2012-11-07 Ihalainen: maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus saatava ajan tasalle

[Roope]

Ihalainen: maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus saatava ajan tasalle

"Suomen kotoutumiskoulutuksen järjestelmä pitää päivittää. Nykyinen hajanainen järjestelmä ei vastaa niihin koulutustarpeisiin, joita Suomeen hyvin monin eri perustein saapuneilla maahanmuuttajilla on. Kotoutumiskoulutuksen pitää pitkäjänteisesti edistää neljää tavoitetta: kielitaitoa, työllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa", kiteytti työministeri Lauri Ihalainen puhuessaan Osallisena Suomessa  -hankkeen seminaarissa Finlandia-talossa 7.11.2012. 

"Liiallisesta projektikeskeisyydestä on päästävä pysyviin toimintatapoihin kaikilla hallinnonaloilla. Tämä on viime kesänä hyväksytyn valtion ensimmäisen kotouttamisohjelman perusideoita.  Valmistelemme hallituksen puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen esitykset, jotka tähtäävät maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan pitkäjänteisyyteen", Ihalainen lupasi.

"Hallitus on jo tehnyt päätöksen lisätä kotoutumiskoulutukseen 55 miljoonaa euroa vuosina 2013–2015. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat ohjautuisivat kotoutumiskoulutukseen ja työelämään mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen. Resurssien lisäksi tarvitaan toimintakulttuurien muutosta, usein myös uudenlaista osaamista. Maahanmuuttajat ovat koulutukseen päästyään erittäin motivoituneita", Ihalainen huomautti.

"Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen tarkoittaa sitä, että he kokevat olevansa pysyvä, yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa kaikilla elämän osa-alueilla. Siksi kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikan on oltava entistä kokonaisvaltaisempaa", Ihalainen muistutti.

"Osallisena Suomessa -hankkeen kokeilujen tulokset ovat rohkaisevia. Hyvät käytännöt pitää saada vakiintumaan normaaleiksi toimintatavoiksi, ja hankekeskeisyydestä on siirryttävä askel eteenpäin", kertoi Ihalainen.

"Koulutuksen avulla voimme paremmin saada maahanmuuttajien resurssit suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän käyttöön. Suomalaiseen yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää kielitaitoa ja yhteiskunnan tuntemusta. Nämä taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, ja tässä työssä järjestöt ovat tärkeitä toimijoita. Meillä on hienoja esimerkkejä järjestöjen toteuttamasta kotoutumista tukevasta työstä", Ihalainen kannusti.

"Työmarkkinajärjestöjen rooli maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen tukemisessa on erittäin keskeinen. Järjestöjen sitoutumista osoittaa heidän kesällä tekemänsä kannanotto, joka korostaa halua edistää erityisesti työyhteisöjen myönteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan, lisätä maahanmuuttajien työllisyyttä sekä vahvistaa työelämän monimuotoisuusosaamista", Ihalainen totesi.

Osallisena Suomessa -hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamishankkeista. Se kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Esimerkiksi kunnan sisäistä yhteistyötä tiivistämällä vanhemmat ovat päässeet kielikoulutukseen, kun kunta on järjestänyt samanaikaisesti lastenhoidon. Koulutuksella on myös tavoitettu sosiaaliohjausta tarvitsevia asiakkaita, joita on voitu ohjata edelleen asiakkaan tarvitsemiin kunnan muihin palveluihin. Kokeilut jatkuvat vuoteen 2013 saakka.

Lisätietoa Osallisena Suomessa -hankkeesta osoitteesta: www.tem.fi/osallisenasuomessa

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 7.11.2012

– Jos Suomessa nyt on 180 000 ulkomaalaista, vuonna 2020 heitä tulee olemaan kotouttamisohjelmassa esitetyn arvion mukaan noin 330 000. Siksi maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkossa koostua vain projekteista ja toisen käden tehtävistä, vaan ydinasiat – kielitaito, koulutus ja työ – pitää hoitaa juurevasti, Ihalainen sanoi.

