2012-12-03 OKM: Strategiaehdotus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

[Roope]

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti ehdotuksensa koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi opetusministeri Jukka Gustafssonille maanantaina 3.12. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu erilaisista lasten, nuorten ja aikuisten taustoista johtuvien erojen puolittaminen koulutukseen osallistumisessa ja tutkinnon suorittamisessa vuoteen 2020 mennessä.

Opetus- Ja kulttuuriministeriön tiedote: Toimenpideohjelma edistäisi koulutuksellista tasa-arvoa 3.12.2012

Työryhmän ehdotus koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen strategiaksi (pdf)

Ehdotuksen tärkeimmät kohdat lienevät oppivelvollisuuden pidentäminen loppupäästä vuodella ja toisaalta alkupäässä esiopetuksen säätäminen velvoittavaksi. Niitä ei mainita ministeriön tiedotteessa.

Yhtenäiskulttuurin kehityksessä näyttää tapahtuneen suunnanmuutos 1990-luvun laman
jälkeen: tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, kaupunkien sisällä ja niiden välillä tapahtuu
alueellista erilaistumista, monikulttuurisuus on jatkuvasti läsnä miltei kaikkialla Suomessa
ja koulutustasoerot nuorissa ikäluokissa ovat suuret. Vaikka suuri osa nuorista opiskelee
pidemmälle kuin koskaan, jää merkittävä määrä edelleen pelkän perusasteen varaan. Koulu-
tuksen osalta huolestuttavaa on mm. se, että useat selvitykset kertovat, etteivät nuoret enää
vanhempiensa tapaan usko koulutukseen, eivätkä välttämättä ole motivoituneet elinikäiseen
oppimiseen. Samaan aikaan työelämä on kuitenkin vaativampaa kuin koskaan ja edellyttää
usein hyvän pohjakoulutuksen lisäksi osaamisen jatkuvaa päivittämistä.

Sosiaalinen eriarvoistuminen on ollut ongelmana monissa maissa, joissa ulkomaalaisväes-
tön osuus on Suomea suurempi ja joissa ulkomaalaisväestön määrä alkoi kasvaa jo paljon
aiemmin kuin meillä Suomessa. Myös ulkomaalaistaustaisen nuorten syrjäytyminen on
viime vuosina noussut näkyväksi ongelmaksi: syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on
maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on
syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Syrjäytyminen on
läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma.

Nuoret maahanmuuttajat opiskelevat vähemmän

Opiskelun ulkopuolelle jäämiseen näyttäisi vaikuttavan henkilön syntyperä.
Kaikista 16 – 24-vuotiaista, joilla oli korkeintaan ylioppilastutkinto suoritettuna, noin 75
prosenttia oli opiskelemassa perusasteen jälkeisessä oppilaitoksessa syksyllä 2010. Ensim-
mäisen polven maahanmuuttajista opiskelemassa olevien osuus oli hieman yli 50 prosent-
tia ja toisen polven maahanmuuttajista 68 prosenttia.

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten koulutukseen
osallistuminen Euroopan tasolla

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset (syntymä-
maa muu kuin Suomi) nousevat esiin kun tarkastellaan EU2020-tavoiteindikaattoreita. Tar-
kasteltaessa koko Suomen tilannetta on opintojen varhaisen vaiheen keskeyttämisprosentti
lähellä EU:n 2020 tavoitetasoa 10 %. Kuitenkin maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla
tilanne on huomattavasti huonompi, varhaisen opintojen keskeytysprosentin ollessa 21.

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ovat aliedustettuina myös toisessa
EU2020-tavoitteessa eli 30–34-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden
osuudessa. Suomi kokonaisuutena sijoittuu indikaattorissa EU:n keskiarvon yläpuolelle.
Kuitenkin Suomen 30–34-vuotiailla maahanmuuttajilla on lähes 10 prosenttiyksikköä
heikompi korkea-asteen koulutuksen suoritusprosentti kuin EU:n keskiarvolla (Suomi
24 %, EU-keskiarvo 34 %). Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten tilanne
on heikentynyt; aiempi seurantakierros oli vuonna 2007, jolloin korkea-asteen tutkinnon
suorittaneiden osuus oli 32 %.

