2012-09-17 US: EU-jäsenyyden hinta Suomelle ensi vuonna: 718 000 000 €

[skrabb]

EU-jäsenyyden hinta Suomelle ensi vuonna: 718 000 000 €

Luotu: 17.9.2012 18:08
Päivitetty: 17.9.2012 19:53

EU-jäsenyys maksaa Suomelle ensi vuonna 718 miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan Suomen maksut Euroopan kehitysrahastolle, lasku on 749 miljoonaa euroa. Luku selviää hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2013.

Budjetin mukaan Suomi saa EU:lta ensi vuonna tuloja noin 1 181 miljoonaa euroa eli hieman alle 1,2 miljardia. Sen sijaan Suomi maksaa EU:lle yhteensä 1 930 miljoonaa euroa eli hieman alle 2 miljardia.

Suurin osa summasta koostuu bruttokansantuotteeseen perustuvista maksuosuuksista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suhteellisen rikkaana EU-maana Suomi maksaa enemmän kuin ne maat, joiden bruttokansantuote on huonompi.

Suomen nettomaksut EU:lle ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuoden 2012 budjettiesityksessä nettomaksuja oli vastaavalla tavalla laskettuna 668 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksun kasvu johtuu EU:n talousarvion yleisestä kasvusta. Lisäksi maksuihin vaikuttaa muun muassa EU:n laajeneminen. Ensi vuonna Kroatian on tarkoitus liittyä unioniin.

EU:n komissio tekee omat laskelmansa maiden maksuista 20. syyskuuta. Komission laskentatapa poikkeaa hieman Suomen kansallisesta laskelmasta.

http://www.uusisuomi.fi/raha/53563-eu-jasenyyden-hinta-suomelle-ensi-vuonna-718-000-000-milj-eu

17.9.2012 klo 11:59| päivitetty 17.9.2012 klo 12:27
Suomen maksut EU:ssa kasvavat

Suomen maksut EU-budjettiin nousevat ensi vuonna lähes 80 miljoonaa euroa. Valtion EU:lta saavat tulot laskevat viime vuodesta 11 miljoonaa euroa

Suomen arvioidaan hallituksen budjettiesityksessä maksavan ensi vuoden EU-budjettiin ja Euroopan kehitysrahastoon 1 988 miljoonaa euroa.

Summa on 79 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa ja 126 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä.

Saamapuolella Suomen valtiolle tulee EU:sta ensi vuonna arviolta 1 212 miljoonaa euroa. Summa on 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna, mutta yhdeksän miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011.

EU:sta saatavan rakennepoliittisen tuen arvioidaan vähenevän ensi vuonna 13 miljoonaa euroa ja maataloustuen ja maaseudun kehittämistuen kasvavan yhteensä miljoona euroa tästä vuodesta.

http://yle.fi/uutiset/suomen_maksut_eussa_kasvavat/6297615

[Dharma]

Tuo on vain suora kustannus. Jos Suomi olisi vielä itsenäinen, voisi se neuvotella haluamansa kaltaiset tullit, joskaan ei välttämättä saisi nykyistä parempia. EU aiheuttaa myös valtavasti lisätyötä byrokratialle. Esimerkiksi eduskunnan huomattavasti kasvaneita menoja on perusteltu EU-asioiden lisääntymisellä. Ja niin edelleen.

Kallis se on ja eurotukien myötä siitä on tulossa Karjalaa kalliimpi.

[skrabb]

Kaikki haluavat antaa lusikalla ja ottaa kauhalla
13.11.2012
Helsingin Sanomat

Eu­roo­pan unio­nin neu­vot­te­lut tu­le­vas­ta seit­se­män vuo­den ra­hoi­tus­ke­hyk­ses­tä ovat vai­keuk­sis­sa. Unio­ni­maat yrit­tä­vät luon­non­la­kien vas­tais­ta temp­pua. Tar­koi­tus on pan­na bud­jet­ti­säk­kiin ra­haa lu­si­kal­la ja ot­taa kau­hal­la.
Bri­tan­nial­la on käy­tös­sä vuo­ta­va tee­lu­sik­ka ja äys­kä­ri. Äys­kä­riä se voi­kin tar­vi­ta, sil­lä maa ajaa niin ko­vaa lin­jaa, et­tä mo­nes­sa muus­sa maas­sa vah­vis­tuu ha­lu an­taa saa­ri­val­tion upo­ta pois EU:n kar­tal­ta.

