2012-09-06 Verkkonummi: Kunnanhallituksella vaikeuksia hyväksyä pakolaisia

[Iloveallpeople]

Kirkkonummen kunnanhallituksella on vaikeuksia hyväksyä pakolaisia

Kirkkonummen kunta on vuonna 1993 solmitussa sopimuksessa sitoutunut ottamaan vastaan 15 kiintiöpakolaista joka vuosi. Viime syksynä voimaan astuneen uuden kotoutumislain myötä kuntien pakolaisten vastaanottamista koskevia sopimuksia ollaan uusimassa. Perusturvalautakunta ehdottaa, että ottaisimme vastaan 15 pakolaista joka toinen vuosi. Kunnanhallitus ei kuitenkaan ole saanut vietyä asiaa eteenpäin.

Pakolaisten vastaanottamista koskeva päätös on jäänyt kunnanhallituksen pöydälle kustannusten vähäisyyteen nähden huomattavan monta kertaa. Valtio näet korvaa kunnille kiintiöpakolaisista aiheutuvat ylimääräiset kulut lähes kokonaan ensimmäisen neljän vuoden ajan. Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista.
...

Onko meillä varaa pakolaisiin?

Mikä pakolaisten vastaanottamisessa oikein huolestuttaa kunnanhallituksen jäseniä? Kokouksessaan 28.8.2012 kunnanhallitus päätti Timo Haapaniemen (kok) ehdotuksesta lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että pakolaisten vastaanottamiseen liittyvät muut kustannukset selvitetään vielä esimerkiksi päivähoidon ja koulujen osalta. Samalla selvitetään, mistä pakolaisten vastaanottamiseen tarvittavat ja soveltuvat asunnot voidaan osoittaa ja miten asuntoja saadaan muitakin tarpeita vastaava määrä.

Voisiko pakolaisten vastaanottamisen hinta olla syy siihen, ettei kuntaan otettaisi pakolaisia? Eikö meillä 37539 kuntalaisella ole varaa huolehtia 15 kodittomasta joka toinen vuosi? Miksi tällaista kysytään?

Päivähoidon ja koulutoimen selvityksistä ilmenee, että kunnalle ei koidu pakolaisten vastaanottamisesta ylimääräisiä kuluja ensimmäisen neljän vuoden aikana. Toki kuluja tulee, muttei sen enempää kuin muidenkaan lapsiperheiden muuttamisesta Kirkkonummelle.

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Onko meillä antaa pakolaisille asuntoja?

Ari Harinen (sdp) puolestaan sanoo, ettei kuntaan voi ottaa pakolaisia, ennen kuin vuokra-asuntojonot ovat lyhentyneet. "Pakolaiset vievät kirkkonummelaisilta vuokra-asunnot."

Kirkkonummella on noin 1200 vuokra-asuntoa ja reilun 300 talouden mittainen jono vuokra-asuntoihin. Joka vuosi uuden vuokra-asunnon saa noin 250 taloutta. Kirkkonummella suurin tarve on pienistä, yhden ihmisen asunnoista. Kiintiöpakolaiset tarvitsisivat lähinnä perheasuntoja, joten heidän asuttamisensa ei todennäköisesti pidentäisi kirkkonummelaisperheiden asuntojonossa olemista muutamaa viikkoa kauempaa. Kirkkonummelaiset jonottajat viettävät nuo viikot liian pieniksi käyneissä asunnoissa, pakolaiset leirillä.
...

Puhdasta politikointia

Kunnanhallituksen pöytäkirjoja lukiessa herää epäilys, että pakolaisilla tehdään myös politiikkaa. Vaikka vuokra-asuntorakentaminen onkin kiinni enemmän valtion rahoituksesta kuin kunnan päätöksistä, vaalien alla siitä on aina mukava puhua. Jos pakolaisten avulla saadaan vuokra-asuntojen rakentamiseen lisää vauhtia, se on hyvä, mutta käytännössä poliittiset puolueet tai valitut valtuutetut eivät voi vuokra-asuntojen määrään kovin paljoa vaikuttaa.

Päätöksenteon pitkittäminen voi olla myös puhdasta vaalimatematiikkaa. Kokoomuksen tiukka linja ja Harisen halu asettaa kirkkonummelaiset tuentarvitsijat pakolaisten edelle vaikuttavat vaalikampailulta perussuomalaisten kanssa.

Tai onhan aina mahdollista, että osa hallituksen jäsenistä vastustaa ihan oikeasti pakolaisten ottamista Kirkkonummelle. He saattavat toivoa, että jos päätöksentekoa voidaan pitkittää yli vaalien ja jos perussuomalaiset saavat lisää ääniä, ulkomaalaisia ei enää tänne päästetä ja syyllinenkin löytyy jostakin muualta. Tämä on toki pelkkää ilkeämielistä spekulaatiota, sillä rasistejahan ei Kirkkonummella ole.
...