Esiopetukseen osallistuu tällä hetkellä noin 99 prosenttia ikäluokasta. Käytännössä se tarkoittaa
sitä, että miltei koko ikäluokalla on oppivelvollisuuden piiriin siirtyessään esiopetuksen tuomat
valmiudet peruskoulun aloittamiseen. Kokonaisuutena tilanne on hyvä; haasteen muodostavat
kuitenkin ne ryhmät, jotka osallistuvat muita vähemmän. Näitä ovat esimerkiksi harvaan asut-
tujen seutujen lapset sekä maahanmuuttajataustaiset lapset.

Hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen varmis-
tamiseksi selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteiden uudistamista. Keinona
on rahoituksen perustuminen nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä
kuvaaviin indikaattoreihin, kuten kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisvä-
estön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.

[...]

Tavoitteena on kohdentaa lisäresursseja niille kouluille, joiden alueella
– on keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia
– 30–54-vuotiaiden koulutustaso on keskimääräistä heikompi
– työttömyysaste on keskimääräistä korkeampi.

Tiedoista voidaan rakentaa kullekin koululle lähialuekuvaaja.

Lukion osalta yksi keskeisimmistä koulutuksellista epätasa-arvoa tuottavista mekanis-
meista perustuu sen korkeakouluihin valmistavien opintojen luonteeseen.

[...]

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan maahanmuuttajien edel-
lytyksiä hakeutua lukio-opintoihin parannetaan maahanmuuttajien lukio-opintoihin val-
mistavalla koulutuksella.

[...]

Lukiokoulutuksen rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä
lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden. Rahoitusta uudistettaessa turva-
taan maahanmuuttajien mahdollisuus lukiokoulutukseen.

Korkeakoulutukseen hakeutumisessa kodin kulttuurilla on suuri merkitys ja näin ollen
viranomaisten on tärkeää lisätä tietoisuutta korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien,
kuten maahanmuuttajien parissa.

[...]

Opiskelijavalintakäytännöissä saattaa olla piirteitä, jotka asettavat hakijat eriarvoiseen
asemaan. Valintamenettelyt saattavat suosia kantaväestöä maahanmuuttajataustaisten kus-
tannuksella tai olla tavalla tai toisella sukupuolittuneita. Usein nämä rakenteet ovat tie-
dostamattomia ja niiden purkamiseen tarvitaan sekä tutkimusta että korkeakoulujen omia
päätöksiä syrjivien rakenteiden purkamiseksi.

[...]

Toimenpiteessä 23 todetun selvityshenkilön tehtäväksi annetaan laatia
esitys myös siitä, millä keinoilla maahanmuuttajien asemaa korkeakoulujen
opiskelijavalinnoissa voidaan parantaa siten, että maahanmuuttajien osuus
korkeakouluopiskelijoista kasvaisi. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii
selvityshenkilön työn pohjalta vuonna 2013 konkreettiset toimenpiteet
yhdessä korkeakoulujen kanssa korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien
koulutukseen pääsyn parantamiseksi.

[...]

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tehostavat korkeakoulutusta
koskevaa tiedotusta ja tietoisuutta koulutuksen tuomista mahdollisuuksista
erityisesti maahanmuuttajataustaiselle väestölle.

[...]

Korkeakoulut lisäävät tukea erityisesti opiskelun alkuvaiheessa
maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, erityisesti kotimaisten kielten
tarjontaa lisäämällä.

[Masa76]

Maa, taivas ja meri. Täällä tuoksuu jättepositiivinen diskriminaatio.

