2012-12-02 HS: Kansakunnan pelastamisen hetki

[rähmis]

Kolumni: Suomalaisen hyvinvointivaltion käy huonosti, jos suomalaisten yritysten kilpailukyky ei parane. Kasvun tukeminen on parasta köyhyyden torjumista.

Tämä on se hetki, jona pitäisi osata toimia kansakuntana: asettaa tavoite ja tärkeysjärjestys, sopia toimet – sekä luottaa siihen, että annetut lupaukset pidetään.

Näin kiteytti viikko sitten (25. 11.) tällä palstalla HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies Antti Blåfield, joka jäi perjantaina pitkän uran ja monen upean jutun jälkeen eläkkeelle.

Nyt on oikeasti se hetki.

Jos Suomessa ei nopeasti muutu meno, meille käy kansakuntana heikosti ja upea historiamme saa uusia synkkiä lukuja.

Päätöksiä on tehtävä eurokriisin kehityksestä riippumatta. Jos kriisi helpottaa, se auttaa meitä. Jos kriisi vaikeutuu, päätökset ovat entistäkin tärkeämpiä.

Mikä on se tavoite, johon meidän pitää tässä hetkessä kansakuntana sitoutua?

Se on Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Kilpailukykymme on heikentynyt vauhdilla. Tämä näkyy talousmittareista.

Jos Suomessa toimivilla yrityksillä ei ole kilpailukykyä eivätkä ne kasva, suomalainen työ vähenee ja hyvinvointivaltio rapautuu. Jos kukaan ei tuo rahaa suomalaiseen yhteiskuntaan, rahan jakaminen loppuu.

Kilpailukyky, työ ja hyvinvointi. Tämän pitää olla suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tärkeysjärjestys tulevina vuosina, jos haluamme säilyttää sen hyvän, jonka edelliset sukupolvet ovat meille rakentaneet.

Kilpailukyvyn ja kasvun tuoma työ luo hyvinvointia ja on parasta lääkettä köyhyyteen ja kestävään kehitykseen.

Menetetyn kilpailukyvyn metsästäjien kannattaa katsoa muutamaan suuntaan.

Ensiksi pitää katsoa teollisuuteen. Suomi tarvitsee vastakin teollista selkärankaa.

On selvää, että teknologian murros koettelee monia teollisuudenaloja. Se ei kuitenkaan poista teollisuuden mahdollisuuksia, jos Suomessa toimivalla teollisuudella vain on kilpailukykyä maailmalla.

Toiseksi pitää parantaa yrittäjyyden edellytyksiä. Yrittäjyyden vahvistaminen on ehkä parasta työllisyyspolitiikkaa. Kun yrittäjä voi menestyä Suomessa, se tuo työtä ja hyvinvointia koko kansakunnalle.

Kolmanneksi kannattaa katsoa ict-alaa, joka on Nokian kompastelun jälkeen menettänyt mainettaan. Suomessa on edelleen alan osaamista. Se on toimiala, joka vastakin muuttaa maailmaa ja tarjoaa työtä.

Miten suomalaista kilpailukykyä palautetaan parhaiten? Keinoja on paljon mutta helppoja keinoja valitettavan vähän.

Lähtökohtana on luottamus Suomen talouteen. Siksi hallituksen on pakko olla tiukkana velkaantumisen taittamisessa ja julkisen talouden alijäämän hallitsemisessa.

Se tarkoittaa säästöjä ja veronkorotuksia, koska elämme nyt yli varojemme.

Toiseksi tarvitaan maltillista palkkapolitiikkaa. Lähivuosina ei ole varaa yleiskorotuksiin. Korotuksia voi tehdä vain yrityksissä, jotka todella menestyvät.

On samantekevää, tehdäänkö maltillista palkkapolitiikkaa keskitetysti vai hajautetusti. Olennaista on politiikan sisältö.

Kolmanneksi pitää tukea työllisyyttä. Täytyy tehdä paljon vaikeita päätöksiä: leikata työttömyysturvaa, heikentää opintotukea, nopeuttaa opiskelua ja lyhentää tutkintoja, saada vanhempia kotoa töihin, arvioida asevelvollisuutta, edistää maahanmuuttoa, nostaa eläkeikää – ja paljon muuta.

Tarvitaan nuorten työllistämistalkoot, joissa vaikka alennetaan palkkoja määräajaksi mutta sitoudutaan palkkaamaan nuoria töihin. Nuorille on paljon tekemätöntä työtä, kunhan sitä kannattaa teettää tai tehdä.

