2012-10-26 HS: Kuusi EU-maata haluaa rajoittaa balkanilaisten liikkumista

[skrabb]

Kuusi EU-maata haluaa rajoittaa balkanilaisten liikkumista
Romanien virta EU:hun sai maat vaatimaan viisumivapauden poistamista väliaikaisesti.
--------------------------------------------------------------------------------
Virve KähkönenHS

Lu­xem­burg. Ruot­si ja Sak­sa ha­lua­vat kii­reh­tiä la­ki­muu­tos­ta, jol­la Län­si-Bal­ka­nin mail­ta voi­tai­siin vä­li­ai­kai­ses­ti evä­tä vii­su­mi­va­paus.
Vii­su­meil­la hil­lit­täi­siin siel­tä tu­le­vien tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vir­taa, jo­ka on mai­den mu­kaan käy­nyt sie­tä­mät­tö­mäk­si.
Esi­mer­kik­si Ruot­siin on tul­lut 15 000 pe­rus­tee­ton­ta tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ta sen jäl­keen, kun Län­si-Bal­ka­nin mail­le myön­net­tiin vii­su­mi­va­paus.
Bal­ka­ni­lais­ten jät­tä­mät ha­ke­muk­set ovat ju­mit­ta­neet ha­ke­mus­ten kä­sit­te­lyn.
"Täs­tä kär­si­vät esi­mer­kik­si Syy­rias­ta tu­le­vat ih­mi­set, jot­ka yrit­tä­vät pae­ta maa­pal­lon eh­kä ve­ri­sin­tä konf­lik­tia, kos­ka hei­dän ha­ke­muk­siaan ei voi­da kä­si­tel­lä tar­peek­si no­peas­ti", Ruot­sin maa­han­muut­to­mi­nis­te­ri To­bias Billst­röm pe­rus­te­li en­nen EU:n si­sä­mi­nis­te­rei­den ko­kous­ta Lu­xem­bur­gis­sa tors­tai­na.

Ser­bian, Mon­te­neg­ron ja Ma­ke­do­nian kan­sa­lai­set sai­vat oi­keu­den mat­kus­taa Eu­roop­paan vii­su­mit­ta vuon­na 2009, Al­ba­nia se­kä Bos­nia ja Hert­se­go­vi­na vuot­ta myö­hem­min.
"Yh­des­sä vai­hees­sa, vuon­na 2010, Ser­bia oli kär­jes­sä tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sis­sa, ohi So­ma­lian ja Af­ga­nis­ta­nin", Billst­röm ker­toi.
Myös Sak­san val­tio­sih­tee­ri Ole Schrö­der pi­ti koh­tuut­to­ma­na si­tä, et­tä ser­bia­lai­sil­ta tu­lee enem­män ha­ke­muk­sia kuin af­ga­nis­ta­ni­lai­sil­ta.

Ko­kouk­ses­sa mi­nis­te­rit kes­kus­te­li­vat on­gel­mas­ta. Vii­me vii­kol­la kuu­si tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den mää­räs­tä huo­les­tu­nut­ta maa­ta lä­het­ti EU-ko­mis­siol­le kir­jeen, jos­sa ne kii­reh­ti­vät asian hoi­ta­mis­ta.
Suo­mi ei ol­lut mu­ka­na, kos­ka Suo­mel­le ha­ki­jois­ta ei ole muo­dos­tu­nut on­gel­maa.
Ko­kouk­sen jäl­keen Ruot­sin ja Sak­san asia sai ko­mis­siol­ta ym­mär­rys­tä. Si­sä­asioi­den ko­mis­saa­ri Ce­ci­lia Malmst­röm ke­hot­ti Län­si-Bal­ka­nin mai­ta pyr­ki­mään vä­hen­tä­mään tur­va­pai­kan­ha­ki­joik­si läh­te­vien mää­rää.

