2012-10-18 Blogi: Ranskan presidentti ehdottaa läksyjen kieltämistä

[ananaskaarme]

Ranskan tuore presidentti Hollande haluaa uudistaa koulua. Esimerkiksi palkata 60 000 uutta opettajaa -- ja kieltää kotiläksyt. Peruste? Epätasa-arvo. Varakkaampien perheiden kasvateilla on parempi rauha tehdä kotiläksyjä ja paremmat vanhemmat.

"Education is priority," Hollande said in a speech at Paris's Sorbonne University. "An education program is, by definition, a societal program. Work should be done at school, rather than at home."

The justification for this proposed ban? Inequality. According to a statement from an official at the French Embassy, "When it comes to homework, the President said it should be done during school hours rather than at home, in order to establish equal opportunities." Homework favors the wealthy, Hollande argues, because they are more likely to have a good working environment at home, including parents with the time and energy to help them with their work.

ABCNews blogaaja: French President Proposes Banning Homework

Muutaman viikon takainen AP/Globe and Mailin artikkeli kertoo myös siitä, että aikovat viimein yrittää muuttaa koulupäivien ajankäyttöä järjellisemmäksi. Nykysysteemi on neljä kahdeksan tunnin päivää viikossa, ilmeisesti jopa kuusivuotiaille.

But the nation's new government says elementary school kids risk classroom burnout, and is moving to help them cope. The issue: French school days may be relatively few, but they are at least as long as a day of work for adults. Even six-year-olds are in class until late into the afternoon, when skies are dark, attention flags and stomachs rumble.

Vaan kuten tuossa AP/Globe&Mailin jutussa todetaan, niin tämä järjellisempi ajankäyttö tarkoittaa tietysti lisätarvetta lastenhoidolle iltapäivisin. Johon taas varakkaammilla on paremmat mahdollisuudet.

Sitten siihen monikulttuurisempaan pihviin, jonka vuoksi edes vaivauduin avaamaan tämän ketjun. Jostain syystä Ranskan koululaisten taso on romahtanut reilussa vuosikymmenessä, Timen artikkeli vuodelta 2010:

French schools are increasingly failing to cater to the much larger number of students who have less stellar abilities.
[...]
Most shocking of all, for a nation reared on the concept of égalité, is that school in France isn't the great leveler it was supposed to be, but actually perpetuates social differences. Increasingly it is a place where children from poor backgrounds do far worse than kids from better-off backgrounds. An analysis by McKinsey & Co. shows that the performance of French schoolkids can vary widely depending on their socioeconomic background: especially in math, race and class affect scores even more markedly than they do in the U.S., where the gulf between white, black and Hispanic students has been widely documented.

Lihavoin yltä tasan yhden sanan, jota koko asiassa tunnutaan taas välttelevän kuin kissa kuumaa puuroa. Moku on tabu. Surku tulee Ranskan perunanenäisiä lapsia, kun sosialistit tekevät heillä Frankensteinin yhteiskuntakokeiluitaan.

[Sietäjä]

Ranskan tuore presidentti Hollande haluaa uudistaa koulua. Esimerkiksi palkata 60 000 uutta opettajaa -- ja kieltää kotiläksyt. Peruste? Epätasa-arvo. Varakkaampien perheiden kasvateilla on parempi rauha tehdä kotiläksyjä ja paremmat vanhemmat.

Annan itse aina tosi niukasti läksyjä juuri siitä syystä, että oppilaistani suurin osa ei saa kotona mitään tukea tekemiselleen. Osa vanhemmista tosin toivoo, että läksyjä olisi enemmän, koska jos läksyihin menisi tunti aikaa, niin vanhemmat saisivat olla tunnin rauhassa. 

[guest3656]

Ranskan tuore presidentti Hollande haluaa uudistaa koulua. Esimerkiksi palkata 60 000 uutta opettajaa -- ja kieltää kotiläksyt. Peruste? Epätasa-arvo. Varakkaampien perheiden kasvateilla on parempi rauha tehdä kotiläksyjä ja paremmat vanhemmat.