Neljänneksi pitää uskaltaa alentaa yhteisöverokantaa merkittävästi, koska tämä toisi talouteen uutta vauhtia.

Viidenneksi olisi saatava kansallisia kilpailuetuja esimerkiksi luomalla poikkeuksellisen hyvät yrittäjyyden edellytykset ja turvaamalla teollisuudelle edullinen energia. Tätä tukisi se, että Fortum saisi luvan haluamaansa uuteen ydinvoimalaan Loviisassa.

Yrittäjyyden edistämiseen on tarjolla paljon keinoja, muun muassa konsernijohtaja Kari Stadighin työryhmän ehdotuksessa.

Keinoja on, mutta onko tahtoa?

Suomen kilpailukyky on yritysten lisäksi pitkälti poliitikkojen ja työmarkkinaosapuolten käsissä.

Hallituksessa on tehty viime aikoina paljon työtä talouden tilannekuvan äärellä. On merkkejä siitä, että uskallus rohkeisiin päätöksiin on kasvanut, vaikka rahoitusmarkkinaverosta onkin näkemyseroja. Laajapohjaisen hallituksen – jos jonkin – pitäisi kyetä suuriin päätöksiin vaikeina aikoina.

Oppositiojohtajilla, Juha Sipilällä (kesk) ja Timo Soinilla (ps), riittää rohkeutta tukea viisasta talouspolitiikkaa.

Elinkeinoelämän EK on nähnyt oman merkityksensä. Syksyn valinnoissa elinkeinoelämän ykkösketju otti selvästi entistä suuremman roolin omassa järjestössään. Taustalla on paitsi huoli Suomesta myös ymmärrys työmarkkinapolitiikan merkityksestä.

Suurin kysymysmerkki on ammattiyhdistysliike. Senkin osalta on perusteita olla toiveikas, koska toistaiseksi tiukan paikan tullen keskeisimmät ay-johtajat ovat yleensä valinneet populismin sijaan vastuun.

Kun vaikeat päätökset on tehty, kansalaiset – myös kasvava ikääntyvä väestö – pystyvät luottamaan siihen, että annetut lupaukset turvasta ja tuesta on mahdollista pitää.

Silloin voimme Blåfieldin viimeviikkoisen kolumnin mukaisesti katsoa, kuka vieressä taas seisoikaan, ja ojentaa käden.

Hesari

[jmm]

En usko.

Viimeiset kymmenen vuotta Katainen ja Kokoomus on hokenut että Suomesta tehdään palveluyhteiskunta. Nyt pitäisi muka huolehtia teollisuuden kilpailukyvystä. Mihin me teollisuutta tarvitsemme kun tulevaisuudessa kaikki suomalaiset työllistyvät hoivaamaan toisiaan. 

[PaulR]

En usko.

Viimeiset kymmenen vuotta Katainen ja Kokoomus on hokenut että Suomesta tehdään palveluyhteiskunta. Nyt pitäisi muka huolehtia teollisuuden kilpailukyvystä. Mihin me teollisuutta tarvitsemme kun tulevaisuudessa kaikki suomalaiset työllistyvät hoivaamaan toisiaan.

Kävin eilen pitkät keskustelut aiheesta.

Mitä vittua, kuvitteletko jonkun muun tietävän?!

Noh, näiden kaverien omin sanoin... Guukkeli Alan Watt Lainaa globalistien omia kirjoituksia.

[Isäntä ja loinen]

Olen palkkamaltin suuri puolestapuhuja. Julkisella sektorilla jokaisen yli 3000e/kk tienaavan palkkaa pitäisi välittömästi leikata viidellä prosentilla. Valtiolla keskipalkka huitelee jo kolmessa ja puolessa tonnissa. Täysin kestämätöntä. Yksityisellä sektorilla sävelet ovat selvät. Ne yritykset korottavat palkkoja, joilla on siihen varaa ja joiden tuottavuus kehittyy suotuisasti. Kaikkien muiden on syytä tyytyä nollalinjaan.

