2012-10-10 Ranska: Raportti maahanmuutosta - maassa 12 milj. mamutaustaista

[akez]

Ranskan maahanmuuttoa koskevia tilastotietoja juuri julkaistusta Inseen (Institut national de la statistique et des études économiques) raportista.

Ranska: 12 miljoonaa maahanmuuttajaa ja heidän jälkeläistään

Inseen mukaan maahanmuuttajien toinen sukupolvi on lukumäärältään suurempi kuin ensimmäinen. Tämä on poikkeuksellista Euroopassa.

Le Figaro 10.10.2012 juttu ranskaksi

Poikkeuksellinen tapaus Euroopassa: Ranskassa maahanmuuttajien lasten määrä on suurempi, kuin itse maahanmuuttaneiden määrä. Inseen (Institut national de la statistique et des études économiques) tänä keskiviikkona julkaiseman raportin "Immigrés et descendants d'immigrés en France" mukaan Ranskassa asui vuonna 2008 5,3 miljoonaa maahanmuuttajaa, heistä 2/3-osaa tuli EU:n ulkopuolelta. Maahanmuuttajien jälkeläistensä määrä on melkein 6,7 miljoonaa, eli 11% väestöstä. Yhteensä Ranskassa asuu 7 miljoonaa ulkomailla syntynyttä.


(http://www.lefigaro.fr/assets/graph/immigration-vignette.jpg)
Maahanmuutto Ranskaan: EU:n ulkopuolella syntyneiden maahanmuuttajien prosenttiosuus departementin väestöstä. (Värit kertovat prosenttivälit: alle 2% (sininen), 2-4%, 4-6%, 6-8%, yli 8% (punainen).

Vuoteen 1970 asti maahanmuutto oli pääasiassa taloudellista [työperäistä], enimmäkseen miehiä ja se rajoittui pääosin viiteen lähtömaahan (Algeria, Espanja, Italia, Marokko ja Portugali). Myöhemmin motiivit muuttuivat: yhä enemmän naisia ja perheenyhdistämisiä, mikä tarkoitti pysyvää asettumista Ranskaan. Tämä taas edesauttoi maahanmuuttajien jälkeläispopulaation syntyä. Samaan aikaan lähtömaat hajautuivat. Erityisen vahvasti kasvoi maahanmuutto Afrikasta (Maghrebin ulkopuolelta), Turkista ja Kiinasta. Maahanmuuttajien määrä väestöstä kasvoi uudelleen: se oli 8,4% vuonna 2008. 

2000-luvulla vuosittaiset maahanmuuttajamäärät ovat Ranskassa olleet pienempiä, kuin muissa suurimmissa Euroopan maissa. Tämä suhteellinen vähäisyys yhdistettynä varhain alkaneeseen maahanmuuttoon sijoittaa Ranskan jonkin verran naapurimaiden alapuolelle ulkomailla syntyneiden määrissä. Toisaalta Ranska kuuluu maihin, joissa "toinen sukupolvi" on suurimpia, sekä suhteellisesti (13,5 prosenttia 25-54 -vuotiaista) että määrällisesti.

Raja-, urbaani- ja teollisuusalueilla

Tämän toisen sukupolven ensisijainen tunnusmerkki on nuoruus. Maahanmuuttaneiden aikuisten jälkeläisistä yli 40% on alle 35-vuotiaita, kun luokkaan "ei maahanmuuttaja, ei maahanmuuttajan jälkeläinen" (ni immigrés, ni descendants d'immigrés) kuuluvia on neljäsosa.

Keskimäärin ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin ulkomaalaisille vuosina 2005-2010 190.000 kappaletta vuodessa. Opiskelijoiden (noin 60.000 vuonna 2010) lisäksi kyse oli "perhemaahanmuutosta" (85.000), taloudellisista maahanmuuttajista (migrants économiques) (20.000) ja noin 10.000 pakolaisesta. Näistä 100.000 tuli kolmannesta maailmasta asettuakseen pysyvästi Ranskaan ja he tekivät vastaanotto ja integraatiosopimuksen (Contrat d'accueil et d'intégration (CAI)). Sopimus koskee esim. kieliopintoja ja niitä tehdään eniten perhemaahanmuuttajien kanssa (73%). Alle yksi kuudesta oleskeluluvasta myönnettiin ammatillisista syistä (motif professionnel).

