2012-12-20 AL:Apulaisoikeusasiamies moittii Ylen saamenkiel. uutisaikoja

[ElinaElina]

Apulaisoikeusasiamies: Ylen saamenkielisten uutisten lähetysajat ovat epäinhimillisiä.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moittii Yleisradion saamenkielisten uutisten lähetysaikoja entisen Lapin läänin eteläpuolella epäinhimillisiksi. Uutiset lähetetään TV1:ssä suomeksi tekstitettyinä muun ohjelma-ajan jälkeen, yleensä puoliltaöin.
Apulaisoikeusasiamies katsoo saamenkielisten uutisten palvelevan saamelaisten ohella myös valtaväestöä, sillä ne välittävät tietoa saamelaiskulttuurista ja saamelaisista alkuperäiskansana. Tämä lisää ja edistää suvaitsevaisuutta yhteiskunnassa.

Koko juttu:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194784209925/artikkeli/apulaisoikeusasiamies+ylen+saamenkielisten+uutisten+lahetysajat+ovat+epainhimillisia.html

Voi elämän kevät! Kuinka suvaitsevuutta voi lisätä, kun kukaan ei ole suvaitsematon eikä rasistinen saamelaisiamme kohtaan!

[Swen OF Sweden]

Onhan sekin jo jonkinlaista rasismia tai mitätöintiä, että maatamme kutsutaan kaksikieliseksi, vaikka maan alkuperäisintä väestön kieltä/kieliä ei tässä huomioida lainkaan.

Maija Sakslin perusteli moitteensa hyvin ja olen samoilla linjoilla!

[Nikopol]

Mikroryhmien mikro-ongelmiin on yleensä saatanan kalliit makroratkaisut.

Oddasattia katsellessa ainoa mikä kasvaa on kokemus siitä millaista olisi olla ummikko. Saman saa tosin katsomalla mitä tahansa ulkkarikanavaa ilman tekstejä.

Onneksi on ylevero. Loppuu se saamelaisten kansanmurhaaminen. Oma kanava, 24/7.

[Titus]

Somaleita on melkein kolme kertaa enemmän kuin saamelaisia (miksi?), kuinka ihmeessä saamelaiset
voidaan asettaa somaleiden edelle tällaisissa tasa-arvoa vaativissa kysymyksissä ?

[Luotsi]

YLE femmalle Oddasat vain, kyllä siellä ohjelma-aikaa piisaa, ei tarvitse juuri muita katsojia häätää!
Esim nyt klo 14.45-15.15:

SVT: Hübinette

Talkshow med Karin Hübinette och aktuella gäster. Del 10 av 10. De går mot strömmen, får kritik, men låter sig inte tystas. I säsongens sista Hübinette handlar det om att tro på sin egen övertygelse, även när det blåser. Gäster är journalisten Dilsa Demirbag-Sten, invandrad, ateist och liberal, och författaren Björn Ranelid. Som vanligt, omvärldsbevakning med stå-upp komikern Soran Ismail. Programledare: Karin Hübinette. Från 18/12 Textat sid. 795

[Swen OF Sweden]

Titus! Siitä yksinkertaisesta syystä, että he ovat maamme alkuperäsintä kanssa ja aina asuneet täällä, eli kotonaan.

Heillä on oikeutensa, eikä niitä saisi polkea, eikä niitä olisi saanut polkea.
Rinnastaminen somaleihin tai muihinkaan ryhmiin tavallasi ei ole millään tavalla oikeudenmukaista. (Kuten ei myöskään se, että suomea rasistisesti kutsutaan kaksikieliseksi maaksi)

[Pöllämystynyt]

Voi elämän kevät! Kuinka suvaitsevuutta voi lisätä, kun kukaan ei ole suvaitsematon eikä rasistinen saamelaisiamme kohtaan!

Tämä minuakin ihmetytti. Olen kyllä sitä mieltä, että saamelaisia tulisi tukea nykyistäkin enemmän, mutta ei sitä tulisi perustella vihjaamalla leimaavasti suomalaisista. Suomalaisten ns. junttienkin käsitys saamelaisista on yleensä hyvin myötämielinen ja jopa ihaileva. Saamelaisten erilaisuutta ei ehkä havaita yhtä räikeänä toiseutena kuin eräät saamelaisnationalistit toivoisivat, vaan saamelaiset käsitetään usein suomalaisille hyvin läheisiksi. Tämä ei kuitenkaan ole millään tavalla suvaitsematonta. Saamelaisnationalistien mielestä se on väärinkäsitys, mutta se on paras mahdollinen "väärinkäsitys", mikä ryhmällä voi toisesta olla.