En usko, että näillä toimenpiteillä olisi mitään dramaattista vaikutusta kotimaiseen kysyntään. Itse asiassa tällainen sisäinen devalvaatio voisi ohjata kulutuskäyttäytymistä järkevämpään suuntaan. Pieni ostovoiman leikkautuminen olisi mitätön hinta siitä, että avoimelle sektorille saataisiin synnytettyä uusia työpaikkoja.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen palkkamaltin suuri puolestapuhuja. Julkisella sektorilla jokaisen yli 3000e/kk tienaavan palkkaa pitäisi välittömästi leikata viidellä prosentilla. Valtiolla keskipalkka huitelee jo kolmessa ja puolessa tonnissa. Täysin kestämätöntä. Yksityisellä sektorilla sävelet ovat selvät. Ne yritykset korottavat palkkoja, joilla on siihen varaa ja joiden tuottavuus kehittyy suotuisasti. Kaikkien muiden on syytä tyytyä nollalinjaan.

En usko, että näillä toimenpiteillä olisi mitään dramaattista vaikutusta kotimaiseen kysyntään. Itse asiassa tällainen sisäinen devalvaatio voisi ohjata kulutuskäyttäytymistä järkevämpään suuntaan. Pieni ostovoiman leikkautuminen olisi mitätön hinta siitä, että avoimelle sektorille saataisiin synnytettyä uusia työpaikkoja.

Julkisella sektorilla tulisi käydä kaikki toiminnot läpi, ja pistää kiinni virastoja yms, jotka eivät tuota mitään lisäarvoa. Suuri perkausoperaatio on edessä jos talous haluttaisiin tasapainottaa.

[Marko M]

Jos kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät menetä ääniä tai näissä puolueissa ei tapahdu vallankumousta saavat virkaloiset jatkaa Suomen tuhoamista yhä kiihtyvällä vauhdilla.

[Goman]

Kolumni: Suomalaisen hyvinvointivaltion käy huonosti, jos suomalaisten yritysten kilpailukyky ei parane. Kasvun tukeminen on parasta köyhyyden torjumista.
Oppositiojohtajilla, Juha Sipilällä (kesk) ja Timo Soinilla (ps), riittää rohkeutta tukea viisasta talouspolitiikkaa.

Hesari

Tulkitsen tuon niin, että jos hallituksen sisältä ei löydy ymmärrystä järkevälle talouspolitiikalle, niin ulkopuolelta sitä löytyy !!

[akez]

Pentikäisen kolumnissa esitetään tavoite, joka varmasti on hyvä.

Mikä on se tavoite, johon meidän pitää tässä hetkessä kansakuntana sitoutua? Se on Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Kilpailukykymme on heikentynyt vauhdilla. Tämä näkyy talousmittareista.

Sitten puhutaan keinoista ja taas kerran ratkaisuksi esitetään arvaa mitä?

Miten suomalaista kilpailukykyä palautetaan parhaiten? Keinoja on paljon mutta helppoja keinoja valitettavan vähän.

(...)

Kolmanneksi pitää tukea työllisyyttä. Täytyy tehdä paljon vaikeita päätöksiä: leikata työttömyysturvaa, heikentää opintotukea, nopeuttaa opiskelua ja lyhentää tutkintoja, saada vanhempia kotoa töihin, arvioida asevelvollisuutta, edistää maahanmuuttoa, nostaa eläkeikää – ja paljon muuta.

Suomen kilpailukykyä edistetään luku- ja kirjoitustaidottomilla pakolaisilla? Vai tarkoitetaanko tässä niitä EK:n kaipailemia siivoojia kehitysmaista tai muuta matalan osaamisen sakkia, jonka takia Vartiaisen mukaan tulisi laskea minimipalkkoja? 

[PenaV]

Suomen kilpailukykyä edistetään luku- ja kirjoitustaidottomilla pakolaisilla?

Nämähän ne työn halvalla tekee. Ja sillonhan kilpailukyky paranee.

[matkamasentaja]

Suomen kilpailukykyä edistetään luku- ja kirjoitustaidottomilla pakolaisilla?

Nämähän ne työn halvalla tekee. Ja sillonhan kilpailukyky paranee.

Laatu laskee ja vientituotteet eivät mene kaupaksi senkään vertaa kuin ennen. Ja tietenkin sossun kulut räjähtävät kun palkalla ei elä täällä.

[Eino P. Keravalta]

Eihän maahanmuuton edistäminen ole vaikea päätös: sitä on edistetty hyvin keveästi ja helposti jo vuosia, vaikka kansa sitä vastustaa. Sen sijaan helppo päätös, joka todella parantaisi Suomen kansan tulevaisuudennäkymiä, on todella vaikea tehdä. Tästä esimerkkinä maahanmuuton järkeistäminen.

