Maataloustukia vastustava mielenosoitus Helsingissä torstaina 8.11.2012

[Pyöräilijä]

Elintarviketeollisuus selviää mainiosti ulkomaisella raaka-aineella. Ruoka- ja makeistehtaat ostavat jo 80 prosenttia käyttämästään sokerista ulkomailta.

Sokerin tuonti ei ole aiheuttanut mitään ongelmia leipomoille, makeistehtaille tai elintarvikevalmistajille. Ne saavat valita nyt parhaan tuottajan kymmenien joukosta kun ennen oli pakko tyytyä kotimaiseen ja  huonolaatuiseen juurikassokeriin.

Elintarviketuonnin arvo paisunut 400 prosenttia 20 vuodessa, mutta vienti vain 50 prosenttia.

Leipomot ja leipätehtaat ostavat Suomeen yli 40 prosenttia tarvitsemastaan ruisjauhosta. Melkein joka toinen ruisleipä tehdään ulkomaisesta vijasta. Paras osa vehnästä on ostettava ulkomailta, koska suomalainen vehnä ei kelpaa spagetin ja makaronin raaka-aineeksi.

Ravintoloihin kelpaava naudanliha ja lammas on ostettava Etelä-Amerikasta, koska suomalainen liha ei vastaa asiakkaiden laatuvaatimuksia.

Maitotuotteissa kuten jäätelöissä, jogurteissa ja rahkoissa ulkomaiset valtaavat lisää osuuksia.

Tästä ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen: suomalainen maatalous ja elintarviketeollisuus on pelkkää tukiais- ja loistaloutta, joka ei pärjää kuin kotimarkkinoilla ja Venäjällä maatalousustukien, kansallisten tukien ja EU:n vientitukiaisten avulla.

Tämä tappiokierre korjaantuu vain tuet poistamalla.

[Emo]

Tämä tappiokierre korjaantuu vain tuet poistamalla.

Totta. EU-tuet pois ja sassiin! Etelän pelurit kohdatkoon tappionsa.

[Olli_Johannes]

Kepun aseellinen siipi, MTK, pelottelee jälleen ruokahuollolla.

Jos viittaat minuun niin olen persu enkä kepulainen. Tietääkseni mikään muukaan järjestö mihin kuulun ei ole MTK:n jäsen. EU ei onneksi taida pysyä pystyssä enää kovin pitkään ja jos on seurannut esim. sen nykyistä taloussotkua huomaa varsin pian ettei se pidä kiinni omista sopimuksistaan. EU:hun ei siksi oikein voisi luottaa kriisitilanteessa. Suomen ruuantuotantoa ohjaillaan tällä hetkellä ulkomailta enkä pidä sitä siis hyvänä asiana, mutta en oikein ymmärrä miten sillä voisi perustella kansallisista maataloustuista luopumisen.

Sodan tai muun kriisin pitkittyessä olisi ruuantuotantoon käytännössä kai pakko uhrata öljyä jos väestön ja sotilaiden ruuan saanti olisi siitä kiinni.

[Olli_Johannes]

Ne saavat valita nyt parhaan tuottajan kymmenien joukosta kun ennen oli pakko tyytyä kotimaiseen ja  huonolaatuiseen juurikassokeriin.

Kukaan ei ole kai väittänyt ettei elintarviketeollisuus pyörisi ulkomaisillakin raaka-aineilla, mutta se on hyötynyt Suomen  maataluostuista käyttäessään kotimaisia raaka-aineita. Suomessa ei voi viljellä sokeriruokoa tai kaikkia vehnälajikkeita kylmän talven vuoksi, mutta ihan kelvollista ruokaa pystytään silti tuottamaan ja monessa suhteessa puhtaampaa ja turvallisempaa kuin ulkomailla.