EU:n päät­tä­jät ko­koon­tu­vat 22. mar­ras­kuu­ta Brys­se­liin päät­tä­mään sii­tä, pal­jon­ko ja mi­hin unio­ni käyt­tää ra­haa vuo­si­na 2014–2020.

Neu­vot­te­lut ovat vai­keat – lä­hes mah­dot­to­mat – jä­sen­mai­den ta­lou­del­lis­ten ja po­liit­tis­ten pai­nei­den se­kä unio­nin si­säi­sen ra­ken­teel­li­sen ja ta­lou­del­li­sen eriy­ty­mi­sen vuok­si. So­pu ra­hoi­tus­ke­hyk­sis­tä edel­lyt­täi­si yk­si­mie­li­syyt­tä.
Bud­jet­ti­vään­tö on ai­na ol­lut han­ka­laa, mut­ta vel­ka­krii­sin ja ta­lous­vai­keuk­sien maail­mas­sa vai­keus­ker­roin on en­ti­ses­tään­kin kas­va­nut.
Taus­ta­mu­sii­kin ko­kouk­sel­le sä­vel­si EU-ko­mis­sio, jo­ka ker­toi vii­me vii­kol­la, et­tä lä­hi­vuo­sil­le teh­dyt ta­lous­en­nus­teet ovat kai­kes­sa pes­si­mis­ti­syy­des­sään­kin liian op­ti­mis­ti­sia. Tie­dos­sa on ki­tu­vuo­sia ja sääs­tä­mis­tä.

Sa­maan ai­kaan ko­mis­sio on toi­vo­nut seu­raa­val­le ra­hoi­tus­kau­del­le bud­je­tin koh­ta­lais­ta kas­va­tus­ta.
Ei käy, sa­no­vat net­to­mak­sa­ja­maat, mut­ta ovat val­mii­ta pik­ku­rui­seen ra­han li­säyk­seen. Li­säyk­seen, jo­ka kat­tai­si oi­keas­taan vain inf­laa­tion.

Bri­tan­nian pää­mi­nis­te­rin Da­vid Ca­me­ro­nin ase­ma on lä­hes toi­vo­ton – hä­nel­le ei ole jää­nyt mi­tään toi­mi­vaa neu­vot­te­lu­tak­tiik­kaa tai -man­daat­tia.
Hä­nen oma puo­lueen­sa kiel­tää Ca­me­ro­nia hy­väk­sy­mäs­tä mi­tään muu­ta rat­kai­sua kuin EU-bud­je­tin pie­nen­tä­mi­sen. Sa­maan ai­kaan mie­li­pi­de­tie­dus­te­luis­sa bri­tit ker­to­vat ole­van­sa val­mii­ta läh­te­mään EU:s­ta. Sii­hen taas Bri­tan­nian hal­li­tus ei ole val­mis, ei­vät­kä muut unio­ni­maat pi­dä EU-bud­je­tin lop­pu­sum­man pie­nen­tä­mis­tä rea­lis­mi­na.
Tur­paan tu­lee Ca­me­ro­nil­le sii­nä­kin ta­pauk­ses­sa, et­tä min­kään­lais­ta so­pua ei tu­le­vai­suu­den ra­hois­ta syn­ny.

Eri­pu­raan ju­miu­tu­mi­nen tar­koit­tai­si pa­him­mil­laan si­tä, et­tä EU uu­si­si vuo­den 2013 bud­je­tin ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Sil­loin mu­kaan tu­lee au­to­maat­ti­ses­ti kah­den pro­sen­tin inf­laa­tio­ko­ro­tus, eli bud­jet­ti ei ku­tis­tu. Kai­ken li­säk­si EU ajau­tui­si mel­koi­seen se­ka­sot­kuun. Lis­sa­bo­nin so­pi­muk­seen on otet­tu krii­si­ti­lan­teen va­ral­le nä­mä py­kä­lät bud­je­tin ta­son mää­rit­te­lys­tä, mut­ta EU-oh­jel­mien jat­ku­mi­seen ei ole au­to­ma­tiik­kaa.
Esi­mer­kik­si maa­ta­lou­den, tut­ki­muk­sen ja ko­hee­sion ra­hois­ta pi­täi­si jo­ka vuo­si so­pia erik­seen.

