Huippufilosofi sekoili kadulla/Himasen projektin kilpailutus/Himasen raportti

[Markkanen]

Suomen kansa tuntuu potevan kroonista pissapäisyyttä. Sosialistisen järjestelmän tuote on se, että usko ylempiin koulutusarvoihin tai valtaapitäviin on aina asteella perseennuolenta. Pappi voi olla pedofiili. Poliisi voi olla pankkirosvo. Poliitikot ovat melkein poikkeuksetta korruptoituneita. Psykiatri voi itse olla mielenvikainen jne... Itse olen jo aikapäiviä sitten menettänyt kunnioitukseni "ylemmistöä" kohtaan. Samanlaisia p-reikiä ne ovat kuin muutkin. Tohtorin hattu ei tee kenestäkään ihmistä sinäänsä. Lopettakaa nyt tuo lantaläjien palvonta. Ihmiset tulee arvostella tekojensa mukaan eikä oppiarvojen. Kusipääsäisyys ei katso palkkaliuskaa tai oppiarvoa. Tässä suhteessa olemme täysin tasa-arvoisia ja ilman positiivista syrjintää sekä mies/nais näkökantoja. Pissaa voi mennä päähän filosoofillakin. Se on nyt todistettu. Miksei vaikka pääministerille? Sekin on todettu jo kahden vaalikauden aikana?

[FadeAway]

Tuli vuosituhannen alussa hengailtua pääkaupungin yliopistoporukoissa ja Himasen olen muutaman kerran tavannut. Kovasti vaikutti Sarasvuo-maiselta keikarilta, jota kiinnosti enemmän nuorten filosofityttöjen metsästäminen ja kaljan juonti kuin filosofia. Tästä kyllä kavereille mainitsin, mutta he jostain syystä ihailivat tai salaa kadehtivat häntä. Tohtoriksi jo 20 v.

Sininen kirja : (Ruskea kirja olisi osuvampi.)
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

[siviilitarkkailija]

Ja eivätkö sen aikaiset "jyrki kataiset" juottaneet Sokrateellekin myrkkymaljan?

Jeps, koska pilasi mokoma nuorisoa levittämällä vääränlaista ideologiaa, vielä ilmaiseksi.

Jos en väärin muista lukemaani, niin Ateena oli kärsinyt historiansa hirvittävimmän tappion ja kaupunki kylpi eräänlaisessa moraalisessa limbossa. Sparta oli voittanut ja Ateena oli hävinnyt mutta ateenalaiset ylimykset elivät edelleen entisen loistonsa ja vaikutusvaltansa aikaa ilman loistoa ja vaikutusvaltaa. Rutto, täysin mielipuolinen ja tuhoutunut Syrakusan sotaretki oli lyönyt koko kaupungin eräänlaiseen lamaannuksen tilaan. Mistä lohdutuksena keksittiin erittäin näyttävä valikoima kreikkalaista tragediadraamaa.

Minun on vaikea pitää Jyrki Kataista myrkkymaljan vaatijana. Jo pelkkä kuolemantuomion vaatiminen edellyttää selkärankaa joka Kataiselta puuttu. Todennäkösimmin hänen paikkansa olisi jossain orjien kuoron takarivillä kun pitää kiekaista se falsettiin vedetty viimeinen ääni. Valtionsyyttäjälaitoksen ja vähemmistövaltuutettujen sopivat sensijaan paremmin vääräoppisten ja nuorisoa harhaanjohtavien tuomitsemiseen. Mutta tuo väärä tuomio, itseasiassa teki Sokrateesta sen millaiseksi hänet kuvataan. Väärien syyttäjien, väärien tuomioiden ja epärehellisen oikeuskäsityksen luoma uhri joka haudan takaa kertoo totuuden.

kiinnosti enemmän nuorten filosofityttöjen metsästäminen ja kaljan juonti kuin filosofia.

No jos näin on, ei mies voi olla läpeensä paha. Mitäköhän se aikoi niillä filosofitytöillä tehdä? Kas siinä filosofinen pulma. Tietysti se pieni ammatillinen pikkujuttu ettei oikeasti ole sen enempää valmis kuin kykenevä filosofian vaikealla polulla on voinut saada aikaan pahoja käytöshäiriöitä. Toisaalta Helsingin häpeäyliopisto on mitä mainioin paikka piilottaa täydellinen kyvyttömyys tätä vastaavaan osaamattomuuteen.

[sivullinen.]

Sininen kirja : (Ruskea kirja olisi osuvampi.)
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Kerrotko miksi kirja mielestäsi ansaitsisi eri nimen, ja miten se osoittaa Himasen kyvyttömyyttä filosofiaan. Lyhyesti selattuna kirjasta löytyi seuraavanlainen piilovittuilu sosiaalidemokraattisateistisille "hyvinvointivaltio"- uskovaisille.

Itse termin "welfare state", hyvinvointivaltio, keksi arkkipiispa William
Temple, joka käytti sitä vuoden 1941 kirjassaan Citizen and Churchmen.

Loistava historian pikkunippelin esiintuonti, josta riittää totuuden paradoksaalista huvia pitkäksi aikaa. Itse arkkipiispa Temppeli on keksinyt nimityksen SAK:n pyhälle lehmälle! Kaustky kääntyilee haudassaan kun näkee miten Itä-Saksan apostolit ovat nimittäneet sosiaalidemokratian uudelleen kirkonmiesten kielellä.

[Lalli IsoTalo]

Itse termin "welfare state", hyvinvointivaltio, keksi arkkipiispa William Temple, joka käytti sitä vuoden 1941 kirjassaan Citizen and Churchmen.