[Pyöräilijä]

 
[/quote]

EU ei onneksi taida pysyä pystyssä enää kovin pitkään ja jos on seurannut esim. sen nykyistä taloussotkua huomaa varsin pian ettei se pidä kiinni omista sopimuksistaan. EU:hun ei siksi oikein voisi luottaa kriisitilanteessa. Suomen ruuantuotantoa ohjaillaan tällä hetkellä ulkomailta enkä pidä sitä siis hyvänä asiana, mutta en oikein ymmärrä miten sillä voisi perustella kansallisista maataloustuista luopumisen.[/quote]

Yritin jo kerran selvittää, että euroalue ja EU ovat eri asia.

Euroalueen ongelma on juuri mainitsemasi "taloussotkut", jotka ovat kokonaan vastuullisten poliitikkojemme hölmöilyä Kreikka-tukineen ja sääntörikkomuksineen. Euroopan unioni on paljon suurempi ryhmä, johon vastikään liittyi iso joukko Itä-Euroopan maita. Euroopan unioniin kuuluu muun muassa Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joilla on oma valuutta - ei euro.

Euroopan unionin politiikassa on paljon korjattavaa, mutta ei sen hajottamista kukaan ehdota.

Maataloustukien leikkaaminen on Suomen kansallinen etu - EU:lla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Minä voi vakuuttaa, että Suomen tulevaisuus ei ole karja-, maito- tai viljataloudessa vaan teknologian, teollisuuden ja palveluiden varassa. Mitä nopeammin me pääsemme eroon raskaasti tappiollisesta maaseudun tukiaistaloudesta sen parempi.

Meillä ei ole varaa uhrata kansakunnan varoja kaivoon, josta ei tule koskaan vettä.

Suomalaiset kuluttajat päättävät sitten aikanaan, mikä osa maataloutta pärjää Suomessa. Ei se sen kummempaa ole. Joku pieni osa maataloiutta voidaan pitää pystyssä verovaroin, jotta alan osaaminen ja tutkimustoiminta säilyy, mutta siihen se saa jäädä.

Ne viljelijät selviävät mainiosti, jotka ovat kilpailukykyisiä.



 

[Roope Luhtala]

Uudessa-Seelannissa on luovuttu maataloustuista kokonaan 1980-luvulla ja seuraukset ovat olleet varsin positiiviset. Jopa maataloustuottajat itse pitävät tukien poistamista hyvänä asiana.

Ovatko Uusi-Seelanti ja Suomi maatalouden suhteen vertailukelpoisia? Millä tavalla Uudessa-Seelannissa tukien poiston seuraukset ovat olleet positiiviset? Miksi maataloustuottajatkin pitävät tukien poistamista hyvänä asiana? Onko mitään takeita siitä, että sama toiminta johtaa maapallon toisella puolella vastaaviin tuloksiin?

Tässä pari artikkelia Uuden-Seelannin kokemuksista:

http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/from_our_own_correspondent/3747430.stm
http://www.nytimes.com/2007/08/02/business/worldbusiness/02farm.html

Lainaus ensimmäisestä kirjoituksesta:
" And the farmers themselves?
Well I did not meet a single one who wanted to go back to subsidies."

[flammee]

Kuluttajan ruokalasku kevenee tehokkaammin, jos maataloustuella poistetaan ruoan arvonlisävero. Jokaisen kansalaisen ruokalasku putoaisi heti 13 prosenttia, mikä on valtava kevennys erityisesti lapsiperheille ja yksinhuoltajille. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa elintarvikkeilta on poistettu arvonlisävero juuri siksi, että tämä auttaa parhaiten vähävaraisia perheitä.

Niin, ruokaahan on jo aiemmin koitettu saada halvemmaksi, muistaakseni muuttamalla arvonlisäveroa, mutta ongelmana oli että kaupat eivät alentaneet ruuan hintaa, vaan ottivat vaan enemmän voittoa.

