death of a parent during one's childhood was usually difficult, it had no measurable impact on life-span mortality risk. The children adapted and moved on with their lives.

That was the end of the good news. Although losing one's parent to divorce might seem better than losing a parent through death, we found the opposite. The long-term health effects of parental divorce were often devastating— it was indeed a risky circumstance that changed the pathways of many of the young Terman participants. Children from divorced families died almost five years earlier on average than children from intact families. Parental divorce, not parental death, was the risk. In fact, parental divorce during childhood was the single strongest social predictor of early death, many years into the future.

The Longevity Project, s. 80

No tuohan ei osoita sitä ettäkö itse vanhempien ero olisi syynä lasten lyhentyneeseen eliniän odotukseen, vaan osoittaa että lapset jotka syntyivät vanhemmille jotka myöhemmin erosivat elävät keskimäärin lyhyemmän elämän.

[elven archer]

Sinun kanssasi on rasittavaa keskustella, kun kerrasta toiseen et edes yritä ymmärtää toisen sanomaa (toisin kuin vaikka käyttäjä Farrow), vaan joka jumalan asiasta pitää tehdä jokin ihmeellinen ääritulkinta.

Puhuin neutraalisti asiasta. Ole hyvä ja lopeta tuo jatkuva syyttely. Minä en ole ruuska. Minä en edelleenkään tiedä, mikä on ruuskaisu. Minä en ole trolli. Minä yritän ymmärtää siinä missä viereinenkin kaveri. Minä en teeskentele typerämpää kuin olen. Minä perustelen tekemäni tulkinnat, vaikka sinä olisitkin niistä eri mieltä, joten tuskinpa ne ovat kovin äärimmäisiä. Jos et pysty puhumaan vain asioista, niin minä pystyn olemaan vastaamatta sinulle. Tuli asia selväksi tai ei, niin tähän en enää palaa, vaan vastaan tarvittaessa hiljaisuudella.

Jos sanon, että "pitkällä tähtäimellä tai laajassa mittakaavassa tuhoisia asioita pitäisi pyrkiä välttämään", niin tarkoitan juuri sitä.

Ja minä tarkoitin juuri sitä, että puhuttaessa asioista, jotka ovat yksilön kannalta kiva juttu ja jotka yksilö kokee oikeudekseen, niin keinot pyrkiä välttämään sitä laajassa mittakaavassa ovat periaatteessa mainitsemani.

En puhunut taaskaan kieltämisestä mitään.

En ole sanonut sinun puhuneen siitä mitään. Sanoin, että sitä se "välttäminen laajassa mittakaavassa" käytännössä kuitenkin konservatiivisten arvojen yhteydessä on.

Esimerkiksi täysin rajatonta, suojaamatonta seksiä tulisi pyrkiä välttämään laajassa mittakaavassa, koska sen seurauksena yhteiskunnassa lisääntyvät sukupuolitaudit, ei-toivotut raskaudet ja abortit jne, vaikka yksilön kohdalla juuri nyt olisikin tosi kivaa.

Miksi tällaisissa esimerkeissä on niin usein tuo "juuri nyt"? Eihän hetkessä eläminen seurauksista piittaamatta liity konservatiivi vs. liberaali -asiaan millään lailla, vaikka tiedän joidenkin uskovan päinvastoin. En sanonut, ettei monenlaista valistusta voida tehdä, vaan esitin käytännössä, ettei konservatiivisia arvoja nyky-yhteiskunnassa pysty edistämään merkittävästi valistuksen kautta. Esimerkissäsi vedotaan järkeen ja yksilön omaan etuun. Se ei ole tyypillinen liberaali arvo vs. konservatiivinen arvo -tilanne. Niissä kyse on ensisijaisesti moraalista. Niissä keskitytään pohtimaan esim. onko esiaviollinen seksi oikein vai väärin, eikä että onko se hyödyllistä vai haitallista. Toki jako ei ole täysin selvä ja monesti hyötyjä ja haittoja käytetään perusteluissa, mutta lähtökohta tarkastelussa on eri. Suojaamattoman seksin ja sukupuolitautien tapauksessa ei pohdita sitä, että onko juuri suojaamaton seksi väärin, vaan asiaa tarkastellaan ensisijaisesti haittanäkökulmasta. Toki tietysti joidenkin konservatiivien mielestä suojattu seksi on väärin, koska se on ehkäisyä, mutta se on toisen keskustelun aihe.

Tietysti voi esim. esiaviollista seksiä vastaan kampanjoida, että "koska Jeesus", mutta en usko sen vaikuttavan nykymaailmassa merkittävästi kokonaisuuden kannalta perusteena mm. se, että niinhän tälläkin hetkellä kampanjoidaan, eikä se vaikuta merkittävästi.

No hello? Mitäs minä tässä viimeiset viisi sivua sitten olen tehnyt? Tosin kakkaa tulee niskaan aika tavalla, kun palstan tosi-liberaalien mielestä olen ihan väärää mieltä.

Sinä valitit "homo-yksinhuoltajuus-uusperhe -korostusta" arvokeskustelussa. Kenelläkään ei kuitenkaan ole velvollisuutta olla samaa mieltä kanssasi, eikä korostaa keskustelua haluamallasi tavalla. Ota myös huomioon, että sinä syytit liberaaleja ja ateisteja maahanmuuttopolitiikasta. Syytteen kiistäminen sillä, että Suomi on ev. luterilaisten (77 %), jotka mieltävät itsensä kristityiksi (68 %), hallitsema maa, ei ole mikään erityinen kakkalinko.

Nykyäänhän painostusta saattaa kohdata esimerkiksi työpaikalla, jos ilmaisee julkisesti äänestävänsä PS:ää tai kyseenalaistavansa monikultturismin hienouden.

Kuten varmasti on käynyt jo ilmi, niin en pidä painostuksesta. Siksi pidän liberaaleja arvoja, joissa ideana on siis yksilön vapaus jostakin tai johonkin, ainoana järkevänä tapana varmistaa se, että ihmiset saavat elää ilman painostusta.

Jälleen kerran korostaisin niitä asioiden aste-eroja.

Ymmärrän täysin aste-erot. En kuitenkaan halua Suomea vietävän nykyisestä siihen suuntaan, vaikka se ei perille pääsemistä tarkoittaisikaan.

[elven archer]

Juuri nimenomaan tuosta on kyse, koko ajan pitäisi olla hyvin ja kivaa. Juuri "liberaalit" pelkäävät että elämä menee ohi, että ehtiikö saada niitä rusinoita pullasta mahdolisimman paljon.

Sanoisin, että kaikki olemme ihmisiä, joilla on samat perustarpeet. Yksi niistä tarpeista on rakastetuksi tulemisen tarve.

Näyttää siltä tämänkin keskustelun perusteella, että moni konservatiivi vetää yhtäläisyysmerkkiä liberalismin ja hedonismin välille. Todellisuudessa vapaudestaan kiinni pitäminen vaatii usein aika paljon yhteisön paineessa ollen kaikkea muuta kuin helppo ratkaisu.

Lapsen kannalta ero on aina väärin, aina. Oikeaksi sitä ei tee se, että yhdessä pysyminen mahdollisesti vielä vääremmin.

Jos kummatkin vaihtoehdot ovat väärin huonossa tilanteessa, niin miksi kuitenkin käytit toista liberaalisuuden moittimiseen? Minä itse ajattelen asian mieluummin niin, että parempi kahdesta ainoasta vaihtoehdosta on oikein.