Olisiko sitten jollain alueella Lapissa jotain kiistelyä poroaidoista tai muusta sellaisesta, joka loisi paikallisia jännitteitä? Muualla sellaisesta ei kuitenkaan ole tietoakaan. Jos lappalainen saa ylimielisyyttä osakseen Stadissa, ei sittenkään ole suomalaisten rasismista kyse, vaan stadilaisten "rasismista" suomalaisia ja muita vastaavia metsäläisiä kohtaan.

[ElinaElina]

Apulaisoikeusasiamies katsoo saamenkielisten uutisten palvelevan saamelaisten ohella myös valtaväestöä, sillä ne välittävät tietoa saamelaiskulttuurista ja saamelaisista alkuperäiskansana. Tämä lisää ja edistää suvaitsevaisuutta yhteiskunnassa.

Suomen valtio omistaa Soneraa. Joulukuun 1. päivä Sonera poisti tarjonnastaan Deutsche Welle TV:n, joka näkyi ilmaiseksi kaapelissa. Mitään ennakkotiedotetta tai vaikutusmahdollisuutta ei annettu. Rahallakaan DW-TV:tä ei Sonerasta saa. Asiakaspalvelu vastaa näin:

Deutsche Welle on tosiaan jäänyt pois valikoimistamme 1.12.2012 alkaen. Uusina maksuttomina kanavina kaapelipuolelle on syksyn aikana tullut Russia Today, RU TV, RT Documentary, Bloomberg, Inspiration, World Fashion ja France 24. Kaikkia nämä uudistukset eivät tietenkään miellytä...

En näe saksan telkkaa, en saa tietoa saksalaiskulttuurista tai saksalaisista alkuperäiskansana. Tämä vähentää suvaitsevaisuuttani! Sitä vastoin suvaitsevuuteni lisääntyy ranskalaisia ja venäläisia kohtaan.

[Nikopol]

Tarvitsemme prime timeen somalinkielisiä ohjelmia jotka katsomatta jättämällä opimme suvaitsemaan somaleita. Suvainta nousee toiseen potenssiin kun hesarissa näemme sitten kuvia somaleista katsomassa somaliohjelmia yleltä.

Jotenkin näin, luulisin.

[Swen OF Sweden]

ElinaElina! Saksalaisten yhdistäminen tähän on kyllä kaukaa haettu.

Minä muuten katson mielelläni suomeksi tekstitettyjä Saamekielisiä uutisia ja todennut ne huomattavasti antoisemmiksi kuin tylsät suomeruotsiksi tulevat Ylen RKP-uutiset.
RKP-uutisissa aina itketään kun ruotsinkielen asema on muka uhattuna jne...roskaa
Vastaavat itkut ymmärrtäisin hyvin, jos olisi kyse saamenkielisistä suomessa.

En osaa mitään puhutuista saamenkielistä ja tuskin jaksaisin edes opetella.
En myöskään toivo saamenkielten häviämistä tai pidä heidän oikeuttaa omaan kielensä mitenkään vähäteltävänä asiana.
Ruotsinkielen aseman parantamiseen käytettään niin paljon rahaa vuosittain, että katsoisin tärkeämmäksi suunata näitä varoja saamenkielten aseman partantamiseen, jotka oikeasti sitä tarvitsisivat kieliensä aseman parantamiseen.

[Uuno Nuivanen]

Ehdottomasti tarvitaan myös mustal romanikanava. Ohjelmistossa voisi olla vaikka ravivihjeitä, pukuompelua, sosiaali- ja rikoslainsäädäntöä sekä askarteluohjelmissa vaikka puukon valmistusta.

[Nuutti Hyttinen]

Ehdottomasti tarvitaan myös mustal romanikanava. Ohjelmistossa voisi olla vaikka ravivihjeitä, pukuompelua, sosiaali- ja rikoslainsäädäntöä sekä askarteluohjelmissa vaikka puukon valmistusta.

Tuskin kelpaisi:

Suomen Romanifoorumi on pyytänyt Yleä hyllyttämään Manne-tv -sarjan. Romanifoorumin hallituksen Ylelle lähettämässä vetoomuksessa 2. kesäkuuta alkanutta sarjaa kuvaillaan romaneja loukkaavaksi, rasistiseksi ja kielteisiä ennakkokäsityksiä vahvistavaksi.

(http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Romanit+vaativat+Manne-tvn+hyllytyst%C3%A4+rasistisena/1135227970144)

[vilach]

Apulaisoikeusasiamies: Ylen saamenkielisten uutisten lähetysajat ovat epäinhimillisiä.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moittii Yleisradion saamenkielisten uutisten lähetysaikoja entisen Lapin läänin eteläpuolella epäinhimillisiksi. Uutiset lähetetään TV1:ssä suomeksi tekstitettyinä muun ohjelma-ajan jälkeen, yleensä puoliltaöin.

