Pankkien oikeus tehdä rahaa tyhjästä ja muut pankkijärjestelmän myytit

[Bill Milton Hicks Friedman]

Oikaisin mahdollisesti mutkia suoraksi. Olen kuitenkin siinä uskossa, että liikepankin luomaa velkaa vastaan löytyy aina tarvittaessa ko määrä keskuspankkirahaa (joko keskuspankilta tai markkinoilta), jolloin voidaan olettaa, että käytännössä liikepankin myöntämä laina = "aitoa rahaa", koska mikään ei varsinaisesti rajoita keskuspankkirahan saatavuutta.

Periaatteessa aina löytyykin jos vain hinnasta sovitaan. Eli tuo lainaamasi artikkeli on siinä ihan oikeassa. Keskuspankki ei voi rajoittaa rahan tarjontaa, ainoastaan sen hintaa.

Keskuspankki ei voi myöskään pakottaa liikepankkeja laittamaan rahaa kiertoon nykyjärjestelmässä. Kiinnostaisi löytää parempi/oikeudenmukaisempi järjestelmä tälle nykyiselle pankkisosialismille.

Onko tässä järkeä:
http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-imf-tutki-mita-jos-pankit-eivat-loisikaan-enaa-meidan-rahaamme

Voisiko keskuspankki hoitaa homman paremmin ohjaamalla rahan määrää suoraan 100% reservivaatimuksen kera ja samalla kikkailemalla ohjauskorolla. Eli jos raha ei liiku, niin laitetaan negatiivinen ohjauskorko/yönylitalletuskorko kehiin ja keskuspankki sitten lainaa rahaa pankeille. Jos rahan kysyntä nousee liian korkealle, niin ei ole pakko laittaa heti korkoja pilviin, vaan yksinkertaisesti pidetään rahamäärä sopivan niukkana.

Toisaalta kaikenlaiset keskusjohtoiset järjestelmät, joihin politiikot voivat päästä sähläämään, ovat ennenkin osoittautuneet fiaskoiksi, joten olisiko sittenkin parempi vain vapauttaa koko rahajärjestelmä säätelyltä ja antaa markkinoiden hoitaa homman. Valtio perustakoon oman pankin ja lainatkoon sieltä rahaa niin paljon kuin huvittaa ja maksakoon palkat ja kulut siinä valuutassa. Kansalliset valuutat takaisin käyttöön ja ulkomaankaupassa voitaisiin käyttää euroja ja muita valuuttoja, joihin löytyy markkinoilta luottamusta.

[jka]

Onko tässä järkeä:
http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-imf-tutki-mita-jos-pankit-eivat-loisikaan-enaa-meidan-rahaamme

Ei ainakaan tuollaisena ole järkeä.

Rahan luonnin keinotekoinen rajoittaminen on ihan turhaa ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Se, että raha syntyy kysyntävetoisesti on minusta ihan ok. Jos rahalle on kysyntää niin siihen on aina joku syy. Suurin osa syistä on ihan hyväksyttäviä.

Luonnollisesti on olemassa rahan kysynnälle myös syitä jotka ei ole järkeviä ja niitä olisi syytä rajoittaa. Mutta käytännössä nämä liittyvät aina huonoihin investointeihin ja puhtaasti persaukisille lainaamiseen. Nämä ovat yksittäisiä asioita ja niihin pitäisi puuttua yksityiskohtaisemmin kuin vain rajoittamalla globaalia rahan määrän kasvua.

Näitä yksityiskohtaisemmin ongelmia parantavia toimia olisi siis vaikkapa se, että pankit kantavat oikeasti vastuunsa jos lainaavat huonoihin investointeihin tai persauksille. Valtion ja pankkien vastuut pitäisi viimein tehdä selväksi. Mitä tehdään ja missä tilanteessa ja miten niihin varaudutaan etukäteen. Ilman muuta tarvitaan jonkinalainen pankkien yhteisvastuu-pooli josta muutaman yksittäisen pankin kaatuminen voidaan kattaa ilman mitään valtion tukia.