[Roope Luhtala]

Kuluttajan ruokalasku kevenee tehokkaammin, jos maataloustuella poistetaan ruoan arvonlisävero. Jokaisen kansalaisen ruokalasku putoaisi heti 13 prosenttia, mikä on valtava kevennys erityisesti lapsiperheille ja yksinhuoltajille. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa elintarvikkeilta on poistettu arvonlisävero juuri siksi, että tämä auttaa parhaiten vähävaraisia perheitä.

Niin, ruokaahan on jo aiemmin koitettu saada halvemmaksi, muistaakseni muuttamalla arvonlisäveroa, mutta ongelmana oli että kaupat eivät alentaneet ruuan hintaa, vaan ottivat vaan enemmän voittoa.

Mitä suurempi ero yleisen arvonlisäverokannan (23%) ja ruoan arvonlisäverokannan välillä on, sitä kannattavammaksi muuttuu arvonlisäverokannan eroilla toteutettu veronkierto.

Esim. kauppojen bonusjärjestelmät mahdollistavat tälläisen veronkierron siten, että kauppa myöntää jälkikäteen myönnettävän alennuksen korkeamman verokannan tuotteista. Tällöin nämä korkeamman verokannan tuotteet pystytään käytännössä myymään alhaisella verokannalla: http://roopeluhtala.wordpress.com/2010/10/28/arvonlisaverokannoista/

Edistyspuolue kannattaa yhden, kaikille hyödykkeille saman arvonlisäverokannan käyttöönottoa Viron mallin mukaisesti.

[JoKaGO]

Tietysti Suomen ruuantuotanto on isolta osin riippuvainen ulkomaisesta öljystä, mutta täälläkin voi kasvattaa rypsiä ja rapsia. On traktoreita jotka toimivat niistä tehdyllä öljyllä.

Juuri näin. Kun kaikki käytössä olevat maatalouskoneet toimivat kotimaisella biopolttoaineella, voidaan alkaa puhua ruokahuollon varmuudesta kriisitilanteissa. Silloin myös maatalouden tukeminen tulee kysymykseen.
Näin siis, ei vain Suomessa, vaan koko EU:ssa.

[Kaptah]

Laskinpas tuon 77 kg, vastaa siis 2 desin puuroannosta päivittäin.

Taisit laskea väärin. 77 kiloa vuodessa tekee 210 grammaa päivässä. 1 dl puolikarkeita vehnäjauhoja painaa 65 grammaa eli tuossa on 3,24 desilitraa vehnäjauhoa. Siitä leipoo vajaan vehnäleivän päivässä, yleensä leipään menee 4-5 dl jauhoja. Kyse oli keskimääräisestä kulutuksesta, joten tuo 77 kiloa kuulostaa suorastaan paljolta.

[Tapiotar]

Mielestäni suomalaista työtä, myös maataloutta tulee tukea. Myöskin järkevää luomutuotantoa. Järkevällä tarkoitan järkevää.

En sitä, että jollain on 5 luomurehua syövää vapaata kanaa, jotka munivat joka päivä parikymmentä munaa, joista aina viittä haudotaan uusiksi kanoiksi ja kotiviljelijä haluaisi maataloustukea viedäkseen ne päivittäin kuplavolkkarilla kaupungin torinlaidalle, jossa sitten kykkii läpi aurinkoisen päivän, huudellen "hei osta hyviä luomumunia!"

Ei. Tarkoitan järkeviä, suuria luomutiloja, luomunavetoita. Ihanaa, puhdasta suomalaista heinää, lehmosten iloisesti kirmaillessa ulkona auringossa, kukkaseppele sarvillaan.

Ihmisen ja luonnon yhteiselämää. Suomalaista luontoa, suomalaisuutta.

[Tabula Rasa]

Laskinpas tuon 77 kg, vastaa siis 2 desin puuroannosta päivittäin.

Taisit laskea väärin. 77 kiloa vuodessa tekee 210 grammaa päivässä. 1 dl puolikarkeita vehnäjauhoja painaa 65 grammaa eli tuossa on 3,24 desilitraa vehnäjauhoa. Siitä leipoo vajaan vehnäleivän päivässä, yleensä leipään menee 4-5 dl jauhoja. Kyse oli keskimääräisestä kulutuksesta, joten tuo 77 kiloa kuulostaa suorastaan paljolta.