Bri­tan­nian mak­su­pa­lau­tus on to­sin tur­vat­tu mut­ta muil­le net­to­mak­sa­jil­le so­vi­tut pa­lau­tuk­set ei­vät ole. Niis­tä pi­täi­si so­pia yk­si­mie­li­ses­ti, mi­kä oli­si to­den­nä­köi­ses­ti ai­van mah­do­ton­ta.
Bri­tan­nian jyrk­kä bud­jet­ti­lin­ja vai­keut­taa mui­den EU-mai­den komp­ro­mis­sin et­sin­tää, sil­lä "b­rit­ti­läi­nen asen­ne" le­viää jo mui­den­kin mai­den kan­sa­lais­mie­li­pi­tee­seen. Ca­me­ro­nin "ra­hat pois niil­tä" -lin­ja saa li­sää kan­na­tus­ta net­to­mak­sa­ja­mai­den kan­sa­lai­sil­ta.
Man­te­reen puo­lel­la Bri­tan­nian asen­tees­sa kiu­kut­taa se­kin, et­tä eu­ro­alue on avus­ta­nut krii­si­mai­ta, mut­ta Bri­tan­nia on ja­ka­nut vain il­mai­sia neu­vo­ja.

Neu­vot­te­lu­ja vai­keut­ta­va unio­ni­mai­den eriy­ty­mi­nen nä­kyy muun muas­sa si­ten, et­tä maa­ta­lout­ta pe­rin­tei­ses­ti EU-ra­hal­la tu­ke­neet maat ei­vät ole kiin­nos­tu­nei­ta siir­tä­mään bud­jet­tien pai­no­pis­tet­tä – ku­ten oli­si syy­tä – tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn tu­ke­mi­seen. Pai­no­pis­teen siir­ty­mä kel­pai­si muun muas­sa Suo­mel­le.
Tä­mä bud­je­tin ra­ken­teel­li­sen muut­te­lun vai­keus kas­vaa, jos on tar­koi­tus teh­dä niuk­ko­ja bud­jet­te­ja.
Jos jo­tain pot­tia kas­va­te­taan vaik­ka­pa työl­li­syy­den ni­mis­sä, muual­ta on pak­ko lei­ka­ta. Rans­ka sa­noo, et­tä ei ai­na­kaan maa­ta­lou­des­ta. Krii­si­maat ja Itä-Eu­roop­pa taas sa­no­vat, et­tä ei ai­na­kaan ko­hee­sio­ra­has­ta, jol­la tue­taan hei­kom­min ke­hit­ty­nei­tä EUa­luei­ta.

Jos taas neu­vot­te­lu­jen ju­miu­tues­sa uu­si­taan vuo­den 2013 bud­jet­ti, pai­no­pis­tei­den muut­te­lus­ta on tur­ha haa­veil­la­kaan. Sil­loin jo­kai­nen kes­kit­tyy mi­ni­mi­ta­voit­tee­seen: pi­tä­mään kyn­net ve­ril­lä kiin­ni jo so­vi­tus­ta.
Edus­kun­ta kes­kus­te­lee tä­nään EU:n ra­hoi­tus­ke­hyk­sis­tä. Kai­kes­ta po­liit­ti­ses­ta pai­nees­ta huo­li­mat­ta on hy­vä ot­taa huo­mioon, et­tä Ca­me­ro­nin lin­jas­ta ei kan­na­ta ot­taa op­pia: se joh­taa se­kä aja­jan­sa et­tä ajet­ta­van asian um­pi­ku­jaan.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kaikki+haluavat+antaa+lusikalla+ja+ottaa+kauhalla/a1352693112062

Kaleva samasta aiheesta:

EU-budjetti on sijoitus tulevaan

Suomen ei kannata ajaa leikkauksia EU-budjettiin. Supistamistoimet ovat turmiollisia, sillä kyse on rahoista, jotka käytetään aluetukiin, tutkimukseen ja koulutukseen myös Suomessa.

Pääkirjoitukset  11.11.

Suomen ei kannata ajaa leikkauksia EU-budjettiin. Supistamistoimet ovat turmiollisia, sillä kyse on rahoista, jotka käytetään aluetukiin, tutkimukseen ja koulutukseen myös Suomessa.

Suomi liikkuu kaltevalla pinnalla vaatiessaan EU:n tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa merkittäviä supistuksia EU:n budjettiin. Jos Suomi saa tahtonsa läpi, merkitsee se sitä, että budjettileikkaukset kohdistuvat nimenomaan kehittyneiden EU-maiden rakennerahastoihin.