Eikö apulaisoikeusasiamies tiedä, että on keksitty tallentavat digiboksit? Nykyään ne ovat edullisia. Tallentava digiboksi tai mikä tahansa muu vastaava laite (esim. tietokoneen dvb-t kortti) on välttämätön, jos telkkarin katsominen kiinnostaa edes vähän. Katsominen suorana on hyvin epämukavaa koska:

1. Täytyy mukauttaa elämä ohjelmien esitysajan mukaan.
2. Ei voi kelata mainoskatkoksia/epämielenkiintoisia kohtia. Monet ohjelmat koostuvat monesta eri jutusta, näiden ohjelmien katsominen ilman kelausmahdollisuutta on järjetöntä ajan tuhlausta, koska yli 2/3 ajasta voi kulua mielenkiintoisen jutun odottamiseen, eli katsotaan 10 minuutin mielenkiintoinen juttu, sitten odotetaan 20 minuuttia seuravaa mielenkiintoista juttua.

[Phantasticum]

Mikä saamenkielisten uutisten tarkoitus ylipäätään on? Joku oman identiteetin ylläpitäminen ja vahvistaminen omankielisten uutisten avulla? Eikö tähän tosiaan ole mitään muuta keinoa kuin omat uutiset televisiossa? Wikin mukaan Suomessa on 6000 saamelaista, joista noin puolet puhuu saamelaiskieliä (monikossa) äidinkielenään. Aika moni etninen vähemmistö on jo saamelaisia suurempi.

[Swen OF Sweden]

Se, että maahan on tullut etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat tuleet suuremmiksi ryhmiksi kuin saamelaiset, ei oikeuta millään tavalla mitätöimään saamelaisten oikeutta esim. saamenkielisiin uutisiin tai muihinkaan kielellisiin oikeuksiin. Nämä tulijat saavat opetella suomea tai vaikkapa saamea.
Näiden ryhmien vastakkain asettelu on aivan perseestä!!
Saamelaiset ovat asuneet täällä aina ja heillä jos jollain on oikeus omaan kieleensä.
Saamelaiset ovat joutuneet kovan rasistisen vainon kohteeksi koko pohjolassa kautta aikojen.
Saamealaisten oikeuksiin kannatta panostaa, koska heidän kielensä on oikeasti vaarassa hävitä, toisin kuin esim. ruotsinkielisten.

Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela esitti kirjallisen kysymyksen eduskunnassa 29.5.2012 Saamelaisvähemmistojen kielellisten oikeuksien turvaamisesta.

Hieno teko Lohelalta ja kirjoitus löytyy Maria blogista!

[Uuno Nuivanen]

Saamelaiset itse eivät muistaakseni ole kauheasti öyhöttäneet saamenkielisten uutisten lähetysajoista yms. joutavasta. Kiistakysymykset ovat kai lähinnä koskeneet poronhoitoalueita ja sen sellaisia. Lapissa näkyy tienviitatkin olevan kahdella kielellä. Ihan kuin pk-seudullakin..

Menisi tuo apulaisoikeuskomissaarikin vaikka töihin.

[Pöllämystynyt]

Se, että maahan on tullut etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat tuleet suuremmiksi ryhmiksi kuin saamelaiset, ei oikeuta millään tavalla mitätöimään saamelaisten oikeutta esim. saamenkielisiin uutisiin tai muihinkaan kielellisiin oikeuksiin. Nämä tulijat saavat opetella suomea tai vaikkapa saamea.
Näiden ryhmien vastakkain asettelu on aivan perseestä!!
Saamelaiset ovat asuneet täällä aina ja heillä jos jollain on oikeus omaan kieleensä.
Saamelaiset ovat joutuneet kovan rasistisen vainon kohteeksi koko pohjolassa kautta aikojen.
Saamealaisten oikeuksiin kannatta panostaa, koska heidän kielensä on oikeasti vaarassa hävitä, toisin kuin esim. ruotsinkielisten.

Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela esitti kirjallisen kysymyksen eduskunnassa 29.5.2012 Saamelaisvähemmistojen kielellisten oikeuksien turvaamisesta.

Hieno teko Lohelalta ja kirjoitus löytyy Maria blogista!

Olen ihan samaa mieltä. Saamelaiset ovat osa aitoa, vuosituhansien aikana muodostunutta luontaista maailman kulttuurista monimuotoisuutta ja rikkautta, eli juuri sitä, mitä maahanmuutto kaikkialla uhkaa. Saamelaisten oikeudet ja olosuhteet tulisi turvata nykyistäkin laajemmin. Jos suomalaiset (ja norjalaiset, ruotsalaiset jne) haluavat asuttaa Lappia ja käyttää sen luonnonvaroja, tulee heidän myös täysin turvata alkuperäisväestön säilyminen ja identiteetti niillä keinoilla ja kustannuksilla, mitä se vaatii, ja mitä on käytettävissä. Se tarkoittaa myös, että saamelaisille järjestetään asioita tulokkaiden kustannuksella, mm. tulokkaiden aiheuttamien haittojen korjaamiseksi ja torjumiseksi. Lappi on saamelaisten maa. Muut ovat siellä "vuokralla".

