News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

2012-09-18 HS: Milloin Suomi on ollut kaikkein itsenäisin?

Started by skrabb, 18.09.2012, 12:12:31

Previous topic - Next topic

skrabb

QuoteUutisanalyysi
Milloin Suomi on ollut kaikkein itsenäisin?

UUTISANALYYSI: Pääministeri Kataisen mukaan Suomen tavoite on lisätä itsenäisyyttä osallistumalla EU:n päätöksentekoon, kirjoittaa HS:n politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari.

Yleis­ra­dio juh­lis­ti sun­nun­tai­na pää­mi­nis­te­rin haas­tat­te­lu­tun­nin 50-vuo­tis­ta tai­val­ta suo­ral­la juh­la­lä­he­tyk­sel­lä.
[...]
Ai­van lä­he­tyk­sen lo­pus­sa pää­sin esit­tä­mään pää­mi­nis­te­reil­le HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jan Mat­ti Kal­lio­kos­ken kek­si­män ky­sy­myk­sen, jo­ka on jo jon­kin ai­kaa as­kar­rut­ta­nut miel­tä­ni: "Mil­loin Suo­mi on his­to­rian­sa ai­ka­na ol­lut kaik­kein it­se­näi­sin?"
[...]
Suo­mes­ta tu­li 1995 EU:n jä­sen, jol­loin iso osa kan­sal­li­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä siir­tyi Brys­se­liin. Vuon­na 1999 käyn­nis­tyi ta­lous- ja ra­ha­liit­to EMU:n kol­mas vai­he, jon­ka myö­tä Suo­men luo­pui it­se­näi­ses­tä ra­ha­po­li­tii­kas­taan.
Suo­men EU-jä­se­nyy­den ai­ka­na in­teg­raa­tio on sy­ven­ty­nyt jat­ku­vas­ti, mi­tä vii­me vuo­si­na on vauh­dit­ta­nut myös eu­rok­rii­si. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön val­tio­sih­tee­ri Rai­mo Sai­las va­roit­ti vast'ikään, et­tä eu­ro­krii­sin hoi­dos­sa voi­daan jou­tua te­ke­mään Suo­men su­ve­re­ni­teet­tia ka­ven­ta­via pää­tök­siä.

Jäät­teen­mä­ki ko­ros­ti, et­tä EU-jä­se­nyy­des­tä huo­li­mat­ta Suo­mi on edel­leen it­se­näi­nen ja et­tä Suo­mi on EU-pöy­dis­sä päät­tä­mäs­sä it­seään kos­ke­vis­ta asiois­ta.
Mat­ti Van­ha­sen (kesk) mu­kaan pi­täi­si tar­kas­tel­la Suo­men kan­sain­vä­lis­tä vai­ku­tus­val­taa, "ei muo­dol­lis­ta su­ve­re­ni­teet­tia, jo­ka on ai­na ää­rim­mäi­sen suh­teel­lis­ta". Van­ha­sen mu­kaan Suo­men vai­ku­tus­val­ta oli suu­rim­mil­laan 1970-lu­vul­la Etyk-pro­ses­sin ai­ka­na se­kä Suo­men EU-pu­heen­joh­ta­ja­kau­sil­la 1999 ja 2006.
Ka­tai­sen mu­kaan on vai­kea teh­dä "k­van­ti­ta­tii­vis­ta ar­vioi­ta sii­tä, mil­loin su­ve­re­ni­teet­ti on ol­lut suu­rim­mil­laan". "Mei­dän ta­voit­teem­me on ol­lut li­sä­tä su­ve­re­ni­teet­tia osal­lis­tu­mal­la EU:n pää­tök­sen­te­koon. Jos olet ul­ko­ke­häl­lä, sil­loin su­ve­re­ni­teet­ti on pie­nem­pää."
Ma­ri Ki­vi­nie­men mu­kaan Suo­men it­se­näi­syys on suu­rim­mil­laan sil­loin, kun ta­lous on kun­nos­sa em­me­kä ole riip­pu­vai­sia muis­ta mais­ta. "Vii­me vuo­si­na juu­ri hoi­ta­mal­la hy­vin val­tion­ta­lout­ta on pys­tyt­ty saa­vut­ta­maan se ase­ma, jo­ka meil­lä nyt on", hän sa­noi.

