Maataloustukia vastustava mielenosoitus Helsingissä torstaina 8.11.2012

[Roope Luhtala]

Mielenosoitus ruoantuotannon valinnanvapauden puolesta pidetään torstaina 8.11.2012 klo 17-19 Eduskuntatalon edustalla. Tapahtumailmoittautuminen: http://www.facebook.com/events/281335048645827/

Mielenosoittajat vaativat Suomen kansallisten maataloustukien poistamista. Suomi maksaa kansallisia maataloustukia (myös piilotuet huomioituna) n. 3 miljardia euroa vuodessa, eli n. 600 euroa asukasta kohti, kun esim. Ruotsissa ja Virossa ei makseta kansallisia maataloustukia juuri lainkaan.

Maataloustuet vähentävät suomalaisten valinnanvapautta. Kun kaikki veronmaksajat pakotetaan osallistumaan suomalaisen maatalouden tukemiseen, joutuvat esim. sianlihatuotantoa tukemaan myös ne, jotka näkevät sianlihatuotannon epäeettisenä. Maataloustuet lisäksi vaikeuttavat kehitysmaiden maataloustuotteiden pääsyä Suomen markkinoille.

Verovaroillaan maataloutta tukevat myös ne, jotka eivät haluaisi tukea vesistöjen rehevöitymistä maatalouden lannoitepäästöjen seurauksena. Toisaalta luomutuotantoa joutuvat tukemaan luomun erityistukien kautta nekin, jotka eivät muuten luomua ostaisi. Joidenkin tutkimusten mukaan luomuviljely ei ole normaalia viljelyä ekologisempaa, ja luomuviljelyn sadot jäävät vähäisemmiksi.

Maatalouden tuottavuus on Suomessa alhainen. Mitä enemmän Suomessa harjoitetaan alhaisen tuottavuuden elinkeinoja, sitä lähempänä Suomen elintaso on sellaisen (kehitys)maan elintasoa, missä alhaisen tuottavuuden elinkeinot, kuten maatalous ja tekstiiliteollisuus, ovat yleisiä.

Maataloustuet eivät käytännössä alenna ruoan hintaa, vaan ne hyödyttävät vain tiettyjä eturyhmiä, kuten mm. maanomistajia.

Jos halutaan tukea pienituloisia maatalousyrittäjiä, kannattaa tukea myöntää (esim. toimeentulotukena) mikäli maatalousyrittäjän tulot alittavat tietyn rajan. Nykyinen tuotantoon/tilakokoon sidottu maataloustukijärjestelmä auttaa eniten suuria tilanomistajia, joiden tuet (ja myös vuositulot) lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa.

Suomen maataloudessa käytetyt koneet ja laitteet tarvitsevat tuontipolttoainetta. Onkin kyseenalaista miksi Suomi pyrkii olemaan omavarainen tuottamansa ruoan suhteen, kun se ei kuitenkaan ole omavarainen ruoantuotantoon tarvittavan polttoaineen suhteen

Sen sijaan että Suomi varautuu ruoantuotannon kriiseihin pitämällä yllä kallista ja polttoainetuonnista riippuvaista maataloustuotantoa, voitaisiin huoltovarmuus turvata esim. viljaa ja muita elintarvikkeita varastoimalla.

Uudessa-Seelannissa on luovuttu maataloustuista kokonaan 1980-luvulla ja seuraukset ovat olleet varsin positiiviset. Jopa maataloustuottajat itse pitävät tukien poistamista hyvänä asiana.

Mielenosoituksessa on mustikkakeittotarjoilu. Mustikat ovat terveellistä ravintoa, ja ne kasvavat Suomessa luonnonvaraisina ilman lannoitteita ja tukiaisia.

Eduskunnassa on samaan aikaan täysistunto, ja kansanedustajat on kutsuttu Eduskunnan portaille keskustelemaan aiheesta. Tervetuloa mukaan!