Päätöksen lykkääminen alkaa olla hankalaa myös poliittisesti, sillä muualla kuin kunnanhallituksessa Kirkkonummella suhtaudutaan melko positiivisesti maahanmuuttajiin: Kirjasto on syrjimätön vyöhyke. Kansalaisopisto tukee maahanmuuttajia aktiivisesti ja useilla eri tavoilla. Kirkkonummen yrittäjät kutsuvat jäsenyrityksiään tutustuttamaan maahanmuuttajia yritysmaailmaan. Seurakunta järjestää ystävätoimintaa, johon on enemmän suomalaisia kuin ulkomaalaisia tulijoita. Luckan on käynnistänyt oman maahanmuuttajien kotoutumiseen tähtäävän mentor-toimintansa. Monet kunnan virkamiehistä toivovat maahanmuuttajista apua myös käsillä olevaan työvoimapulaan.

Kirkkonummelaiset suhtautuvat siis myönteisesti ja vastuuntuntoisesti pakolaisiin ja muihinkin tulijoihin. Toivottavasti kunnanhallituskin löytää valon ja valtuusto ymmärtää vastuunsa ihmisestä.
...

Kirjoitus kokonaisuudessaan: Verkkonummi

[Uuno Nuivanen]

Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista.

Niinainajuu. Ja jos koituu, vika on kotouttamisresurssien vähäisyydessä ja (piilo)rasismissa.

[Lemmy]

Tai onhan aina mahdollista, että osa hallituksen jäsenistä vastustaa ihan oikeasti pakolaisten ottamista Kirkkonummelle. He saattavat toivoa, että jos päätöksentekoa voidaan pitkittää yli vaalien ja jos perussuomalaiset saavat lisää ääniä, ulkomaalaisia ei enää tänne päästetä ja syyllinenkin löytyy jostakin muualta. Tämä on toki pelkkää ilkeämielistä spekulaatiota, sillä rasistejahan ei Kirkkonummella ole.

  osuu ja uppoaa...

[rölli2]

Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista.

Niinainajuu. Ja jos koituu, vika on kotouttamisresurssien vähäisyydessä ja (piilo)rasismissa.

Helsingistäkin löytyy rikastajia joita on oikein kotouttamalla kotoutettu, monenlaisen suviskerhon voimalla

[Roope]

Kuka tuo nimetön kirjoittaja oli? Corinna Tammenmaa (rkp)?

Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista.

Se on epätodennäköistä, kuten kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien vaatimuksista nostaa ja pidentää pakolaiskorvauksia voi päätellä.

Kunnanhallituksen pyytäessä lisäselvityksiä, kymmenen lasta elää aliravittuna, juo likaista vettä, sairastaa malariaa, toivoo kouluun pääsyä ja näkee painajaisia, kunnes päättäjämme ovat saaneet niin paljona tietoa, ettei kärsimyksen pitkittämistä voi enää jatkaa.

Vain kärpäset unohtuivat.

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Arvion tekeminen ei ole ollenkaan mahdotonta. Sellaisia ei vain haluta tehdä.

Myöskään huoli perheenyhdistämisen kautta tapahtuvasta pakolaisten määrän moninkertaistumisesta ei kiintiöpakolaisten kohdalla ole relevantti. Perheenyhdistämisprosessi koskee lähinnä turvapaikanhakijoita, joista ei kiintiössä ole kysymys. Kiintiöpakolaiset pakolaisleireillä jo on haastateltu huolellisesti ennen kuin heidät on valittu saapumaan Suomeen. Kaikki sukulaisuussuhteet on selvitetty ja perheet on yhdistetty jo leireillä. Suurin osa Suomeen tulevista kiintiöpakolaisista on lapsiperheitä, joilla on hyvin harvoin yllättäviä lisälapsia tai isiä ja äitejä jossakin muualla.

Mutta sellaistakin on sattunut.

Tai onhan aina mahdollista, että osa hallituksen jäsenistä vastustaa ihan oikeasti pakolaisten ottamista Kirkkonummelle. He saattavat toivoa, että jos päätöksentekoa voidaan pitkittää yli vaalien ja jos perussuomalaiset saavat lisää ääniä, ulkomaalaisia ei enää tänne päästetä ja syyllinenkin löytyy jostakin muualta. Tämä on toki pelkkää ilkeämielistä spekulaatiota, sillä rasistejahan ei Kirkkonummella ole.

Uudelle valtuustollehan tuo päätöksenteko joka tapauksessa kuuluisi, kun se joutuu päätöksen kanssa elämään.

Loputtomiin päätöksentekoa ei kuitenkaan voida pitkittää. Uuden lain myötä valtio on sitoutunut maksamaan korvauksia kotoutumislain alaisista ihmisistä vain, jos kunnalla on kotouttamisohjelma ja voimassa oleva sopimus pakolaisten vastaanottamisesta.

ELY-keskus antaa kunnille siirtymäaikaa vuoden 2013 loppuun. Jos Kirkkonummi ei ole tehnyt uutta sopimusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja tehnyt pakolaisille kotouttamisohjelmaa ajoissa, kaikkien nykyistenkin korvausten maksaminen lopetetaan.

Eli ei ole mitään kiirettä.

Päätöksen lykkääminen alkaa olla hankalaa myös poliittisesti, sillä muualla kuin kunnanhallituksessa Kirkkonummella suhtaudutaan melko positiivisesti maahanmuuttajiin: (..) Kirkkonummelaiset suhtautuvat siis myönteisesti ja vastuuntuntoisesti pakolaisiin ja muihinkin tulijoihin. Toivottavasti kunnanhallituskin löytää valon ja valtuusto ymmärtää vastuunsa ihmisestä.