Keskuspankin, valtion ja verotuksen roolista olen kallistumassa tuon artikkelin kannalle johon viittasinkin. Verotus pitää ajatella vain tulontasauksen instrumenttina ja haittaverojen kautta tapahtuvana käyttäytymisen ohjaajana. Itse valtion rahoitus pitäisi hoitaa avoimemmin ja suorempaan keskuspankin kautta. Se, miten homma hoidettaisiin käytännössä ettei koko viritys lähde lapasesta on vielä pohdinnan alla. Mutta nykyisessäkin systeemissä homma on lähtenyt lapasesta jo ajat sitten, joten aika helposti päästäisiin varmaan ainakin parempaan kuin nykysysteemi.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Rahan luonnin keinotekoinen rajoittaminen on ihan turhaa ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Se, että raha syntyy kysyntävetoisesti on minusta ihan ok. Jos rahalle on kysyntää niin siihen on aina joku syy. Suurin osa syistä on ihan hyväksyttäviä.

Luonnollisesti on olemassa rahan kysynnälle myös syitä jotka ei ole järkeviä ja niitä olisi syytä rajoittaa....

Näitä yksityiskohtaisemmin ongelmia parantavia toimia olisi siis vaikkapa se, että pankit kantavat oikeasti vastuunsa jos lainaavat huonoihin investointeihin tai persauksille. Valtion ja pankkien vastuut pitäisi viimein tehdä selväksi. Mitä tehdään ja missä tilanteessa ja miten niihin varaudutaan etukäteen. Ilman muuta tarvitaan jonkinalainen pankkien yhteisvastuu-pooli josta muutaman yksittäisen pankin kaatuminen voidaan kattaa ilman mitään valtion tukia.

...

Miksei yhteisvastuupoolin lisäksi voisi tehdä pankkikohtaista poolia tai rakentaa yhteisvastuupoolin pankkikohtaisista pooleista?

Hieman Barsilian mallia mukaillen:

Sellainen palkkiojärjestelmä, jossa suuri osa palkkioista/voitoista luovutettaisiin esim 5 vuoden viiveellä (jokin muukin voisi käydä) riippuen siitä miten tuona aikana tehdään voittoa ja tappiota. Esim 25% vuoden N palkkioista/voitoista saisi tililleen vuonna N+5 jos ja vain jos välivuosina ei ole tehty sellaista määrää kumulatiivista tappiota, jota ei ole pystytty kustantamaan pankin varoista/tuloksesta.

Pankin osakkeiden omistajilta ja osakkeilla kauppaa käyviltä voitaisiin verottaa 25% voitoista rahastoon, josta voittoja tuloutettaisiin vuonna N+5. N+5 välivuosien tappiot kustannettaisiin kollektiivisesti noista rahastoiduista palkkioista/voitoista, mikäli pankin varat eivät siihen muutoin riittäisi. Olisi pankkiireillakin melkoinen suunnittelu saada aikaan markkinakuplia ja romahduttaa ne siten, että saisi riittävästi voittoja kotiutettua. Shorttaajiltakin verotettaisiin 25% voitoista rahastoon odottamaan ulosmaksua ja sillä välin sitten katsottaisiin että saadaanko pankki voitolliseksi vai menettävätkö shorttaajat 25% voitoistaan konkurssipesälle.

Yksittäisen treiderin perjantaihiprakan aiheuttamat miljarditappiot siis kustannettaisiin:

1) kyseisen pankin varoista,
2) jos kohdan 1 varat ei riitä, niin kustannettaisiin pankin avaintyöntekijöille ja omistajille tulevaisuudessa maksettavista palkkiosita/voitoista,
3) jos kohdan 2 varat ei riitä, niin vastuu kannettaisiin niskalenkin kera koko pankkisektorin työntekijöiden ja omistajien jo rahastoiduista N+5 vuoden kuluttua luovutettavista palkkioista/voitoista.