Suurimpana haasteena Ihalainen näkee maahanmuuttajien kolminkertaisen työttömyyden kantaväestöön verrattuna. Vaarana on kahden eri luokan – suomalaisten ja ulkomaalaisten – työmarkkinoiden syntyminen. Lainsäädännön on lähdettävä siitä, että pelisäännöt ovat kaikille samat.

– Millaiset suuret linjat Suomen kotouttamispolitiikassa tulisi olla, jotta vuonna 2020 voitaisiin sanoa, että olemme hoitaneet asiat tyylikkäästi ja että sitä tultaisiin muualtakin katsomaan? Suomi on vielä siinä vaiheessa, että oikeilla toimenpiteillä siihen voidaan päästä, Ihalainen totesi.

Monitori: Strateginen tavoite: kotouttamisasioista selkeää tietoa ja konkreettisia ohjeita 7.11.2012

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistämiseen 55 miljoonaa 7.11.2012

Lisää resursseja kotouttamiskoneiston kasvattamiseen. Ei puhettakaan, että itse kotouttamiskoulutus ja sen rajalliset mahdollisuudet lisääntyvien ongelmien ratkomisessa tai vaikkapa nykyisen kielikoulutuksen tehokkuus (eli tehottomuus) ja tuloksellisuus (eli tuloksien mittaamisen välttäminen) otettaisiin minkäänlaiseen kriittiseen tarkasteluun. Ei, vaan koska taas kerran olemme saaneet kokeiluista "rohkaisevia tuloksia", kotouttamispolitiikan viisasten kivi odottelee melkoisen varmasti löytämistään jo tuossa seuraavan mutkan takana.

Ruotsin tiellä ja aiemman työministeri Filatovin linjalla jatketaan, jos se vain ministeri Ihalaisesta ja hänen erityisavustajastaan Pilvi Torstista riippuu. Maahanmuuttajien kotouttamisasioiden valmistelun siirtäminen sisäasiainministeriöstä takaisin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen tämän vuoden alussa oli virhe, jonka seurauksia kirotaan niin vuonna 2020 kuin vielä pitkään sen jälkeenkin.

[Emo]

"Suomen kotoutumiskoulutuksen järjestelmä pitää päivittää. Nykyinen hajanainen järjestelmä ei vastaa niihin koulutustarpeisiin, joita Suomeen hyvin monin eri perustein saapuneilla maahanmuuttajilla on. Kotoutumiskoulutuksen pitää pitkäjänteisesti edistää neljää tavoitetta: kielitaitoa, työllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa", kiteytti työministeri Lauri Ihalainen puhuessaan Osallisena Suomessa  -hankkeen seminaarissa Finlandia-talossa 7.11.2012.

Kun katselee somalinaisia, niin mikäli se porukka ei suostu luopumaan niistä mauttomista monenkirjavista verhokankaista ja räteistä, joihin pukeutuvat, niin minkäänsortin tasa-arvoa ei voi saavuttaa. Töitä ei myöskään tipu vaikka osaisi lukeakin.

Taannoin näin hirveän somalinorsun, ikää varmaan 50v ja risat, päässä ensin jokin violetinkirjava lipallinen lakki ja siinä päällä tumma huivi. Pulleaan varteen kiedottu joku kangasriepu, sitten toppatakki kuorruttamaan koko komeus ja sekin paskanbeige väriltään, ja jaloissa läskipohjatalvisaappaat.

Aluksi näille voisi opettaa, miten ihminen pukeutuu. Stailauskurssi.

[BeerBelly]

vahvistaa työelämän monimuotoisuusosaamista

Kuka pelastaa meidät näiltä mielisairailta?

[Brandöt]

Lisää resursseja kotouttamiskoneiston kasvattamiseen. Ei puhettakaan, että itse kotouttamiskoulutus ja sen rajalliset mahdollisuudet lisääntyvien ongelmien ratkomisessa tai vaikkapa nykyisen kielikoulutuksen tehokkuus (eli tehottomuus) ja tuloksellisuus (eli tuloksien mittaamisen välttäminen) otettaisiin minkäänlaiseen kriittiseen tarkasteluun

Niinpä.