Siinä tapauksessahan kiintiöpakolaisten vastaanotosta saadaan erinomainen vaaliteema. Kirkkonummen äänestäjät sanokoon sanansa.

[ElenaDaylights]

15 pakolaisen asuttaminen ja kotouttaminen on vaikea yhtälö mutta toisaalta 100-kertainen määrä hum. mamua on koko kansakunnan rikkaus.

Sitten klassikko. Vaan aiheuttaaHAN ne suomalaisetkin kuluja :

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Vahasalolla sytys toimi joten kuten mutta artikkelin väsännyt on sitä mieltä ettei pakolaiset sairastu koskaan tai edes vakavasti!

[AuggieWren]

Kuka tuo nimetön kirjoittaja oli? Corinna Tammenmaa (rkp)?

Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista.

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Arvion tekeminen ei ole ollenkaan mahdotonta. Sellaisia ei vain haluta tehdä.

Hmm... on todennäköistä, että neljän vuoden kuluttua ei koidu kuluja, toisaalta arvion tekeminen kuluista on mahdotonta.

Mitenköhän kirjoittaja on päätynyt siihen, että pakolaisista ei todennäköisesti aiheudu kuluja, jos kerran arvion tekeminen kuluista on mahdotonta? Kumpi valehtelee, jutun kirjoittaja vai ... jutun kirjoittaja?

[AIP]

Oliko tuo artikkeli vai mielipidekirjoitus? On nimittäin satarosenttisen puhdasta populistista politikointia.

[Finka]

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Pakolaiset ja pitkäaikaissairaathan ovat toisensa poissulkevia asioita. Jos kuntaan otetaan tarpeeksi pakolaisia, ei pitkäaikaissairaita sinne enää tule.

Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista

Olenko ainut jonka mielestä tässä maassa todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen opetus on peruskoulussa ja toisen asteen koulussa riittämätöntä nykypäivän tarpeet huomioon ottaen?

[Nuutti Hyttinen]

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Pakolaiset ja pitkäaikaissairaathan ovat toisensa poissulkevia asioita. Jos kuntaan otetaan tarpeeksi pakolaisia, ei pitkäaikaissairaita sinne enää tule.

Siinä mielessä ovat, että kun sosiaaliturvaperäisiä maahantunkeutujia on kunnassa tarpeeksi, heidän elättämiseensä menee niin paljon rahaa, etteivät varat enää riitä omien pitkäaikaissairaiden hoitamiseen. Priorisaatio on "maahantunkeutujat ensin", onhan se jo nähty.

Jos kunta noudattaa kotouttamisohjelmaa, todennäköistä on, että neljän vuoden kuluttua pakolaisina maahan tulleista asukkaista ei koidu enää kunnalle sen enempää kuluja kuin muistakaan asukkaista

Olenko ainut jonka mielestä tässä maassa todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen opetus on peruskoulussa ja toisen asteen koulussa riittämätöntä nykypäivän tarpeet huomioon ottaen?

Et. Argumentoinnin ja syy-seuraussuhteiden miettimisen osa-alueilla on tuon aivopierun kirjoittajan kohdalla myös selvästi paljon kehitettävää.

[Huolestunut Kansalainen]

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Pakolaiset ja pitkäaikaissairaathan ovat toisensa poissulkevia asioita. Jos kuntaan otetaan tarpeeksi pakolaisia, ei pitkäaikaissairaita sinne enää tule.

Siinä mielessä ovat, että kun sosiaaliturvaperäisiä maahantunkeutujia on kunnassa tarpeeksi, heidän elättämiseensä menee niin paljon rahaa, etteivät varat enää riitä omien pitkäaikaissairaiden hoitamiseen. Priorisaatio on "maahantunkeutujat ensin", onhan se jo nähty.

Näytätkö lähteet jotka vahvistavat yksiselitteisesti kuvailemasi syy-seuraussuhteen? Pelkästään käyttämäsi jargoni saa melkein lyömään vetoa siitä ettei lähteitä löydy.

[Khalifatta]

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Pakolaiset ja pitkäaikaissairaathan ovat toisensa poissulkevia asioita. Jos kuntaan otetaan tarpeeksi pakolaisia, ei pitkäaikaissairaita sinne enää tule.

Siinä mielessä ovat, että kun sosiaaliturvaperäisiä maahantunkeutujia on kunnassa tarpeeksi, heidän elättämiseensä menee niin paljon rahaa, etteivät varat enää riitä omien pitkäaikaissairaiden hoitamiseen. Priorisaatio on "maahantunkeutujat ensin", onhan se jo nähty.

Näytätkö lähteet jotka vahvistavat yksiselitteisesti kuvailemasi syy-seuraussuhteen? Pelkästään käyttämäsi jargoni saa melkein lyömään vetoa siitä ettei lähteitä löydy.