Itse asiassa Hollande puhuu varakkaista vanhemmista, joilla on sekä aikaa että halua auttaa lapsiaan kotitehtävissä.

Eikö kuitenkin kiinnostus omien lasten koulunkäyntiin ole osoitus välittämisestä? Miksi koululaitoksen pitäisi tukea köyhien maahanmuuttajien hälläväliä asennetta jälkikasvunsa tulevaisuudesta? Mikäli maahanmuuttajien lapset eivät pärjää koulussa, tulee heidät siirtää koulutusputkeen josta valmistuu  siivoojia, ikkunnanpesijöitä, bussikuskeja ym., mitenkään väheksymättä näitä ammatteja. Kysymys on ainostaan realismista.

[Nikopol]

Yllättäen ajatus ei ole aivan kuolleena syntynyt. Ranskassa on nimittäin älyttömän pitkät koulupäivät = päivähoitoaspekti. Läksyjä pitäisi toki antaa mutta ne voi tehdä koulussa.

Kaikessa hiljaisuudessa tämä "läksytuki" on jo käytössä Suomessa ainakin joissakin mamukouluissa.

[Sietäjä]

Yllättäen ajatus ei ole aivan kuolleena syntynyt. Ranskassa on nimittäin älyttömän pitkät koulupäivät = päivähoitoaspekti. Läksyjä pitäisi toki antaa mutta ne voi tehdä koulussa.

Kaikessa hiljaisuudessa tämä "läksytuki" on jo käytössä Suomessa ainakin joissakin mamukouluissa.

Ja pienluokilla ylipäänsä. Itse annan ne pienet läksyt kahdesta syystä: 1) matikassa ja enkussa on hyvä kerrata tunnilla opittua 2) läksyjen antaminen on samalla vastuun antamista ja opettaa siis vastuun kantamista. Mutta tosi usein joutuu miettimään, suoriutuvatko oppilaat annetusta tehtävästä. Siksi parempi keskittyä siihen, että koulussa satsataan täysillä oppimiseen. Niin elämisen ja olemisen kuin kouluaineidenkin.

[Roope]

Kaikessa hiljaisuudessa tämä "läksytuki" on jo käytössä Suomessa ainakin joissakin mamukouluissa.

Suomen Kuvalehden Ruotsin vapaakouluista kertovassa jutussa puolusteltiin läksykerhoja sillä, että siellä lapsen kotona on havaittu asuvan jopa 30 henkeä kolmiossa (!), joten läksyjen tekeminen on haastavaa.

[PaulR]

Ei. Mun opettajan vaistoni olisi tehdä juuri sitä. Mä opetan.

[nitkunatku]

Varakkaiden perheiden kasvateilla nyt vaan olemaan paremmat vanhemmat ja parempi rauha tehdä läksyjä. Se on epätasa-arvoa? Ilmeisesti siis läksyjen poistaminen kaikilta on tasa-arvoa ja läksyjen teettäminen kaikilla on epätasa-arvoa. Just.

[ilkka75]

Annan heti läksyille uuden syyn: aivoja ei voi rasittaa kuin hetken kerrallaan. Muuten ei tule tuloksia. Läksyt tehdään illalla, kun aivot ovat ehtineet hetken levätä.

[Morsum]

Varakkaiden perheiden kasvateilla nyt vaan olemaan paremmat vanhemmat ja parempi rauha tehdä läksyjä. Se on epätasa-arvoa? Ilmeisesti siis läksyjen poistaminen kaikilta on tasa-arvoa ja läksyjen teettäminen kaikilla on epätasa-arvoa. Just.

Kun toisilla on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet tehdä ne läksyt, niin juuri noin se menee.

Offtopic:
Minä en pidä omaa ala-asteella pari vuotta häärinyttä opettajaa kovin hyvänä. Hän antoi aivan hirveitä määriä läksyjä. Puhutaan siis esimerkiksi syyslomasta, jolloin saattoi kevyesti tulla vaikka 17 sivua matematiikankirjasta läksyksi. Päälle muut aineet.