[Tabula Rasa]

Njooh, miten kallista olisi ylläpitää esimerkiksi 10-20vuoden kulutusta vastaavaa polttoaine ja ravintovarastoa? Vuoden tai parin kattava varasto on yhtä tyhjän kanssa kriisiaikana. Idea hyvä mutta toteuttamiskelpoista siitä ei ole vielä hiottu. Selvitystä kannattaisi kuitenkin tehdä.

[Tragedian synty]

Maataloustuet ovat tärkeä joskin väheksytty osa turvallisuuspolitiikkaa. Vaikka periaatteessa vastustan kaikenlaisia tukiaisia, tässä asiassa olisin hyvin varovainen.

Maataloustuet lisäksi vaikeuttavat kehitysmaiden maataloustuotteiden pääsyä Suomen markkinoille.

Tässä yksi syy kannattaa maataloustukia!

Verovaroillaan maataloutta tukevat myös ne, jotka eivät haluaisi tukea vesistöjen rehevöitymistä maatalouden lannoitepäästöjen seurauksena.

Onko se sitten ihan sama, jos ympäristöongelmat siirtyvät täältä kehitysmaihin?

Uudessa-Seelannissa on luovuttu maataloustuista kokonaan 1980-luvulla ja seuraukset ovat olleet varsin positiiviset. Jopa maataloustuottajat itse pitävät tukien poistamista hyvänä asiana.

Ovatko Uusi-Seelanti ja Suomi maatalouden suhteen vertailukelpoisia? Millä tavalla Uudessa-Seelannissa tukien poiston seuraukset ovat olleet positiiviset? Miksi maataloustuottajatkin pitävät tukien poistamista hyvänä asiana? Onko mitään takeita siitä, että sama toiminta johtaa maapallon toisella puolella vastaaviin tuloksiin?

[Roope Luhtala]

Njooh, miten kallista olisi ylläpitää esimerkiksi 10-20vuoden kulutusta vastaavaa polttoaine ja ravintovarastoa? Vuoden tai parin kattava varasto on yhtä tyhjän kanssa kriisiaikana. Idea hyvä mutta toteuttamiskelpoista siitä ei ole vielä hiottu. Selvitystä kannattaisi kuitenkin tehdä.

Suomalaiset syövät viljaa vuodessa keskimäärin n. 77 kg. Viljan maailmanmarkkinahinta on n. 200 euroa / tonni.

10 vuoden kulutusta vastaavan viljavaraston hankintahinta on siis 10 * 77 * 5 000 000 * 200 / 1000 = 770 miljoonaa euroa. Käytännössä valtio voi ulkoistaa viljavarastojen ylläpidon yksityisille toimijoille (viljelijät, elintarvikeyritykset).

Sen sijaan, että tuetaan polttoainetuonnista riippuvaista maataloutta huoltovarmuuden turvaamiseksi, kannattaisi ennemmin tukea huoltovarmuutta suoraan.

[Faidros.]

Uudessa-Seelannissa on luovuttu maataloustuista kokonaan 1980-luvulla ja seuraukset ovat olleet varsin positiiviset. Jopa maataloustuottajat itse pitävät tukien poistamista hyvänä asiana.

Ovatko Uusi-Seelanti ja Suomi maatalouden suhteen vertailukelpoisia? Millä tavalla Uudessa-Seelannissa tukien poiston seuraukset ovat olleet positiiviset? Miksi maataloustuottajatkin pitävät tukien poistamista hyvänä asiana? Onko mitään takeita siitä, että sama toiminta johtaa maapallon toisella puolella vastaaviin tuloksiin?

Sattumalta tiedän jotakin U-S:sta. Vertailu Suomeen ei ole mitenkään oikeudenmukaista. U-S on karjatalousmaa ja siellä kasvatetaan hedelmiä, viiniä ja vihanneksia, ei niinkään viljaa, kuten Suomessa.
Siellä laidunnetaan myös menestyksellä riistaeläimiä, joiden kasvatus on Suomessa laitonta.
Eli ei mitenkään, eikä millään mittapuulla vertailukelpoisia.