[nurkkakuntalainen]

Kysynpä vaan, mihin ihmeeseen sitä kilpailua tarvitaan? Kokoomuksen kokkareille se taitaa olla jokin itseisarvoinen Jumala, mutta ihan turha juttu se mielestäni on. Jos kokkareilla niin kova kilpailuvaisto on, niin mikseivät he käyttäisi sitä esim. kolmannen maailman levittäytymispyrkimyksiä vastaan kilpailemiseen?

[Eino P. Keravalta]

Kysynpä vaan, mihin ihmeeseen sitä kilpailua tarvitaan?

Kilpailua tarvitaan kansan hallitsemiseen.

Kilpailu noudattaa "hajoita ja hallitse"-periaatetta. Kun taistelemme "vähenevistä resursseista" toisiamme vastaan, emme tule huomanneeksi, että yhteistyöllä pääsisimme paljon pidemmälle ja samalla voisimme katkaista kahleemme. Kilpailu on hallitsevan eliitin temppu, jolla se saa meidät puudelit tekemään temppuja ja puremaan toisiamme.

Muistakaamme, että kilpailulla ei voi perustella lopulta mitään, koska olemme itse luoneet tuon kilpailun. Voimme muuttaa itse sääntöjä milloin haluamme.

[Tykkimies Pönni]

Ei ole korkeita nuo palkat tälläkään hetkellä. http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2669

Suomalaisten duunareiden keskipalkan voi karkeasti laskea suhteellisen yksinkertaisella tavalla. Palkkatulojen osuus kotitalouksien kokonaistuloista vuonna 2009 oli 57 prosenttia. Kun tästä luvusta vähennetään suurituloisimman kymmenyksen 22 prosentin ja pienituloisimman kymmenyksen neljän prosentin vaikutus, niin kertoimeksi saadaan noin 47 prosenttia.

Vuonna 2009 suomalaisten virallinen keskiansio oli noin 2 970 euroa. Tämä luku kerrottuna  saadulla 0,47 kertoimella saadaan suomalaisen duunarin keskipalkaksi noin 1 390 euroa. Tämä tarkoittaa käteen jäävää summaa, koska tulonsiirrot eli verot huomioidaan kotitalouksien kokonaistuloissa, johon laskukaava perustuu. Summaan sisältyy ylityökorvaukset, lomarahat ynnä muut lisät, joten kysymys ei ole peruspalkasta. Näin ollen duunarin keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva rahamäärä on noin 16 680 euroa, joka on noin puolet virallisesta arviosta.


Koko maailman kanssa kilpailtaessa on kilpailukyky on tarpeeksi kestävällä pohjalla silloin kun on saavutettu täysorjuus ja vielä niin ettei kapinaan olisi mitään mahdollisuuksia. Jos kapinasta ja orjuuden loppumisesta olisi yhtään pelkoa voisi markkinat hermostua.

[Roope]

Lähtökohtana on luottamus Suomen talouteen. Siksi hallituksen on pakko olla tiukkana velkaantumisen taittamisessa ja julkisen talouden alijäämän hallitsemisessa.

Se tarkoittaa säästöjä ja veronkorotuksia, koska elämme nyt yli varojemme.

[...]

Kolmanneksi pitää tukea työllisyyttä. Täytyy tehdä paljon vaikeita päätöksiä: leikata työttömyysturvaa, heikentää opintotukea, nopeuttaa opiskelua ja lyhentää tutkintoja, saada vanhempia kotoa töihin, arvioida asevelvollisuutta, edistää maahanmuuttoa, nostaa eläkeikää – ja paljon muuta.

Maahanmuuttoa on edistetty viime vuosina sellaisilla tavoilla, jotka ovat johtaneet julkisen talouden menojen kasvuun ja verotulojen vähenemiseen. On edistetty laitonta siirtolaisuutta, kerjäläisyyttä, turvapaikkamaahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. On luotu erilliset markkinat ulkomaalaiselle halpa- ja harmaalle työvoimalle. On otettu tavoitteeksi tuplata ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä houkuttelemalla heitä maksuttomilla opinnoilla.

Mitä vaikeita päätöksiä Pentikäinen mahtaa maahanmuuton edistämisestä kirjoittaessaan tarkoittaa? Luultavasti hän nostaisi Suomen kilpailukykyä alentamalla alkupalkkoja ja helpottamalla entisestään halpatyövoiman maahanmuuttoa, seurauksista välittämättä. Saisi sanoa sen suoraan, mutta se on liian vaikeaa.