Huolestunut kansalainen voisi vaikka verryttelynä vilkaista paria pätkää. Ensimmäisessä otoksessa lauma märkää päiväuntansa toteuttava naiskatras:
http://www.youtube.com/watch?v=kCSH82rvJ9Q

Toisessa pää märkänä vanhuksen luota toiselle:
http://areena.yle.fi/tv/1628703?start=14m41s

Vieläkö kehtaat jankuttaa jargoneista? Kenen kansalaisen puolesta mahdatkaan olla huolestunut?

[Nuutti Hyttinen]

Raija Vahasalo (kok) haluaisi ennen päätöksentekoa tietää, mitä pakolaiset maksavat, kun neljä vuotta on kulunut, eikä valtio enää korvaa heistä aiheutuvia kuluja. Valitettavasti arvion tekeminen on mahdotonta niin pakolaisten kuin Suomessa syntyneidenkin ihmisten kohdalla: yhden pitkäaikaissairaan, erikoissairaanhoitoa tarvitsevan lapsen muuttaminen Kirkkonummelle voi tulla maksamaan kunnalle satojatuhansia euroja, eikä siihenkään voi varautua etukäteen. Virkamiesten on mahdotonta tehdä laskelmia menoista, joita ei voi etukäteen tietää.

Pakolaiset ja pitkäaikaissairaathan ovat toisensa poissulkevia asioita. Jos kuntaan otetaan tarpeeksi pakolaisia, ei pitkäaikaissairaita sinne enää tule.

Siinä mielessä ovat, että kun sosiaaliturvaperäisiä maahantunkeutujia on kunnassa tarpeeksi, heidän elättämiseensä menee niin paljon rahaa, etteivät varat enää riitä omien pitkäaikaissairaiden hoitamiseen. Priorisaatio on "maahantunkeutujat ensin", onhan se jo nähty.

Näytätkö lähteet jotka vahvistavat yksiselitteisesti kuvailemasi syy-seuraussuhteen? Pelkästään käyttämäsi jargoni saa melkein lyömään vetoa siitä ettei lähteitä löydy.

1) "Siinä mielessä ovat, että kun sosiaaliturvaperäisiä maahantunkeutujia on kunnassa tarpeeksi, heidän elättämiseensä menee niin paljon rahaa, etteivät varat enää riitä omien pitkäaikaissairaiden hoitamiseen." --> jos et oleta, että sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon käytettävissä oleva budjetti on rajaton, kyse on itsestäänselvyydestä, jonka päättelyyn tuskin tarvitaan lähdettä. Esimerkki: kunnassa on käytettävissä summa x rahaa sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon. Nykytilanteessa toimeentulotukeen menee kunnan rahaa 0.5x (valtion taholta tietenkin toinen mokoma) ja sairaanhoitoon 0.5x. Helppo matemaattinen tehtävä: jos toimeentulotuen kokonaiskustannus tuplaantuu, paljonko sairaanhoitoon jää rahaa?

2) "Priorisaatio on "maahantunkeutujat ensin", onhan se jo nähty." --> kaupunkien asuntojonot eivät valitettavasti ole julkisia, mutta jonotusperusteet ovat. Asuntoja ei jaeta jonotusjärjestyksessä vaan tarveharkintaisesti, ja hakijataloudet luokitellaan kolmeen tarveharkintaluokkaan: erittäin kiireellinen, kiireellinen ja asunnon tarpeessa oleva. Etusijalle asetetaan kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Kuinka tarveharkintaa sitten käytännössä sovelletaan, se nähdään esimerkiksi seuraavasta HS:n uutisesta:

Jo reippaasti yli kolmannes Myllypuron vuokra-asuntoja hallinnoivan kiinteistöyhtiön vuokralaisista on maahanmuuttajia. Yhtiössä on 3 200 vuokralaista.

Lähes 2 500 maahanmuuttajaa asuu myös Vuosaaren, Meri-Rastilan sekä Kallahden kaupungin 43 vuokratalossa. Niissä on yhteensä 7 000 asukasta.

Kaupungin Kontulan 2 800 vuokra-asunnon asukkaista on myös kolmannes maahanmuuttajia. Sama tilanne on myös Vesalassa.

Itäisistä kaupunginosista löytyvät useimmiten myös ne yksittäiset vuokratalot, joissa jo yli puolet asukkaista on jossain muualla kuin Suomessa syntyneitä.

Keskittymisen ennätystä johtaa talo, jonka vuokralaisista on peräti 66 prosenttia maahanmuuttajia.

Kaikissa kaupungin vajaassa 45 000 vuokra-asunnon asukkaasta joka viidennes on maahanmuuttaja.

(http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/maahanmuuttajat_keskittyvat_ita-helsingin_vuokrataloihin/)

Normaalilla jonotusperiaatteella ilman tarveharkintaa moista tuskin tapahtuisi, koska Helsingin asuntojonossa on reilut parikymmentätuhatta hakijaa, joista varsin moni kantaväestön edustaja on ollut jonottamassa varsin pitkään.

Paljonko olit lyömässä vetoa? Tervetuloa hommakerhoon, saat halutessasi tarjota suodattamattoman omenasiiderin.

[Iloveallpeople]

Kirkkonummi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi. Jo nyt Kirkkonummella puhutaan 59 eri kieltä. Kunnan tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta. Kirkkonummen kirjasto haluaa olla mukana tässä työssä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt kirjastolle 35 000 € monikulttuurisuusprojektia varten ja projekti toteutetaan syksyn 2012 aikana.