[Tabula Rasa]

Njooh, miten kallista olisi ylläpitää esimerkiksi 10-20vuoden kulutusta vastaavaa polttoaine ja ravintovarastoa? Vuoden tai parin kattava varasto on yhtä tyhjän kanssa kriisiaikana. Idea hyvä mutta toteuttamiskelpoista siitä ei ole vielä hiottu. Selvitystä kannattaisi kuitenkin tehdä.

Suomalaiset syövät viljaa vuodessa keskimäärin n. 77 kg. Viljan maailmanmarkkinahinta on n. 200 euroa / tonni.

10 vuoden kulutusta vastaavan viljavaraston hankintahinta on siis 10 * 77 * 5 000 000 * 200 / 1000 = 770 miljoonaa euroa. Käytännössä valtio voi ulkoistaa viljavarastojen ylläpidon yksityisille toimijoille (viljelijät, elintarvikeyritykset).

Sen sijaan, että tuetaan polttoainetuotannosta riippuvaista maataloutta huoltovarmuuden turvaamiseksi, kannattaisi ennemmin tukea huoltovarmuutta suoraan.

Sinäkö pysyisit hengissä ja hyvässä kunnossa jos antaisin sinulle 77kg viljaa vuodeksi? Laskepas uudestaan reaalikulutusta vastaavat tarvikemäärät. Ja ulkoistettujen systeemien hinnathan ne vasta järjettömiksi ovat pompanneetkin. Firma pääsee laskuttamaan ylläpidosta niin varmuusvarastot maksavatkin pian heittämällä yli 3 mjd/ylläpito.

[Nuivanlinna]

Jokin hakijakohtainen maksimi tuolle tuelle pitäisi saada, 30-40000 max. Ja ehtona pitäisi olla, että hakija on päätoiminen viljelijä.

[Kim Evil-666]

Kaikella on hintansa,joten komppaan Kalevan-poikaa.

[Reich]

Ruoka tulee kaupasta ja sähkö töpselistä -tasoinen avaus taas. Talonpojat ovat yhteiskunnan tärkein ammatti, sillä ilman ruokaa jokainen kuolisi nälkään. Kriisiajan koittaessa ruokakuljetukset ulkomailta eivät ole selviö, joten mahdollisuus omavaraiseen elintarviketuotantoon on säilytettävä. Tietysti perustulo/kansalaispalkka olisi ratkaisu myös maanviljelijöitten perustoimeentulon takaamiseen ja perustulon käyttöönoton yhteydessä maataloustukia voidaan leikata.

[EL SID]

sattumalta oli vartti aikaa hommailuun ja kuinka ollakaan eteen sattui populistisen puulaaki-joukkueen yritys kalastaa niitä, jotka eivät ymmärrä nenäänsä pitemmälle, omiin joukkoihinsa:

Setä kertoo, jos ehtii saada tauon aikana jutun valmiksi, pienen tarinan:

Vaasassa on firma nimeltään  Finnfeeds, joka on 20 ihmisen firma ja maksaa yhteisöveroa enemmän kuin Vaasan muut firmat yhteensä. Se paljon kun muistaa että vaasa on perinteinen teollisuuskaupunki, jossa suurin työllistäjä on wärtsilän moottoritehdas (2950 työntekijää) ABB (yli tuhat haalarimiestä ja naista) Vacon (satoja) ja niiden alihankkijat päälle.

Finndeers ei ole itsenäinen firma, vaan kuuluu osana danicoa, joka edustaa elintarviketeollisuutta. Finndeersin konttori on Vaasassa vain ja ainoastaan siksi, koska ympäröivä maakunta tuottaa elintarvikkeita, joo, kyllä, tukiaisilla. Jos tukia ei maksettaisi, häipyisi myös Finndeers.