Loistava historian pikkunippelin esiintuonti, josta riittää totuuden paradoksaalista huvia pitkäksi aikaa. Itse arkkipiispa Temppeli on keksinyt nimityksen SAK:n pyhälle lehmälle! Kaustky kääntyilee haudassaan kun näkee miten Itä-Saksan apostolit ovat nimittäneet sosiaalidemokratian uudelleen kirkonmiesten kielellä.

Wikin mukaan Temple popularisoi tämän 100 vuotta vanhan saksalaisen keksinnön Englannissa, luodakseen vastakohtaa silloiselle "sotatilavaltiolle", jollainen Saksasta oli tullut.

Otto von Bismarck, the first Chancellor of Germany, created the modern welfare state by building on a tradition of welfare programs in Prussia and Saxony that began as early as in the 1840s ...

Despite early attempts to use an equivalent phrase in English,[5] the term was uncommon until William Temple popularized it during the Second World War, contrasting wartime Britain's welfare state with the "warfare state" of Nazi Germany.

"Sotatilavaltio". Hmm.

Jos kulttuurien yhteentörmäys jatkuu Huntingtonin (http://en.wikipedia.org/wiki/The_Clash_of_Civilizations) ennustamalla tavalla, eurooppalaisista hyvinvointivaltioista saattaa tulla "kulttuurien kamppailu -valtioita", "sivilisaatioiden yhteentörmäysvaltioita", tai "pysyviä sisällissotavaltioita".

[siviilitarkkailija]

Tuotanoin...kyseinen herra taisi olla Canteburyn arkkipiispa eikä mikä-tahansa herra Temppeli. Olennaista on ymmärtää että kyseinen keksintö ei tarkoita pohjoismaista hyvinvointivaltiota vaan se oli keskellä 2 maailmansotaa vaikuttaneen yhteiskunnallisen sopimuksen malli. Anglikaaninen kirkko yritti luoda ihmisille lohtua ja järkeä kesken maailmansodan ja eräänlaisen maailmanlopun odotusta. Sitä kuvaa koko kirjan nimi jonka englannikielinen paradoksi on jäänyt ymmärtämättä. Britit näkivät itsensä subjekteina, alistujina. Kirja Citizen, kansalainen, kertoo kansalaisuuden ja kansalaisoikeuden määritelmästä. Ja kirkonmiehen tapaan kirjoittaja erottaa ammattinsa muista ymmärtämättä itsekkään sanan citizen käsitettä, mutta avaus on hyvä.

Vuonna 1941 Britannia oli kirjaimellisesti polvillaan. Imperiumi, teoria ja unelma, oli murskana. Siirtomaat menetetty ja laivasto lyöty lähes lyttyyn. Suomessa ei yleisesti tunneta Britannian historiaa sillä harvempi ymmärtää että maailmansodan 1 jälkeen Britanniaa koetteli rajut vallankumoukselliset liikkeet. Anglikaanisen kirkon tarkoitus oli pitää valtiota pystyssä koska valtio olisi voinut romahtaa kuten Ranska. Eteläinen ja itäinen osa valtiosta oli jatkuvien saksalaispommitusten sekä sotakurjuuden vaivaama. Lontoossa pidettiin pikajunan pannun alla tulta mikäli kuningasperheen pitäisi lähteä maanpakoon Kanadaan mikä kuvatkoon yleisemminkin valtaapitävien konservatiivihallitsijoiden sitoutumista kansalaisten kohtaloon.

Tätä tilannetta voidaan minun kaupunkilaisjärjellä verrata henkisenä suorituksena vaikkapa ammattiyhdistysliikkeen tunnustamiseen vastaavana aikana Suomessa. Britanniassa kyse olis vielä rajummasta muutoksesta sillä britannian köyhät ovat olleet ja ovat todella köyhiä ja surkeita.

Olennaista on ymmärtää köyhien aseman havaitsemisen ja tunnustamisen olleen arkkipiispan, EI POLIITTISEN ELIITIN tahtotila. Poliittinen eliitti eli edelleen vahvaa imperialistista elämäänsä maailman hallitsijana vaikka maailma oli muuttunut. Britannian rahavarat eivät hyödyttäneet köyhiä mutta heidän työpanoksena ja kärsimyksensä alkoivat rikkoa ihmisten kestokyvyn. Ranskan kaatuminen oli tuonut yhtäkkiä sodan heidän kotiinsa mikä oli täysin vastoin imperiumin lupauksia ja suunnattomia investointivaatimuksia.

Näissä olosuhteissa kirja ja sen pyrkimys on kaikenkaikkiaan hyvä yritys sitoa kansakunta yhteen. Se oli lupaus politiikan muutoksesta joka suuntaisi rahojen jakamista laajemmalle tarvitsijajoukolle. Vastapainona hyväksyminen imperiumin lopusta ja muutoksesta ja uhrauksista joita kansalla oli edessä.

Korporaatiokokoomuksen ja sosialistiaatelin hullut ovat kuin britannialaisen politiikan Chamberlain. Heiluttavat brysselin paperia kiljuen milloin "rauha eliniäksemme" tai "meillä on takuut!". Sitten itse todellisen yhteiskuntarauhan ja takuun tekeminen jääkin muiden, ehkä jopa kirkon, tehtäväksi ellei ko laitos ole maalannut itseään monikulttuurinurkkaan.

[sivullinen.]

Wikin mukaan Temple popularisoi tämän 100 vuotta vanhan saksalaisen keksinnön Englannissa, luodakseen vastakohtaa silloiselle "sotatilavaltiolle", jollainen Saksasta oli tullut.

Otto von Bismarck, the first Chancellor of Germany, created the modern welfare state by building on a tradition of welfare programs in Prussia and Saxony that began as early as in the 1840s ...