Pariksi viimeiseksi vuodeksi meille tuli tiukka mummo opettajaksi, joka ei antanut edes murto osaa edellisen läksyistä, mutta häntä saa kiittää siittä, että osaan jotain. Koulussa opetus muuttui monta kertaa laadukkaammaksi opettajanvaihdon myötä.

[Goman]

Ilmeisesti Ranskan sosialistit haluavat huolehtia siitä että jokainen 'race and class' tulee saattaa samalle tasa-arvoiselle tasolle opetuksessa. Ja se taso joudutaan valitsemaan sieltä asteikon alapäästä. Joopa joo.

Eli Ranskassa aiotaan nollata se kehityksen etumatka, joka länsimaisella kulttuurilla tieteissä, taiteissa, ja taloudessa on.

Ranska tulee kuulumaan nopeimmin vajoavaan Länteen. Toivottavasti täällä Itämeren ympärillä ymmärretään jättäytyä eroon Keski-Euroopassa alkavasta rappiosta. Eli etäisyyttä EU:hun, niin paljon kuin mahdollista.

[P]

Varakkaampien perheiden kasvateilla on parempi rauha tehdä kotiläksyjä ja paremmat vanhemmat.

Siis v!ttu, ihan oikeesti.

Sosialistien jutut ei voi tämän typerimmiksi mennä. Eihän?

No USA:ssa on vuodesta toiseen laskettu opetuksen vaatimustasoa, jotta "No child is left behind". Siis ihan sama "järkeily" kuin Hollandella.  Jos joku ei pysy mukana, niin lasketaan kaikkien vaatimustasoa, jotta mukana syytä tai toisesta pysymätön pysyisi mukana.  Jos jollakulla on mahdollisuus edeta nopeammin ja pidemmälle kin toiset, niin se pitää estää.

Suomessakin 80-luvulla kiellettiin vastaavalla perusteella ns. tasokurssit peruskoulussa. (Googlettakaapas)

Ihan samaa huttua, joka laskee koulutustason ja vaatimukset lopulta laakamatojenkin läpäistäviksi. Ei uutta sosialistista ideaa Auringon alla. 

[alussaolisana]

Ehkä Hollande vain petaa seuraavia vaaleja eikä tiedä että lapset eivät saa äänestää.   

[mietinen]

EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ja sen vaikutukset Suomen koulujärjestelmään

Aloitus nostaa hyvin esiin Ranskassa kohdattuja ongelmia. Ranskalaisilla on pyrkimys päästä irti itse valitsemastaan taakasta ja siirtää sitä Suomalaisten niskaan EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan puitteissa. Suomen hallitus ei ole irtisanoutunut näistä pyrkimyksistä. Taakan kantakoot ne maat, jotka ovat sen itselleen valinneet.

Suomen koulujärjestelmän toimivuuden kannalta yksi keskeisimmistä poliittisesti vaikuttavista tekijöistä on ulkomaalaislaki. Koulutuspolitiikan suunnittelu edellyttää ulkomaalaislakiin tehtävien muutosten tiedostamista. Jos Suomi päättää osallistua taakan kantamiseen, niin päätöksen vaikutukset koulutukseen tulee arvioida ja huomioida resursseissa. Samoin helpoin tapa nostaa Suomen PISA tuloksia ja vähentää koulujen välisiä tasoeroja on ulkomaalaislain muutokset.

Roopen kirjoitus EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta: Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS) voimaan jo 2012... missä mennään???,  24.09.2012

Yleiseksi pohjustukseksi:

Kirjallinen kysymys: EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako (Lohela, Maria /ps ), KK 671/2012 vp
EU:n yhteiselle turvapaikkapolitiikalle luotiin pohja jo vuonna 1999 Tampereen huippukokouksessa. Vuosina 1999-2005 luotiin puitteet yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamiseksi (muun muassa direktiivi turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteista, direktiivi turvapaikkamenettelystä ja Dublin-asetus) ja vuonna 2008 saatiin toiminnan suuntaviivat Euroopan komission Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman muodossa.