Pää­mi­nis­te­reil­tä ei siis he­ru­nut ko­vin tark­kaa ajan­koh­taa. Tu­run Sa­no­mien pit­kän lin­jan po­li­tii­kan toi­mit­ta­ja Heik­ki Ven­to sen si­jaan vas­ta­si omal­la ky­sy­mys­vuo­rol­laan. Ven­non mu­kaan Suo­mi oli it­se­näi­sim­mil­lään 1990-lu­vun alus­sa, kun Neu­vos­to­liit­to oli ha­jon­nut, YYA-so­pi­mus hau­dat­tu ei­kä Suo­mi vie­lä ol­lut EU:n jä­sen.
Toi­saal­ta pi­tää muis­taa, et­tä kun Neu­vos­to­liit­to vi­ral­li­ses­ti ha­jo­si 1991, Suo­mi oli jo pai­nu­nut sy­väl­le his­to­rial­li­sen sy­vään la­maan ja Suo­men liik­ku­ma­va­ra ul­ko­mais­ten ra­hoit­ta­jien pai­nees­sa oli ole­ma­ton.

Ky­sy­mys Suo­men it­se­näi­sim­mäs­tä het­kes­tä on kiin­nos­ta­va, sil­lä sa­mal­la jou­tuu poh­ti­maan, mi­tä kä­si­te "it­se­näi­syys" oi­keas­taan tar­koit­taa. On­ko se ta­lou­del­lis­ta vai po­liit­tis­ta it­se­näi­syyt­tä? Ja it­se­näi­syyt­tä suh­tees­sa mi­hin?
On­ko EU-Suo­mi enem­män vai vä­hem­män it­se­näi­nen kuin YYA-Suo­mi? En­tä mi­ten van­kal­la poh­jal­la Suo­men it­se­näi­syys oli en­nen so­tia?

Pyy­däm­me­kin tei­tä lu­ki­joi­ta vas­taa­maan ky­sy­myk­seen: "Mil­loin Suo­mi on his­to­rian­sa ai­ka­na ol­lut kaik­kein it­se­näi­sin?" Par­hai­ta vas­tauk­sia ja nii­den pe­rus­te­lui­ta jul­kai­sem­me lop­pu­vii­kos­ta.

Vas­tauk­set osoit­tee­seen:
[email protected]
[email protected]
http://www.hs.fi/digilehti/#18092012/kotimaa/Milloin+Suomi+on+ollut+kaikkein+itsen%C3%A4isin/a1347852874087

Kysymys lienee tarkoitettu vain HS:n tilaajille, koska ilmaisessa nettilehdessä sitä ei esitetä.
Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.

Masa76

Helppoa. Suomi oli itsenäisin 20-ja 30-luvuilla. Ei muita sitoumuksia kuin Tarton rauhansopimus, hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa ja Kansainliiton jäsenyys. Ulkopuoliset eivät onnistuneet sanelemaan Suomen sisä- eikä ulkopolitiikkaa.
"Kane seemed fine... " - Ellen Ripley

törö

Sisällissodan aikaan, jolloin ei ollut varaa vikistä siitä mitä muut meistä ajattelevat, ja kumpikin puoli onnistui tuhoamaan maineensa varsin perusteellisesti.

Fiftari

En muuten ymmärrä miksei voi olla samalla itsenäinen ja päättää omista asioistaan ja samalla olla osana jotain suurempaa. Eu olisi paljon parempi pelkkänä vapaakauppa-alueena ilman että se pyrkii sorkkimaan itsenäisten valtioiden asioita.
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.

Pahan ilman lintu

Quote from: Masa76 on 18.09.2012, 14:03:13
Helppoa. Suomi oli itsenäisin 20-ja 30-luvuilla. Ei muita sitoumuksia kuin Tarton rauhansopimus, hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa ja Kansainliiton jäsenyys. Ulkopuoliset eivät onnistuneet sanelemaan Suomen sisä- eikä ulkopolitiikkaa.

Näinhän se on. Tähän voisi vielä lisätä lähes täydellisen omavaraisuuden elintarviketuotannossa.

Jos joku keksii aikakoneen niin haluaisin kokeilla asua vaikkapa vuoden ajan 20- tai 30-luvun Suomessa. Samalla voisi leikkiä ajatuksella että vieläkö meistä tarvittaessa olisi tuohon. Suoraan sanoen hieman epäilen, varsinkin poliittista johtoa joka on tottunut jo niin kauan ottamaan käskyt tai ainakin kopioimaan toimintamallit muualta. Samoin kulttuuri-ja älymystöväki voisi olla pulassa. Varsinkin jälkimmäinen on niin tottunut jo ottamaan ruokareseptit Toscanasta ja Pariisista ja mielipiteensä Brysselistä että kyllä siinä äitiä tulisi ikävä.