Matkalla hyvinvointivaltion merkitystä etsimään päädymme nyt siis Bismarckin Saksaan. Sellainen kuriin ja järjestykseen perustuva hyvinvointivaltio on tehnyt aikamoisen takinkäännöksen muuttuessaan nykyiseksi Suomeksi; vai onko? Preussi oli vahvasti totalitaarinen valtio, jossa valtiolla oli kaikki oikeus puuttua ihmisten yksityiselämään; sama pätee sosialismin hengessä Suomessa. Bismarck yhdisti saksalaiskansalliset pikkuvaltiot yhdeksi Saksaksi - Deutchland, Deutchland, uber alles; samaa yrittävät nykyiset vallanpitäjät EU:n nimissä. Ehkä ainoa ero oli, että Bismarck pystyi oikeasti tekemään mitä aikoi; toisin kuin EU:n ja Suomen epätoivoisia hätäkokouksia pitävät tyhjäntoimittajat.

Yrittääkö Himanen siis sanoa tuolla viittauksellaan, että Suomeen tarvittaisiin arkkipiispa Temppelin kaltainen herra, joka herättäisi "hyvinvointivaltion" jälleen henkiin sen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Herra joka osaa koota kansan yhteiskunnaksi sen luhistumisen hetkellä; herra joka turvaa ihmisten elämän hajoavan valtion raunioilla. Joka ottaa tilanteen haltuun, kun Häkämies ja muut ministerit lähtevät "maanpakoon". Joku joka vielä uskoisin Suomen pystyvän nousemaan; nousemaan ja näyttämään maailmalle - osoittamaan itsenäisyytensä ja olemassaolonsa merkityksen.

Jos oletan herra Himasen sanoneen näin, olen hänen kanssaan samaa mieltä; ellen jopa sanoisi Himasen vieneen sanoja suustani. Pitäisin häntä hienona filosofina ja arvostettujen suomalaisten filosofien perinteen jatkajana. Sillä jo kansallisfilosofimme Snellman aikoinaan Hegelin - tuon Bismarckin "hyvinvointiyhteiskunnan" loistavimman humanistin - valossa intoutui pitämään koko filosofiaa vain kansan kulloisenkin maailmankuvan - "kansallishengen" - tulkinnan esiintuomisena: historianfilosofiana.

Historiallinen taide, historiallinen tyyli, historiallinen proosa on aina seurannut kirkollista ja filosofista kirjallisuutta, toisinaan niin sen kintereillä, että filosofi ja historiankirjoittaja, Ksenofonista aina Englannin Humeen, ovat olleet sama henkilö.

[Rafael K.]

Matkalla hyvinvointivaltion merkitystä etsimään päädymme nyt siis Bismarckin Saksaan. Sellainen kuriin ja järjestykseen perustuva hyvinvointivaltio on tehnyt aikamoisen takinkäännöksen muuttuessaan nykyiseksi Suomeksi; vai onko? Preussi oli vahvasti totalitaarinen valtio, jossa valtiolla oli kaikki oikeus puuttua ihmisten yksityiselämään; sama pätee sosialismin hengessä Suomessa. Bismarck yhdisti saksalaiskansalliset pikkuvaltiot yhdeksi Saksaksi - Deutchland, Deutchland, uber alles; samaa yrittävät nykyiset vallanpitäjät EU:n nimissä. Ehkä ainoa ero oli, että Bismarck pystyi oikeasti tekemään mitä aikoi; toisin kuin EU:n ja Suomen epätoivoisia hätäkokouksia pitävät tyhjäntoimittajat.

Aikamoista liioittelua väittää, että Bismarckin Preussi olisi ollut totalitaarinen valtio. Preussissa oli ehkä vallan keskitys: kuningas ja häntä totteleva armeija sekä kanslerin virkamieskoneisto pitivät kaiken valtiollisen vallan käsissään, mutta tuo valta oli rajoittunut lähinnä puolustukseen ja rautateiden rakentamiseen. Preussissa 1800-luvun lopulla maanomistajalla oli oikeus rakentaa mitä huvittaa, eli kuntien harjoittama kaavoitus oli lailla kielletty. Moni suomalainen maanomistaja vaihtaisi varmaan mielellään tällaiseen totalitarismiin.

[Herbert]

Liekö tämä vastuunkantajapääministeri Kataisen pari vuotta sitten tilaama ja veronmaksajien maksama turhaketyö ollut täällä:

http://www.sss.fi/mielipiteet/kolumni/159285.html

"Jyrki Katainen paljasti viikko sitten Talouselämä-lehdessä, kuka on hänen idolinsa. Se ei ole Barack Obama, Äiti Teresa tai Winston Churchill.

Keväällä 2004 Katainen luki teoksen, joka "avasi hänen silmänsä". Se ei ollut Mandelan elämäkerta eikä Raamattu – mutta 37-sivuisena kuitenkin vähän Aku Ankkaa paksumpi.

Se oli tri Pekka Himasen raportti nimeltä "Välittävä, kannustava ja luova Suomi", jonka häneltä tilasi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Sen puheenjohtaja oli Jyrki Katainen.

Nuo sivut ovat Kataiselle "äärettömän tärkeitä". Hyvä niin, sillä Himanen laskutti niistä 40?000 euroa."

[MW]

Liekö tämä vastuunkantajapääministeri Kataisen pari vuotta sitten tilaama ja veronmaksajien maksama turhaketyö ollut täällä:

http://www.sss.fi/mielipiteet/kolumni/159285.html

"Jyrki Katainen paljasti viikko sitten Talouselämä-lehdessä, kuka on hänen idolinsa. Se ei ole Barack Obama, Äiti Teresa tai Winston Churchill.

Keväällä 2004 Katainen luki teoksen, joka "avasi hänen silmänsä". Se ei ollut Mandelan elämäkerta eikä Raamattu – mutta 37-sivuisena kuitenkin vähän Aku Ankkaa paksumpi.