Tämänkaltainen silmien sulkeminen tosiasioilta tulee kyllä vääjäämättä johtamaan karuun herätykseen, sillä loppujen lopuksi tulokset punnitaan vasta siellä arjessa. Esimerkiksi työelämässä. Kansalaiskeskustelua muillakin foorumeilla tästä aiheesta yhä enenevissä määrin nousee, ihmiset alkavat olla melko tyytymättömiä.

[Fiftari]

"Suomen kotoutumiskoulutuksen järjestelmä pitää päivittää. Nykyinen hajanainen järjestelmä ei vastaa niihin koulutustarpeisiin, joita Suomeen hyvin monin eri perustein saapuneilla maahanmuuttajilla on. Kotoutumiskoulutuksen pitää pitkäjänteisesti edistää neljää tavoitetta: kielitaitoa, työllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa", kiteytti työministeri Lauri Ihalainen puhuessaan Osallisena Suomessa  -hankkeen seminaarissa Finlandia-talossa 7.11.2012.

Kun katselee somalinaisia, niin mikäli se porukka ei suostu luopumaan niistä mauttomista monenkirjavista verhokankaista ja räteistä, joihin pukeutuvat, niin minkäänsortin tasa-arvoa ei voi saavuttaa. Töitä ei myöskään tipu vaikka osaisi lukeakin.

Taannoin näin hirveän somalinorsun, ikää varmaan 50v ja risat, päässä ensin jokin violetinkirjava lipallinen lakki ja siinä päällä tumma huivi. Pulleaan varteen kiedottu joku kangasriepu, sitten toppatakki kuorruttamaan koko komeus ja sekin paskanbeige väriltään, ja jaloissa läskipohjatalvisaappaat.

Aluksi näille voisi opettaa, miten ihminen pukeutuu. Stailauskurssi.

Eikös tyyli ole makuasia

[Emo]

Eikös tyyli ole makuasia

On, ja tyyli se on mautonkin tyyli.
Mutta jos noille tasa-arvoa pitää muiden yrittää kyhätä, niin kannattaa ottaa ilmaisesta vinkistäni vaari 

[Lemmy]

Taannoin näin hirveän somalinorsun,

Ilmeisesti kotiutunut hyvin, kun on vaateparren omaksunut valailta.

[törö]

Mehän voisimme saman tien korvata hiilijalanjälkeä kasvattavat energiat zero point energy -voimaloilla. Kun tarpeeksi moni uskoo, että tyhjiöstä saadaan revittyä mielettömät määrät saasteetonta ja turvallista energiaa niin se muuttuu todeksi.

Natsit kokeilivat tätä, mutta tarpeeksi moni saksalainen ei uskonut, että okkultistinen tieto on parempaa kuin hölmöjen fyysikkojen sekavat teoriat. Siksi he käyttivät siihen enemmän rahaa kuin jenkit Manhattan projektin ja saivat vastineeksi jotain new age -härveleitä, joilla ei tehnyt mitään. Kuponkiuutisissa näkee yhtä vakuuttavia laitteita.

Jos me ottaisimme opiksi natsien epäonnistumisesta ja määrittelisimme zero point energyn kiistattomaksi tosi asiaksi, me taatusti onnistuisimme kehittämän sen.

Maahanmuuttopolitiikkahan meillä on jo saatu tällä konstilla kuntoon ja suuret ikäluokat tulevat saamaan eläkkeensä ja palvelunsa varmasti, kun yritteliäät ja ahkerat somalit ynnä muut kultamunat lähteet ovat täällä heitä palvelemassa. Tiedä vaikka Suomesta kehittyisi kebab-pizzerioiden ja khat-kaupan suurvalta.

[Emo]

Taannoin näin hirveän somalinorsun,

Ilmeisesti kotiutunut hyvin, kun on vaateparren omaksunut valailta.

Kuin ni? Ei lähiövalaat yleisesti pukeudu verhoon. Muslimivalaat vain.