Hommalla kaikki pitäisi muistaa laskea ja tarkistaa loppuun asti. Aina palaa kun joku huomaa. mutta joo.

[Roope Luhtala]

En todellakaan halua kehitysmaissa tuotettua ruokaa...

Haluan lähiruokaa, luomua mielellään ja kotimaista.

Tukien poistaminen ei tarkoita että olisit pakotettu ostamaan ulkomaista ruokaa. Suomeen varmasti jää vielä maataloustuottajia, joiden tuottamia elintarvikkeita voit ostaa tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan.

Jos verotusta lasketaan maataloustukia vastaavalla summalla, keskimääräisen palkansaajan verojenjälkeiset tulot kasvavat yli 1000 euroa vuodessa.

[EL SID]

Elintarviketeollisuus selviää mainiosti ulkomaisella raaka-aineella. Ruoka- ja makeistehtaat ostavat jo 80 prosenttia käyttämästään sokerista ulkomailta.

Sokerin tuonti ei ole aiheuttanut mitään ongelmia leipomoille, makeistehtaille tai elintarvikevalmistajille. Ne saavat valita nyt parhaan tuottajan kymmenien joukosta kun ennen oli pakko tyytyä kotimaiseen ja  huonolaatuiseen juurikassokeriin.

Elintarviketuonnin arvo paisunut 400 prosenttia 20 vuodessa, mutta vienti vain 50 prosenttia.

Leipomot ja leipätehtaat ostavat Suomeen yli 40 prosenttia tarvitsemastaan ruisjauhosta. Melkein joka toinen ruisleipä tehdään ulkomaisesta vijasta. Paras osa vehnästä on ostettava ulkomailta, koska suomalainen vehnä ei kelpaa spagetin ja makaronin raaka-aineeksi.

Ravintoloihin kelpaava naudanliha ja lammas on ostettava Etelä-Amerikasta, koska suomalainen liha ei vastaa asiakkaiden laatuvaatimuksia.

Maitotuotteissa kuten jäätelöissä, jogurteissa ja rahkoissa ulkomaiset valtaavat lisää osuuksia.

Tästä ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen: suomalainen maatalous ja elintarviketeollisuus on pelkkää tukiais- ja loistaloutta, joka ei pärjää kuin kotimarkkinoilla ja Venäjällä maatalousustukien, kansallisten tukien ja EU:n vientitukiaisten avulla.

Tämä tappiokierre korjaantuu vain tuet poistamalla.

Mikäli tavaraa toimitetaan ulkomailta, se kertoo sen, että suomaalinen maatalous on alimitoitettua ja sitä pitää parantaa. Miten se onnistuu, jos tiloja lopettaa nykyisellä vauhdilla ja pellot metsitetään?¨

Haavekuvastasi huolimatta ei ole kovin uskottavaa, että ilman kotimaista alkutuotantoa, täällä olisi kotimaista elintarviketeollsuutta. syy on selvä: ruoka on bulkkitavaraa jota kannattaa tuottaa halvalla suuria määriä ja lähellä kuluttajaa. EUnkin mittakaavassa on selvää, ettei täällä periferdiassa kannata tuottaa yhtään mitään.

[EL SID]

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nyt niin korkeita, että itse asiassa Suomen maatalous pärjäisi ilman maataloustukia. Tukia ainakin pitäisi reippaasti leikata. Tukien maksaminen mahdollistaa tehottomuuden maataloustuotannossa.

höpö höpö. Keksitkö itse tuon jutun? todellisuudessa, tuista huolimatta, täällä pohjoisesa ei pärjää.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761654085/artikkeli/kymmenet+maatilat+lopettaneet+kesan+aikana.html

[EL SID]

Täällä ei pysty elättämään ympärivuotisesti miljoonia lampaita laiduntamalla, toisin kuin uudessa seelannissa.