Se oli tri Pekka Himasen raportti nimeltä "Välittävä, kannustava ja luova Suomi", jonka häneltä tilasi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Sen puheenjohtaja oli Jyrki Katainen.

Nuo sivut ovat Kataiselle "äärettömän tärkeitä". Hyvä niin, sillä Himanen laskutti niistä 40?000 euroa."

No mutta hei. Sekoilevat juopot ovat mittaamaton rikkaus ja voimavara. Pentti Saarikoski.

[Bored.]

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/filosofi-pekka-himasen-teos-sininen-kirja-vie-modernin-epaselkokielen-aivan-uudelle-tasolle

18.11.2012 klo 18:00
Filosofi Pekka Himasen teos Sininen kirja vie modernin epäselkokielen aivan uudelle tasolle

Olen tottunut siihen, että en ymmärrä suomea. Reagoin torjuvasti, jos puhutaan pilottipotilaan turvapolusta elämänkaariperspektiivissä. Vaikka ymmärrän, että projektiorganisaation medisiininen tulosyksikkö on sairaala ja Elisa Viihteen Katsomo Jääkiekko -sovellus televisiokanava, en halua ymmärtää. Loppukäyttäjän ensiversio saa minut hymyilemään, samoin ajatus lisäpakettina ladatusta pianosta.


Mutta filosofi Pekka Himasen teos Sininen kirja vie modernin epäselkokielen aivan uudelle tasolle. Siinä on 157 sivua, joista 25 on tyhjiä ja loput täynnä tyhjiä sanoja. Kirjan on tilannut Suomen valtio, ja siitä on maksettu Himaselle 700 000 euroa. Työtäkin on tehty. Himanen toteaa kahdesti, että työkuukausia on kertynyt lähes sata.

Toisto onkin Himasen ilmaisussa oleellista, hän sanoo asiat mieluiten monta kertaa. Usein toisto on suorastaan intensiivistä: "Puolet antaa ja puolet saada - tai puolet saada ja puolet antaa", "kehitykseen sisältyvä kehitys".


Himanen on huolestunut suomalaisten mielenterveydestä, mutta lukiessani Sinistä kirjaa huolestun hänestä: "Tulevaisuus-hankkeen toisena osana on syvennettävä tuottavaan hyvinvoinnin ohjelmaa ilmaisun jälkimmäisen sanan osalta", "Tähän saakka ulottuen asiaa on ratkaistava", "Henkilö valitsee luopua osasta elintasoa", "Mielen sairauksien on päästetty kasvamaan", "Työllisyysaste saadaan 1990-laman 70 %:iin romahdusta edeltäneelle normaalitilanteen vähintään 75 %:iin tasolle".

Tämän sekamelskan seassa tervehdin jopa suopeasti Himasen tapaa tehdä asioista isoja, jolloin syntyy syväongelma, avainkehitys, suurhaaste ja jättiläisaskel sekä tietenkin Suuri Taantuma. Iloa tuottaa myös kirjoittajan tapa kannustaa itseään: "Nyt tätä on lähestyttävä laajemmin", "Tämä on kriittisen tärkeää". Kieli rikastuu päiväkotilasten ilmaisuilla: "ohjelma tarvitsee aloittaa", "kaikkein pahiten". Osa uudissanoista on raikkaita, kuten epätavallinen "elämäntavallinen".


Mitä filosofi yrittää sanoa? Ei mitään. Siksi hän sotkee kielen käsittämättömäksi. Himanen on huolestunut siitä, mistä kaikki muutkin ovat jo pitkään olleet: ympäristön tilasta, ihmisten hyvinvoinnista ja kestävästä taloudesta. Hän ei itse ole käynyt töissä, mutta joku on kertonut hänelle, että työpaikoilla on huonoja esimiehiä ja IT-järjestelmiä.

Tauluiksi kutsumiinsa luetteloihin hän kerää suurajatuksensa jättiläisytimen: on luotava hyvin toimivia järjestelmiä ja organisaatioita. Näin syntyy 2 miljardia tuolta ja 2 miljardia täältä ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy informationalismin avulla.

Tekniikka on sama kuin Himasen edellisessä löysän ajattelun pamfletissa Kukoistuksen käsikirjoitus: tartutaan suomalaisten arvostamaan asiaan ja kuvataan se amerikkalaisten ekonomistien näkökulmasta. Ensin kohteena oli kulttuuri, nyt hyvinvointi. Vaikka Himanen kirjoittaa, että "kaikkein konkreettisimmalla tasolla asian voi ilmaista näin konkreettisesti", ei mikään konkretisoidu.

Filosofina Himanen on kuin Voltaire, hänellä ei ole yhtään omaa ajatusta. Kun Voltaire paljasti satiirilla muiden ajattelun tyhjyyden, Himasen keino on oopperasta lainattu tahaton komiikka. Sininen kirja on hyvin humoristinen, suorastaan burleski.

[FadeAway]

Lainaus käyttäjältä: FadeAway - 11.11.2012, 23:58:47

    Sininen kirja : (Ruskea kirja olisi osuvampi.)
    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf


Kerrotko miksi kirja mielestäsi ansaitsisi eri nimen, ja miten se osoittaa Himasen kyvyttömyyttä filosofiaan. Lyhyesti selattuna kirjasta löytyi seuraavanlainen piilovittuilu sosiaalidemokraattisateistisille "hyvinvointivaltio"- uskovaisille.

^ vois vaikka viitata yllä olevaan arvioon.

Ludwig Wittgenstein kirjoitti "Sinisen Kirjan" ja "Ruskean Kirjan".
Wikissä sanotaan tavoitteesta: "Arkikielen filosofia (joskus tavallisen kielen filosofia, luonnollisen kielen filosofia tai lingvistinen filosofia; engl. ordinary language philosophy) lähestyy perinteisiä filosofisia ongelmia väärinkäsityksinä, jotka johtuvat kielen sanojen todellisen merkityksen unohtamisesta. Arkikielen filosofiassa vältetään rakentamasta filosofisia "teorioita" ja niiden asemesta huomio kiinnitetään "arkisen", jokapäiväisen kielen yksityiskohtiin."