EU:n lain­sää­dän­tö­put­kes­sa on par­hail­laan esi­tys sii­tä, mi­ten vii­su­mit voi­tai­siin ot­taa käyt­töön. Eh­do­tuk­sen mu­kaan ko­mis­sio voi­si evä­tä jon­kin maan kan­sa­lai­sil­ta vä­li­ai­kai­ses­ti vii­su­mi­va­pau­den.
La­ki­esi­tys on kui­ten­kin ju­mis­sa EU:n si­sä­mi­nis­te­rei­den ja par­la­men­tin kiis­tan ta­kia.
Suu­ri osa Län­si-Bal­ka­nil­ta tu­le­vis­ta tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta on ro­ma­ne­ja, joi­den ha­ke­muk­set yleen­sä hy­lä­tään.
"Mei­dän täy­tyy pu­hua sii­tä, mi­ten pa­ran­nam­me vä­hem­mis­tö­jen ase­maa nois­sa mais­sa", Billst­röm sa­noi.

Toi­sen nä­kö­kul­man mu­kaan EU:n jä­sen­mai­den pi­täi­si vain no­peut­taa ha­ke­mus­ten kä­sit­te­lyä. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa ha­ke­mus­ten ja va­li­tus­ten kä­sit­te­ly voi ve­nyä yli puo­leen vuo­teen. Si­nä ai­ka­na tur­va­pai­kan­ha­ki­jat saa­vat ka­ton pään­sä pääl­le, ruo­kaa ja tas­ku­ra­haa.

http://www.hs.fi/digilehti/#26102012/ulkomaat/Kuusi+EU-maata+haluaa+rajoittaa+balkanilaisten+liikkumista/a1351137779222

Bulgaria, Romania ja turvapaikanhakijat odottavat riitaisan EU:n rajapäätöksiä
--------------------------------------------------------------------------------
Virve KähkönenHS

Kak­sik­ko var­too va­pai­ta ra­jo­ja

Ro­ma­nian ja Bul­ga­rian liit­ty­mi­nen va­paan liik­ku­vuu­den Schen­gen-aluee­seen on siir­ty­nyt ha­maan tu­le­vai­suu­teen.
Hol­lan­ti ja Suo­mi torp­pa­si­vat Schen­gen-alueen laa­jen­ta­mi­sen vuo­si sit­ten syys­kuus­sa, kos­ka nii­den mie­les­tä Ro­ma­nia ja Bul­ga­ria ei­vät ole pa­neu­tu­neet riit­tä­väs­ti kor­rup­tion ja jär­jes­täy­ty­neen ri­kol­li­suu­den kit­ke­mi­seen.
Nyt myös muut maat, ku­ten Sak­sa ja Bel­gia, ovat hil­lin­neet kii­ret­tä mai­den liit­ty­mi­ses­sä. Uu­dek­si huo­lek­si on nous­sut Ro­ma­nian po­liit­ti­nen krii­si, jon­ka ta­kia ko­mis­sio on jou­tu­nut jat­ka­maan maan eri­tyis­seu­ran­taa.
EU-ko­mis­sion on mää­rä men­nä Ro­ma­niaan jou­lu­kuus­sa tar­kas­tus­käyn­nil­le. Mi­nis­te­rien pää­tös ra­ja­tar­kas­tus­ten lo­pet­ta­mi­ses­ta voi­nee tul­la ai­kai­sin­taan en­si vuo­den maa­lis­kuus­sa.
Ra­ja­tar­kas­tuk­set on tar­koi­tus pois­taa vai­heit­tain niin, et­tä en­sin ne lo­pe­te­taan sa­ta­mis­sa ja len­to­ken­til­lä ja vas­ta myö­hem­min maa­ra­joil­la.