Maatoustuotteiden suurin ostaja ei ole kuluttaja vaan elintarviketeollisuus. Suomen elintarviketeollisuus eroaa muun maailman teollisuudesta lähinnä siten, että se on saanut alkunsa osuuskunta-muotoisena, kun maajussit ovat alkaneet itse jatkojalostaa tuotteitaan kuluttajille, ja mainitsen esimerkkinä entisen itikan, nykyisen Atrian, sen omistavat edelleenkin pääasiassa maataloustuottajien eri yhdistykset.
Suomessa elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Vuonna 2010 tuotannon bruttoarvo oli 10,2 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,5 miljardia euroa. Itse elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 33000 työntekijää noin 2000 toimipaikalla.
Tämä johtuu vain siitä, että suomessa on iso kasa maanviljelijöitä, jota saavat tukea. Pohjoisen sijainnin takia maanviljelys loppuisi, jos tuki loppuisi. Täällä ei pysty elättämään ympärivuotisesti miljoonia lampaita laiduntamalla, toisin kuin uudessa seelannissa. Kukaan ei ala rahtaamaan tänne alkutuotannon tulosta jalostetavaksi, kun pääosa markkinoita on kuitenkin etelässä ja itäeuroopasta löytyy toistaiseksi suomea halvempaa työvoimaa.


Tämähän on asia mitä puulaaki-sarjalaiset eivät halua äänestäjille kertoa: mistä revitään rahat jos elintarvikseteollisuus ei ole enää maksamassa verotuloja? Nehän ovat monta kertaa suuremmat kuin maataloustuki.
Mistä löytyy työpaikka, maanviljelijöiden lisäksi yli 33 000 elintarviketyöntekijälle, joille tukiasiten, suomenleveysasteilla siis maatalouden loppu tarkoittaisi oman alan loppua?

eikö tässä vielä kaikki. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus on noin. 10 % koko Suomen kone- ja laiteteollisuudesta.

Miksi jotkut ns. puolueet ovat aina puulaakisarjaa, mutta toiset, kuten persut ovat lähes kuolemattomia, vaikka kannatus käy välillä vain yhdessä kansanedustajassa? siksi, koska niistä löytyy ihmisiä, jotka eivät juokse senhetkisen "tuloksen" perään vaan osaavat ajatella pitkällä tähtäimellä. Täastä syystä kannattaisi harkita että maataloustukien nimi vaihdettaisiin, se olisi jatkossa investointituki, koska se tulee moninkertaisena takaisia jalostuksen myötä.

ps. ettei tähän vedettäisi kaikenmaailman kasvihuoneiden tukia, niin muistutan (asiastahan on väännetty ennenkin) että en kannata tukia närpesin tai jurvan kasvihuonetarhoille, vaan kannatan tuen ehdoksi, että tuotteen kuuluu olla jatkojalostettavissa.

palaan asiaan, kun on taas aikaa...

[Roope Luhtala]

Jokin hakijakohtainen maksimi tuolle tuelle pitäisi saada, 30-40000 max. Ja ehtona pitäisi olla, että hakija on päätoiminen viljelijä.

Viljelijäkohtainen maksimi johtaisi tilojen jakautumiseen, ja siihen että jakautuneen tilan osat merkitään esim. sukulaisten nimiin.

Päätoimisen viljelijän määritteleminen synnyttäisi kannustinloukun, jossa sivutuloja kannattaisi vähentää niin paljon että päätoimisen viljelijän määritelmä täyttyy.

[Tabula Rasa]

Laskinpas tuon 77 kg, vastaa siis 2 desin puuroannosta päivittäin.

[Emo]

Johan on kommunistisvihertävä ohjelmanjulistus. Tässäpä tulikin tutustuttua Edistyspuolueeseen samalla? Onko tämä puolueen linjan mukaista?