Juuri HS:n jutusta on ketju, (http://hommaforum.org/index.php/topic,77404.0/topicseen.html) jossa eräs asia on , että Suomelta puuttuu missio. En oikein usko, että se tästä Himasen läpyskästä löytyy. Kun taso on:  "Ilmastopolitiikka ja maapallon kantokyky ovat Sinisessä kirjassa omana osionaan, yhtenä kolmesta pääteemasta. Osio kattaa kuitenkin vain kolme sivua ja on ainoa, jossa ei ole konkreettisia suosituksia."
Toinen asia. Suomesta kilpailuhalua. 

Talouselämä-lehti kertoi valtioneuvoston kanslian tilanneen filosofi Pekka Himaselta 700 000 euron tulevaisuusraportin ilman kilpailutusta.

[sivullinen.]

Filosofina Himanen on kuin Voltaire, hänellä ei ole yhtään omaa ajatusta. Kun Voltaire paljasti satiirilla muiden ajattelun tyhjyyden, Himasen keino on oopperasta lainattu tahaton komiikka. Sininen kirja on hyvin humoristinen, suorastaan burleski.

Ei Himanen vielä Voltairen arvoa ansaitse, vaikka sitä keltainen lehdistö ehdoitteleekin. Jotensakkin on humoristista - ellei jopa tissinheiluttelu burleskinia - miten filosofiaa täysin ymmärtämättömät tyhjän toimittajat kuvittelevat pilkkaavansa filosofia vertaamalla häntä suuren filosofiin. Mahtaisiko Esko Valtaoja kokea loukkaavana, jos Vartiotornissa häntä verrattaisiin Einsteiniin; toiseen maailmaa fysikaalisesti selittävään tiedemieheen; toiseen joka ei pidä raamatun kirjaimellista tulkintaa ainoana maailmanselityksenä?

[sivullinen.]

Ludwig Wittgenstein kirjoitti "Sinisen Kirjan" ja "Ruskean Kirjan".

En ymmärtänyt selitystäsi. Ludwig Wittgenstein kirjoitti myös Huomautuksia väreistä. Siinä hän kertoo miten kukaan ei voi olla varma näkeekö toinen värin samanvärisenä kuin muut; näkevätkö muut ruskean sinisenä, ja kutsuvat vain tätä ruskeaa siniseksi. Sekö oli sinun sanomasi? En ymmärrä silti. Eikä englannin kieliset lainaukset, "arkikielen teoreettiset kehitylmät", eivätkä edes sivistyssanat lisää ymmärrystäni. Jään tyhmäksi.

Vielä vähemmän ymmärrän paheksuntaa raportin kilpailutettomattomuutta kohtaan. Miten helvetissä filosofisia tutkielmia voidaan kilpailuttaa? Pyydetäänkö tarjouksia 200 sivun tuotoksista ja valitaan halvin? Taitaa mennä vinkuintiaan huonon suomen kielen seuran riisikuppipalkkalaisille ne tarjouspyynnöt. Tuloksena on tyhjiä ei-sanoja ja ei-lauseita; siis huonolla suomen kielellä kirjoitettua roskaa, jossa hieman suomalaisia sanoja muistuttavat sanat on aseteltu hieman lauseelta näyttävään muotoon: Olla mina philosophi hyva kylla. Suomi missio tama olla hyva kylla. Olla missio mailma hyva kylla parempi. Kilpailutus on kiva sana, mutta hieman järjenkäyttöä senkin soveltamisessa tarvittaisiin. Olla sina kilpailutus hyva kylla. Se kirja halpa olla. Hyva kylla kirja ei olla.

Suomi voisi ottaa missiokseen järjenkäytön palauttamisen. Siinä minun 700 000€ arvoinen neuvoni.

[Malla]

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/filosofi-pekka-himasen-teos-sininen-kirja-vie-modernin-epaselkokielen-aivan-uudelle-tasolle

18.11.2012 klo 18:00
Mitä filosofi yrittää sanoa? Ei mitään. Siksi hän sotkee kielen käsittämättömäksi.

Blogikirjoitusta lukiessani nauroin, kunnes itkin. Oleellinen kohta on mielestäni tuo.
Pieni, ujo kysymys: olisiko vaatimattomasta palkkiosta voinut lohkaista muutaman tonnin hyvälle kustannustoimittajalle, joka olisi ehkä saanut siivotuksi pahimmat kielikököt?

[l'uomo normale]

Kuka pystyy myymään Himasen tarjoamaa tuotetta Himasen vaatimilla hinnoilla ilman juopon röyhkeyttä?

[kekkeruusi]

Radiosta kuulin, että tämän päivän "laatulehti" Seiska on saanut lisäselvityksiä Pekan seikkailuista. Kuulemma kuseskellut kännissä jo sisällä ravintelissa keskellä tanssilattiaa ja omille housuilleen.

Ehkä seuraavalla kerralla Käteinen voisi mennä suoraan johonkin lähiöräkälään tulevaisuusselvityksiä tekemään. Pari kierrosta paikallisille densoille ja jo tulee visioita maamme tulevaisuudesta. Lisäksi paljon halvemmalla kuin Himaselta.

[l'uomo normale]

Raakaa on julkisuuspeli. Onkohan jotain erityistä syytä miksi "pääministerin luottofilosofia" nyt alennetaan. Luulisi että Himasen toilailut olisivat olleet tuotteistettavissa jo aiemmmin.

[Eugen235]

Raakaa on julkisuuspeli. Onkohan jotain erityistä syytä miksi "pääministerin luottofilosofia" nyt alennetaan. Luulisi että Himasen toilailut olisivat olleet tuotteistettavissa jo aiemmmin.