Mi­nis­te­rit ja me­pit no­kik­kain

EU-par­la­ment­ti ja jä­sen­mai­den si­sä­mi­nis­te­rit ovat ajau­tu­neet konf­lik­tiin oi­keu­del­li­ses­ta asias­ta, jo­ka liit­tyy Schen­gen-alueen ar­vioin­ti­jär­jes­tel­mään.
Mi­nis­te­rit te­ki­vät al­ku­ke­säs­tä asias­sa pää­tök­sen, jo­ka par­la­men­tin mie­les­tä tar­koit­ti mep­pien syr­jäyt­tä­mis­tä pää­tök­sen­teos­sa. Kos­tok­si me­pit jää­dyt­ti­vät yh­teis­työn si­sä­mi­nis­te­rei­den kans­sa.
Tä­mä tar­koit­ti si­tä, et­tei­vät si­sä­asioi­hin ja Eu­roo­pan tur­val­li­suu­teen liit­ty­vät la­ki­hank­keet ete­ne EU:s­sa. Jää­dy­tet­ty­nä on myös la­kie­si­tys, jol­la unio­niin yri­te­tään luo­da uu­det sään­nöt poik­keus­ta­pauk­sis­sa käyt­töön otet­ta­vil­le ra­ja­tar­kas­tuk­sil­le, joi­ta Schen­gen-mai­den vä­lil­lä ei ta­val­li­ses­ti ole. Tä­tä ny­kyä jä­sen­maat voi­vat ot­taa tar­kas­tuk­set käyt­töön 30 päi­väk­si.
La­ki­aloit­tei­den kä­sit­te­ly on nyt käyn­nis­ty­nyt uu­del­leen par­la­men­tis­sa kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa. Nii­tä ei kui­ten­kaan vie­dä par­la­men­tin ää­nes­tyk­seen en­nen kuin Schen­gen-rii­ta on rat­kais­tu. Pu­heen­joh­ta­ja­maa Kyp­rok­sen on tar­koi­tus an­taa asias­sa komp­ro­mis­si­esi­tys mar­ras­kuus­sa.

Yh­tei­nen tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­mä

Tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ei­vät ja­kau­du ta­sai­ses­ti kaik­kien EU-mai­den kes­ken, vaan kym­me­nen jä­sen­val­tio­ta ot­taa vas­taan yli 90 pro­sent­tia kai­kis­ta ha­ki­jois­ta. EU:n ta­voit­tee­na kui­ten­kin on, et­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta koh­del­tai­siin sa­mal­la ta­val­la kai­kis­sa jä­sen­mais­sa.
Yh­teis­ten sään­tö­jen luo­mi­nen on vauh­dis­sa. Ta­voi­te on, et­tä suun­ni­tel­ma saa­daan val­miik­si ja hy­väk­syt­tyä tä­män vuo­den lop­puun men­nes­sä. Jos täs­sä ei on­nis­tu­ta, hank­keen pe­lä­tään läs­säh­tä­vän.

http://www.hs.fi/digilehti/#26102012/ulkomaat/Bulgaria+Romania+ja+turvapaikanhakijat+odottavat+riitaisan+EUn+rajap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4/a1351138210255

boldaus oma

[nitkunatku]

Herranen aika, onko RUOTSI saamassa rikkaudesta tarpeekseen?! Onneksi Suomi ei sentään ole eväämässä viisumivapautta, ettei maine mene.

[Marko Parkkola]

Mitäs rasismia tämä nyt taas on?! Kaikki yhteen ääneen: Maahanmuutto on rikkaus ja voimavara.

[Jouko]

Ruotsi vain paikkailee itse puhkomaansa rengasta. On se kumma kun ei tajuta syntyjä syviä. Onko aina pakko mennä ikävien kokemuksien kautta totuuteen? Eikö viisas ihminen, homo sapiens, syntynyt juuri oppimalla toisten ja itsensä kokemuksista?

[nitkunatku]

On se kumma kun ei tajuta syntyjä syviä. Onko aina pakko mennä ikävien kokemuksien kautta totuuteen?

Tuota olen itsekin miettinyt kerran jos toisenkin. Miksi Suomessakin ongelmat päästetään ensin aina syntymään ja sitten vasta aletaan vuotavan veneen paikkaaminen?

[Nationalisti]

Samaan aikaan Brysselissä:

Luxembourg, 25 October 2012
14556/12
PRESSE 415

Reception conditions for asylum seekers:
Better and more harmonised living standards and more
effective rules for fighting abuse

The Council adopted today a political agreement on the directive laying down standards
for the reception of asylum seekers (recast) (14112/1/12). This political agreement fully
reflects the result of negotiations with the European Parliament. Once formally adopted,
member states will need to transpose the new provisions into national law within two
years. Denmark, Ireland and the United Kingdom are not bound by the directive.
The amended receptions conditions directive will provide better and more harmonised
standards of living to applicants for international protection throughout the European
Union, irrespective in which member state the application has been made. Particularly
important are the new rules concerning detention and the better standards for vulnerable
persons including (unaccompanied) minors. Member states that wish to do so can provide
for more favourable rules.