Älä nyt puhu kakkaa. Vielä joitan kymmeniä vuosia sitten karja eli käytännössä kokonaan heinätuotannolla. Kesällä oltiin ulkona ja talveksi kerättiin heinät latoon syötettäväksi elukoille.
Tämä muuttui kun piti saada elukat sisään koko vuodeksi ja teollisen rehun myötä, mutta mikään luonnonvoima ei ole muuttunut niin ettei eläimiä edelleen voisi laiduntaa.

jaahas, kaikkien alojen asiantuntija hkanime on jälleen kerran aukaissut sanaisen arkkuna.

Pelkkä kuivaheinä ei riitä lehmille ympäri vuoden. Ennen AIVn keksimistä maidontuotanto notkahti pahasti talvella.
Ja laittaisitko sinä tosiaankin lehmät talvella ulos? edes näillä pakkasilla? Ja mitä tekemään siellä? vai milllaista talvilaiduntamista sinä mainostat?

Peltoihin ja navettoihin uppoaa täten tähtitiettellisiä määriä verovaroja ja lopputulos on likimain Euroopan kallein ruoka. Kannattaako tämä todellakin? Voiko joku kertoa mikä järki tässä hommassa on?

esimerkkinä leivän hinnassa maataloustuottajan osuus on vain neljä prosenttia joten haukutkohan väärää puuta?
se että me maksamme 13% enemmän maatalouteen kuin eurooppalainen keskimäärin ei selity maatalouden saamilla uottajahinnoilla. Esimerkiksi viljan hinta on ollut Suomessa jo vuosia selvästi alle Keski-Euroopan hintatason. samoin lihasta tuottajalle maksettava hinta.
http://www.ksml.fi/mielipide/paakirjoitukset/viljelijan-osuus-edelleen-supistunut/919253

[EL SID]

Tietysti Suomen ruuantuotanto on isolta osin riippuvainen ulkomaisesta öljystä, mutta täälläkin voi kasvattaa rypsiä ja rapsia. On traktoreita jotka toimivat niistä tehdyllä öljyllä.

Juuri näin. Kun kaikki käytössä olevat maatalouskoneet toimivat kotimaisella biopolttoaineella, voidaan alkaa puhua ruokahuollon varmuudesta kriisitilanteissa. Silloin myös maatalouden tukeminen tulee kysymykseen.
Näin siis, ei vain Suomessa, vaan koko EU:ssa.

sä saat syyttää siitä vihreitä, ei maajussia. Jos EU ja virheet sallisivat me tuottaisimme kaiken bio-polttoaineen jo nyt turpeesta, mutta kun se ei vain onnistu. Miksi maanviljelijän pitäisi kärsiä siitä, että omat politikot ynnä virheet eivät aja kotimaisen tuotannon etua.

Tulevaisuudessa tuo ongelma poistunee: maailmalla on jo nyt traktoreita, jotka toimivat vedyllä. Vety tuotetaan oman tuulimyyllyn turvin. Valtra ei ole mukana hankkeessa, koska he tietävä ettei siitä tule mitään. Tilanne muuttuisi, jos tilat alkaisivat saamaan tukea sitä omaa tuulimyyllyä varten, joka tietysti tehtäisiin suomessa, 

[EL SID]

Tukien poistaminen ei tarkoita että olisit pakotettu ostamaan ulkomaista ruokaa. Suomeen varmasti jää vielä maataloustuottajia, joiden tuottamia elintarvikkeita voit ostaa tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan.

onko todellista tietoa vai onko tämä vain puulaaki-joukkueesi fantasiaa?

