Argumentaatiota kunnanvaalipaneeleihin ym.

[ikuturso]

Moi.

Tuolla talousketjussa päsähti päähän, jotta täällä voitaisiin kerätä hommalaisten hyviä argumentteja kunnanvaalidebatteihin. Kaikkiahan jossain vähintään toreilla ja turuilla haastatellaan, jos ei radioon tai paneeliin pääse mukaan. Tässä pari asiaa, jota pohdin itsekseni. Jotain asioita näistä olen päässyt julkisestikin lausumaan.

---
Mielestäni kuntien talousongelma ei ole kuntien ongelma vaan valtion. Jos kaikki suomalaisten verorahat laitetaan yhteen ämpäriin ja jaetaan sieltä tasapuolisesti vanhuksille, sairaille ja lapsille, niin kunnat eivät ole eriarvoisessa asemassa. Vaikka kuinka kuntarajoja pyyhittäisiin, niin tuossa ämpärissä oleva rahamäärä ei lisäänny mihinkään. Kyse on siis vain ja ainoastaan nykyhallituksen tahtotilasta. Ei mistään muusta.
Henna Virkkunen puhui eduskunnassa kuntaidentiteetin merkityksestä suomalaisille jotka elävät "kuntien kautta". Sillä hän perustelee kuntien kovia velvoitteita, vaikka samalla rajoja poistamalla on rikkomassa tuota mainostamaansa identiteettiä.

Nykyhallitus auttaa mieluummin espanjalaisia kuin suomalaisia. Hallitus laittaa juuri EVM:ään 1,44 miljardia meidän veronmaksajien takaamaa lainarahaa. Jos hallitus haluaisi ratkaista kuntien velkaongelmia ja sijoittaisi tuon saman rahan Suomen kuntiin, niin tuosta riittäisi tasan jaettuna 271 euroa per kuntalainen. Eli samalla rahalla millä valtio nyt tukee etelä-euroopan kriisipankkeja, 10 000 asukkaan kunta saisi tasettaan korjattua 2,7 miljoonalla eurolla.
Jos meillä on varaa lainata tuo raha maailmalta espanjalaisten hyväksi, niin eikö meillä olisi varaa lainata se sama raha suomalaisten hyväksi?

---

Kunnassamme nousi myös kysymys maahanmuutosta. Aloin kehumalla kunnassamme olevia työperäisiä maahanmuuttajia. Sen jälkeen otin esimerkiksi Geneven sopimuksen mukaiset pakolaiset, joilla ei ole enää mitään tulevaisuutta omassa maassaan. Heidät ehdotin hajasijoitettavaksi maaseutu-suomeen, jolloin heidän kotoutumisensa tapahtuisi luonnollista ja "pehmeää" tietä. Toivotin heitäkin yksittäisinä henkilöinä tai perheinä tervetulleeksi kuntaamme. Tämän jälkeen oli helppo sanoa mm. resurssien puutteen vuoksi jyrkkä ei turvapaikanhakijoille isompina erinä ja/tai vastaanottokeskukselle. Pyrin olemaan poliittisesti korrekti, ja rivien välistä tuomaan esiin asiantuntemukseni erilaisten maahanmuuttajaryhmien sekä heidän vaatimiensa resurssien suhteen.
(En sanonut kertaakaan "somali". Tällä kertaa sen toi bussilasteittain keskusteluun jonkun muun puolueen edustaja... Keskustelussa myös kuultiin uusiotermi "työperäinen pakolainen"...)

---

Kuntaliitoshankkeisiin myös vinkki: Nykylainsäädännön mukaan kirkkoveronkeruualue ei voi olla kuntaa pienempi. Eli niin kauan, kuin kirkon hallinnossa ei tapahdu uudistusta esim. rovasti- tai hiippakuntatason veronkeruualueiden suhteen, kuntaliitos tarkoittaa AINA myös seurakuntien yhteenliittymää. Jos teillä on jotain kirkkovaltuusto- tai muita sidoksia seurakuntiin, tai kunnassanne on arvokkaita kirkkorakennuksia, joiden kohtalo liitoksessa ei olisi enää omissa käsissänne, tämä nostaa kuntaliitoskeskustelun uudelle tasolle. Jos kaikki debatoijat joka tapauksessa vastustavat kuntaliitoksia, esiin tulee aina kuitenkin kysymyksiä tyyliin "jos pakkoliitosta ei voi välttää, niin mihin suuntaan liitytään", jolloin seurakuntayhteistyöllä tai rovastikuntarajoilla on myös mahdollista perustella kantaansa.

---

Tässä pari ajatusta. Muitakin otetaan vastaan. Vielä on pari toritilaisuutta ja yksi paneeli edessä...

-i-

[repo]

Mielestäni kuntien talousongelma ei ole kuntien ongelma vaan valtion.

Tykästyin tähän lauseeseen tuolla Kreikka-ketjussa. Mutta tällaisena lause jättää vastustajalle mahdollisuuden ampua selkään esim.: "Juuri näin. Sen takia Kataisen hallitus on päättäväisesti korjaamassa asiaa." Ja jos vastaaja on vähänkään nokkela poliittisessa puukkotappelussa, hän jättää nimenomaisesti sanomatta, miten hallitus korjaa; vähentämällä kuntamäärää.