[Ari-Lee]

Työnhakijat:

Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 239 600 työtöntä työnhakijaa, mikä on 15 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Elokuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä väheni 6 700:lla.

Työttömistä työnhakijoista oli syyskuussa henkilökohtaisesti lomautettuja 11 300 eli 900 enemmän kuin elokuussa. Edellisen vuoden syyskuusta henkilökohtaisesti lomautettujen määrä nousi 2 600:lla.

Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 2 400, mikä on 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Syyskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 453 100 työnhakijaa, mikä on 5 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työnhakijoista oli työssä olevia 108 400, joista 70 900 oli yleisillä työmarkkinoilla ja 37 600 sijoitettuna työ- ja elinkeinohallinnon tukitoimenpitein.

Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 79 500. Työttömyyseläkkeen saajia oli 23 200, mikä on 12 600 vähemmän kuin vuosi sitten.

Avoimet työpaikat:

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin syyskuun aikana 36 100, mikä on 6 100 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa.

Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuussa avoinna 62 500 työpaikkaa, mikä on 8 300 vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikoista täytettiin syyskuun aikana 36 300, joista 8 000 työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa edelleen avoinna 28 200 työpaikkaa, mikä on 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avoimet työpaikat olivat lisääntyneet viidessä ammattiryhmässä; eniten kuljetus- ja liikennealan työssä sekä palvelutyössä. Avoimet työpaikat olivat vähentyneet myös viidessä ammattiryhmässä; eniten kaupallisen työn, teollisen työn sekä hallinto- ja toimistotyön ammattiryhmissä.

Lähde:
http://www.tem.fi/files/34701/SYYS12.pdf

Mitkään merkit eivät vähäisimmässäkään määrin viittaa Suomen tarvitsevan yhtään ketään ulkomaalaista työttömyyskortistoon. Ministerin pitäisi keskittyä olennaiseen eli niiden työllistämiseen keillä jo on jonkinlaisia mahdollisuuksia työllistyä ylipäänsä koskaan.

Lisärahan pumppaaminen ongelmiin mitkä eivät ole tämän kansan ongelmia herättää pahaa verta. Meidän ongelma on yhä kutistuvat elinkeinomahdollisuudet - työpaikkojen vähyys, moolokin kitaan katoava raha.

Maahanmuuttajat voivat muuttaa takaisin kotimaahansa kotoutumaan ja kouluttautumaan.

[ämpee]

"Kotoutumiskoulutuksen pitää pitkäjänteisesti edistää neljää tavoitetta: kielitaitoa, työllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa", kiteytti työministeri Lauri Ihalainen

Kiteytynyttä pitkäjänteisyyttä tässä juuri on nähty, sillä mainitut tavoitteet eivät ole mahdollisia saavuttaa pelkällä porkkanalla ja läsnäololla, vaan niihin pääsemiseen tarvitaan "kotoutettavan" omaa aktiivisuutta.

-Kielitaitoa ei voi kukaan sulloa kenenkään toisen päähän, eli kielitaidon oppimiseksi pitää olla omaa motivaatiota, tätä motivaatiota ei saada kehitettyä automaattiporkkanalla.
Eli jos mikään ei kannusta tai pakota opiskeluun, siihen harvemmin ryhdytään.

-Työllisyys taasen on hyvinkin kielitaitoriippuvaista, eli jos edellisessä kohdassa ei onnistuta, ei sitten onnistuta missään seuraavassakaan.
Lisäksi lähtömaan kulttuurissa työnteon arvostus saattaa "hieman" poiketa oman kulttuurimme vastaavasta, eli ei pidä sinisilmäisesti odotella tuloksia joita taatusti ei tule.

-Annettu "osallisuus" ei kaivossa pysy, tarkoitettiin tuolla osallisuudella sitten mitä hyvänsä.
Kaikenlainen osallisuus ansaitaan, ja jos ei ole edellytyksiä ansaitsemiseen, eikä halua edellytysten hankkimiseen, niin osallisuus jää kovin yksipuolisena kokonaan puuttumaan.