En todellakaan halua kehitysmaissa tuotettua ruokaa, ja mahtaako se kehitysmaiden maatalouskaan niin järin tuottavaa olla.  Parjattu  alhaisen tuottavuuden elinkeinohan maatalous kehitysmaassakin (ja eritoten siellä) on. Lisäksi kehitysmaa tuskin on omavarainen ruuantuotantoon tarvittavan polttoaineen suhteen. Voipi olla se maatalouskin siellä länsimaiden rahoittamaa jollain kehitysavulla tai vastaavalla tukitoimella. Ja sen sapuskan roudaaminen Suomeen maksaa myös, ei ruoka sieltä ilmaiseksi pöytiimme kävele.

Haluan lähiruokaa, luomua mielellään ja kotimaista. Ihminen hyvinvointisosialismissa eläessään joutuu maksamaan veroja ja tukemaan kaikenlaista, halusi eli ei. Pahin mitä tuemme ei tosiaan ole suomalainen maanomistaja/maanviljelijä.

Pidetäänpä tämä jyväjemmarituki voimassa, ja lopetetaan toimeentulotuet. Kivempi ihmisen on saada palkka työstään kuin suoraan jostain luukulta. Kyllä masentuneita ja passivoituneita on jo tarpeeksi kantisväestössä.

[Porilainen munalla]

Täysin mielipuolinen ja todellisuudesta irti oleva julistus ja mielenosoitus.

[Fred]

Johan on kommunistisvihertävä ohjelmanjulistus.

Haluaisitko selventää mikä on "kommunistista" tai "vihertävää" tukien poistamisessa, joka nähdään itse asiassa aika oikeistolaisena tavoitteena?

[Finka]

Mielenosoitus ruoantuotannon valinnanvapauden puolesta pidetään torstaina 8.11.2012 klo 17-19 Eduskuntatalon edustalla. Tapahtumailmoittautuminen: http://www.facebook.com/events/281335048645827/

Mielenosoittajat vaativat Suomen kansallisten maataloustukien poistamista. Suomi maksaa kansallisia maataloustukia (myös piilotuet huomioituna) n. 3 miljardia euroa vuodessa, eli n. 600 euroa asukasta kohti, kun esim. Ruotsissa ja Virossa ei makseta kansallisia maataloustukia juuri lainkaan.

Maataloustuet vähentävät suomalaisten valinnanvapautta. Kun kaikki veronmaksajat pakotetaan osallistumaan suomalaisen maatalouden tukemiseen, joutuvat esim. sianlihatuotantoa tukemaan myös ne, jotka näkevät sianlihatuotannon epäeettisenä. Maataloustuet lisäksi vaikeuttavat kehitysmaiden maataloustuotteiden pääsyä Suomen markkinoille.

Lihavoitu kohta saa ainakin minut nuivaksi maataloustuille. Jos halutaan varmistaa kriisiajan huoltovamuus, niin riittäisi tukea viljantuotantoa ja joidenkin keskeisempien kasvien kasvatusta. Haluaisin kuulla, miten yhteisillä varoilla järjestetty possunsyöntikamppanja parantaa selviytymistä kriisiajoista.

[Emo]

Johan on kommunistisvihertävä ohjelmanjulistus.

Haluaisitko selventää mikä on "kommunistista" tai "vihertävää" tukien poistamisessa, joka nähdään itse asiassa aika oikeistolaisena tavoitteena?

Itse asiassa kaikki muu maailmanhalaus tuossa on viherpunikkia, paitsi ihan nyt ahtaasti katsoen tuo "tukien poisto", mutta kun sekin tehdään siksi ettei isotilallinen riistäjä vain saa enempi rahaa kun tuki on suhteutettu tilakokoon (varmaan silloin menotkin ovat  isommat?) niin lopulta tuo tuen poistokin on viherpunikkia.