[Ajattelija2008]

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nyt niin korkeita, että itse asiassa Suomen maatalous pärjäisi ilman maataloustukia. Tukia ainakin pitäisi reippaasti leikata. Tukien maksaminen mahdollistaa tehottomuuden maataloustuotannossa.

höpö höpö. Keksitkö itse tuon jutun? todellisuudessa, tuista huolimatta, täällä pohjoisesa ei pärjää.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761654085/artikkeli/kymmenet+maatilat+lopettaneet+kesan+aikana.html

Keksin jutun ihan itse laskemalla 100 hehtaarin viljatilan tuloja. Sellainen tuottaa vehnää 350 tonnia vuodessa, minkä maailmanmarkkinahinta on nyt 9 dollaria per 27 kg busheli. Tästä tulee hinnaksi 260 euroa per tonni. Saamme tilan vuosituotannon arvoksi maailmanmarkkinahinnalla 91 000 euroa. Tosin suomalainen vehnä on laadultaan heikompaa kuin USA:lainen vehnä, joten tuotannon arvo jää alemmaksi. Vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut vuoden 2005 jälkeen niin paljon, että vuotuisen vehnäsadon arvo on noussut 50 000 euroa.

Maataloustuki 100 hehtaarille on noin 50 000 euroa vuodessa.

Loppupäätelmä on, että vehnän hinnannousu on korvannut koko maataloustuen. Siksi vehnän viljely Suomessa olisi nyt kannattavaa ilman maataloustukeakin.

Suomessa maatilat ovat yleensä paljon alle 100 hehtaaria, mutta vastaavasti suurin osa maanviljelijöistä tekee myös sivutöitä. Siksi maatalouden tehokkuutta ei pieni tilakoko haittaa kovin paljon.

[EL SID]

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nyt niin korkeita, että itse asiassa Suomen maatalous pärjäisi ilman maataloustukia. Tukia ainakin pitäisi reippaasti leikata. Tukien maksaminen mahdollistaa tehottomuuden maataloustuotannossa.

höpö höpö. Keksitkö itse tuon jutun? todellisuudessa, tuista huolimatta, täällä pohjoisesa ei pärjää.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761654085/artikkeli/kymmenet+maatilat+lopettaneet+kesan+aikana.html

Keksin jutun ihan itse laskemalla 100 hehtaarin viljatilan tuloja. Sellainen tuottaa vehnää 350 tonnia vuodessa, minkä maailmanmarkkinahinta on nyt 9 dollaria per 27 kg busheli. Tästä tulee hinnaksi 260 euroa per tonni. Saamme tilan vuosituotannon arvoksi maailmanmarkkinahinnalla 91 000 euroa. Tosin suomalainen vehnä on laadultaan heikompaa kuin USA:lainen vehnä, joten tuotannon arvo jää alemmaksi. Vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut vuoden 2005 jälkeen niin paljon, että vuotuisen vehnäsadon arvo on noussut 50 000 euroa.

Maataloustuki 100 hehtaarille on noin 50 000 euroa vuodessa.

Loppupäätelmä on, että vehnän hinnannousu on korvannut koko maataloustuen. Siksi vehnän viljely Suomessa olisi nyt kannattavaa ilman maataloustukeakin.

Suomessa maatilat ovat yleensä paljon alle 100 hehtaaria, mutta vastaavasti suurin osa maanviljelijöistä tekee myös sivutöitä. Siksi maatalouden tehokkuutta ei pieni tilakoko haittaa kovin paljon.

sinä unohdat että myös tuotantokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin tuottajien tuotteistaan saamat tulot.

Erityisesti ovat nousseet lannoitteiden ja energian hinta. Kasvanut viljan hinta tietää lisäkustannuksia lihantuottajalle. Koneitten, jotka kuluvat, hinnat ovat nousseet 3%. Suomalaisen tilan keskikoko lienee alle 40 hehtaarin kieppeillä. Niillä rahoilla viljely jää lähinnä harrastukseksi. sen näkee lopettajien suurista määristä. Ei kai kukaan lopettaisi hyvää bisnestä?