[Fincum]

Ymmärrän kyllä, että ensimmäisen polven lukihäiriöinen koneinsinööri tarvitsee tukea peruskoulun oppimäärän saavuttamiseen, mutta tämä pelottaa, että miten pitkälle taustaisuutta voidaan venyttää.

maahanmuuttajatausta...
...ensimmäisen polven maahanmuuttaja...
... toisen polven maahanmuuttaja...

Ilmeisesti niin kauan ja niin pitkälle että tasa-arvo varmasti toteutuu.

[Raro]

Ymmärrän kyllä, että ensimmäisen polven lukihäiriöinen koneinsinööri tarvitsee tukea peruskoulun oppimäärän saavuttamiseen, mutta tämä pelottaa, että miten pitkälle taustaisuutta voidaan venyttää.

maahanmuuttajatausta...
...ensimmäisen polven maahanmuuttaja...
... toisen polven maahanmuuttaja...

Ilmeisesti niin kauan ja niin pitkälle että tasa-arvo varmasti toteutuu.

Polvia on vain kaksi, joten ei enempää.

[Alkuasukas]

Polvia on vain kaksi, joten ei enempää.

Ja harras toive on, että ne ensimmäisen polven maahanmuuttajanaiset pitäisivät omansa tiukasti yhdessä.

[Boon Choo]

Ihanan monikulttuurista mokutusta ja ällöttävän lyhyt näköistä. "Hieno palvelus" niille, jotka olisivat päässeet korkeakouluun ihan omilla avuillaan. Korvataan siis osa korkeakouluopiskelijoista sellaisilla, joilla ei ole edes mahdollisuutta menestyä opiskeluissa ja mikä tärkeämpää työelämässä. Jos olisin itse tuollaisen vähemmistön edustaja, vastustaisin tätä ideaa kynsin ja hampain. Positiivinen syrjintä leimaa koko vähemmistön "kainalosauvaiseksi". Vähemmistön edustaja leimautuu jokaisessa työhaastattelussaan sellaiseksi, joka tarvitsee tukea pärjätäkseen kuin muut, vaikka siitä ei olisi edes kyse. Kaikkein suurimpia häviäjiä ovat ne vähemmistöjen edustajat, jotka olisivat oikeasti pärjänneet omillaan. Todella kannustavaa. Aploodit.

[FadeAway]

Onhan tämäkin näkemys.
Aki ja Ahmed ovat koulukavereita. Aki pärjää hyvin koulussa, Ahmed harrastaa "muita juttuja". Ei hätää Ahmed hoidetaan koulun puolesta lukiokelpoiseksi, kun mamujen osuus muuten on jäämässä vaatimattomaksi, eikä mamujen osuus vastaa asuinalueen väestörakennetta. Maahanmuuttajille suunnattu apukouluohjelma hinaa kaikki lähes tulkoon koulukelvottomatkin lukioon. (huom. lähes 15% Uudenmaan nuorista on jo mamuja.) Keväällä Aki etsii töitä Helsingin kaupungilta, mutta valitettavasti kaupungin työntekijöiden rakenne ei vastaa kaupungin tilanne, joten suomalaisia ei enää palkata, koska tavoite on saavuttaa 12% maahanmuuttajia ja kansainvälisyyttä kaupungin työntekijöistä, joka on kaupungin väestön mukainen taso. Sitten on edessä korkeakouluun haku. Aki osallistuu viimeisillä kolikoilla valmennuskurssille, mutta Ahmedille on suunniteltu erityinen opiskelupolku ("konkreettiset toimenpiteet
yhdessä korkeakoulujen kanssa korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien
koulutukseen pääsyn parantamiseksi."), joka pyrkii lisäämään maahanmuuttajien korkea-asteen tutkintojen osuutta (EU2020-tavoitteessa).
Aki alkaa ryyppäämään, kun ei ole koulupaikkaa, tyttöystävä jättää, eikä tulevaisuuden suuntaa tunnu löytyvän.

