2012-11-18 TalSa J Hurri:Suomi yhtä lähellä (EUn)ydintä kuin Bulgaria ja Romania

[skrabb]

ANALYYSI
Suomi yhtä lähellä ydintä kuin Bulgaria ja Romania

EU:n talouspolitiikan "kova ydin" on komission talous- ja raha-asiain pääosasto, jonka ennusteet ovat koko unionin talousohjauksen perusta. Suomi ei ole tämän ytimen sisäpiirissä vaan niin kaukana laitamilla kuin mahdollista. Suomea paimentaa sama yksikkö kuin Bulgariaa ja Romaniaa. Kauniita maita kumpikin, mutta tuskin EU:n kovinta ydintä. Se siitä henkseleiden paukuttelusta.

Jan Hurri
18.11.2012 06:15

Euroopan unionin (EU) talouspolitiikka ja sen suuret linjaukset perustuvat keskeisiltä osin keskusjohtoiseen suunnitteluun, seurantaan ja ohjaukseen. EU:n talouspolitiikan perusta ovat EU:n komission säännöllisesti laatimat talousennusteet.

Komissiossa koko unionin ja joka ikisen jäsenmaan talouspolitiikkaa tutkii, seuraa, ennustaa, suunnittelee ja ohjaa talous- ja raha-asiain pääosasto DG ECFIN (Directorate General for Economic and Financial Affairs).

Muodollisesti jäsenmaat toki vastaavat edelleen itsenäisesti omasta julkisen talouden hoidostaan ja muusta kansallisesta talouspolitiikastaan. Mutta unionin suuret talouslinjaukset ja jäsenmaiden "itsenäisen" talouspolitiikan kauko-ohjaus ovat tiiviisti komission näpeissä.

EU:n talouspolitiikan kova ydin ja todellinen sisäpiiri ei olekaan pitkään aikaan ollut Berliinissä tai Pariisissa eikä varsinkaan Helsingissä. Se on yhä tiiviimmin Brysselissä – ja tarkemmin sanottuna se on juuri komission ECFIN-pääosasto.

Kyseinen pääosasto on komission suomalaissyntyisen varapuheenjohtajan ja talousasioista vastaavan komissaarin Olli Rehnin alaisuudessa. Hän edustaa kuitenkin unionia eikä suinkaan Suomea.

Pääosaston johdosta tai Suomen talousohjausta sivuavista tehtävistä ei löydy muitakaan suomalaisia.

Suomen talous- ja raha-asioista vastaavassa yksikössä ei työskentele tiettävästi ainuttakaan henkilöä, joka olisi suomalainen saati osaisi puhua, lukea tai kirjoittaa suomea, ruotsia tai saamea.

Sisäpiirissä vai laitamilla?

Suomen talouspoliittinen johto on kriisin mittaan mielellään tulkinnut Suomen kuuluvan Euroopan yhä harvempien AAA-maiden kovaan ytimeen. Samoin Suomen johto on korostanut, että Suomen on syytä pysytellä talouspolitiikan sisäpiirissä eikä jäädä laitamille.

Tämän sisäpiiriajatuksen mukaan Suomen on parempi ottaa aktiivisesti osaa suurten talousuudistusten ja -linjausten valmisteluun ja päätöksentekoon kuin vain totella muiden tekemiä päätöksiä.

Suomen kuulumista "euron ytimeen" on korostanut esimerkiksi eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, kuten hän teki esimerkiksi elokuussa isännöimillään suurlahettiläspäivillä Helsingissä.

Jos komission ECFIN-pääosaston rakenne kertoo mitään EU:n talouspolitiikan kovan ytimen koostumuksesta, ovat suomalaispäättäjien AAA-uho ja sisäpiiriajatukset aiheetonta henkseleiden paukuttelua.

Toki Suomikin löytyy ECFIN-pääosaston rakennekaaviosta, mutta laitamilta eikä suinkaan sisäpiiristä.

Pääosaston rakenteen ja työnjaon perusteella Suomi näyttää olevan yhtä lähellä unionin talouspolitiikan kovaa ydintä kuin Bulgaria ja Romania.

Jäsenmaiden talouden seuraaminen ja ohjaaminen on jaettu pääosaston valmisteleville yksiköille jäsenmaat ryhmiksi jakaen. Suomi kuuluu samalle yksikölle kuin Bulgaria ja Romania.