[Tabula Rasa]

Ja paljonko maksoikaan saada se vilja kuljetusautoon asti? Siemenvilja maksaa, lannoitteet maksaa, polttoaineet ja koneet ja niiden kunnossapito maksaa, jne. Ja työtähän yhelle ihmiselle tuossa 100 hehtaarissa on helvetisti(joskus jos käyt edes kaksi hehtaaria heittelemässä kiviä pois niin tiedät tasan kuinka vähätöistä se käsityö on, savossa jokavuotinen homma). Ja jos kuvitellaan että työvoimaa enemmän niin sitten pitää laskea niidenkin palkat. Ja vielä mitähän muita kuluja. Kyllä piisaa.

[Ajattelija2008]

Keksin jutun ihan itse laskemalla 100 hehtaarin viljatilan tuloja. Sellainen tuottaa vehnää 350 tonnia vuodessa, minkä maailmanmarkkinahinta on nyt 9 dollaria per 27 kg busheli. Tästä tulee hinnaksi 260 euroa per tonni. Saamme tilan vuosituotannon arvoksi maailmanmarkkinahinnalla 91 000 euroa. Tosin suomalainen vehnä on laadultaan heikompaa kuin USA:lainen vehnä, joten tuotannon arvo jää alemmaksi. Vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut vuoden 2005 jälkeen niin paljon, että vuotuisen vehnäsadon arvo on noussut 50 000 euroa.

Maataloustuki 100 hehtaarille on noin 50 000 euroa vuodessa.

Loppupäätelmä on, että vehnän hinnannousu on korvannut koko maataloustuen. Siksi vehnän viljely Suomessa olisi nyt kannattavaa ilman maataloustukeakin.

Suomessa maatilat ovat yleensä paljon alle 100 hehtaaria, mutta vastaavasti suurin osa maanviljelijöistä tekee myös sivutöitä. Siksi maatalouden tehokkuutta ei pieni tilakoko haittaa kovin paljon.

sinä unohdat että myös tuotantokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin tuottajien tuotteistaan saamat tulot.

Erityisesti ovat nousseet lannoitteiden ja energian hinta. Kasvanut viljan hinta tietää lisäkustannuksia lihantuottajalle. Koneitten, jotka kuluvat, hinnat ovat nousseet 3%. Suomalaisen tilan keskikoko lienee alle 40 hehtaarin kieppeillä. Niillä rahoilla viljely jää lähinnä harrastukseksi. sen näkee lopettajien suurista määristä. Ei kai kukaan lopettaisi hyvää bisnestä?

Tuskin sitä businessta lopetetaan. Pellot vuokrataan toiselle viljelijälle. Tilakokoa on hyvä edelleen kasvattaa, että saadaan suuruuden tuomia kustannussäästöjä.

Joka tapauksessa ainaisen valituksen siitä, että Suomessa ei maatalous voi ikinä kannattaa, voi nyt lopettaa, koska maailmankamarkkinahinnat ovat näin korkealla

Samasta syystä puhe siitä, että kotimainen tuotanto kannattaisi korvata tuonnilla, voidaan lopettaa, koska tuontielintarvikkeet ovat yhtä kalliita kansantaloudelle kuin kotimaassa tuotetut.

[Roope Luhtala]

Tukien poistaminen ei tarkoita että olisit pakotettu ostamaan ulkomaista ruokaa. Suomeen varmasti jää vielä maataloustuottajia, joiden tuottamia elintarvikkeita voit ostaa tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan.

onko todellista tietoa vai onko tämä vain puulaaki-joukkueesi fantasiaa?

Tässä tuoretta tutkimustietoa aiheesta: http://www.selry.fi/?x17423=13148730

Kyselytutkimus: Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin 22.10.2012

Suomalaisista 88 % haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

[Tabula Rasa]

Polttoainevero nollaan näkyisi kaikkien lompakossa. Noin esimerkin vuoksi. Ja ärsyttää nuo viljelijöiden kadehtijat jotka ovat reaalimaailmasta yhtä kaukana kuin kuusta. Liikevaihto voi olal suurta, mutta käteenjäävä ei.