-Tasa-arvosta puhuttaessa pitää harkita myös sitä, että "kaikki kulttuurit eivät olekaan yhtä arvokkaita", etenkään jos odotamme noilta toisilta kulttuureilta meidän kulttuurimme arvomaailmaa.
Mikäli jonkin kulttuurien edustajien omassa kulttuurissa tasa-arvo-käsite ei ole toimiva, eikä edes kovin suosittu, niin näiden kulttuurien edustajat suhtatuvat myös meidän tasa-arvo-käsitteeseemme aivan yhtä torjuvasti.
Meidän pitää päättää kuuluuko monikulttuurisuus edelleenkin päämääriimme, vai onko se sittenkin "kotouttaminen" meidän kulttuurimme asettamiin arvoihin.
Molempia ei voida saada.

"Kotouttaminen" on epämääräisyydessään samanlaista kuin nykyinen rassissmi, se vaihtelee kulloisenkin tilanteen ja tulkitsijan tarpeen mukaan.
Pitäisi ensin sitovasti päättää mitä on tuo "kotouttaminen", sitten tutkia millä menetelmällä se on mahdollista toteuttaa, ja jos se on mahdollista toteuttaa, niin ryhtyä toimeen.
Valitettavasti nykyään vain sijoitetaan rahaa kaikenlaisiin epämääräisiin hankkeisiin, ja toivotaan hurskaasti, että sijoitus määrällään saavuttaa sen tuloksen mitä sijoittajat järjellään eivät kykene hahmottamaan.

Ongelman ratkaisun teoria on hyvin yksinkertainen:
-Rajoitetaan ongelman laajeneminen
-Korjataan ongelman aiheuttamat vahingot
-Tutkitaan ongelman aiheuttaja
-Estetään ongelman uusiutuminen

Ensimmäiseen kohtaan pääseminen on jo merkittävän suuri askel.
-

[mietinen]

– Jos Suomessa nyt on 180 000 ulkomaalaista, vuonna 2020 heitä tulee olemaan kotouttamisohjelmassa esitetyn arvion mukaan noin 330 000. Siksi maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkossa koostua vain projekteista ja toisen käden tehtävistä, vaan ydinasiat – kielitaito, koulutus ja työ – pitää hoitaa juurevasti, Ihalainen sanoi.

Suurimpana haasteena Ihalainen näkee maahanmuuttajien kolminkertaisen työttömyyden kantaväestöön verrattuna. Vaarana on kahden eri luokan – suomalaisten ja ulkomaalaisten – työmarkkinoiden syntyminen. Lainsäädännön on lähdettävä siitä, että pelisäännöt ovat kaikille samat.

Monitori: Strateginen tavoite: kotouttamisasioista selkeää tietoa ja konkreettisia ohjeita 7.11.2012

Määrien suhteuttaminen

Riippuen koskeeko arvio 330 000 vuoden 2020 alkua vai loppua, tulee ulkomaalaisten tavoiteltu nettomuutto Suomeen vuosittain olemaan 18 750 - 21 500. Nykyiseen väkilukuun suhteutettuna 330 000 on 6 prosenttia.


Koulutustasosta ja kaksista työmarkkinoista

Kaksien työmarkkinoiden syntyminen voidaan estää vain edellyttämällä maahanmuuttajilta vähintään suomalaisia vastaavaa koulutustasoa. Tällöin he kilpailisivat työpaikoista suomalaisten kanssa.

Jos maahanmuuttajat ovat heikompia koulutustasoltaan, heitä varten joudutaan tiputtamaan minimipalkkoja. Tälläkin hetkellä työllistymisen esteenä pidetään liian korkeaa palkkatasoa.

Nykyisten minimipalkkojen alapuolella elintaso on heikko. Tämän kohtalon saavat osakseen myös heikosti koulutetut suomalaiset. Jos maahanmuuttajien ammattitaito ei riitä normaaliin ansiotasoon, mikä heidän vaikutuksensa on suomalaisten hyvinvointiin?