Melkein samaan hengenvetoon haluan sanoa, että Suomessa (tosin ei Lapissa) myös suomalaiset ovat alkuperäiskansaa. EU:n suomalaisvähemmistön olosuhteet, oikeudet ja säilyminen tulee täysin turvata. Minkään tulokasryhmän hyväksi ei tule sortaa alkuperäiskansojen oikeuksia asuinseutuunsa, identiteettiinsä tai itsemääräämiseensä. Verukkeeksi ei kelpaa se, kuten Lapissa on tilanne, että tulokkaita on enemmän - eikä sekään, kuten Suomessa on tilanne, että tulokkaat ovat toistaiseksi paikallisesti "vähemmistö".

Suomalaisia ja saamelaisia ei pitäisi asettaa toisiaan vastaan, sillä nämä sukulaiskansat ovat molemmat globalisaation uhkaamina pohjoisen harvalukuisina alkuperäisväestöinä samassa veneessä.

[Phantasticum]

Saamelaiset ovat osa aitoa, vuosituhansien aikana muodostunutta luontaista maailman kulttuurista monimuotoisuutta ja rikkautta, eli juuri sitä, mitä maahanmuutto kaikkialla uhkaa. Saamelaisten oikeudet ja olosuhteet tulisi turvata nykyistäkin laajemmin.

Minusta tällainen puhe muistuttaa ihan sitä samaa monikulttuuri on rikkaus -liirumlaarumia, jossa jotkut, etenkin näkyvät etniset vähemmistöt nostetaan "monimuotoisuuden ja rikkauden" mannekiineiksi. Millaisia käytännön toimenpiteitä ehdotat, että saamelaisten oikeudet ja olosuhteet turvattaisiin nykyistä laajemmin? Sortavatko enemmistössä olevat suomalaiset saamelaisia? Jos sortavat, niin millä tavalla?

[Swen OF Sweden]

Vain todellinen Uuno kehtaa väittää, että saamenkielisten oikeusten puolustaminen ja kielellisten oikeuksien kehittäminen paremmaksi on vain joutavaa öyhöttämistä!

[Swen OF Sweden]

Tässä kopio Maria Lohelan aiheesta tekemä kirjallinen kysymys!