Budjettileikkaukset merkitsisivät Pohjois- ja Itä-Suomen tukirahojen pienenemistä entisestään. Se olisi vakava takaisku, sillä maan sisäiset erot ovat bruttokansantuotteen osalta edelleen isot.

EU:n liittymissopimuksessa sovitut pohjoiset erityisolosuhteet, harva asutus, pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto, eivät ole kadonneet minnekään. Jo nyt EU-komissio kaavailee harvan asutuksen perusteella myönnettyyn erityistukeen vähennystä 35 eurosta 20 euroon asukasta kohden vuodessa.

Rakennerahoilla aikaansaaduista monista edistysaskeleista huolimatta samaan aikaan on tapahtunut taloutta rasittavaa käänteistä kehitystä. Väestö ikääntyy, teollisuus on rajussa rakennemuutoksessa ja vienti yskii.

Hallitus täsmensi vastikään Suomen tavoitteita EU:n rahoituskehysneuvotteluissa. Hallituksen mukaan EU-maat joutuvat toteuttamaan budjettien sopeuttamista kansallisella tasolla. Siksi myös unionin rahoituskehyksiin 2014–2020 vaaditaan maltillisuutta.

Suomi vaatii rahoituskehyksen kokonaistason leikkaamista 130 miljardilla eurolla, jolloin rahoituskehys seitsemälle vuodelle olisi noin 990 miljardia euroa suhteessa komission esitykseen. Näin rahoituskehys pysyttelisi yhden prosentin osuudessa EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Hallitus yrittää taiteilla kahden vaikeasti yhtyeensovitettavan tavoitteen kanssa. Suomi haluaa alentaa nettomaksuosuuttaan samalla, kun yrittää pitää kiinni Suomen osuudesta EU:n rakenne- ja kehittämisrahastoissa.

EU-komission nyt tekemä budjettiehdotus nirhaisee jo 500 miljoonaa euroa aluekehityksen rahoituksesta. Loppupeleissä se tietää yli miljardin euron vähennystä kotoisiin aluekehitystoimiin, sillä samalla menetetään EU-hankkeiden vaatima kotimainen rahoitusosuus.

Todennäköisesti menetykset ovat vielä suuremmat, jos EU:n nettomaksajahaukkojen toive toteutuu. Hallituksen pitäisi varoa tilannetta, jossa säästövaatimus potkaisee bumerangina takaisin toista kautta.

On helppo nähdä, että molemmat tavoitteet eivät tule toteutumaan. Erityisen vaikeaa on säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomen asema alue- ja rakennetukien kohdentamisessa. Neliö ei mahdu ympyrään, mutta sitä on yritettävä.

Erityisen tärkeää on, että Suomen neuvottelijat korostavat Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasuttujen alueiden uutta merkitystä yhteiseurooppalaisen lisäarvon tuottajina.
Pohjoisessa ja idässä on mineraalivarantoja ja uusiutuvia energiamuotoja, joilla on laajempaa merkitystä. Harvan asutuksen kriteeri on otettava huomioon luonnonvarojen hyödyntämisessä.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/eu-budjetti-on-sijoitus-tulevaan/611877/

[törö]

Kalevan pääkirjoituksesta paistaa kepulainen tarve olla rähmällään ulkovaltojen edessä, mutta leikkiä ison talon isäntää täällä Suomessa.

[ekto]

Toi kalevalan juttuhan on ihan humpuukia. Suomi voi täysin hyvin jättää maksamatta sen vajaan 2 miljardia EU:lle ja käyttää sen 1,2 miljardia kaiken maailman tukiprojekteihin. Näin säästyisi se ~800 miljoonaa.

Tai kevyemmin ajateltuna, jos suomi maksaisi vain 1,5 miljardia ja siksi saisi vain 900 miljoonaa takaisin, niin eikö suomi voisi itse kustantaa puuttuvat 300 miljoonaa jolloin tukisumma olisi tismalleen sama mitä ennenkin mutta kokonaissumma jäisi 1,8 miljardiin?

Edit: Minua aina niin naurattaa kyltti joka on siinä turun moottoritien puolivälissä, molempiin suuntiin. Iso EU-kyltti jossa lukee että se on osittain EU:n rahoittama. Todellisuudessahan valtio on sen rahoittanut, mutta EU on kähveltänyt miltei puolet tietystä osuudesta omaan taskuun.