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

Sarvimäki (2009, 2010) käsittelee artikkeleissaan Suomen maahanmuuttajien työllisyyttä, tuloja ja tulonsiirtoja sekä kantaväestön ja maahanmuuttajien tuloerojen dynamiikkaa. Sarvimäen tulokset osoittavat maahanmuuttajien pärjäävän työmarkkinoilla kantaväestöä heikommin. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneiden naisten ansiotulot jäävät kymmenesosaan  ja miesten viidesosaan kantaväestön tuloista.

[Professori]

Olen varma siitä, että maahanmuuton pahimmat ongelmat saataisiin kuriin yhdellä ainoalla toimenpiteellä: siirtämällä turvapaikanhakijoille maksettavat rahalliset tuet sellaiseen kotouttamiseen, joka osoittaa tulijoille heidän kulttuuristaan johtuvat ongelmakohdat menestymiselle Suomessa.

[korpisoturi]

Mäkin kun olen tällänen lihaa syövä armeijan käyny heteromies, niin panee miettimään, että mihinkä vähemmistöön pääsis liittymään. Kas kun nykyisyys ja tuleivaisuus on vähemmistöjen tässä maassa. Harmaa suomalainen massa vaan maksaa veroja ja taipuu elättämään vähemmistöjä.

[Finka]

– Jos Suomessa nyt on 180 000 ulkomaalaista, vuonna 2020 heitä tulee olemaan kotouttamisohjelmassa esitetyn arvion mukaan noin 330 000. Siksi maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkossa koostua vain projekteista ja toisen käden tehtävistä, vaan ydinasiat – kielitaito, koulutus ja työ – pitää hoitaa juurevasti, Ihalainen sanoi.

Monitori: Strateginen tavoite: kotouttamisasioista selkeää tietoa ja konkreettisia ohjeita 7.11.2012

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistämiseen 55 miljoonaa 7.11.2012

Tai sitten valikoidaan maahanmuutajat, niin että tulijat kotoutuvat pienemmälläkin vaivalla.
Tai kysenalaistetaan vaikeasti kotoutuvien maahanmuuttajien taianomainen ilmaantuminen Suomeen.

[BeerBelly]

Määrien suhteuttaminen

Riippuen koskeeko arvio 330 000 vuoden 2020 alkua vai loppua, tulee ulkomaalaisten tavoiteltu nettomuutto Suomeen vuosittain olemaan 18 750 - 21 500. Nykyiseen väkilukuun suhteutettuna 330 000 on 6 prosenttia.

Ja ulkomailla syntyneitä olisi samana vuonna suunnilleen 450 000 eli 8% väestöstä. Vauhti per capita olisi samaa tasoa Yhdysvaltojen kanssa. Eli pieneen, kylmään Suomeen jossa puhutaan omituista kieltä ja joka on täynnä rasisteja jotka eivät päästä lääketieteen kiintiöopiskelijoita operoimaan sairaita ihmisiä tulee väestöön nähden yhtä paljon porukkaa kuin maailman ainoaan supervaltaan jossa puhutaan englantia. Tosi jännää.

[Viimeinen suomalainen]

Lisää resursseja kotouttamiseen. Jepjep. Ei siihen noin pitkää litaniaa bullshittiä olisi tarvittu, Ihalainen. Olisit sanonut vain tuon vanhan, boldatun fraasin. Onhan meillä rahaa, ja rahallahan ne kaikki ongelmat ratkeavat. Mutta entäs sitten, kun rahat loppuvat?

[Fer]

Kotouttamiskoulutukseen osallistumista nyt tässä hyvin läheltä seuranneena voin sanoa, että resursseja on kyllä tarpeeksi nyt jo.

Suoraan sanottuna koulutus on melkoista hyysäystä, jossa ei oppiminen ainakaan jää siitä kiinni, ettei annettaisi mahdollisuutta. Maahanmuuttajien oma asenne sen sijaan tuntuu olevan se suurin ongelma, tätä esiintyy otokseni perusteella ihan kansallisuudesta ja ihonväristä riippumatta.