Näihin kuuluu Lissabonin sopimuksen myötä solidaarisuuden ja reilun taakanjaon periaate, minkä toimeenpanemiseksi komissio ehdotti jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden lisäämistä turvapaikka-asioissa. Tavoitteena on jakaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta syntyvää kuormitusta jäsenmaiden kesken joko suoraan turvapaikanhakijoita siirtämällä tai taloudellisin kompensaatioin lukumäärällisesti tai suhteellisesti muita enemmän pakolaisia vastaanottaville maille.

[Malla]

Annan heti läksyille uuden syyn: aivoja ei voi rasittaa kuin hetken kerrallaan. Muuten ei tule tuloksia. Läksyt tehdään illalla, kun aivot ovat ehtineet hetken levätä.

Ai jaa. Mun muksu teki läksyt aina heti koulusta päästyään (ja omasta aloitteestan, valvomatta ja patistamatta, usein eteisen lattialla maaten ja koiran astellessa kirjojen päällä), lukiossa tuntien aikana/hyppytunneilla. Hyviä tuloksia tuli. Kai se sitten lepuutti aivojaan muuten, omassa aikataulussaan.

[Aapo]

En usko että toimisi. Ahkerat, koulunkäynnistä innostuneet ja hyviä arvosanoja haluavat oppilaat keksivät kyllä itse itselleen jotain kotitehtävää, vähintäänkiin selaamalla koulukirjoja ja ylemmillä asteilla tekemällä muistiinpanoja. Tämä tarkottaisi sitä, että hyvien oppilaiden etumatka heikompiin oppilaisiin kasvaisi entisestään. Läksykiellolla ei suinkaan parannettaisi oppilaiden tasa-arvoa, vaan kasvatettaisiin heidän eriarvoisuuttaan erityisesti suosien hyvien perheiden tyttöjä ja haitaten ongelmaperheiden poikia. Se, että heikompitasoiset ja huonommin motivoituneet oppilaat pakotetaan käyttämään edes osan koulun ulkopuolisesta ajastaan opiskeluun antaa heille paremmat mahdollisuudet pysyä edes joten kuten hyvien oppilaiden perässä.

[Tuomas3]

Läksyt opettavat tekemään hommia oma-aloitteisesti ja ilman opettajan läsnäoloa. Ne lisäävät itsenäisiä työskentelytaitoja sekä palauttavat päivällä käsiteltyjä asioita mieleen.

Ranskan koulujärjestelmä on toki erilainen, joten sitä ei voi verrata meidän läksyttömyyteen. Patonginpurijat voivat palauttaa aamun asioita mieleen iltapäivällä sekä tehdä ilman opettajaa tehtäviä parityöskentelynä pitkin pihamaata tms.

Hollanden perustelu tosin ontuu ja voi osua siihen nilkkaan, jota on tarkoitus auttaa.

[nuiv-or]

http://www.europe1.fr/France/Devoirs-a-la-maison-Hollande-50-ans-de-retard-1269241/

Ovat olleet kiellettyjä jo vuodesta 1956.

[Marius]

Ranskan presidentti ehdottaa oppimisen kieltämistä.

[Wilho]

Eivät ne läksyt kyllä mitään autuaaksitekeviä ole. Kaikki ainekirjoitukset sun muut teen ajallaan, mutta jos joku opettaja ei läksyjä tarkista niin jätän suosiolla tekemättä. Näin siis lukiossa, oppimistulokset keskiarvoa paremmat. Toki joku saattaa oppia paremmin kun kertaa kotona kirjasta, mutta itse tykkään pitää opiskelun koulussa ja kotona sitten tutustua aihepiireihin jotain toista kautta.

[Suvaitsija]

Ranskan presidentti ehdottaa oppimisen kieltämistä.

Miksei presidentti pureudu siihen ongelmaan, että jotkut oppilaat pärjäävät paremmin kuin toiset? Tai ylipäätään että toiset ihmiset menestyvät? Tämä kaikki on kiellettävä. Kaikille on annettava samat arvosanat ja kaikille sama palkka.

Itselläni ei ole mitään ideologista kotiläksyjä vastaan tai niiden puolesta, mutta jumalauta nuo kommunistien perustelut jaksavat aina ihmetyttää. Että oikein on erilaisia ihmisiä olemassa. Ihan siis hirveetä.