Täällä syntyy EU:n talouspoliittinen linja
[...]
Bulgaria ja Romania
Suomen viiteryhmä

Bulgaria ja Romania ovat monipuolisesti mielenkiintoisia ja monin paikoin kauniita maita. Ne ovat kumpikin Mustanmeren rannikkomaita, entisiä itäblokin maita ja suhteellisen tuoreita EU-maita.

Ne ovat tuntuvasti keskimääräistä EU-maata köyhempinä maina unionin nettomaksujen vastaanottajia, niin kuin toki EU:n jäsenmaiden kesken sovittujen periaatteiden mukaan on tarkoituskin. Suomi kuuluu vastaavasti nettomaksajiin.

Bulgaria ja Romania ovat täysivaltaisia EU-maita siinä kuin Suomikin.

Mutta ne edustavat silti EU:n todellista reuna-aluetta ja paikoin takapajuista periferiaa ennemmin kuin minkään lajin "kovaa ydintä" tai "talouspolitiikan sisäpiiriä".

Luottokelpoisuudestakaan ei löydy yhtäläisyyksiä vaan päinvastoin jyrkkiä eroja.

Suomen AAA-luokitus on korkein mahdollinen mutta Bulgarian ja Romanian valtionlainat ovat keskeisten luokitusyhtiöiden mukaan juuri ja juuri sijoituskelpoisia tai suorastaan sijoituskohteiksi kelvottomia roskalainoja.

Silti juuri Bulgaria ja Romania ovat komission ECFIN-pääosaston yksiköiden välisessä työnjaossa komission mielestä Suomelle luontevin viiteryhmä.
[...]

Koko analyysi:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/11/18/suomi-yhta-lahella-ydinta-kuin-bulgaria-ja-romania/201242159/170

+++++ ECFIN.DDG1.H.3 Finland, Bulgaria, Romania
 
Head of Unit - Ecfin H 3 (Economies of Finland, Bulgaria, Romania)  Mr    Joost KUHLMANN   
Deputy Head of Unit  Mr    M. STIERLE   
Policy Analyst - Economic Desk Officer for Finland   
Policy Analyst - Economic Desk Officer   
Economic Analyst - Desk Officer (Romania)   
Economic Analyst - Desk Officer Bulgaria   
Economic Analyst - Desk Officer (Romania)   
Economic Analyst - Desk Officer Bulgaria   
Secretary   
Statistical Assistant   
Economic Analyst - Desk Officer   
Statistical Assistant   
Economic Analyst - Desk Officer (Romania)   
Economic Analyst - Desk Officer (Romania) 

http://ec.europa.eu/staffdir/plsql/gsys_www.guide?pLang=EN&pId=173

[Jouko]

Vittu kun meidän pitää lähteä eroon tuosta paskasta! Ja sitä paskakasaa sanotaan Euroopan Unioniksi. Meille suomalaisille ei ole mitään hyvää tarjolla sieltä.

[siviilitarkkailija]

Kokoomuksen ministerit syyttävät tästä perussuomalaisia. Heidän vastuuttomuutensa eurotalouspolitiikasta on johtanut Suimen ajautumiseen samaan koriin Bulgarian ja Romanian kanssa. Minä taasen syytän kokoomuksen äänestäjiä...

[Agentti]

Ennen vanhaan sanottiin että pysyy kuin paska junttilan tuvan ovessa, nyt sen uusi versio on pysyy kuin Suomi EU:ssa.

[Goman]

ANALYYSI
Euroopan unionin (EU) talouspolitiikka ja sen suuret linjaukset perustuvat keskeisiltä osin keskusjohtoiseen suunnitteluun, seurantaan ja ohjaukseen.

Se on:  Saksa ja Ranska sopivat keskenään mitä tehdään ja koska, muut EU-maat seuraavat perässä kuin ison talon porsaat, ilman että niiltä oikeasti mitään kysytään.

Toki johtajamme käyvät kokouksissa kauniiden ryhmäkuvien kuvauksissa, sekä yhteisissä nyökyttelutilaisuuksissa, mutta siihen se sitten jääkin. Isot sanoo, ja pienet vikisee.
Se on nähty niin monessa asiassa.

Suuri kysymys kuuluu, pitääkö ehdottomasti olla mukana sellaisessa seurassa, jossa (äänestyksissä) tulee aina isommilta turpaan? Mielestäni ei pitäisi.