Tavoitteena on tehdä kirjasto entistä näkyvämmäksi erilaisten ihmisten avoimena kohtaamispaikkana, kannustaa keskusteluun ja ymmärryksen lisäämiseen. Kirjasto on matalankynnyksen portti suomalaiseen yhteiskuntaan ja se voi myös olla kotoutujan kultakaivos.

Kirkkonummen kirjasto on lähtenyt mukaan sisäministeriön Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista.

Syksy 2012 tulee olemaan kansainvälistä ja toivottavasti keskustelua herättävää aikaa Kirkkonummen kirjastossa. Luvassa on runsaasti ohjelmaa, jonka kantavana teemana on erilaisuus – ihmisen oikeus olla sitä mitä on.

Syksyn ohjelma

Tervetuloa kirjastoon!

Kirkkonummi

Tilaisuuden nimi:    Mitä on Islam?
Tapahtumapaikka:   Pääkirjasto
Osoite:    Kirkkotori 1, 02400 Kirkkonummi
Kuvaus:   Kirjailija Jaakko Hämeen-Anttila
Alkaa:    19.9.2012 18.00
Loppuu:    19.9.2012 20.00

Kirjailija Jaakko Hämeen-Anttila kertoo uudesta kirjastaan Islamin miekka : idän ja lännen konfliktien historia. Paneelikeskustelu islamin uskosta. Keskustelua johtaa kulttuuri- ja ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen.

Kirkkonummi

[Ano Nyymi]

Kirkkonummelle voisi rakentaa vuokra-asuntoja pakolaisia varten ainakin sundsbergin ja vaikkapa neidonkallion alueelle. Luulen että siellä ne suvaitsijatkin asuvat... 

[KJ]

Monet kunnan virkamiehistä toivovat maahanmuuttajista apua myös käsillä olevaan työvoimapulaan.

Heh, käsillä oleva työvoimapula, eli siis se kuuluisa nurkan takana karjuva työvoimapula.

Kirkkonummelaiset suhtautuvat siis myönteisesti ja vastuuntuntoisesti pakolaisiin ja muihinkin tulijoihin. Toivottavasti kunnanhallituskin löytää valon ja valtuusto ymmärtää vastuunsa ihmisestä.

Höpö höpö, eivätkä suhtaudu. Kirkkonummelaiset haluavat elää rauhassa, koska siitä he ovat maksaneetkin, niin kantikset kuin uus-kirkkonummelaisetkin (jotka ovat paenneet monikulturismia). Ja kuten arvata saattaa, kaikki miettivät asuntojensa arvoa, eikä arvoa välttämättä nostata se, jos naapurissa asuu työvoimapulanpaikkaajaperhe kunnan avustuksella.

[Alapo]

Kirkkonummelle voisi rakentaa vuokra-asuntoja pakolaisia varten ainakin sundsbergin ja vaikkapa neidonkallion alueelle. Luulen että siellä ne suvaitsijatkin asuvat... 

Juuri näin, sinne tosiaankin voisi näitä työvoimapulan paikkaajia lisätä. Sundsbergistäkin on kiva huudella, kun käydään stadissa töissä ja tullaan kotia ennen pimeää, kolkkoon naapurustoon ilman rikkautta(huom.aasialaisperäisiä ei lasketa) Gesterbyhyn yrittävät varmaan työvoimapulan paikkaajat laittaa, siellähän muutenkin monen mielestä ongelmaiset ja virolaiset raksajätkät plus ruotsalaisilla autoilla ajelevat ruotsaiset perunanenät tai romanit asuvat. Yrittivät saada gestiksestä rauhallista ja melkein onnistuivat, mutta... Vieläkin kunnan herroja harmittaa ettei vanhaa Aktiivi-instituuttia, nyk. kn-keskusta saaneet asutettua pakolaisilla, nyt joutuvat tyytymään ulkomaisiin raksajätkiin. Huhut kertoo, että valtuutetuista osa oli ihan pihalla että sellaista edes suunniteltiin ja ne ketkä sitä järkkäsi olisi joutunut pieniin oikeudellisiin vaikeuksiin, taholta jolla olisi rahaa sellaista järjestää.

Kirkkonummella on sama ongelma kuin monessa muussakin kunnassa, tolkullisia vuokra-asuntoja ei vaan ole saatavilla. Harvalla on halua muuttaa kunnan asuntoihin, kun niissä on ne omat ongelmansa.  VVO':n ja Saton asunnot on aika kiven alla ja nekin ovat ongelmallisilla alueilla. Eräässä VVO:n talossa asuneena, voin todeta että toivottavasti samaan taloon ei tarttee koskaan mennä, sai sairastella koko talven plus häirikkö naapurissa, jota ei saatu pihalle, johtuen että se oli hullu eikä kukaan ei uskaltanut tehdä mitään. Sellaista gesterbyssä... Saton joissain asunnoissa kesälläkin kylmä ettei voi olla ilman villasukkia Masalaanhan on rikkauksia jo jaeltu...