[Marko M]

Minä kannatan kotoutumista jos se sana alkaa tarkoittaa vieraan ja vihamielisen väestön lähettämistä takaisin lähtömaihinsa.

[DEVUSKA]

Alkaa ärsyttää, kun tästä asiasta ei voi ottaa sitä faktaa silmiin, vaikka se jo huutaisi toiseen korvaan. Ei se tässä tilanteessa ketään lämmitä, että tänne rapataan porukkaa, jonka pelkästä tänne totuttamisesta täytyy maksaa itsensä kipeäksi. Hemmetti, miksei noita rahoja voi käyttää vaikka lähihoitajien, mielenterveysongelmista kärsivien tai syrjäytyvien hoitoon? Saataisiin siitäkin suurempi hyöty irti ja tämä hoidettu porukka alkaisi sentään tuottaa hyvin pian jotain rakentavaa!

Kaikki turhat mamuiluun liittyvät virat pois. Kotoutus simppeliksi ja tulijalle kotoutuksesta suurin vastuu, sen sijaan, että vastuu sysätään yhteiskunnalle, jolloin hintaa tulee ja tulee. Kielenkin oppii pian, jopa kielikurssien ohella omatoimisesti, jos on motivaatiota. Itsekin opettelin venäjän aakkoset, ja pyörittelen nyt alkeita, tämän motivaation voimin ja kielikurssi kansanopistossa näyttää maksavan 20 egeä.

[Tulituki]

"Mutta entäs sitten, kun rahat loppuvat?"

Säästetään koululaisten jouluaterioista?

[Jouko]

Asennevammaahan ei voi korjata millään rahalla. Ja se näillä hyysätyillä tulokkailla on. On käsittämätöntä että mitään vastuuta kumminkaan ei sälytetä tulokkaille itselleen. Ainoa keino on rajoittaa maahan pääsyä kovalla karsinnalla. Pelkkä islamilaisuus on sellainen asennevamma että jo sen pitäisi olla este maahanpääsylle.

[Brandöt]

Olen varma siitä, että maahanmuuton pahimmat ongelmat saataisiin kuriin yhdellä ainoalla toimenpiteellä: siirtämällä turvapaikanhakijoille maksettavat rahalliset tuet sellaiseen kotouttamiseen, joka osoittaa tulijoille heidän kulttuuristaan johtuvat ongelmakohdat menestymiselle Suomessa.

Tai better yet; kohdennettaisiin edes kolmannes tästä rahasummasta, joka maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen käytettäisiin, omien työttömien ja pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi takaisin työelämään. Tällä tarkoitan sitä, että todella satsattaisiin. Pureuduttaisiin siihen, mistä ongelmat saavat alkunsa ja paneuduttaisiin löytämään jokaiselle 'sitä pientä jotakin', mitä voi tehdä vaikka vain osa-aikaisesti.

Siinä meillä on reservissä käyttämätöntä työvoimaa, ihmisiä jotka jo valmiiksi osaavat kielen ja ymmärtävät sekä allekirjoittavat toiminta- ja tapakulttuurimme (sillä jakavat sen itsekin).

[mietinen]

Kuka on ihminen?

Kieltämättä on omituista, että hallitus keskittyy ulkomaalaisiin vaikka suomalaistenkin kanssa olisi tehtävää. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja helppo pääsy mielenterveyshoitoon. Jostain syystä näiden arvoa ei nähdä tai suomalaisia ei pidetä auttamisen arvoisina.

Onko suomalainen ihminen SDP:lle?

[Nuivanlinna]

Onko havaittavissa lievää edistymistä? Kotouttaminen > kotoutuminen.

[Blanc73]

Varsinaiset^TM mamut taas framilla. Milloin tämä typeryys loppuu? Integrointikelvottomia kultamunia kotoutetaan, no saapahan kaiken maailman höpöhöpö-koordinaattorit ja muut mokuklusterin surusilmäiset ymmärtäjät liksat ajallaan tilille. Siinä ainoa näkyvä tulos koko sirkuksesta.