[foobar]

Onhan tämäkin näkemys.
Aki ja Ahmed ovat koulukavereita. Aki pärjää hyvin koulussa, Ahmed harrastaa "muita juttuja". Ei hätää Ahmed hoidetaan koulun puolesta lukiokelpoiseksi, kun mamujen osuus muuten on jäämässä vaatimattomaksi, eikä mamujen osuus vastaa asuinalueen väestörakennetta. Maahanmuuttajille suunnattu apukouluohjelma hinaa kaikki lähes tulkoon koulukelvottomatkin lukioon. (huom. lähes 15% Uudenmaan nuorista on jo mamuja.) Keväällä Aki etsii töitä Helsingin kaupungilta, mutta valitettavasti kaupungin työntekijöiden rakenne ei vastaa kaupungin tilanne, joten suomalaisia ei enää palkata, koska tavoite on saavuttaa 12% maahanmuuttajia ja kansainvälisyyttä kaupungin työntekijöistä, joka on kaupungin väestön mukainen taso. Sitten on edessä korkeakouluun haku. Aki osallistuu viimeisillä kolikoilla valmennuskurssille, mutta Ahmedille on suunniteltu erityinen opiskelupolku ("konkreettiset toimenpiteet
yhdessä korkeakoulujen kanssa korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien
koulutukseen pääsyn parantamiseksi."), joka pyrkii lisäämään maahanmuuttajien korkea-asteen tutkintojen osuutta (EU2020-tavoitteessa).
Aki alkaa ryyppäämään, kun ei koulupaikkaa, tyttöystävä jättää, eikä tulevaisuuden suuntaa tunnu löytyvän.

Logiikka: "oma syy, itsehän geeninsä valitsi."

[Oho]

Onhan tämäkin näkemys.
Aki ja Ahmed ovat koulukavereita. Aki pärjää hyvin koulussa, Ahmed harrastaa "muita juttuja".

No toi menee siinä jo pieleen, että Aki, mikäli hän pärjää koulussa, saa myös jatko-opiskelupaikan jos tyytyy tai haluaa muualle kuin yleisiin suosikkitiedekuntiin.

Sinänsä aivan hirveää kukkuahan todellisen tasa-arvon hakeminen lähes yksinomaan tulosten tasa-arvon kautta on. Korkeakouluilla muuten on jo selkeä insentiivi suosia ulkolaisia opiskelijoita. Tutkinnon suorittavat ulkolaiset tuovat kouluille tutkintoa kohden enemmän valtion budjettirahaa kuin suomalaiset, että se taas kerran yhdenvertaisuudesta suomalaisessa kontekstissa. "All animals are equal. Some animals are more equal than others."

[Roope]

Ehdotuksen tärkeimmät kohdat lienevät oppivelvollisuuden pidentäminen loppupäästä vuodella ja toisaalta alkupäässä esiopetuksen säätäminen velvoittavaksi. Niitä ei mainita ministeriön tiedotteessa.

Yksikään toimittaja ei ole tainnut huomata ehdotukseen sisältyvää oppivelvollisuuden pidennystä (molemmista päistä), joka toteutuessaan olisi suurin periaatteellinen muutos koulujärjestelmässä sitten peruskouluun siirtymisen, vaikka ei käytännön vaikutuksiltaan enää niin merkittävä olekaan.

Vahvistaa käsitystäni, että toimittajat vain vilkaisevat tiedotetta ja siirtyvät sitten seuraavaan asiaan. Näin esimerkiksi erilaisten tutkimuksien vastaanottoa voi helposti hallita siitä julkaistavaa tiedotetta sopivasti muotoilemalla.

[Siili]

Miksi ihmeessä on niin hirmu tärkeää, että ("varsinaiset") mamunuoret saavat korkeakoulutuksen?  Mitä vikaa on ammattikoulussa, jos sen antamat eväät vievät työelämään?  Tietääkseni ei kotimaisten romanien suhteen ole ollut mitään erityistä draivia saada heitä enemmän korkeakouluopintojen pariin.  Miksi uusien "koulutuksellisesti haasteellisten ryhmien" kanssa pitäisi toimia toisin?