Onko Sinulla jotain sitä vastaan, että luottofilosofia alennetaan, ennemmin tai myöhemmin?

[l'uomo normale]

Raakaa on julkisuuspeli. Onkohan jotain erityistä syytä miksi "pääministerin luottofilosofia" nyt alennetaan. Luulisi että Himasen toilailut olisivat olleet tuotteistettavissa jo aiemmmin.

Onko Sinulla jotain sitä vastaan, että luottofilosofia alennetaan, ennemmin tai myöhemmin?

Ei. Mutta miksi vasta nyt?

[kelloseppä]

Lainaus nim. siviilitarkkailija:
"Toisaalta ruokinnan ja muun oleilun kannalta putka on parempi paikka elää kuin monen ihmisen tuntema katu tai pahvilaatikko."

Onko ihminen vain lihalliset perustarpeensa tyydyttävä lihakimpale, joka lopulta mätänee lannoitteeksi?

Vähemmän kärjistettynä. Kuinka paljon ns. polkuajatteluksikin kutsutussa, monille niin kovin inhimillisessä toimintamallissa on tutun ja turvalliseksi koetun alitajuista suunnatonta lapsen kaipuuta, silkkaa inhimillistä pelkoa hypätä tavalla tai toisella tuntemattomaan, tarvetta tukeutua esim. lapsuuden auktoriteetteihin, muutosvastarintaa jo pelkästään sen edessä, että joku järjestelee maailmassa olemassa olevia palikoita juuri minulle tai meille jollain aiemmin tuntemattomalla tavalla?

Onko parempi elää koko ikänsä maan matosena vai päivän kaikkien yläpuolella liihottavana kotkana?
(vertaus ei ole omani, mutta kenen?)

Lainaus nim. Lalli Iso Talo:
"Jos kulttuurien yhteentörmäys jatkuu Huntingtonin (http://en.wikipedia.org/wiki/The_Clash_of_Civilizations) ennustamalla tavalla, eurooppalaisista hyvinvointivaltioista saattaa tulla "kulttuurien kamppailu -valtioita", "sivilisaatioiden yhteentörmäysvaltioita", tai "pysyviä sisällissotavaltioita"."

Mikäli eurooppalaisista hyvinvointivaltioissa tavataan edes merkittävää siirtymistä nim. Lalli Iso Talon mainitsemaan suuntaan, mikä on perinteisen venäläisen yhteiskuntamallin ja hallintatavan rooli tuollaisessa tilanteessa painiskelevissa länsieurooppalaisissa valtioissa? Toimiiko se kenties paikallisena esikuvana vai lähdetäänkö kriisiä torjumaan länsieurooppalaisilla poikkeustila/sotatila tms. instrumenteilla, jotka oletettvasti eivät jääkään, ainakaan kokonaisuudessaan, kerran voimaan astuttuaan väliaikaisiksi? Torjutaanko mieluummin jompi kumpi perustie kuin esim. jatkuva "kulttuurien kamppailu" omilla kaduilla? Pyritäänkö sen sijaan kolmannen tien käyttöön klassiseen malliin ihan ikiomaan "(Länsi)Euroopan imperiumiin, jonkinlaiseen Kaarle Suuren Valtakuntaan, jossa luodaan oma katehon –oppi ja jonkinlainen perustuslaillinen absolutismi imperiumin yleiseksi hallintoperiaatteeksi? Miten käy tällaisessa reuna-alueiden, esim. Suomi? Jos lisätään kierroksia inhottavuuden puolelle, voidaanko vajoamista johonkin Bosnian sodan kaltaiseen, myös sotilaalliseen pattitilanteen tunnusmerkit täyttävään olotila raamittaa jotenkin siedettäväksi tai luonnolliseksi "pysyväisluonteiseksi olotilaksi" jollakin valtio-opillisella oppirakennelmalla?

Etsitäänkö ja kehitelläänkö siis nyt kabinettien kätköissä niitä perusteluita, joilla tullaan perustelemaan tulevaisuudessa rahvaalle, että 1900-luvun jälkipuoliskon länsi-eurooppalainen arvomaailma ja hallintotapa eivät olleetkaan kovinkaan hyviä ja suotavia ihmisille, etenkään tavalliselle rahvaalle?

Lainaus nim. sivullinen:
"Yrittääkö Himanen siis sanoa tuolla viittauksellaan, että Suomeen tarvittaisiin arkkipiispa Temppelin kaltainen herra, joka herättäisi "hyvinvointivaltion" jälleen henkiin sen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Herra joka osaa koota kansan yhteiskunnaksi sen luhistumisen hetkellä; herra joka turvaa ihmisten elämän hajoavan valtion raunioilla."

Toisaalta viittaan käyttämääni vertaukseen maan matosesta ja kotkasta.
Toisaalta, eikö se "herra" löydy jokaisesta meistä itsestämme – tai edes osasta meistä, vaikkapa ns. "teemassaan aktiivisesta vain väliaikaisesta etujoukosta", mikä takaisi edes jonkinmoisen demokraattisen päätöksenteon säilymisen otaksuttavasti paremmin kuin yksi "vahva mies". Miksi pitäisi tukeutua yksilöön, vähän samalla tavoin kuin jotkut vielä nykyäänkin tukeutuvat jokapäiväisen hätänsä keskellä Staliniin?

Ts. voisiko parempi tämän Toistaiseksi Tuntemattoman Suurten Filosofin olla menemättä liian nopeasti liian pitkälle, jotta useat muutkin ehtisivät omaksua sen Suuren Idean tai edes osia siitä edes auttavasti? Kovin äkillinen ja suuri muutos, ei edes väitetysti parempaan päin, ei taida olla optimaalisin vaihtoehto koskaan. Vallankumouksiksikin kutsuttujen Suurten Muutosten taipumus omien lapsensa, juuri niiden Ex Suurten Nerojen, syöntiin on kovin vahingollinen piirre.