Jotenkin tuohon lauseeseen pitäisi leipoa viesti siitä, että kuntien talousongelmien pääasiallinen lähde olisi valtio eikä kunnat itse. Tämän jälkeen sitten toinen lause, että valtio on siirtänyt viimeiset 20 vuotta omia maksuvelvoitteita kunnille ja keksinyt lisää lakisääteisiä tehtäviä kunnille. Sitten julistus: Nämä ovat linjavaalit tavallisesta ihmisestä (so. ei hyväveli-verkoissa) jatkuvasti loittonevan keskitetyn päätöksenteon ja ihmisläheisen paikallisen päätöksenteon välillä.

Viimeiseen 20 vuoteen kunnilla ei ole ollut etujärjestöistään sekä kunnista tulevista kansanedustajista huolimatta mitään mahdollisuutta vaikuttaa tähän suureen linjaan, jossa toisella kädellä kunnille on vain lisätty velvoitteita, saarnattu suurkuntien puolesta ja toisella kädellä annettu keppiä isän kädestä vähentämällä kuntaosuuksia. Tätä voisi myös käyttää esimerkkinä, kuinka huonosti ja hitaasti keskitettyihin ja isompiin päätöksentekoyksiköihin pystytään vaikuttamaan (so. kunnat vs. valtio).

EU ja eurokriisi ovat osa jatkumoa, jossa päätöksentekoa keskitetään. Eurokriisi on erinomainen esimerkki, miten huonosti keskitetty päätökseteko viimekädessä toimii. Eikä suuremmat kunnat ja niiden suuremmat yksiköt ole tuomassa mitään parannusta vain niiden keskittämisen ja suurempien yksiköiden itsensä takia. Keskitetty päätöksenteko ja suuret yksiköt toimivat huonosti ja sopeutuvat vielä huonommin muuttuviin olosuhteisiin - useimmiten vasta vakavien kriisien ja lopulta romahdusten kautta.

---

Jos nyt valuittaisi omia vaikutelmia wannebe-poliitikko ikuturson argumentoinnista edellä, niin kaipaisin poliittiseen julistukseen yksinkertaistusta ja vielä lisää yksinkertaisuutta. Kun yksityiskohdat ovat hallussa, niinkuin oletan niiden olevan ikutursolla, niin ei pitäisi olla mitään hätää kulkea yksinkertaistusten ohdakkeista polkua.

Vastustaja tekee parhaillaan juuri päinvastoin, he yksinkertaistavat asiansa siihen, että ratkaistavat asiat ovat niin monimutkaisia ettei niistä voi edes puhua yksinkertaistamalla, mutta silti heillä olisi kyky ratkaista nämä asiat. Ja huomaa, että edellisen lauseen sivulauseessa tehdään tarkoituksellinen yksinkertaistus, vastustaja ei puhu mitään siitä, onko sen tarjoamat ratkaisut toimivia, yksinkertaisia, monimutkaisia vai mitä. Yksinkertaisesti he senovat vain sen että heillä on ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan, josta puhuminen yksinkertaistaen on "vastuutonta" ongelman yksinkertaistamista. Ja tuo heidän tarjovama ratkaisu on vain ja ainoastaan keskittäminen ja suuryksiköt. (Tässäkin kohtaa sisäinen progandistini puhuisi nimenomaan "suuryksiköistä" vrt. englannin kielinen ilmaisu huge tai enourmous, minkä uskon aiheuttavan suomalaisessa kuulijassa epämielyttäviä tunteita.)

Tunnen suorastaan ylpeyttä edellisestä, koska muistaakseni en ole kyennyt tiivistämään tätä Kataisen Kokoomuksen "dialektiikkaa" näin hyvin tähän mennessä - tai sitten olen vain lukenut viisaampien Homma-viestejä ja nyt ikääkuin kirjoitin asian omanani, huokaus!

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Hämeenlinnan perussuomalaisilta hyvä kirjoitus liittyen vaaleihin ja euron kriisiin

"VIESTI HALLITUKSELLE

Johtavien hallituspuolueiden mukaan kuntavaaleissa ei ole kyse EU:n ja euron
kriisistä. Media säestää. Totuus on toinen. Eurokriisin ja kuntien talouden
ja itsehallinnon välillä on suora taloudellinen ja oikeudellinen kytkentä.

Budjettivaltaa siirtyy enenevässä määrin EU:lle. Kuntatalous on keskeinen
osa sitä julkistaloutta, jonka tasapainoon EU:lla on Suomen
EMU-velvoitteiden nojalla oikeus puuttua.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on laskenut, että talous on teoriassa
edullisempaa tasapainottaa kunnallisverotusta kiristämällä. Kuntauudistus
toteuttaa tätä teoriaa. Valtio on rikkonut kuntapalveluiden ns.
rahoitusperiaatetta vastaan jo toistakymmentä vuotta. Nykyhallitus jatkaa:
palvelut jätetään kuntien vastuulle samalla kun budjetti tullaan
tasapainottamaan leikkaamalla valtionosuuksia. Ministeri Virkkusen puheet
kunnallisveron seitsemän prosentin korotuspaineesta eivät ole sattumaa.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin mukaan demokratia olisi turvattava sekä
kuntauudistuksen sisällössä että sen valmistelussa ja toteutuksessa.
Hallituksen EU-politiikka tekee omien ongelmiemme ratkaisusta kuitenkin
mahdottoman yhtälön. Kun mikään ei jousta, jokin pettää: hallitus uhraa
kunnallisen itsehallinnon ja demokratian eurokriisin maksamiseksi.

Kuntavaalit ovat kuntalaisten mahdollisuus lähettää hallitukselle selkeä
viesti: itsehallintomme ei ole kaupan pankkien pelastamiseksi.

Hämeenlinnan perussuomalaiset kuntavaaliehdokkaat


Pohtikaas tätä kun teette äänestyspäätöksen.