[Semiretardi]

En tiedä, leppoistahan siellä gesterbyssä oli asustella. Pääsi tutustumaan erilaisiin harrastuksiinkin. Esimerkkeinä vaikkapa metsästäminen haulikolla keskellä kirkasta päivää siwan edessä, pesäpalloa pelivälineinä pesismaila ja ihmisen pää. Pysyi onneksi harteilla. Myöskin hippa erimuodoissaan. esim puukkohippa tuli tutuksi.

[Nuutti Hyttinen]

En tiedä, leppoistahan siellä gesterbyssä oli asustella. Pääsi tutustumaan erilaisiin harrastuksiinkin. Esimerkkeinä vaikkapa metsästäminen haulikolla keskellä kirkasta päivää siwan edessä,

Saanko udella, mitä Siwan edessä metsästettiin? 

pesäpalloa pelivälineinä pesismaila ja ihmisen pää. Pysyi onneksi harteilla. Myöskin hippa erimuodoissaan. esim puukkohippa tuli tutuksi.

Kirkkonummella harrastetaan siis suomalaista kansallisurheilua! Integraatio edistyy...

[Iloveallpeople]

Perussuomalaisten Jaana Andersin kommentoi sivullaan uutista.

Kirkkonummen pakolaisasiaa

Kannanottoni keskusteluun pakolaisasiassa:

Pakolaisasiassa on käsitykseni mukaan yhtenä haasteena se, että ei tiedetä millaisia pakolaisia olisi tulossa, kuinka huonokuntoisia ja millaisia palveluita he tulevat tarvitsemaan ja kuinka pitkään. Ei se kuulkaa lopu kuin nappia painamalla kun 4 vuotta valtion avustusta tulee täyteen. Joku voi tarvita apua lopun ikäänsä, riippuu traumoista. Se kaikki maksaa ja jos ei ole edes kunnon laskelmia tai tietoa mitä olisi tulossa, niin en ihmettele, että päätöksiä ei voida tehdä.

Normaali ihminen haluaa auttaa lähimmäistä, puolueella ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä, muuten kuin silloin kun tehdään päätöksiä, silloin jokainen ajaa omaa näkökulmaansa, jotka eivät saisi perustua ainoastaan tunteisiin ja säälittelyyn, pitää ajatella kokonaisuutta, sitä mikä parhaiten palvelee kaikkia osapuolia eikä muodostu kohtuuttomaksi rasitteeksi millekään osapuolelle, ei edes sille pakolaiselle.

Millaisia kustannuksia syntyy ja onko meillä edes tarjota riittävästi tukipalveluita, psykiatrista hoitoa jne. Palveluita, joita edes oman kuntamme jäsenet eivät tunnu aina saavan silloin kun tarvitsevat, pystyykö kunta näitä palveluita järjestämään. Oikea pakolainen tulee aina vaikeista oloista, sodan keskeltä ja vainottuna, ja on kokenut traumoja ja sijoittuminen vieraaseen kulttuuriin on siksi moninkerroin vaikeampaan kuin muilla maahanmuuttajilla. Kuinka voidaan tarkistaa, että on nimenomaan kyse tällaisista pakolaista, jotka oikeasti tarvitsevat apua?
...

Koko kirjoitus: Jaana Andersin

[Alapo]

http://verkkonummi.fi/kirkkonummi/politiikka/1741-kunnanhallitus-paatti-tehda-sopimuksen-pakolaisista.html

Sopimus pakolaisten vastaanottamisesta oli jälleen maanantaina 10.9. kunnanhallituksen käsittelyssä. Hallitus oli viimein saanut kaikki pyytämänsä lisäselvitykset ja päätti solmia pakolaisten vastaanottamissopimuksen 1.11.2012 alkaen ELY-keskuksen kanssa. Matti Kaurilan aloitteesta sopimusta päätettiin muuttaa siten, että kunnanvaltuusto tekee lopullisen päätöksen mahdollisesta pakolaisten ottamisesta ja määrästä talousarviopäätöksen yhteydessä.

Kaurilan lisäyksestä äänestettiin ja sitä kannattivat kokoomuksen Kaurilan lisäksi Timo Haapaniemi, Raija Vahasalo ja Ulla Seppälä, SDP:n Ari Harinen, perussuomalaisten Pekka Sinisalo sekä RKP:n Ulf Kjerin.

Ilman Kaurilan lisäystä sopimuksen olisivat hyväksyneet vihreiden Minna Hakapää ja Antti Kilappa, SDP:n Pirkko Lehtinen, keskustan Antti Salonen, kokoomuksen Anni-Mari Syväniemi ja RKP:n Corinna Tammenmaa.

Kaurila ehdotti myös, että vuonna 2013 ei otettaisi pakolaisia vastaan lainkaan. Tätä ehdotusta kannattivat Timo Haapaniemi, Raija Vahasalo ja Ulla Seppälä.