Mihin maahanmuuttajat asettuvat? Pääosin raja-alueille ja urbaaneille ja teollistuneille alueilla. Noin 43% maahanmuuttajista ja 32% heidän jälkeläisistään asuvat Ile-de-France'ssa [Pariisin suuralue], kun alueen väestön määrä on vain 18% koko maan kokonaisväestöstä. Maahanmuuttajien lukumäärä aktiivi-iässä olevasta väestöstä on keskimääräistä suurempi (10-20%) myös lounaassa (Paca, Languedoc-Roussillon, Corse) ja Alsace'ssa.   

Afrikka kasvussa

Vuosina 1970-2000 maahanmuuttajien osuus Ranskassa on pysynyt lähellä 7, 5% kokonaisväestöstä. Tämä luku kasvoi vuonna 2008 8,4%:iin. Kehityksen takana on monia tekijöitä.

Vuosina 1975-2008 Euroopasta tulleiden maahanmuuttajien määrä väheni kokoajan laskien 66%:sta 38%:iin. Valtaosa Espanjasta, Italiasta tai Portugalista tulleista työntekijöistä palasi takaisin kotimaihinsa. Vuodesta 1999 lähtien on havaittavissa myös eurooppalaisten lähtömaiden hajautumista: Yhdistyneiden kuningaskuntien kansalaisten määrä kasvoi 73.000:lla, serbialaisten määrä 51.000:lla ja venäläisten määrä 40.000:lla.

Myös Maghrebista lähtöisin oleva maahanmuutto on kasvanut merkittävästi. Algerialaisten lukumäärä on kasvanut vuoden 1975 554.000 hengestä 28%:lla vuoden 2008 710.000 henkeen. Maahanmuutto Marokosta on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1975: marokkolaisten osuus on 12% koko maahanmuuttajapopulaatiosta. Maahanmuutto muista Afrikan maista on uudempaa perua. Kun se nykyään edustaa kahdeksasosaa koko maahanmuuttajaväestöstä, niin se on edustanut neljännestä maahanmuuttajaväestön kasvusta vuodesta 1999 lähtien. Kyse on pääosin Kamerunista, Norsunluurannikolta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleista.

Maahanmuutto Aasiasta koskien muita maita kuin Kambodzha, Laos ja Vietnam - joista tulijat asettuivat Ranskaan pääosin ennen 1070-luvun loppua - on kasvanut 51% vuosina 1999-2008. Aasialaisen maahanmuuton lähtömaina ovat nykyään pääosin Turkki ja Kiina. Uusien tulokkaiden määrä Kiinasta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1999 lähtien nousten 80.000 henkeen vuonna 2008.

(http://www.lefigaro.fr/assets/graph/etrangers-residant-en-france-vignette.jpg)
Ranskassa asuvien ulkomaalaisten määrä vuodesta 1945 lähtien.

(http://www.lefigaro.fr/assets/graph/immigres-dans-la-population-francaise-vignette.jpg)
Ranskassa asuvan maahanmuuttaneen väestön prosenttiosuus koko väestöstä. (= Ulkomaalaiset (3,17 milj.)* + Ranskan kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat (2,17 milj.)

* Lukuun eivät sisälly Ranskassa ulkomaalaisille vanhemmille, jotka eivät ole hankkineet Ranskan kansalaisuutta, syntyneitä 550.000 ulkomaalaista lasta.

(...)

EDIT lisäys. Tutkimus löytyy täältä. Kussakin osiossa näyttää löytyvän vielä siihen liittyvä teksti pdf:nä.

[normi]

Atlantin rannikko näyttäisi olevan sellaista Ranskaa jossa kannattaisi matkustella.

[akez]

^ Samaa katselin. Bretagne voisi olla mielenkiintoinen paikka - vielä turmeltumaton.

[akez]

Le Monde on porautunut raportin muihin osiin tyrmäten samalla taas kerran ministeri Räsäsen äskettäisen horinan maahanmuuttajista voimavarana. Kaikki maahanmuuttajat eivät ole voimavaroja. Osa on ainoastaan selkeä rasite. Maahanmuutto kehitysmaista ei tässäkään raportissa - kuten ei missään muussakaan - ole voimavara, vaan köyhyyden ja kurjuuden lähde. Ilmeisesti siksi Le Monde tarjoaa taas vihervasemmiston vakioselitystä: syynä ilmiöön ei ole valikoimaton ja harkitsematon maahanmuuttopolitiikka, vaan kantaväestö harrastama syrjintä.