[Emo]

^ Logiikat ovat nykyään aina hyvin omituisia. Silloin kun maksamme, voitamme. Miksei se pätisi myös tähän tukimuotoon?

[John]

Mitä hiton sakkia tämä Edityspuolue-porukka on? Vastustavat oman maansa puolustamista ja lisäksi nyt vastustavat sitä, että oma maa tuottaa omalle kansalleen ruokaa.

[Nuivanlinna]

Jokin hakijakohtainen maksimi tuolle tuelle pitäisi saada, 30-40000 max. Ja ehtona pitäisi olla, että hakija on päätoiminen viljelijä.

Viljelijäkohtainen maksimi johtaisi tilojen jakautumiseen, ja siihen että jakautuneen tilan osat merkitään esim. sukulaisten nimiin.

Päätoimisen viljelijän määritteleminen synnyttäisi kannustinloukun, jossa sivutuloja kannattaisi vähentää niin paljon että päätoimisen viljelijän määritelmä täyttyy.

Jotta jokin muu saisi toimeentulon siitä isännän sivutulosta ja näin työttömyysmenot pienenisivät. Ei paha asia ollenkaan.

[Fred]

Mitä hiton sakkia tämä Edityspuolue-porukka on? Vastustavat oman maansa puolustamista ja lisäksi nyt vastustavat sitä, että oma maa tuottaa omalle kansalleen ruokaa.

"Mitä hiton sakkia tämä Perussuomalaiset-porukka on? Haluavat estää maahanmuuton ja ovat ihan umpirasisteja!"

En nyt ota kantaa maataloustukien kannattavuuteen ja niitä ei varmaan ainakaan yhtäkkiä voida poistaa, mutta tämmöiset naurettavat olkiukkoilut voisi ihan oikeasti pitää siellä omassa päässään. Asevelvollisuuden vastustaminen ei todellakaan tarkoita maanpuolustuksen vastustamista ja maataloustukien lakkauttaminen ei myöskään tarkoita kansan näännyttämistä.

[AuggieWren]

Miksi ette osoita mieltä elintarviketuotannon pikkutarkkaa, ihan oikeasti orwelliläistä valvontaa vastaan? Vaikka poistetaan tuet, jäljelle jää säädösviidakko, jonka ansiosta MITÄÄN tuotantoeläintä ei saa pitää ilman sen rekisteröintiä ym.ym. Tänä maailmanaikana on ihan oikeasti lainvastaista kasvattaa omin toimin oma joulukinkkupossu ilman, että koko prosessi on tarkassa valtion holhouksessa.

[JoKaGO]

Maataloustuet ovat suoraa tukea öljysheikeille. Se pitää lopettaa heti!

[Olli_Johannes]

Uudessaseelannissa ruoho kasvaa talvellakin, toisin kuin Suomessa. Täällä rehu kerätään kasvukauden aikana talteen ja se ala on tietysti pois laitumista. Etelämpänä lampaita tai melkein mitä vaan voi siis kasvattaa tehokkaammin ympäri vuoden samalla maapinta-alalla.

Tietysti Suomen ruuantuotanto on isolta osin riippuvainen ulkomaisesta öljystä, mutta täälläkin voi kasvattaa rypsiä ja rapsia. On traktoreita jotka toimivat niistä tehdyllä öljyllä. Kait eläimiäkin voisi edelleen käyttää peltotöihin jos vaihtoehtoja ei olisi. Nykyisistä lajikkeista ja roduista saisi silti enemmän ruokaa kuin esim. viime sodissa.

Kasvihuonetuotannossa taas traktori ei ole yhtä välttämätön kuin peltoviljelyssä ja kasvihuoneen kattiloissa käytetään nykyisinkin usein kotimaisia biopolttoaineita. Kasvihuonetuotannossa siihen tarvittavien rakennusten ja laitteiden valmistukseen käytetään tilan ulkopuolisia urakoitsijoita ja käyttää kai elintarviketeollisuuskin esim. tomaatteja pitsan raaka-aineena.  Kasvihuoneidenkaan saamat tuet eivät siis mene kokonaisuudessaan vain tilan omistajalle.