Tämä kaikki siis ilman mitään filosofiaa nyt sinänsä...

[Haima]

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/filosofi-pekka-himasen-teos-sininen-kirja-vie-modernin-epaselkokielen-aivan-uudelle-tasolle

18.11.2012 klo 18:00
Mitä filosofi yrittää sanoa? Ei mitään. Siksi hän sotkee kielen käsittämättömäksi.

Blogikirjoitusta lukiessani nauroin, kunnes itkin. Oleellinen kohta on mielestäni tuo.
Pieni, ujo kysymys: olisiko vaatimattomasta palkkiosta voinut lohkaista muutaman tonnin hyvälle kustannustoimittajalle, joka olisi ehkä saanut siivotuksi pahimmat kielikököt?

Varman tietolähteen mukaan (HMTT) kustannustoimittajalle on maksettu ainakin 50 000. Pohdipa millainen teos on ollut alun perin, ennen kustannustoimittajan korjailuja.

[Lalli IsoTalo]

Onko parempi elää koko ikänsä maan matosena vai päivän kaikkien yläpuolella liihottavana kotkana?
(vertaus ei ole omani, mutta kenen?)

Machiavellillä olisi tällainen:

"Parempi elää päivä leijonana kuin sata lampaana."
-- Tunnuslause italialaisessa kahdenkymmenen liiran kolikossa n. vuodelta 1930, alunperin Niccolò Machiavelli.

[Lalli IsoTalo]

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf
elämäntapaan liittyvät tekijät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksen ytimessä

Tuommoisen siteeraan siksi että se on niin totta ja jopa ihan fiksusti sanottu.

Jos tuon yhdistää siihen Himasen ajatukseen että hyvinvointivaltion kehittämisessä pitäisi siirtyä pahoinvoinnin torjumisesta enemmän hyvinvoinnin edistämiseen, niin tuo lainattu kohta on aika tärkeä. Ja jos muistetaan että koettu hyvinvointi on kaikkein vahvimmi sidoksissa oikeudenmukaisuuden kokemukseen eikä esim. aineellisen elintason korkeuteen, terveyteen tms. niin lainattu kohta saa vielä lisää painoa.

Himasen sitaatti on kammottavaa konsulttibullshittiä, mutta Ulkopuolinen jatkaa ajatusta mielenkiintoisesti.

Hyvinvoinnin edistäminen lisäämällä oikeudenmukaisuuden kokemusta kuulostaa järkevältä. Jenkeissä on tutkittu, että ihmisten onnellisuus lisääntyy tulojen mukana vain rajaan 60 000 $/vuosi, jonka jälkeen tulojen lisäyksellä ei ole juuri mitään vaikutusta onnellisuuteen. En nyt määrittele onnellisuutta, hyvinvointia tai spekuloi tuolla tulorajalla sen enempää, vaan lähden siitä, että oikeudenmukaisuus tuottaa hyvinvointia, kuten Ulkopuolinen esittää Himasen esittävän.

Ongelma on se, että hyvinvointiyhteiskunta on tuhonnut kansalaisten oikeudellista yhdenvertaisuutta uhraamalla sitä sosiaalisen tasa-arvon (sosialistisen tasapäistämisen) alttarille. Yhdenvertaisuutta on tuhottu mm.

1) ns. "positiivisella syrjinnän lukuisilla eri muodoilla (työpaikkakiintiöt, asuntokiintiöt, etuilu yhteiskunnallisissa jonoissa, jne),
2) tulonsiirroilla ja
3) progressiivisella verotuksella.

Suomalaiset ovat enemmän tai vähemmän hyväksyneet kaksi viimeistä sosialismin muotoa hintana yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä.

Kohta 1) eli suosinta ja syrjintä etnisyyden perusteella (rasismi) sen sijaan barbarismia, joka romuttaa länsimaisiä sivistysarvoja ja loukkaa kansalaisten oikeustajua toudella pahasti.

Suurin hyvinvoinnin lisäys saattaisiin lakkauttamalla koko mokuklusteri, peruuttamalla kaikki entisyyteen perustuvat etuudet, ja asettamalla perustuslakia rikkoneet virkamiehet valtakunnanoikeuteen.

Hyvinvointiyhteiskunta antanut ""työurallaan" itselleen niin monta "ylennystä" (kokonaisveroasetetta lisäämällä), että se on saavuttanut pätemättömyystasonsa. Nyt lähes jokainen virkakoneiston lisätoimenpide aiheuttaa yhteiskunnallista pahoinvointia.

Yhteiskunnan pitäisi palata valtiolliseen ydinosaamiseensa, oikeusvaltion ylläpitämiseen.

Tämä hirviö pysähtyy tavalla tai toisella.

[Joker]

Seiska: Filosofi Pekka Himanen kuseskeli ravintolan lattialle!


Humalainen Pekka Himanen ei osannut pidättää Helsingin ykkösyökerhossa.

Pekka Himasen, 39, muutaman kuukauden takainen torstai-ilta päätyi putkaan.

Himanen vietti iltaa 22. elokuuta Helsingissä Pohjoisesplanadilla sijaitsevassa ravintola Teatterissa, jonka yökerhon vip-tilat tunnetaan Suomen eturivin julkkisten olohuoneena.
Dj soittaa kesäisin terassilla rentoa tanssimusiikkia, ja asiakkaat siemailevat samppanjaa pehmeillä sohvilla. Myös Himanen on ollut tuttu näky Teatterin vipissä.
Tällä kertaa pääministeri Jyrki Kataisen luottofilosofi oli vetänyt kunnon kännit. Paikalla olleiden asiakkaiden mukaan hänellä oli tolkku pois jo ennen puolta yötä.