Maahanmuuttajien jälkeläiset vaikeuksissa työmarkkinoilla

Le Monde 10.10.2012 juttu ranskaksi

Afrikasta maahanmuuttaneiden jälkeläiset ovat kolme kertaa enemmän työttöminä, kuin natiivit ranskalaiset. Ero johtuu pääosin koulutustasosta, sosiaalisesta alkuperästä ja asuinpaikasta, mutta osa tästä erosta jää "selittämättömäksi", ilmenee Inseen julkaisemasta raportista.

Viiden vuoden kuluttua koulujärjestelmästä päästyään työttöminä on 11% ranskalaisista, joiden vanhemmat ovat alkuperältään ranskalaisia. Afrikasta maahanmuuttaneiden jälkeläisillä luku oli 29%, todetaan tutkimuksessa. Työssä olevista natiiveista ranskalaisista 74% omaa jatkuvan työsopimuksen (un contrat à durée indéterminée (CDI)) ja Afrikan pojilla ja tytöillä vastaava luku on 67%.

Ensisijainen syy on koulutuksessa: 30% Afrikasta maahanmuuttaneiden jälkeläisistä tulee ulos koulujärjestelmästä ilman tutkintotodistusta tai parhaassa tapauksessa vain peruskoulun päästötodistuksen kera, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin natiiviranskalaisilla. Vaikeudet kouluissa selittyvät "heidän sosiaalisella alkuperällään, joka on selkeästi enemmän työläistaustainen" ("leurs origines sociales nettement plus populaires"): 58%:lla isä on työläinen (kun natiiveilla luku on 26%).

Kuitenkin "kun sosiaalinen alkuperä, vanhempien koulutustaso, perheen rakenne ja sisarusten lukumäärä otetaan huomioon, niin maahanmuuttajien lasten menestyminen peruskoulun yläasteella ja lukiossa (dans le secondaire) ei ole heikompaa kuin natiivien jälkeläisillä", painottavat raportin tekijät. Alkuperältään tunisialaiset ja marokkolaiset tytöt jopa päinvastoin suorittavat enemmän ylioppilastutkintoja kuin natiiviranskalaiset.

SYRJINTÄÄ

Sosiaaliset kriteerit eivät selitä kuin osittain eroja työllisyydessä. Koulutustaso, sosiaalinen alkuperä ja asuinpaikka "selittävät vähintäänkin 61% erosta työllisyydessä Afrikasta maahanmuuttaneiden jälkeläisten" ja muiden kohdalla.

Jää "selittämätön" osa, johon Inseen tutkijat huolellisesti varovat liittämästä minkäänlaista yhteiskunnallista rasismia. "Jos syrjintää esiintyy, niin sen vaikutusta on vaikea mitata", kirjoittavat he varovaisesti. Maahanmuuttajien jälkeläiset taas puhuvat avoimesti alkuperään ja ihonväriin liittyvästä syrjinnästä. Pelkästään Ile-de-Francen alueella [Pariisin suuralue] 18% maahanmuuttajien jälkeläisistä - samoin kuin maahanmuuttajista - ilmoittaa kohdanneensa syrjintää työssä, kun taas valtaväestöllä luku oli Inseen mukaan 12%.

Syyskuussa Dares (la Direction de l'animation de la recherche, des études et des statistiques) toi julki, että maghrebin alueelta maahanmuuttaneiden lapset ilmoittivat useammin "epäoikeudenmukaisesta ylentämisen estämisestä" (15% vs. 7%). Työelämästä Inseen raportti toteaa, että maahanmuuttaneiden lapset ovat "välitilassa" (situation intermédiaire): he tulevat toimeen paremmin kuin vanhempansa, mutta heikommin kuin natiiviranskalaiset.

Esimerkiksi köyhyysaste on koko väestöllä 13,5%, maahanmuuttajien jälkeläisillä 20% ja maahanmuuttajilla 37%, kertoo Insee. ...

(...)

Lihavoinnit mun.