Korkeakouluopiskelu ja korkeakoulupohjaiset työt ovat tyypillisesti sellaisia, joissa Suomen kielen hallinta on tärkeää.  Miksi pitäisi positiivisella syrjinnällä työntää (ja pitää siellä) varsinaisnuoria opiskelualoille, joissa he kokevat riittämättömyyttä?  Miksi nipin napin (tai armosta) korkeakouluopinnoista selvinnyttä varsinaista pitäisi positiivisesti syrjiä esimerkiksi rekrytoitaessa Helsingin kaupungin palvelukseen?   

[Roope]

Miksi ihmeessä on niin hirmu tärkeää, että ("varsinaiset") mamunuoret saavat korkeakoulutuksen?  Mitä vikaa on ammattikoulussa, jos sen antamat eväät vievät työelämään?  Tietääkseni ei kotimaisten romanien suhteen ole ollut mitään erityistä draivia saada heitä enemmän korkeakouluopintojen pariin.  Miksi uusien "koulutuksellisesti haasteellisten ryhmien" kanssa pitäisi toimia toisin?

Ilmeisesti koska virallinen Suomi on päättänyt sitoutua EU2020-tavoitteisiin, jonka yhden EU2020-tavoiteindikaattorin mukaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulun suorittaneista pitää olla sama kuin heidän väestöosuutensa tai muuten kyse on "aliedustuksesta". Siis muun muassa niiden samojen maahanmuuttajataustaisten Suomessa syntyneiden, jotka eivät välttämättä vielä kouluun mennessään hallitse niin hyvin suomea, että pärjäisivät tavallisessa koululuokassa. Parhaiten irrallisena älyttömän tavoitteen saavuttamista edistäisi tietysti koulutettujen ihmisten maahanmuuton lisääminen ja kouluttamattomien ihmisten maahanmuuton vähentäminen, mutta sen sijaan aiotaan muuttaa korkeakoulujen valintakokeita.

Järjen käyttö on kiellettyä, mutta usko lopputuloksen tasa-arvoon on luja. Millainen ministeri, sellaiset selvitykset.

[Siili]

Ilmeisesti koska virallinen Suomi on päättänyt sitoutua EU2020-tavoitteisiin, jonka yhden EU2020-tavoiteindikaattorin mukaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulun suorittaneista pitää olla sama kuin heidän väestöosuutensa tai muuten kyse on "aliedustuksesta".

Ehkäpä sitten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rinnalle perustetaan maahanmuuttajakorkeakouluja, joiden tutkintonimikkeen perässä on termi "(mmkk)" eli maahanmuuttajakorkeakoulu.

[Rapsakka Rapu]

Muistan kun Miniluv puhui samanlaisesta opiskelijoiden suhteuttamisesta etniseen väestönosuuteen jenkeissä erään kerran Hommakerthossa.

[Oho]

Muistan kun Miniluv puhui samanlaisesta opiskelijoiden suhteuttamisesta etniseen väestönosuuteen jenkeissä erään kerran Hommakerthossa.

Jenkeissä ollaan moisesta pikkuhiljaa kait luopumassa, esimerkiksi Kaliforniassa hakijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan (affirmative action) opiskelijavalinnoissa on lailla kielletty:

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmative_action_in_the_United_States tuolla lisää.

Suomessa ollaan tulossa jälkijunassa, täällä lähinnä suunnitellaan positiivista syrjintää vaikkei Suomella ole USA:n kaltaista historiallista painolastia, mitä nyt suomen kielisiä on sorrettu satoja vuosia 1900 luvun puollelle saakka ja tahtoa sorron uudelleen alottamiselle tuntuu yhteiskunnan yläkerroksistsa taas löytyvän. Perustakoot Hankenille tai Åbo-Academiihin esmes ne somalin kieliset koulutusohjelmansa, saisivat kaikki arvo- ja muotovaliot saman katon alle ja ihmissaastan pidettyä omissa laitoksissaan.