Kriisitilanteen lisäksi normaaliakin ulkomaan kauppaa hyödyttää jos emme ole riippuvaisia ulkomaisesta ruuasta. Ulkomaalaiset eivät pysty pyytämään silloin elintarvikkeistaan yhtä korkeaa hintaa. Mustikat ovat kyllä ihan terveellistä, ekologista ja muutenkin hyvää ravintoa, mutta ei niillä elätetä viittämiljoonaa ihmistä.

Ruuan huoltovarmuusvarastojen sijaan kannattaa pitää öljyvarastoja. Öljy ei vanhene samanlailla kuin ruoka. Ja sen varastointi on kaiketi muutenkin halvempaa.

[pingviini]

Olisipa kiva kuulla mitä Luhtala aikoo kuvitteellisen leipänsä päälle laittaa sen jälkeen kun Suomessa maatalous loppuu?

[Ajattelija2008]

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nyt niin korkeita, että itse asiassa Suomen maatalous pärjäisi ilman maataloustukia. Tukia ainakin pitäisi reippaasti leikata. Tukien maksaminen mahdollistaa tehottomuuden maataloustuotannossa.

[JNappula]

Olisipa kiva kuulla mitä Luhtala aikoo kuvitteellisen leipänsä päälle laittaa sen jälkeen kun Suomessa maatalous loppuu?

Samaa kuin nykyäänkin, siis sen ranskalaisesta taikinasta paistetun tuoreen leivän päälle? Saksalaista voita, tanskalaista kinkkua, italialaista salamia etc.

[Pyöräilijä]

Tämä on suurenmoinen hanke, joka lupaa parempaa huomista.

Suomessa asiakas ei saa valita, mitä ruokaa ostaa ja mitä hän siitä maksaa, vaan politrukit päättävät siitä politbyroossa meidän puolestamme. Tämän seurauksena me maksamme ruokamme kahteen kertaan - ensin veroissa ja sitten toisen kerran kaupan tiskillä.

Kaiken päälle ruoka on vielä kaupassakin selvästi kalliimpaa kuin missään muualla Euroopassa.

Maataloustuki on alunperin tarkoitettu leikkaamaan kuluttajan ruokalaskua eikä tuottamaan varallisuutta pienelle maalaisaatelistolle. Kuitenkin juuri niin on käynyt. Pieni viljelijöiden joukko nostaa keskimäärin 50.000 euroa tukaiaisia joka vuosi, mikä siirtyy suoraan tilan ja pellon hintaan.

Jokainen palkansaaja rahoittaa maatalousaatelia jo 1.500 eurolla vuodessa.

Kuluttajan ruokalasku kevenee tehokkaammin, jos maataloustuella poistetaan ruoan arvonlisävero. Jokaisen kansalaisen ruokalasku putoaisi heti 13 prosenttia, mikä on valtava kevennys erityisesti lapsiperheille ja yksinhuoltajille. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa elintarvikkeilta on poistettu arvonlisävero juuri siksi, että tämä auttaa parhaiten vähävaraisia perheitä.

Ruoan arvonlisävero tuottaa Suomessa valtiolle 1.400 miljoonaa euroa. Kansallinen tuki on 1.200 miljoonaa euroa, joten elintarvikkeiden arvonlisävero voidaan helposti poistaa.

Suomalaiset viljelijät joutuvat samalla järkeistämään tilanhoitoa , mikä on vain hyvä asia.



 

[Pyöräilijä]

Kepun aseellinen siipi, MTK, pelottelee jälleen ruokahuollolla.