Oliko niin, että asia haluttiin siirtää valtuustolle poliittisen vastuun laajentamiseksi? Vai halusiko kunnanhallituksen enemmistö jättää kunnalle mahdollisuuden päättää olla ottamatta vastaan pakolaisia sopimuksesta huolimatta? Mistä on kysymys? Koska kokouspöytäkirjoihin ei kirjata käytyä keskustelua, on tyydyttävä selvittämään asiaa kysymällä tavoitettavissa olevilta päätöksentekijöiltä.
Kaurila epäilee kunnan vaikutusmahdollisuuksia

Matti Kaurila kertoo, että hänen mielipiteeseensä vaikuttivat monet seikat. Hän toteaa, etteivät muutkaan pääkaupunkiseudun kunnat ota vastaan pakolaisia. Kunnanhallituksellaan oli käytössään tilastoja vuoteen 2011 saakka. Nuo tilastot eivät ELY-keskuksen mukaan kuitenkaan kerro kaikkea: Tänä vuonna kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet Helsinki, Espoo, Porvoo ja Hanko. Järvenpään ja Sipoon kanssa on neuvottelut meneillään: paikalliset valtuustot pohtivat, millaisia pakolaisia ja kuinka paljon he ovat valmiita ottamaan vastaan.

Kunta joutuu huolehtimaan tänne omatoimisesti tulleista ulkomaalaisista, eikä Kaurila halua lisätä kunnan kustannuksia enää pakolaissopimuksella. Pohjimmiltaan kyse on rahasta. "Meidän on säästettävä koko ajan kaikessa. Minä priorisoin tämän säästökohteen mieluummin kuin kirkkonummelaisten tarpeet."

Koska sopimuksessa lisäksi mainitaan pakolaisleireiltä tulevien kiintiöpakolaisten lisäksi myös turvapaikanhakijat, Kaurila olettaa, että vaikka nyt puhutaan kolmesta pakoalaisperheestä, kuntaan saattaakin tulla 15 perheenyhdistämistä haluavaa turvapaikanhakijaa.

Vaikka ELY-keskuksesta vakuutetaan, että kunta saa valita itse, millaisia pakolaisia se ottaa vastaan, Matti Kaurila on epäluuloinen: "Emme me eivätkä muutkaan kunnat pysty vaikuttamaan siihen, mitä ryhmiä vastaanotettavat ovat tai siihen onko vastaanotettavat perheitä vai ei."

Kaurila jatkaa: "Tässä vaiheessa on luonnollista, että ELY haluaa nimet papereihin ja markkinoi, jonka muuten osaavat, sopimusta kaikin keinoin. Kuvitelmassa, että saisimme päättää on todellisuus aivan eri. Kaikki kunnathan haluavat päättää. Valinnan tekee kuitenkin kunnan virkamies, jota ELY todennäköisesti painostaa ottamaan vähiten halutun ryhmän."

Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien sosiaalityöntekijän Kirsi Vuori-Tuompon mukaan Kaurilan huoli tässä asiassa on turha: Vuori-Tuompo on tehnyt vastaavaa työtä Vantaalla 20 vuotta eikä ole kokenut ELY-keskuksen painostaneen kuntia millään tavalla. Joskus kunnalle on tarjottu samaa kansallisuutta olevia pakolaisia kuin mitä kuntaan jo aiemmin on tullut, mutta muuta kuin kysymyksiä mahdollisuuksista ottaa vastaan ei Vuori-Tuompon kohdalle ole uran aikana sattunut. Vuori-Tuompo kertoo myös, että jos kunnalla ei ole ollut osoittaa pakolaisille asuntoja, kunta on ilmoittanut, ettei ota tänä vuonna pakolaisia vastaan, eikä asiaa ole sen enempää ELY-keskuksessa ihmetelty.
Todellisista kustannuksista on vaikeaa saada tietoa

Sen sijaan Kaurilan harmi siitä, että laskelmat kustannuksista puuttuvat on ilmeisen aiheellinen. "Kyse on myös kustannuksista, joiden luotettavasti selville saaminen edellyttää erillistä kustannusseurantaa, johon kohdistuisivat kaikki toiminnan menot ja valtiolta takautuvasti saatavat tulot. Tällaista seurantaa ei ole vielä olemassa."

Kustannusten epämääräisyys kiusaa myös Ulla Seppälää. Hän on tyytyväinen siitä, että kun päätös tehdään budjettineuvottelujen yhteydessä, päätökset tehdään euroissa. Jokaiselle kuntaan vastaanotettavalle pakolaiselle varataan siten varmasti riittävät varat, jotta häntä voitaisiin oikeasti myös tukea. Ilman budjettisidonnaisuutta päätökset tehdään epämääräisin perustein vajavaisen informaation turvin.

Myös Verkkonummen saama informaatio kustannuksista on ristiriitaista. Toisaalta virkamiehet ilmoittavat, että 15 kiintiöpakolaista kyetään hoitamaan nykyisillä resursseilla, mikä lienee totta: 15 ihmistä lisää ei juuri muuta tilannetta. Toisaalta kunnan ulkomaalaisasiat on jo vuosia hoidettu aivan liian pienillä henkilöstöresursseilla. Resursseja tarvittaisiin välttämättä lisää jo työperäisen maahanmuutonkin vuoksi. Vaikuttaako 15 pakolaista asiaan ratkaisevasti, on vaikea kysymys.
Poliittista valvontaa – vaalien jälkeen

Ulf Kjerin halusi puolestaan saattaa asian poliittiseen valvontaan. Meillä on ollut vuodesta 1993 sopimus pakolaisten vastaanottamisesta, mutta sitä ei olla noudatettu. Sopimuksen mukaan Kirkkonummelle olisi tänä aikana pitänyt ottaa vastaan 300 pakolaista, mutta heitä on otettu vain 101. Viimeksi pakolaisia otettiin vastaan vuonna 2006. Päätökset sopimuksen noudattamattomuudesta on tehty ilman, että valtuusto on päässyt käsittelemään niitä lainkaan. Ulf Kjerin toivoo, että kunnanhallituksen päätöksen myötä asia on käsiteltävät valtuustossa, jolloin päätöksenteko tulee julkiseksi.