The new EU rules take also better into account the different national legal systems, avoid
unnecessary administrative and financial burden and enable member states to fight abuse
of their asylum systems more effectively.

http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/jha/133193.pdf

[törö]

On se kumma kun ei tajuta syntyjä syviä. Onko aina pakko mennä ikävien kokemuksien kautta totuuteen?

Tuota olen itsekin miettinyt kerran jos toisenkin. Miksi Suomessakin ongelmat päästetään ensin aina syntymään ja sitten vasta aletaan vuotavan veneen paikkaaminen?

Saadaan palkattua lisää virkamiehiä tahallaan luotuja ongelmia hallitsemaan?

[KeiKei]

Yhdenmukainen kohtelu olisi ehkä vain Suomelle. Ei tänne kukaan tule, jos paremmassa ilmastossa saa saman kohtelun ja samat etuudet.

[Maastamuuttaja]

Direktiivi myöntää poikkeuksen Tanskalle, Irlannille ja UK:lle. Mitä oikein on tapahtunut ja miten Suomen edustajat ovat toimineet?

Nyt penkovat djournalistit asialle.

[Uuno Nuivanen]

Suo­mi ei ol­lut mu­ka­na, kos­ka Suo­mel­le ha­ki­jois­ta ei ole muo­dos­tu­nut on­gel­maa.

Ei ole muodostunut ongelmaa, koska jokainen oveen kolkuttava moniosaaja kutsutaan iloiten sisään. Haaveena lienee olla ainoa maa, joka ei vaadi viisumia kyseisistä maista tulevilta. Näin saadaan tehokkaasti torjuttua huutavaa työvoimapulaa sekä parannettua huoltosuhdetta.

[rölli2]

suomeen rantautuvat "maahantulijat" eivät ole rikollisia. suomeen tulee vain hyviä ihmisiä

[Maastamuuttaja]

Kun maat, jotka ovat havainneet muutto-ongelmia saavat erivapauksia, muutto-ongelmat muuttavat maihin, jotka eivät ole havainneet muutto-ongelmia.

[Leso]

Kenelläkään minkään Balkanin maan kansalaisella ei ole mitään todellista syytä hakea turvapaikkaa.
Perustelujen ja perusteiden on syynääminen paikallaan, mutta aikaavievää ja yhdentekevää puuhastelua.

Erittäin ymmärrettävä halu/toive/pyyntö/vaatimus EU-mailta.

Viisumivapaus on lopetettava välittömästi ja jo maahantulleet ja maassaoleskelevatkin (oleskeluluvan kanssa) on pistettävä erityistarkastukseen mitä pikimiten.
Rangaistusten pienimmintäkin vääryyksistä, väärinkäytöksistä ja -käyttäytymisistä tulee olla mitä ankarimmat, eli heti DNA talteen ja maasta pois.

Paitsi joo, ja hehheh, ihan niinku jotai oikeesti joskus joo...

[Jouko]

Direktiivi myöntää poikkeuksen Tanskalle, Irlannille ja UK:lle. Mitä oikein on tapahtunut ja miten Suomen edustajat ovat toimineet?

Nyt penkovat djournalistit asialle.

Tanskan johto katsoo asiota oman kansansa kannalta mutta hei, siellähän on vallassa "Perustanskalaiset". Varmasti on ainoa syy siihen politiikkaan.

[Markkanen]

Liitytään kaikki tänne:

http://www.rauhanpuolustajat.fi/RaPu-lehti/lehdet/2006/406/rajat_auki.html

Samalla piikki auki kaikkiin maihin ja oman sossun asiakkaille. Lopetetaan työnteko ja kasvatetaan rastatukka. Mitä muuta oikea ihminen tarvitsee? Sähkö tulee töpselistä ja raha "seinästä". Kaikkea riittää kaikille jos halutaan  Vai mitä nykyinen hallitus?

[RTT]

Populism in Brussels? How to solve the Balkan asylum crisis

--
Why are Serbian and Macedonian citizens, who are not persecuted in their countries, applying for asylum in Germany despite the clear sign that they have little chance of getting asylum? The explanation is obvious. In July 2012, the German Constitutional Court ruled that the benefits for all asylum seekers in Germany must be increased.

Usually, asylum seekers in Germany are accommodated in collective centres and receive food and clothes in kind. In the past a family of four also received a stipend of €120 a month.