- Tanssilattia oli vielä tyhjä, kun Himanen riisui housunsa ja alkoi muita miehinä lorottaa lattialle ja housuihinsa, silminnäkijä kertoi Seiskalle.

Lue tuoreesta Seiskasta, mitä sitten tapahtui!

Putkareissusta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

http://www.seiska.fi/viihdeuutiset/_a508503/filosofi+pekka+himanen+kuseskeli+ravintolan+lattialle/

[kekkeruusi]

Himanen osallistui Show:hun. 

[cassius ali]

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf
elämäntapaan liittyvät tekijät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksen ytimessä

Tuommoisen siteeraan siksi että se on niin totta ja jopa ihan fiksusti sanottu.
Jos tuon yhdistää siihen Himasen ajatukseen että hyvinvointivaltion kehittämisessä pitäisi siirtyä pahoinvoinnin torjumisesta enemmän hyvinvoinnin edistämiseen, niin tuo lainattu kohta on aika tärkeä. Ja jos muistetaan että koettu hyvinvointi on kaikkein vahvimmi sidoksissa oikeudenmukaisuuden kokemukseen eikä esim. aineellisen elintason korkeuteen, terveyteen tms. niin lainattu kohta saa vielä lisää painoa.

Himasen sitaatti on kammottavaa konsulttibullshittiä, mutta Ulkopuolinen jatkaa ajatusta mielenkiintoisesti.
Hyvinvoinnin edistäminen lisäämällä oikeudenmukaisuuden kokemusta kuulostaa järkevältä. Jenkeissä on tutkittu, että ihmisten onnellisuus lisääntyy tulojen mukana vain rajaan 60 000 $/vuosi, jonka jälkeen tulojen lisäyksellä ei ole juuri mitään vaikutusta onnellisuuteen. En nyt määrittele onnellisuutta, hyvinvointia tai spekuloi tuolla tulorajalla sen enempää, vaan lähden siitä, että oikeudenmukaisuus tuottaa hyvinvointia, kuten Ulkopuolinen esittää Himasen esittävän.
Ongelma on se, että hyvinvointiyhteiskunta on tuhonnut kansalaisten oikeudellista yhdenvertaisuutta uhraamalla sitä sosiaalisen tasa-arvon (sosialistisen tasapäistämisen) alttarille. Yhdenvertaisuutta on tuhottu mm.
1) ns. "positiivisella syrjinnän lukuisilla eri muodoilla (työpaikkakiintiöt, asuntokiintiöt, etuilu yhteiskunnallisissa jonoissa, jne),
2) tulonsiirroilla ja
3) progressiivisella verotuksella.
Suomalaiset ovat enemmän tai vähemmän hyväksyneet kaksi viimeistä sosialismin muotoa hintana yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä.
Kohta 1) eli suosinta ja syrjintä etnisyyden perusteella (rasismi) sen sijaan barbarismia, joka romuttaa länsimaisiä sivistysarvoja ja loukkaa kansalaisten oikeustajua toudella pahasti.
Suurin hyvinvoinnin lisäys saattaisiin lakkauttamalla koko mokuklusteri, peruuttamalla kaikki entisyyteen perustuvat etuudet, ja asettamalla perustuslakia rikkoneet virkamiehet valtakunnanoikeuteen.

Noilla pikku täsmennyksillä olen "Lallin" kanssa aivan täysillä sama mieltä. On aivan kammottavan käsittämätön meitä kaikkia suomalaisia ja varsinkin veteraaneja ja muita sosiaaliapua tarvitsevia törkeästi silmille sylkevä maanpetos kun tavja, tuija ja eva ovat salakavalasti ujuttaneet Suomeen sellaisen lainsäädännön, että suomalaisuutta/kristillisyyttä/luterilaisuutta saa polkea ja pilkata mielin määrin, mutta kaukaa päiväntasaajan tuntumasta aivan täysin vieraasta kulttuuripiiristä, täysin vieraasta uskontoajattelusta ja täysin vieraasta moraali/arvomaailmasta tuotua toimintamallia ja elämäntapaa meillä noiden mainittujen korkeiden viranomaisten taholta tuetaan suositaan ja kasvatetaan alkuperäisväestön kustannuksella.   

[tapio]

Pekka Himanen innoitti myös minut mietiskelyyn urologisella syväkaarella:
http://tuuritapio.blogspot.fi/2012/11/pekka-himanen-innoittajana-urologisella.html

[l'uomo normale]

Iltalehti jatkaa Himas-dissausta. Juttu perustuu jossain Longplay -nimisessä nettijulkaisussa julkaistuun artikkeliin. Mistäs nyt tuuli puhaltaa kun netti-iltalehti otsikoi: "Longplay: Huippufilosofista kiusallinen paljastus."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022016700194_uu.shtml

http://longplay.fi/himasen_etiikka/

Longplay on joku yleiskulturellien tomittajien perustama maksullien nettijulkaisu, joka ilmoittaa haluavansa tarjota laadukasta journalismia maksua vastaan. Mutta miksi ketään kiinnostaa Himasen etiikka enempää kuin kenen tahansa muun BB-tähden etiikka?

[törö]

Longplay on joku yleiskulturellien tomittajien perustama maksullien nettijulkaisu, joka ilmoittaa haluavansa tarjota laadukasta journalismia maksua vastaan. Mutta miksi ketään kiinnostaa Himasen etiikka enempää kuin kenen tahansa muun BB-tähden etiikka?

Vaikkapa siksi että Himaselle on viimeksi annettu 700 000 euroa että se kertoisi päättäjille miten pitää ajatella. Kansakunnan tulevaisuus alkaa olla aika pitkälti kiinni tästä tyhjänpuhujasta.