Kaikkein nopein ja haittavaikutuksiltaan vähäisin tapa vaikuttaa julkisen talouden alijäämään olisi leikata maahanmuuttoon liittyvistä ylimääräisistä menoista ja hyväntekeväisyydestä. Työperäisen maahanmuuton byrokratian kukkasia voidaan edelleen karsia, mutta mitään suuria taloudellisia pikavoittoja maahanmuuton edistämisestä ei enää ole lunastettavissa. On paremminkin niin, että nykyään useimmille maahanmuuton lisäämisellä tehdylle voitolle löytyy Suomesta myös maksaja, yleensä yhteiskunta ja veronmaksajat.

[Goman]

Kysynpä vaan, mihin ihmeeseen sitä kilpailua tarvitaan? Kokoomuksen kokkareille se taitaa olla jokin itseisarvoinen Jumala, mutta ihan turha juttu se mielestäni on.

Kilpailu ei ole Kokoomuksen keksintöä. Se on keksitty noin tsiljoona vuotta aiemmin. Ensin ihmiset kilpailivat ravinnosta, hyvistä luolapaikoista, ja naisista/miehistä.   Kun em. tarpeet olivat saaneet kohtuullisen tyydytyksensä, alettiin kilpailla pituushypyssä ja kolmiloikassa jne.

Kilpailu on ihmisen geeneissä ja mielessä niin syvällä kuin mikään olla voi. Se on perusvietti jos mikä, ja sen syvimmät juuret ovat eloonjäämisessä ja  suvunjatkamisessa.
Toki on olemassa ihmisiä joiden kilpailuvietti ja kilpailuedellytykset ovat heikoimmat kuin toisilla, mutta sekin totuus on ollut olemassa jo aikojen alusta lähtien.

Kokoomuksella ei ole kilpailun keksimisen kanssa mitään tekemistä. Ehkä he ovat sittenkin rehellisempiä kuin jotkut  toiset,  siksi että he avoimesti hyväksyvät kilpailun olemassaolon. Siis kilpailun, joka on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Pahoin pelkään että kilpailu on pikkuhiljaa kiristymään päin. Siksi, että ravinnosta, elintilasta, ja energiasta tulee koko maapalloa koskeva pula. Suuret kisat ovat vasta alkamassa.

[Tykkimies Pönni]

Koko maailman kanssa kilpailtaessa on kilpailukyky on tarpeeksi kestävällä pohjalla silloin kun on saavutettu täysorjuus

Miksi meidän pitäisi kilpailla koko maailman kanssa? Ei esim. Bangladesh tuota mitään sellaista, jonka kanssa Suomi olennaisesti kilpailee. Sama koskee lähes kaikkia kehitysmaita.

Suomen tarvitsee kilpailla vain omassa viiteryhmässään, joka on Euroopassa ja Amerikoissa. Siis niiden maiden kansaa, jota tuottavat sellaisia palveluja ja tavaraa, jota mekin tuotamme ja jotka myyvät suunnilleen samoille markkinoille.

Meidän ei siis starvitse kilpailla kiinalaisten, intilaisten, afrikkalaisten tms. kanssa. Meidän pitää kilpailla esim. amerikkalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten kanssa, jotka myvät tuotteita samoille asiakkaille kun me.

Eiks me kilpaillakaan kiinalaisten kanssa? No hyvä jos ei.  Luulin ihan tosissaan että meikäläisten yritysten pitää ottaa busineksissaan huomioon kiinalaisten samalla alalla toimijoiden touhut.   

[Uuno Nuivanen]

Mikä on se tavoite, johon meidän pitää tässä hetkessä kansakuntana sitoutua?

Mokutus. Jokainen mamu on valtava rikkaus ja voimavara. Kieli- ja lukutaidottomia kyläyhteisöjä taikaseinään nojaamaan vaan tarpeeksi, niin Suomi pelastuu. Samalla paska ja surkea impivaaralainen kulttuuri- ja geeniperimä saadaan paremmaksi.

[Eugen235]

Hyysäri itse on pääjehuna ollut mädättämässä kansan psyykettä, sabotoinut kansantaloutta mamuja importoimalla ja harmaata taloutta edistämällä. Ja Pentikäinen on EU:n agenttina ja RKP:n takuumiehenä itse pääperkele. Vaikka on lestadiolainenkin.

[Roope]

Osa suomalaisista heikentäisi nykyistä työttömyysturvaa ja keventäisi työn verotusta, jotta työvoiman riittävyyttä saataisiin parannettua, selviää MTV3 Uutisten kyselystä.