The July ruling has increased that stipend to at least €420 a month. If the family has to purchase its food and clothing itself, it will now receive more than €1,100 a month. This is many times the average monthly income in Serbia and Macedonia. In Germany, the basic asylum procedure for Balkan nationals takes at least two-and-a-half months. Then a rejected asylum seeker appeals, which means he or she can stay on average another five months.
--
If the solution is obvious, it is also in the hands of concerned EU member states. Instead of advocating such solutions, however, which are in line with EU legislation and the UN Refugee Convention, the European Commission has put the blame on the governments of the Western Balkans.
--
The writers founded and run the European Stability Initiative, a think-tank that has closely followed the visa liberalisation process for the Western Balkans. www.whitelistproject.eu

[Roope]

Yh­tei­nen tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­mä

Tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ei­vät ja­kau­du ta­sai­ses­ti kaik­kien EU-mai­den kes­ken, vaan kym­me­nen jä­sen­val­tio­ta ot­taa vas­taan yli 90 pro­sent­tia kai­kis­ta ha­ki­jois­ta. EU:n ta­voit­tee­na kui­ten­kin on, et­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta koh­del­tai­siin sa­mal­la ta­val­la kai­kis­sa jä­sen­mais­sa.

Epäonnistunut koplaus, ja itse asiassa suoraan komissaari Malmströmin suusta. Nykyään Suomesta hakee turvapaikkaa noin 3000 henkeä vuodessa ja Ruotsista 40 000. Eroa ei voi tasoittaa maiden käytännöt yhtenäistämällä, koska maiden turvapaikkapolitiikka on jo nyt muuhun Eurooppaan verraten suunnilleen samalla tasolla, Euroopan löysintä.

Turvapaikanhakijoiden kohtelua voidaan kyllä yhtenäistää EU-alueella tiettyyn rajaan saakka, mutta edelleen jotkut maat pysyisivät huomattavasti suositumpina kuin toiset, koska maat eroavat niin paljon toisistaan esimerkiksi sosiaaliturvan ja harmaan talouden mahdollisuuksien osalta. Kohdemaan valintaan vaikuttaa erityisesti olemassaolevien maahanmuuttajayhteisöjen koko ja laatu. Turvapaikkamaahanmuutto ruokkii ja ohjaa itseään, kuten esimerkiksi juuri Suomea ja Ruotsia tarkastelemalla voidaan nähdä.

EU:n laajuisesta palvelutason nostamisesta ja oleskeluluvan saannin helpottamisesta seuraisi tulijamäärän yleinen kasvu, mikä puolestaan johtaisi suosittujen maiden vastaanottojärjestelmien tukehtuessa (kuten juuri nyt tapahtuu Ruotsissa) entistä ponnekkaampiin vaatimuksiin maiden välisten erojen tasaamisesta EU-tasolla. Tämä tarkoittaisi ennen pitkää tavalla tai toisella toteutettuja turvapaikanhakijoiden siirtoja maasta toiseen. Tätä ei nykylinjalla (CEAS) voi väistää, vaikka ministeri Räsänen antaa ymmärtää Suomen sekä syövän kakun että laihtuvan siitä nautiskellessa.

[Lemmy]

Direktiivi myöntää poikkeuksen Tanskalle, Irlannille ja UK:lle.

Mitenkäs se Tanskan " kansainvälinen maine" niinku silleen?

Ottakaas nyt huomioon, että Turkkia puuhataan EU:hun (ollut hiukka hiljasta sillä taholla) ja Venäjvlle viisumivapautta.

Itse asiassa kannatan tällä hetkellä molempia, tukahtuu hyysäys omaan mahdottomuuteensa kertaheitolla.

[Tapiotar]

Menköön brittien riesaksi: http://hommaforum.org/index.php/topic,76864.0.html

He ja heidän imperialisminsa on monen tämän maapallon ahdistuksen taustalla.   

[CaptainNuiva]

Yh­tei­nen tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­mä

Tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ei­vät ja­kau­du ta­sai­ses­ti kaik­kien EU-mai­den kes­ken, vaan kym­me­nen jä­sen­val­tio­ta ot­taa vas­taan yli 90 pro­sent­tia kai­kis­ta ha­ki­jois­ta. EU:n ta­voit­tee­na kui­ten­kin on, et­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta koh­del­tai­siin sa­mal­la ta­val­la kai­kis­sa jä­sen­mais­sa.