Nykyäänhän pankkien löysän lainarahan aikaansaaman asuntokuplan jne siivouksen maksaa:

1) lainanottaja henkilökohtaisista varoistaan
2) jos kohdan 1 varat ei riitä, niin pankki varoistaan
3) jos kohdan 2 varat ei riitä, niin jossain vaiheessa veronmaksajat maksaa kollektiivisesti

Yksi kuplan aiheuttajaosapuoli eli pankin (entiset) omistajat ja työntekijät eivät kärsi tilanteesta juuri mitenkään. "Ansaitut" palkkiot ja bonukset on jo otettu järjestelmästä ulos joten ei haittaa, vaikka koko järjestelmä ajetaan tiiliseinään. Sekin on vain mahdollisuus "ansaita".

[sivullinen.]

Tarkkoja sanamuotoja lukkunottamatta olen tästä samaa mieltä. Mutta mitä toteamuksellasi on tekemistä "rahan luonnin tyhjästä" kanssa? Nähdäkseeni ei mitään. Sinäkin puhut nyt veloista mitä pankit antavat ja ne velat persutuvat jälleenlainaamiseen (asiakkaiden talletuksiin). Jälleenlainaaminen ei luo uutta rahaa mihinkään (mahdollista korkoa lukunottamatta) kuten varmana itse olet huomannut.

Mitä tarkoitamme rahalla on niin epäselvä asia, että siitä tekemiseni johtuu. Ensinnä on nämä setelit - ne ovat keskuspankin "velkakirjoja", mutta ovatko ne rahaa? Seuraavaksi pankista saatu luotto - "velkasitoumus", onko se rahaa? Nähtävästi sinä et ainakaan pitäisi jälkimmäisiä rahana. Minä pitäisin - juuri pankkien oikeuden tehdä rahaa kannalta erityisesti.

Virallisesti näitä jaotellaan M1 (setelit), M2 (pankkien lainat), M3 (johdannaiset). Jokainen saa itse päättää mitä näistä kutsuu rahaksi. Ongelmana on juuri M2 "rahan" luonti pankeissa. M1 raha ei lisäänny - ilman "setelirahoitusta", eikä ole ollut ongelma. Katso kuvaa alla. Nouseva käyrä M2 on ongelma. Tasainen käyrä M1 ei. Oikeastaan jopa M2 nouseva käyrä voitaisiin hyväksyä, jos talouden koko nousisi samaa tahtia. Nyt kun talous laskee, pitäisi M2:sen laskea. Pistin kuvan amerikan käyrästä, koska se oli selkeämpi - euron käyrä on samannäköinen, joskin loivempi.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/58/MB%2C_M1_and_M2_aggregates_from_1981_to_2012.png)

[jka]

Miksei yhteisvastuupoolin lisäksi voisi tehdä pankkikohtaista poolia tai rakentaa yhteisvastuupoolin pankkikohtaisista pooleista?

Kyllä myös pankkikohtaisia sääntöjä tarvitaan. Noissa pitää olla vaan tarkempi, että ei kuristeta liikaa koska loppupeleissä asiakas maksaa aina kaiken. En tunne Brasilian systeemiä. Kiinnostaisi tietää mitkä siellä on pankkien palvelumaksut ja korkomarginaalit verrattuna vähemmän säänneltyihin pankkijärjestelmiin. Veikkaisin, että oleellisesti korkeammat.

Pankkipoolia voisi ajatella vakuutuksen kaltaisena. Vakuutustakaan ei kannata ottaa kaikkeen mahdolliseen mikä voi mennä pieleen. Samoin yksittäisen pankinkaan ei mielestäni kannata varautua kaikkeen mahdolliseen. Siinä vain kustannukset kasvavat ja asiakas maksaa. Suuressakaan pankkikriisissä ei mene kuin hyvin pieni osuus pankeista nurin. Kaikkien pankkien kaatumiseen ei kannata varautua.

Tuo pankin voitonjakokelpoisten varojen jäädyttäminen niin, että niitä ei voisi käyttää kuin vasta viiden vuoden jälkeen ja silloinkin vain osissa voisi olla toimiva, eikä sinänsä vaikuttaisi paljonkaan pankin kustannusrakenteeseen. Kaikki oikeat voitot on lopulta käytettävissä mutta vain viiveen kanssa.