[sologdin]

Mitenkä mielenosoitus meni?  Paljonko teitä oli paikalla?

[Roope Luhtala]

Mitenkä mielenosoitus meni?  Paljonko teitä oli paikalla?

No tuota, tässä kuva paikan päältä: http://www.uutisaalto.fi/kuvat?kuva=289356

[AstaTTT]

^ Yritit kuitenkin. Siitä pisteet. 

[Kim Evil-666]

Ja ärsyttää nuo viljelijöiden kadehtijat jotka ovat reaalimaailmasta yhtä kaukana kuin kuusta.

Kuka tässä viljelijöitä kadehtii? Minun näkökanta on, että viljelijän pitää pärjää ilman minun almuja. En halua veronmaksajana tukea maataloutta enemmän kun minimaalinen välttämättömyys. Siitä tasosta olemme todella kaukana kun dumppaamme tuhansia miljoonia vuodessa tukiin ja lisäksi maksame Europan kalleimpia ruokia.

Minusta viljelijöiden pitää, kaikkien muiden yritysten tapaan, rakentaa itseleen kannattava liiketoiminta eikä työntää käsi veronmaksajien taskuun.

Aika moni noista mainitsimistasi "muista yrityksistä",työntää kätensä veronmaksajien taskuun valden erilaisten yritystukien muodossa.Mielestäni kotimainen maatalousyrittäjyys ansaitsee tukia siinä missä muukin yrittäjyys.

[Ajattelija2008]

Ja paljonko maksoikaan saada se vilja kuljetusautoon asti? Siemenvilja maksaa, lannoitteet maksaa, polttoaineet ja koneet ja niiden kunnossapito maksaa, jne. Ja työtähän yhelle ihmiselle tuossa 100 hehtaarissa on helvetisti(joskus jos käyt edes kaksi hehtaaria heittelemässä kiviä pois niin tiedät tasan kuinka vähätöistä se käsityö on, savossa jokavuotinen homma). Ja jos kuvitellaan että työvoimaa enemmän niin sitten pitää laskea niidenkin palkat. Ja vielä mitähän muita kuluja. Kyllä piisaa.

Katselin netistä lannoitteiden hintoja. Hehtaarille tarvitaan 100 kg puhdasta typpeä vuodessa lannoitteeksi. Tuo määrä typpeä suomensalpietarina maksoi vuonna 2005 80 euroa ja maksaa nyt 160 euroa. Hehtaari tuottaa 3500 kg vehnää vuodessa. Hehtaarisadon maailmanmarkkinahinta on samassa ajassa noussut 400 eurosta 900 euroon. Lannoitteet ovat iso kustannuserä, mutta viljan hinta on noussut paljon enemmän.

Toinen suuri kustannuserä viljelyssä on siemenvilja. Sitä tarvitaan kymmenesosa lopullisen sadon määrästä.

Joka tapauksessa on selvää, että viljan viljely Suomessa on kannattavaa nykyisellä korkealla viljan maailmanmarkkinahinnalla. Maataloustuen takia se on itse asiassa erittäin kannattavaa pieneen työtuntimäärään nähden.

[Sour-One]

Täällä ei pysty elättämään ympärivuotisesti miljoonia lampaita laiduntamalla, toisin kuin uudessa seelannissa.

Älä nyt puhu kakkaa. Vielä joitan kymmeniä vuosia sitten karja eli käytännössä kokonaan heinätuotannolla. Kesällä oltiin ulkona ja talveksi kerättiin heinät latoon syötettäväksi elukoille.
Tämä muuttui kun piti saada elukat sisään koko vuodeksi ja teollisen rehun myötä, mutta mikään luonnonvoima ei ole muuttunut niin ettei eläimiä edelleen voisi laiduntaa.

Missä ihmeessä pidetään karja koko vuoden sisällä?