Epäonnistunut koplaus, ja itse asiassa suoraan komissaari Malmströmin suusta. Nykyään Suomesta hakee turvapaikkaa noin 3000 henkeä vuodessa ja Ruotsista 40 000. Eroa ei voi tasoittaa maiden käytännöt yhtenäistämällä, koska maiden turvapaikkapolitiikka on jo nyt muuhun Eurooppaan verraten suunnilleen samalla tasolla, Euroopan löysintä.

Turvapaikanhakijoiden kohtelua voidaan kyllä yhtenäistää EU-alueella tiettyyn rajaan saakka, mutta edelleen jotkut maat pysyisivät huomattavasti suositumpina kuin toiset, koska maat eroavat niin paljon toisistaan esimerkiksi sosiaaliturvan ja harmaan talouden mahdollisuuksien osalta. Kohdemaan valintaan vaikuttaa erityisesti olemassaolevien maahanmuuttajayhteisöjen koko ja laatu. Turvapaikkamaahanmuutto ruokkii ja ohjaa itseään, kuten esimerkiksi juuri Suomea ja Ruotsia tarkastelemalla voidaan nähdä.

EU:n laajuisesta palvelutason nostamisesta ja oleskeluluvan saannin helpottamisesta seuraisi tulijamäärän yleinen kasvu, mikä puolestaan johtaisi suosittujen maiden vastaanottojärjestelmien tukehtuessa (kuten juuri nyt tapahtuu Ruotsissa) entistä ponnekkaampiin vaatimuksiin maiden välisten erojen tasaamisesta EU-tasolla. Tämä tarkoittaisi ennen pitkää tavalla tai toisella toteutettuja turvapaikanhakijoiden siirtoja maasta toiseen. Tätä ei nykylinjalla (CEAS) voi väistää, vaikka ministeri Räsänen antaa ymmärtää Suomen sekä syövän kakun että laihtuvan siitä nautiskellessa.

Mulle kävisi oikein hyvin että kaikissa EU-maissa mentäisiin saman kaavan mukaan ja ennen kaikkea etuuksien osalta, esim. turvapaikan hakija saa saman rahan ja saman tasoisen majoituksen joka maassa ja ilman poikkeuksia muutoin tästä luodaan taas kerran uusi kuppausmenetelmä Suomelle ja miksei muutamalle muullekin maalle.

Jos tämä ei käy niin puolestani saavat eu-idealistit pyyhkiä persettään näillä visioillaan.

[Roope]

Mulle kävisi oikein hyvin että kaikissa EU-maissa mentäisiin saman kaavan mukaan ja ennen kaikkea etuuksien osalta, esim. turvapaikan hakija saa saman rahan ja saman tasoisen majoituksen joka maassa ja ilman poikkeuksia muutoin tästä luodaan taas kerran uusi kuppausmenetelmä Suomelle ja miksei muutamalle muullekin maalle.

Tämähän ei onnistu, koska esimerkiksi toimeentuloturva ja muut vastaavat käytännöt poikkeavat niin rajusti EU-maasta toiseen. Ei jokin Kreikka, Italia tai Espanja tule ikinä uhraamaan 90 000 euroa vuodessa yhden alaikäiseksi ilmoittautuneen turvapaikanhakijan hoivaamiseen ryhmäkodissa, kuten Suomi nykyään tekee. Jos taas määritellään, että turvapaikanhakijat ovat kaikkialla EU-alueella oikeutettuja samoihin palveluihin kuin maan kansalaisetkin, niin eihän niitä käytäntöjä sitten oikeasti yhtenäistettäisikään, vaan pohjoiseen suuntautuva turvapaikkashoppailu olisi edelleen kannattavaa.

Jos tämä ei käy niin puolestani saavat eu-idealistit pyyhkiä persettään näillä visioillaan.