"
Saamelaisten kielellisten oikeuksien turvaamisesta
Kansanedustaja Maria Lohelan esitti kirjallisen kysymyksen saamelaisvähemmistöjen kielellisten oikeuksien turvaamisesta.
Suomessa asui vuonna 2008 saamelaisia noin 8 700 henkilöä. Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien sekä Sodankylän Lapin paliskunnan alueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät (Sámediggi). Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu kuitenkin saamelaisalueen ulkopuolella, pääosin Helsingin seudulla, Oulussa ja Rovaniemellä. Tämä asettaa suuria haasteita saamelaisvähemmistöjemme oikeuksien turvaamiselle.
Saamen kolme kieliryhmää ovat uhanalaisia
Suomessa puhutaan yhteensä kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Suurin kieliryhmistä on pohjoissaame, jota puhuu Suomessa noin 2 000 henkilöä. Koltansaamea puhuu noin 350 ja inarinsaamea 300 henkilöä. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa (Saamelaiskäräjät 2011). Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet alkuperäisen kielensä.
Kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisiin kieliin. 1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut kielten tietoiseen varjeluun ja elvytystoimenpiteisiin. Muun muassa vuonna 2002 saamen kieli otettiin mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. Saamen kielten säilymisellä on keskeinen merkitys Suomen alkuperäiskansaa olevien saamelaisten kulttuureille.
Saamenkieli sai virallisen aseman Suomessa vuonna 1992. Silloin tuli voimaan laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991). Kielilakia uudistettiin vuonna 2004 saamen kielilain (1086/2003) tullessa voimaan. Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus käyttää omaa saamen kieltään viranomaisissa sekä asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa on laajempi saamelaisten kotiseutualueella kuin kotiseutualueen ulkopuolella. Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä. Erityislainsäädännössä on lisäksi turvattu saamelaisten oikeus saada peruskoulu- ja muuta opetusta saamen kielellä. Saamen kielestä opetuskielenä, oppiaineena ja tutkintokielenä säädetään myös erikseen.
Saamenkielistä opetusta vain alaluokilla
Saamenkielinen kouluopetus alkoi Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä. Peruskouluissa ja lukioissa saamelaisalueella saamen kieli voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai vieraan kielen oppiaine.
Opetusta saamenkielellä annetaan eniten perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla, saamenkielinen opetus vuosiluokilla 7-9 on edelleen vähäistä. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston vuoden 2012 tilastojulkaisun mukaan vuonna 2011-2012 Suomessa sai saamenkielistä peruskouluopetusta (pois lukien äidinkieli ja kieliopinnot) 154 oppilasta, kieliopinnot mukaan luettuna 470 oppilasta. Lukiossa saamenkielistä opetusta ei saanut enää yksikään oppilas, kieliopinnot mukaan lukien 55 oppilasta sai opetusta saamen kielessä.
Vain kotiseutualueen ulkopuolista opetusta tarkastellessa (peruskoulu ja toisen asteen opetus) saamenkielistä opetusta ei saanut yksikään oppilas, kieliopinnot mukaan lukien saamen kielessä sai opetusta 105 oppilasta. Kotiseutualueella vastaavat luvut olivat 178 oppilasta ja 528 oppilasta. Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005. Ylioppilastutkinnon muut osat voi edelleen suorittaa vain suomen- ja ruotsinkielellä.
Vaikka enemmistö saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan suhteellisesti hyvin vähän. Myös saamelaisalueella saamenkielinen opetus tyrehtyy peruskoulun jälkeen. Tämä ei luo oppilaille tasavertaisia mahdollisuuksia opiskella omalla äidinkielellään kehittäen kielitaitoaan myös korkeamman asteen opintoja ajatellen. Ylioppilastutkintojärjestelmä ei myöskään kannusta saamelaisia nuoria opiskelemaan omalla äidinkielellään; moni saamenkielinen opiskelee varmasti mieluummin lukion reaaliaineita suomeksi tai ruotsiksi ylioppilastutkinnon suorittamisen ollessa mahdollista vain näillä kielillä.
Kaikki tämä luo epätasa-arvoisen lähtöasetelman lukio-opintoihin. Kielikysymykseen läheisesti sidoksissa on myös saamelaisten, EU-alueen ainoan alkuperäiskansan kulttuurin säilyttäminen. Toisen asteen opetukseen siirryttäessä, tärkeässä nuorten identiteetin luomisvaiheessa saamelaisidentiteettiä voidaan poliittisin teoin sekä ruokkia että tukahduttaa. Saamenkielisen opetuksen loppuessa kuin seinään - taloudellisiin syihin ja vähäiseen kysyntään vedoten - yhteiskunta viestii saamenkielisille näiden kulttuurin ja kielellisen perinnön olevan vähemmän tärkeää kuin esimerkiksi ruotsin kielen asema. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus kohdistaa paineita kielellisten oikeuksien toteutukselle myös opetuksessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Yksi hallituksen kolmesta painopistealueesta on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen: Mitä hallitus aikoo tehdä saamelaisvähemmistöjemme kielellisten oikeuksien turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella ja kotiseutualueen ulkopuolella sekä erityisesti toisen asteen opetuksessa?
Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2012
Maria Lohela /ps
Julkaistu 11.06.2012 klo 12:00
"

[jumppajoonas]

Titus! Siitä yksinkertaisesta syystä, että he ovat maamme alkuperäsintä kanssa ja aina asuneet täällä, eli kotonaan.

Heillä on oikeutensa, eikä niitä saisi polkea, eikä niitä olisi saanut polkea.
Rinnastaminen somaleihin tai muihinkaan ryhmiin tavallasi ei ole millään tavalla oikeudenmukaista. (Kuten ei myöskään se, että suomea rasistisesti kutsutaan kaksikieliseksi maaksi)

Saamelaisrekisterissä ovat ihmiset ovat 1800-luvun lopulla maahan muuttaneiden norjalaisten porosaamelaisten jälkeläisiä.

Suomessa alkuperäisesti olleet saamelaiset ovat jo sulautuneet valtaväestöön ja heitä kutsutaan lappalaisiksi tai suomalaisiksi.

Saamelaiset saisivat palata takaisin Norjaan ,kotimaahansa pois täältä ruikuttamasta.

[Swen OF Sweden]

Jumppajoonas! Ei Matti Enbusken tutkimus näin yksioikoinen ollut!

[desperaato]

Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara. Radjossa luethaan uuthisia venäjäksi, saameksi, englanniksi, ruotsiksi, suomeksi mutta ei arabiaksi eikä farsiksi! Miksi vähemmistövaltuutettu ei hoida hommiaan?
No tietysti vähemmistövaltuutetun resurssit ovat rajalliset ja laajamittainen rasismin lisääntyminen kuluttaa vähemmistövaltuutetun vähäiset rikkaudet ja voimavarat.

[Swen OF Sweden]

Tässä hyvä kirjoitus tuntemattomalta kirjoittajalta:

Matti Enbuske toteaa tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että historiantutkimuksessa ja varsinkin oikeushistoriallisessa tutkimuksessa esitetyt Lapin menneisyyden tulkinnat ovat olleet monelta osin harhaanjohtavia ja suorastaan myyttisiä. Siksi myös useille historiallisen kehityksen pohjalta tehdyille nykyajan oikeudellisille tulkinnoille ei ole perusteita.