[Eino P. Keravalta]

Milläs kotouttamiskoulutus saadaan ajan tasalle, kun kotoutettavat elävät 1400 vuoden takaista aikaa? Siinä eivät paljoa meidän "ajantasauksemme" auta, vaikka kotoutumishöperehtijät kaataisivat koko Suomen bruttokansantuotteen kultamunien hautomakoneeseen.

[desperaato]

Ihalainen on pelkkä SAK:n herrojen perseitä nuolemalla noussut pöhlö, jolle sanellaan sävelet. Lauri on uransa huipulla. Persettä penkkiin ei nyt sovi ohjelmaan ja Lauri laulaa kun käsketään.
Melkonen luottopakki ja työväen tuki ja turva.
Hyi saatana mikä paskahousu ja petturi.

[Kaptah]

Aluksi näille voisi opettaa, miten ihminen pukeutuu. Stailauskurssi.

Sille kurssille kyllä riittäisi osanottajaa tässä maassa.

Okei, jokaisella on oikeus pukeutua kuten haluaa, ihmisarvo ei riipu vaatteista ymsjne. En silti oikein jaksa ymmärtää, miten etenkin maaseudummalla porukka lähtee kauppaan rasvainen tukka likaisen lippiksen peittämänä, saviset kumisaappaat jalassa, pieruverkkareissa ja violetissa verkkatakissa. Ymmärrän, jos joku on tulossa metsätöistä tai piti lähteä hakemaan autoon varaosaa kesken remontin, mutta kun ihan ostoksilla olevat ihmiset pukeutuvat aivan miten sattuu.

Helkkari, anteeksi offtopic. Sinänsä olen ihan samaa mieltä Ihqun kanssa siitä, että kielitaitoa, töitä ja yhtenäisyyttä tässä kaivattaisiin. Kielitaidottomuutta, työttömyyttä ja segregaatiota on jo nähty. Tuo 55 miljoonaa on kuitenkin aika kova hinta asiasta, joka voitaisiin hoitaa myös valikoimalla tulijat tarkemmin.

[DEVUSKA]

lissää offia..

.. jokaisella on oikeus pukeutua kuten haluaa, ihmisarvo ei riipu vaatteista ymsjne. En silti oikein jaksa ymmärtää, miten etenkin maaseudummalla porukka lähtee kauppaan rasvainen tukka likaisen lippiksen peittämänä, saviset kumisaappaat jalassa, pieruverkkareissa ja violetissa verkkatakissa. Ymmärrän, jos joku on tulossa metsätöistä tai piti lähteä hakemaan autoon varaosaa kesken remontin, mutta kun ihan ostoksilla olevat ihmiset pukeutuvat aivan miten sattuu.

Jos siellä maaseudummalla ei ole niitä kaupungin vallanneita tyylipoliiseja, jotka loukkaantuvat tai saavat pahan mielen nähdessään omien pukeutumisnormiensa täyttämättömän ulkoasun. 

No vakavasti, itse en sinänsä aina tajua miten ihmiset jaksavat nähdä vaivaa toisten ulkoasusta. Tajuan, jos tulet tynnyri päällä kauppaan tai alusvaatteisilla (tai aamutakissa tai huomattavan likaisissa vaatteissa, tai jos haiset pahalle jne), mutta kun vaatteet ovat ns. siveelliset (ulos mentäessä vuodenaikaan nähden sopivat, housut viitsitty pistään jalkaan), niin itse en näe mitään vikaa millaisen kokonaisuuden niskaansa heittää. Kaikki eivät kaiketi jaksa vaivata päätään ajatuksella, että kauhistuttaako tämä rasvainen tukkani kanssa-asioijia. Toki esim. myyjänä täytyy olla asiallisesti pukeutunut ja siisti, mutta muuten siviilinä en jaksa ymmärtää toisten mauttomien pukukokonaisuuksien miettimisen. 

Maahanmuuttajat pukeutukoot rätteihin, kunhan ovat asialliset rätit.

// offi päättykööt tähän.