Kyselyn mukaan neljäsosa suomalaisista heikentäisi työttömyysturvaa, jotta työvoimaa riittäisi tulevaisuudessa. Lähes yhtä moni keventäisi työn verotusta.
[...]
Huonoimpina vaihtoehtoina vastaajat pitivät eläkeiän korottamista ja vuosittaisen työajan pidentämistä. Myöskään perhevapaisiin ei haluta koskea.
[...]
Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on tämän vuosikymmenen lopussa yli 180 000 henkilön vajaus työllisistä, koska työikäisten määrä vähenee koko ajan. Vajauksen toteutuminen edellyttää, että työttömyys pysyy nykytasolla.

MTV3: MTV3:n kysely: Näin suomalaiset parantaisivat työvoiman riittävyyttä 2.12.2012

Uutisesta ei selvinnyt, oliko maahanmuuton lisääminen kyselyssä vastausvaihtoehtona, mutta ainakaan sitä ei mainittu kolmen parhaan tai kolmen huonoimman keinon joukossa.

Yleisradiokin on kysellyt:

Suomen talous taiteilee parhaillaan hyvin ohuen nuoran varassa ja tunnelmat työmarkkinoilla näyttävät vain riitautuvan. Pelastavaa ratkaisua ongelmiin haetaan kuumeisesti. Yle Uutiset kysyi kahdeksalta talouselämän [naispuoliselta] vaikuttajalta, miten Suomi saadaan nousuun murroksesta ja miten kilpailukykyä voidaan parantaa.
[...]
Suomen amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtajan Kristiina Heleniuksen mukaan keskustelu junnaa paikallaan ja kiertää samaa kehää. Helenius toivookin maahan uutta verta.

- Pitäisi käyttää tätä tilaisuutta siihen, että toisimme tänne korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia. Koska seitsemän vuoden kuluttua meidän maamme tarvitsee 200 000 uutta työntekijää.

Yle: Talouselämän vaikuttajat: Suomi tarvitsee toimintaa noustakseen murroksesta 2.12.2012

Jäi epäselväksi, viittasiko Helenius tuohon samaan MTV3:n uutiseen, jossa Tilastokeskus ennustaa noin 200 000 työntekijän vajetta vuonna 2020. Se ainakin on selvää, että Suomeen ei taiota seitsemässä vuodessa yli 200 000 työperäistä maahanmuuttajaa, joten toivottavasti noilla Heleniuksen "korkeasti koulutetuilla ulkomaalaisilla" on jotain salatietoa, kuinka sadattuhannet suomalaiset työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat työllistetään.

En löytänyt Tilastokeskuksen ennustetta netistä. Kiinnostaisi tietää, millaisiin oletuksiin se perustuu.

[Eugen235]

Jäi epäselväksi, viittasiko Helenius tuohon samaan MTV3:n uutiseen, jossa Tilastokeskus ennustaa noin 200 000 työntekijän vajetta vuonna 2020. Se ainakin on selvää, että Suomeen ei taiota seitsemässä vuodessa yli 200 000 työperäistä maahanmuuttajaa, joten toivottavasti noilla Heleniuksen "korkeasti koulutetuilla ulkomaalaisilla" on jotain salatietoa, kuinka sadattuhannet suomalaiset työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat työllistetään.

En löytänyt Tilastokeskuksen ennustetta netistä. Kiinnostaisi tietää, millaisiin oletuksiin se perustuu.

Kristiina Helenius on piinkova liberaalikokoomuslainen lahtari, jota ei kiinnosta mikään muu kuin oma ja lähipiirin rikastuminen. Ja siihen päästään pitämällä suomalaisia työttömänä ja mamujen joukkotuonnilla. Näin saadaan palkat alas ja katteet ylös.

[Roope]

Kristiina Helenius on piinkova liberaalikokoomuslainen lahtari, jota ei kiinnosta mikään muu kuin oma ja lähipiirin rikastuminen.

Ei se mitään, kunhan vastaa kysyttäessä niin, että ei tarvitse arvailla, mitä tarkoittaa.

Taidan vetää mielessäni joitain johtopäätöksiä, kun sekä Pentikäisen kirjoituksessa että noissa kahdessa uutisessa ei uskallettu enää riemurinnoin julistaa maahanmuuton kaikkinaista ihanuutta taloudelle ja Suomelle. Varovaisia sanamuotoja aiempaan verrattuna. Tarkoittanee toisaalta sitä, että siellä valmistaudutaan paljon kovempiin aikoihin kuin uskalletaan ääneen sanoa.