Aihe on nostattanut suuria tunteita jo pitkään, mitä mieltä sinä olet?
Syvältä Brasilian sademetsistä on uutisten mukaan löydetty aiemmin tunnistamaton heimo. Huolimatta siitä, ettei heimoa ole tunnistettu vieläkään, antaa tapahtuma ajattelemisen aihelmia myös tänne Suomeen, jossa ikuisuuskysymys saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana ei edelleenkään ota selvitäkseen.

Aikoinaan siirtomaavallat, kuten Porugal ja Espanja, jakoivat maailmaa keskinäisillä sopimuksilla. Olipa erääseen aikaan voimassa periaate, jonka mukaan alueet saattoivat kuulua "löytäjämaalle" jokien valuma-alueiden laajuudessa. Jaossa nykyisen Brasilian alue löysi tiensä Portugalille, kun vuonna 1500 alue valloitettiin Portugalin kruunulle.

Lienee kaikille selvää, ettei tällä juuri löytyneellä heimolla ole alueella juridillisia kiinteistöjä, joista olisivat dokumentit etsittävissä, ja myöskin löydettävissä Brasilian oikeusjärjestelmästä. Heimolla siis ei ole alueella "laillista maaomaisuutta". Jos asiasta nousee kiista, paikalliset lainoppineet varmasti kykenevät osoittamaan, että heimon asuma-alue on liitetty Portugalin kruunun maiksi vuonna se ja se. Asiaan ei todennäköisesti vaikuta yhtään mitään, ketkä alueella ovat asuneet mahdollisesti paljonkin ennen ja aikaan, jolloin kruunu otti maat itsellensä.

Näin toimitaan myöskin Suomessa. Tutkija Matti Enbuske on todennut saamelaisten maita koskevat vaatimukset peräti pätemättömiksi, koska kruunu kuulemma on ottanut kyseiset maat itsellensä jo keskiajalla.

Meillä moderneilla länsimaalaisilla on loputon usko oman oikeusjärjestelmämme kaikkivoipaisuuteen. Jos emme löydä rekistereistä dokumenttia, jossa maat osoitettaisiin alkuperäiskansoille, ne ovat sitten kruunun, valtion, taikka minkä tahansa instanssin, mutta eivät alkuperäiskansojen.

Useimmat, myöskään Enbuske, eivät havaitse, että näin olemme vain etsimässä ratkaisua ongelmasta itsestänsä, emmekä sitä ratkaisemassa. Se, että sademetsissä ja tuntureilla kruunu mahtikäskyllänsä ulotti valtansa alueelle, on nimenomaan se ongelma. Toisinpäin asiaa ei tietääkseni ole edes tutkittu. Nimittäin niin perin, että onko olemassa luovutussopimuksia, joilla alkuperäiskansat olisivat luovuttaneet alueensa muille. Eihän niitä ole, eikä edes tahoa, joka legitiimisti sellaisen olisi voinut laatia. Maat on otettu kruunulle väkisin.

Valloittajat ja maiden haltuunottajat eivät ole pitäneet tapanansa kysellä, onko heillä oikeus julistaa toisten asuttamia maita yhtään millekään kruunulle. Pohjimmiltansa nämä kruunulle julistamiset ovat vahvemman oikeutta ja polkevat allensa ihmisiä ja kansoja, jotka eivät ole kykenevät vastustamaan valloittajakulttuureja. Alkuperäiskansat useinkaan eivät ole edes tunteneet maan yksityistä omistusoikeutta. "Kehittyneemmät" kulttuurit ovat kohdelleet näitä ihmisiä kuten eläimiä, jotka asuvat alueella, mutta eivät sitä "omista".

ILO:n Alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevan yleissopimus (nr. 169) nousee nimenomaan tästä ongelmakentästä. Jotta voisimme sopimuksen vihdoin ratifioida, meidän myöskin tulee ottaa kantaa tähän itse aitaan, eikä yksittäisiin seipäisiin siinä.

[Swen OF Sweden]

Tämä kohta sopii myös suomenkieliseen väestöön kun ruotsalaiset päättivät ottaa itsellensä osansa:

(Valloittajat ja maiden haltuunottajat eivät ole pitäneet tapanansa kysellä, onko heillä oikeus julistaa toisten asuttamia maita yhtään millekään kruunulle. Pohjimmiltansa nämä kruunulle julistamiset ovat vahvemman oikeutta ja polkevat allensa ihmisiä ja kansoja, jotka eivät ole kykenevät vastustamaan valloittajakulttuureja. Alkuperäiskansat useinkaan eivät ole edes tunteneet maan yksityistä omistusoikeutta. "Kehittyneemmät" kulttuurit ovat kohdelleet näitä ihmisiä kuten eläimiä, jotka asuvat alueella, mutta eivät sitä "omista".)