Niinpä. Siksi sisäministeri Päivi Räsänen pitäisi jotenkin pakottaa selittämään, mitä Suomi oikein tavoittelee ajamalla nimenomaan EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää, kun kaikki olennainen hyöty käytäntöjen yhtenäistämisestä voidaan saavuttaa jo yhteisten turvapaikkadirektiivien kautta. Vastaus kansanedustaja Maria Lohelan esittämään kirjalliseen kysymykseen ei tähän vastannut. Itse en keksi muita syitä EU:n oman turvapaikkakeskushallinnon perustamiseen ja kasvattamiseen kuin turvapaikkapoliittisen päätösvallan siirtämisen pois jäsenmailta, hakemusten käsittelyn keskittämisen ja turvapaikanhakijoiden siirtelyn maasta toiseen. Kyseiset teemat kun ovat toistuneet jo kauan EU:n turvapaikkapolitiikan "solidaarisuutta ja taakanjakoa" korostavissa linjanvedoissa, vaikka varsinaisia jäsenmaita sitovia päätöksiä ei vielä ole saatu aikaan.

Täytyy muistaa, että tällainen muutos, ettei maahanmuuttopolitiikkaan voisi enää vaikuttaa kuin EU-tasolla, on sisäpoliittisesti kaikkien muiden puolueiden kuin perussuomalaisten intresseissä. Suomen intressit maahanmuuttopolitiikassa taas eroavat ratkaisevasti monien muiden EU-maiden intresseistä. Suomi joutuisi yhteisen turvapaikkajärjestelmän maksajaksi, tavalla tai toisella.

[PaulR]

Mulle kävisi oikein hyvin että kaikissa EU-maissa mentäisiin saman kaavan mukaan ja ennen kaikkea etuuksien osalta, esim. turvapaikan hakija saa saman rahan ja saman tasoisen majoituksen joka maassa ja ilman poikkeuksia muutoin tästä luodaan taas kerran uusi kuppausmenetelmä Suomelle ja miksei muutamalle muullekin maalle.

Tämähän ei onnistu, koska esimerkiksi toimeentuloturva ja muut vastaavat käytännöt poikkeavat niin rajusti EU-maasta toiseen. Ei jokin Kreikka, Italia tai Espanja tule ikinä uhraamaan 90 000 euroa vuodessa yhden alaikäiseksi ilmoittautuneen turvapaikanhakijan hoivaamiseen ryhmäkodissa, kuten Suomi nykyään tekee. Jos taas määritellään, että turvapaikanhakijat ovat kaikkialla EU-alueella oikeutettuja samoihin palveluihin kuin maan kansalaisetkin, niin eihän niitä käytäntöjä sitten oikeasti yhtenäistettäisikään, vaan pohjoiseen suuntautuva turvapaikkashoppailu olisi edelleen kannattavaa.

Jos tämä ei käy niin puolestani saavat eu-idealistit pyyhkiä persettään näillä visioillaan.

Niinpä. Siksi sisäministeri Päivi Räsänen pitäisi jotenkin pakottaa selittämään, mitä Suomi oikein tavoittelee ajamalla nimenomaan EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää, kun kaikki olennainen hyöty käytäntöjen yhtenäistämisestä voidaan saavuttaa jo yhteisten turvapaikkadirektiivien kautta. Vastaus kansanedustaja Maria Lohelan esittämään kirjalliseen kysymykseen ei tähän vastannut. Itse en keksi muita syitä EU:n oman turvapaikkakeskushallinnon perustamiseen ja kasvattamiseen kuin turvapaikkapoliittisen päätösvallan siirtämisen pois jäsenmailta, hakemusten käsittelyn keskittämisen ja turvapaikanhakijoiden siirtelyn maasta toiseen. Kyseiset teemat kun ovat toistuneet jo kauan EU:n turvapaikkapolitiikan "solidaarisuutta ja taakanjakoa" korostavissa linjanvedoissa, vaikka varsinaisia jäsenmaita sitovia päätöksiä ei vielä ole saatu aikaan.

Täytyy muistaa, että tällainen muutos, ettei maahanmuuttopolitiikkaan voisi enää vaikuttaa kuin EU-tasolla, on sisäpoliittisesti kaikkien muiden puolueiden kuin perussuomalaisten intresseissä. Suomen intressit maahanmuuttopolitiikassa taas eroavat ratkaisevasti monien muiden EU-maiden intresseistä. Suomi joutuisi yhteisen turvapaikkajärjestelmän maksajaksi, tavalla tai toisella.

Isot/isot linjat on totuttaa köyhyyteen. YK:n jutut sieltä löytyy vuodelta 1992. Taisi alkaa Riosta.