[Tuomas3]

Minulla ehotus tämän huutavaan tasa-arvo-ongelman poistamiseksi.

Regressiivinen arvosana.

Eli ne, jotka ovat hyvät koulussa saavat suhteessa pienemmän arvosanan kun huonot oppilaat.
Juttu siis toimii samalla lailla kun veroprogressio. Mitä enemmän työtä teet, sen enemmän rokotetaan veroja, mitä parempi osaaminen koulussa, sen vähemmän arvosana nousee. Eli 4-5. osaamisesta saisi 5. arvosanan, 6.-7. osaamisesta saisi 6., 8-9. osaamisesta saisi 7. ja 10. osaamisesta 8.

Tällä kannustetaan rikkaiden pennut olla pärjäämättä koulussa. Pinkoaminen kun ei nosta arvosanaa samassa suhteessa kun osaaminen. Huippuosaajaksi ei edes kannnata yrittää kun korkein arvosana on 8.

Tämä on jo lapseni koulussa käytännössä käytössä. Tyhmin, huonoin ja tuhmin oppilas palkitaan stipendeillä mm. reippausstipendi=tuhmin, yrittelijäin=tyhmin, kannustusstipendi=huonoin. Näiden lisäksi eniten numeroa nostanut sai stipendin. Viimeisin kun otetaan pois, niin järjestelmä on valmis.

[P]

Minulla ehotus tämän huutavaan tasa-arvo-ongelman poistamiseksi.

Regressiivinen arvosana.

Eli ne, jotka ovat hyvät koulussa saavat suhteessa pienemmän arvosanan kun huonot oppilaat.
Juttu siis toimii samalla lailla kun veroprogressio. Mitä enemmän työtä teet, sen enemmän rokotetaan veroja, mitä parempi osaaminen koulussa, sen vähemmän arvosana nousee. Eli 4-5. osaamisesta saisi 5. arvosanan, 6.-7. osaamisesta saisi 6., 8-9. osaamisesta saisi 7. ja 10. osaamisesta 8.

Tällä kannustetaan rikkaiden pennut olla pärjäämättä koulussa. Pinkoaminen kun ei nosta arvosanaa samassa suhteessa kun osaaminen. Huippuosaajaksi ei edes kannnata yrittää kun korkein arvosana on 8.

Tämä on jo lapseni koulussa käytännössä käytössä. Tyhmin, huonoin ja tuhmin oppilas palkitaan stipendeillä mm. reippausstipendi=tuhmin, yrittelijäin=tyhmin, kannustusstipendi=huonoin. Näiden lisäksi eniten numeroa nostanut sai stipendin. Viimeisin kun otetaan pois, niin järjestelmä on valmis.

Hienoa. Onneksi itse olin koulussa pirunlaiska lukemaan läksyjä. Oikeasti en tehnyt kuin pakolliset ainekirjoitukset yms. työt, joissa paperille piti tuottaa jotain kotosalla. Tosin vetelin arvosanoja, joilla kilpailtiin luokan priimuspaikasta ja kirjoitetiin L:reita. Tuolla ehdotuksella pätemisintokin häviää. Taas askel lähemmäs kommunistista yhteiskuntaa!!  HYVÄ, HYVÄ!

[Esko1]

Sopiskohan tämmöseen se nykylaki eli positiivisen syrjinnän jokin muoto?

Laiskoja ja ilkeitä lapsia tulee erityisesti helliä ja palkita kaikin tavoin.

[Tuomas3]

Sopiskohan tämmöseen se nykylaki eli positiivisen syrjinnän jokin muoto?

Laiskoja ja ilkeitä lapsia tulee erityisesti helliä ja palkita kaikin tavoin.

Silloin olisin varmaan ollut motivoitunut, koska olin pikkuisena ilkikurinen ja laiska . Jostain syystä pärjäsin silti ok, mutta koulumotivaatiota ei ollut.

[P]

Sopiskohan tämmöseen se nykylaki eli positiivisen syrjinnän jokin muoto?

Laiskoja ja ilkeitä lapsia tulee erityisesti helliä ja palkita kaikin tavoin.