Todellisuudessa Suomella ei edes ole enää kansallista maataloutta, josta voisimme päättää itse ja yksin. Muun muassa ruokavarastot ovat yhteiset koko Euroopan unionin kanssa. Suomen varastot ovat osa EU:n laajuisia interventiovarastoa, josta jaetaan ruokaa tai siemenviljaa sille jäsenmaalle, joka sitä tarvitsee.

Silti MTK levittää virheellistä käsitystä, että kansallinen ruokahuolto olisi yksin Suomen vastuulla.

Suomi olisi vastuussa omasta maataloudestaan ja ruokavastoistaan vain, jos Suomi eroaa Euroopan unionista. Erohakemus ei ole aivan kohta näköpiirissä, eikä tämä ole Suomessa edes persujen tavoitteena. Timo Soini on kritisoinut ankarasti euroa ja euroaluetta, mutta euroryhmä on vain valuuttapiiri Euroopan unionin sisällä. Samoin Soini vaatii Euroopan unionia takaisin rehellisen vapaakaupan tielle, mutta tämäkään vaatimus ei tarkoita Euroopan unionista eroamista.

Toiseksi suomalaiset viljhelijät joutuvat ostamaan joka vuosi 1.000 miljoonalla eurolla öljyä, suojeluaineita ja lannotteita ulkomailta. Tätä kauppaa ei voi harjoittaa, jos joku "kriisi" pysäyttää ulkomaan kuljetukset.

Suomella on kolmen kuukauden omat varastot esimerkiksi öljyä. Ei sitä maatalouteen uhrata.

Jos joku teorettinen häiriö jatkuisi yli kolmen kuukauden, johtoryhmä siirtyy Euroopan unionin päämajaan. Tässä joukossa on mukana Nato-maita. En pidä uskottavana, että mikään ulkoinen voima uhkaisi Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja ruokahuoltoa. 

MTK:n pelottelu on silkkaa propagandaa, jonka tavoite on vain ahnehtia poskettomia tukiaisia.

Meidän tulee sen asemesta ahkeroida sen eteen, että saamme vapaasti ruokaa sieltä, missä sitä tuotetaan edullisestyi ja kilpailukykyisesti. Me tarvitsemme ruokamarkkinoille lisää kilpailua, laatua ja vapaata kauppaa - ei tukiaisia.

Kansallisen maataloustuen leikkaaminen on marssissa tässä ensimmäinen askel.
   

[Olli_Johannes]

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nyt niin korkeita, että itse asiassa Suomen maatalous pärjäisi ilman maataloustukia. Tukia ainakin pitäisi reippaasti leikata. Tukien maksaminen mahdollistaa tehottomuuden maataloustuotannossa.

On varmasti sellaisia tilallisia rikkaita jotka pärjäisivät ilman tukia tai ylipäätään koko tilaansa. Monille pienemmän mittakaavan viljelijöille tuet ovat elinehto. Muuten niillä tuskin pystyisikään säätelemään viljelyä niin yksityiskohtaisesti kuin nykyisin tehdään. Maataloudessa tarvitaan investointeja koneisiin, rakennuksiin ym. joten Pyöräilijän mainitsemasta 50 000 ei jää kaiketi kuin murto-osa käteen.

Kyllähän pinta-ala tuet mahdollisti varsinkin takavuosina aika älytöntäkin maataloutta ja muutakin viljelyä. Itse näin esim. "taimitarhan", jossa kasvoi 50 senttisiä puuntaimia noin 2 metrin välein. Tukiahan voidaan kuitenkin maksaa myös sellaisessa muodossa joka lisää tehokkuutta.

Toisaalta Suomessa ei, ainakaan minusta, ole pulaa peltomaasta, kun entisetkin meinaa pusikoitua. Mahdollisimman korkeat hehtaarisadot ole ei täällä siis niin nuukia.

Ruuan hinnasta suurin osa tulee kaupasta ja meillä suomalaisilla on varaa valita lähinnä kolmen ketjun väliltä, joten hintoja voidaan pitään siksi korkeina.