Saamelaisten asiassa minua kiinnostaa kuitenkin eniten kielipolitiikka ja miten kaikki 3 saamenkieltä saadaan säilytettyä elävänä suomessa, koska minusta sillä on todellista merkitystä ja nämä maaomistus asiat ovat aivan toisella sijalla, eikä niissäkään saa suomenkielisten lappilaisten oikeuksia polkea, missään määrin.
Hälyttävän huolestuttavaa on se, että osa saamelaisista on alkanut tehdä yhteistyötä maanpetoksellisen RKP:n kanssa ja mennyt jopa puolueen listoille ehdokkaaksi.(EI HYVÄ!!!)

T:Swen

[Swen OF Sweden]

Suomalaista kielipolitiikkaa tuoreltaan! Uskomatonta tuubaa, mutta ajattelin, että voisi osaltaan sopia tähän keskusteluun.                                                                     



Hallitukselta periaatepäätös kansalliskielistrategiasta

Valtioneuvosto on 20. joulukuuta antanut periaatepäätöksen
kansalliskielistrategiasta. Se on pääministerin johdolla valmisteltu
hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia.

Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien
kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta
kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön.
Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa
molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.

Strategia koskee suomea ja ruotsia äidinkielenä, toisena kansalliskielenä
ja maan yhteisinä kielinä maahanmuuttajille. Kielet tarvitsevat käyttöä ja
kehittämistä. Esimerkiksi suomen kielen tulevaisuus on Suomen rajojen
sisällä, sillä suomen kieltä huolletaan ja kehitetään ainoastaan Suomessa.
Ruotsin kieli vähemmän käytettynä kansalliskielenä tarvitsee puolestaan
yhteiskunnan tukea, jotta sitä voidaan käyttää myös julkisuudessa ja
kaikilla yhteiskuntalohkoilla.

Hallituksen toimenpiteet

Strategiassa esitetään pitkän aikavälin toimia ja hallituksen toimenpiteet
kuluvalle hallituskaudelle. Viimeksi mainittuja on yli 20 ja ne jakautuvat
kolmeen ryhmään: kansalliskielten näkyvyyden lisäämiseen ja
kielilainsäädännön systemaattiseen soveltamiseen hallinnon prosesseissa;
suomen ja ruotsin kielen taidon vahvistamiseen ja kulttuurin arvostamiseen;
valtioneuvoston suosituksiin kunnille, kuntayhtymille ja korkeakouluille.

Hallituksen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa molempien kansalliskielten
näkyvyyden lisääminen ja kielten oppimismahdollisuuksista ja kieliryhmien
kohtaamismahdollisuuksista tiedottaminen.

Toimenpiteisiin kuuluu myös kielikylpytoiminnan laajempi mahdollistaminen.
Tätä varten laaditaan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma ja selvitetään
kielikylpyopettajien määrällinen tarve, jotta riittävä
kielikylpyopettajakoulutus voidaan turvata. Lasten ja nuorten luku- ja
kirjoitustaitoa sekä lukuharrastusta edistetään äidinkielen
vahvistamiseksi. Kansallinen termipankki luodaan kaikkien käyttöön suomen-
ja ruotsinkielisen sanaston vaalimiseksi, kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Maahanmuuttajien mahdollisuuksia oppia kansalliskieliä ja saada tietoa maan
kaksikielisyydestä lisätään. Muun muassa selvitetään mahdollisuus aloittaa
toisen kansalliskielen opiskelu lukiossa.

Kahden kielen on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Tästä
syystä on osana hallinnollisia uudistuksia ja lainvalmisteluhankkeita
suoritettava kielellisten vaikutusten arviointi, ja vaikutusarvioinnin
tulos otetaan asianmukaisesti huomioon uudistusten toteutuksessa.

Käytännön työvälineet ja täytäntöönpano

Kansalliskielistrategian liitteeseen sisältyy käytännön työvälineitä,
joiden tarkoituksena on helpottaa kielilainsäädännön soveltamista käytännön
tilanteissa ja edistää molempien kansalliskielten käyttöä ja näkyvyyttä.
Työvälineet koskevat kielilainsäädännön huomioon ottamista muun muassa
viranomaisten työryhmätyössä, hankintamenettelyssä ja julkaisuprosesseissa.
Niiden käyttöönottoa suositellaan myös kunnille ja kuntayhtymille.

Keskeinen elementti kansalliskielistrategian onnistumiselle on strategian
tehokas täytäntöönpano. Hallituksen toimien täytäntöönpanolle on merkitty
vastuutahot ja yleisvastuu täytäntöönpanosta ja sen seurannasta annetaan
oikeusministeriölle.

Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi nimitetään
kansalliskielihenkilön ja näistä muodostuu valtioneuvoston
kansalliskieliyhdyshenkilöverk**osto. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on muun
muassa avustaa strategian täytäntöönpanossa jakamalla tiedota siihen
sisältyvistä käytännön työvälineistä. Kansalliskieliyhdyshenkilöiden
nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille.

Lisätietoja: valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 09 1602 2006 ja
kansalliskielistrategian pääsihteeri Paulina Tallroth, p. 09 1602 2383 tai
050 522 5199, valtioneuvoston kanslia



Lisää aiheesta:

Kansalliskielistrategia:
http://vnk.fi/julkaisut/**listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=**373031<http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=373031>

[Nikopol]

Jälleen voimme todeta että "kaikkien suomalaisten kielioikeudet" tarkoittaa "lisää pakkoruotsia." Jopa saamelaiset kelpaavat keppihevoseksi.

[Nikopol]

Jälleen voimme todeta että "kaikkien suomalaisten kielioikeudet" tarkoittaa "lisää pakkoruotsia." Jopa saamelaiset kelpaavat keppihevoseksi.

[Phantasticum]

Saamelaiset ovat osa aitoa, vuosituhansien aikana muodostunutta luontaista maailman kulttuurista monimuotoisuutta ja rikkautta, eli juuri sitä, mitä maahanmuutto kaikkialla uhkaa. Saamelaisten oikeudet ja olosuhteet tulisi turvata nykyistäkin laajemmin.

Millaisia käytännön toimenpiteitä ehdotat, että saamelaisten oikeudet ja olosuhteet turvattaisiin nykyistä laajemmin? Sortavatko enemmistössä olevat suomalaiset saamelaisia? Jos sortavat, niin millä tavalla?

Koska viestini aiheutti polemiikkia, kommentoin esittämiäni kysymyksiä itse. Minusta on todella outoa, että saamelaiset pitää uhriuttaa, ja koska he ovat sorrettuja, heitä pitää siksi kohdella jonakin ihmeellisenä Suomenmaan alkuperäiskansana. Kuinka monta sata vuotta pitää mennä ajassa taaksepäin, että silloiset suomalaiset tulivat ja valloittivat maan saamelaisilta? Vai puhutaanko jo tuhansista vuosista? En tosiaankaan tiedä, miten nykyiset suomalaiset sortaisivat ja alistaisivat saamelaisia ja veisivät heille kuuluvia luonnonvaroja jos Lappi kerta on saamelaisten maa. Onko minulta jäänyt jotain huomaamatta?

Mitä saamelaiset itse haluaisivat? Onko joku kysynyt sitä heiltä itseltään? Kuinka moni heistä haluaa tulla kohdelluksi alkuperäiskansan jäsenenä? Stereotyyppisenä porojenhoitajana? Millainen on tavallisen Suomen omaksi kotimaakseen kokevan saamelaisen identiteetti? En vastannut tähän ketjuun siksi, että vastustaisin saamenkielisiä uutisia tai mitään muutakaan saamenkielistä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että saamenkielten säilymistä tuetaan. Ihmettelen vain saamelaisten nostamista monimuotoisuuden ja rikkauden jalustalle.

[Swen OF Sweden]

Kansanedustaja Maria Lohela (PS) keskusteli lapissa tästä asiasta saamenkielisten kanssa ja tästä syystä teki asiasta myös kirjallisen kysymyksen eduskunnassa, siis kieliasiasta!
Itse olen vakuuttunut siitä, että saamenkieliin kannattaa panostaa ja heidän oikeuttaan omaan kielensä puolustaa lujasti.
Saamelaiskäräjät ja heidän tavoitteensa onkin jo sitten toinen juttu.
Tässä kohtaan olisikin huomattavasti varovaisempi, enkä minä todelllakaan halua, että lappiin mitään ahvenanmaankaltaista rasistista suomenkielenvastaista itsehallintoa luodaan, edes sinne päinkään. Vastustan sellaista jyrkästi!!
RKP on jo pitkään tehnyt käännytystyötään saamelaisten keskuudessa ja syykin on ilmiselvä, eli saamelaisten avulla saadaan taas nöyrytettyä suomenkielen asemaa ja lisättyä alistavaa keinotekoista pakkoruotsia suomessa ja sen valtaa.
Ei ole mitenkään sattumaa, että samenkieliset uutiset"oddasat" tulevat  hyvään lähetysaikaan ruotsinkieliseltä FST5 kanavalta.
Meidän ei missään nimessä pidä jättää tätä saamenkielen aseman parantamista RKP:n ja heidänlaistensa käsiin, koska silloin lopputulos on jotain muuta kuin oikeasti haluaisimme.
Siinä pelissä juuri RKP tulee käyttämään kaikki uhriutumiset ja suomalaisvastaiset kliseet!