Totta helvetissä. Roskiin meritokratia. Kohti uutta ja uljasta tulevaisuutta!!

[tarhuri]

Ehkäpä seuraavaksi kielletään varakkuus.

[Malla]

Tämä on jo lapseni koulussa käytännössä käytössä. Tyhmin, huonoin ja tuhmin oppilas palkitaan stipendeillä mm. reippausstipendi=tuhmin, yrittelijäin=tyhmin, kannustusstipendi=huonoin. Näiden lisäksi eniten numeroa nostanut sai stipendin. Viimeisin kun otetaan pois, niin järjestelmä on valmis.

Saman olen havainnut. Stipendien jakamisen voisi lopettaa tai ainakin jättää se siirtymävaiheisiin (peruskoulun loppu, lukion loppu). Ja silloinkin vain tylsästi arvosanojen perusteella.
(Ja hymypatsaita inhoan, vaikka sellainen pysti huushollissa onkin.)

Muksun alkoulun (1-2 lk) ope tosin ratkaisi asian kivasti: kaikki oppilaat saivat pienen, vaatimattoman "stipendin" (tarroja tai vihkoja ja open kannustuskortti, jokaiselle omanlaisensa).

[Outo olio]

Varakkaampien perheiden kasvateilla on parempi rauha tehdä kotiläksyjä ja paremmat vanhemmat.

Tämä suunnitelma ei nähdäkseni voi toimia, koska se perustuu siihen oletukseen, että kaikki koulut ja opettajat ovat riittävän identtisiä. Oikeastihan varmaankin on parempia ja huonompia opettajia, parempia ja huonompia koulurakennuksia, ja vähemmän ja enemmän rikastuneita kouluja. Suunnitelma voisi periaatteessa toimia, jos ensin varmistettaisiin, että oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet tehdä läksyt koulussa. Mutta jos läksyt pitäisi lukea joko kotona, jossa on lauma sisaruksia ja muuta sukua häiritsemässä, tai koulussa jossa on lauma luokkatovereita häiritsemässä, niin ratkaisevaa eroa ei taida oikein olla.

[Tuomas3]

Varakkaampien perheiden kasvateilla on parempi rauha tehdä kotiläksyjä ja paremmat vanhemmat.

Tämä suunnitelma ei nähdäkseni voi toimia, koska se perustuu siihen oletukseen, että kaikki koulut ja opettajat ovat riittävän identtisiä. Oikeastihan varmaankin on parempia ja huonompia opettajia, parempia ja huonompia koulurakennuksia, ja vähemmän ja enemmän rikastuneita kouluja. Suunnitelma voisi periaatteessa toimia, jos ensin varmistettaisiin, että oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet tehdä läksyt koulussa. Mutta jos läksyt pitäisi lukea joko kotona, jossa on lauma sisaruksia ja muuta sukua häiritsemässä, tai koulussa jossa on lauma luokkatovereita häiritsemässä, niin ratkaisevaa eroa ei taida oikein olla.

Varakkailla (jätetään tästä pois upporikkaat, joilla on omat palvelijat jne) lapsilla on myös monta syytä, että eivät saa luettua. Heillä on enemmän rahaa käytössä ja enemmän pelejä sekä leluja; nämä syövät aikaa. Heidän vanhempansa ovat työssä, kun taas köyhimmillä vanhemmista ainakin toinen lienee kotona (auttamassa läksyissä sekä vahtimassa niiden tekoa). Köyhien lapsilla on enemmän motivaatiota läksyjen lukemiseen, koska he haluavat pois köyhyydestä...

Varakkaimmilla on yhteisön paine jne... tiedetään... Asiasta voidaan jauhaa puoleen tai toiseen. Läksyttömyys ei ratkaise yhtään mitään. Perusongelmat sukupolvittaisessa syrjäytymisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä - jossa tässäkin on pohjimmiltaan kyse - ovat muualla. Problematiikka löytyy eroissa, jotka tulevat verkostoista, nepotismista, tietämyksestä kuinka korkeakouluihin päästään... Läksyjutska on säälittävää näpertelyä, josta voi olla jopa enemmän haittaa.