Seuraava näytös pakolaiskeskustelussa käydään siis kunnanvaltuustossa. Budjetista äänestetään vasta kunnallisvaalien jälkeen. Sekin sopii varmasti monelle poliitikolle mainiosti.

[Marjapussi]

Kaurila on ainakin järkevä kokoomuslainen.

[Nuutti Hyttinen]

Todellisista kustannuksista on vaikeaa saada tietoa

Sen sijaan Kaurilan harmi siitä, että laskelmat kustannuksista puuttuvat on ilmeisen aiheellinen. "Kyse on myös kustannuksista, joiden luotettavasti selville saaminen edellyttää erillistä kustannusseurantaa, johon kohdistuisivat kaikki toiminnan menot ja valtiolta takautuvasti saatavat tulot. Tällaista seurantaa ei ole vielä olemassa."

Kustannusten epämääräisyys kiusaa myös Ulla Seppälää. Hän on tyytyväinen siitä, että kun päätös tehdään budjettineuvottelujen yhteydessä, päätökset tehdään euroissa. Jokaiselle kuntaan vastaanotettavalle pakolaiselle varataan siten varmasti riittävät varat, jotta häntä voitaisiin oikeasti myös tukea. Ilman budjettisidonnaisuutta päätökset tehdään epämääräisin perustein vajavaisen informaation turvin.

Onko kenelläkään tullut mieleen työllistää vaikkapa tilastotiedettä opiskellut työtön nuori muutaman kuukauden projektiin, jolla selvitetään muutamasta ei-työperäisestä maahanmuuttajasta aiheutuneet kustannukset? Kysymys ei ole käsittääkseni muusta kuin siitä, ettei asiaa haluta selvittää, koska suurehko osa kansasta saattaisi ryhtyä vastustamaan ei-työperäistä maahanmuuttoa, jos todelliset kustannukset olisivat selvillä.

Tutkimus voitaisiin tehdä siten, että valitaan satunnaisotannalla vaikkapa kymmenen vuonna 2000 maahan saapunutta ei-työperäistä maahanmuuttajaa, ja selvitetään sosiaali- ja terveystoimesta heidän käyttämiensä palveluiden hinta sekä Kelalta ja kunnalta heille maksetut etuudet kymmenen vuoden ajalta. Kyseisten maahanmuuttajien mahdolliset, perheenyhdistämisen perusteella maahan tuotatetut sukulaiset kustannuksineen pitää tietenkin myös huomioida laskelmissa. Kun kuluista vähennetään maahanmuuttajan ja mahdollisten perheenyhdistämisellä tuotettujen perheenjäsenten mahdollisista ansio- tai pääomatuloistaan maksamat veroeurot, saadaan kustannus selville. Jos kymmenen tapauksen vertailuryhmässä on merkittäviä eroja, sitten tutkimus voidaan tehdä uudestaan laajemmalla joukolla.

Toisaalta kunnan ulkomaalaisasiat on jo vuosia hoidettu aivan liian pienillä henkilöstöresursseilla. Resursseja tarvittaisiin välttämättä lisää jo työperäisen maahanmuutonkin vuoksi.

Työperäisen maahanmuuton takia tarvitsee harvemmin palkata laajaa hyysärien armeijaa. Virolainen rakennustyömies käyttänee merkittävästi vähemmän kunnan palveluita kuin luku- ja kirjoitustaidoton afrikkalainen maahanmuuttaja.

[Iloveallpeople]

Kirkkonummi nihkeilee pakolaiskiintiön kanssa

Kirkkonummella on kesän ja syksyn aikana palloteltu päätöksestä ottaa vastaan 15 hengen ryhmä kiintiöpakolaisia vuonna 2013.

Jo kaksikymmentä vuotta sitten Kirkkonummi hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan joka vuosi kuntaan kotiutetaan valtion tuella YK:n pakolaisjärjestön määrittelemiä henkilöitä pakolaisleireiltä.

– Kunnalla on puitesopimus vuodelta 1993 silloisen lääninhallituksen ja nykyisen Ely-keskuksen kanssa. Sopimuksen mukaan Kirkkonummelle voi vuosittain saapua 15 hädänalaista. Sopimusta ei kuitenkaan ole tuotu joka vuosi kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätettäväksi, Kirkkonummen sosiaalitoimen päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto kertoo.

Hänen mukaansa Kirkkonummelle on kyseisenä ajanjaksona otettu vastaan 101 pakolaista, kun tulijoita olisi voinut olla kolmisensataa.
...

Viidentoista uuden pakolaisen hyväksymispäätös on siirretty kunnanvaltuuston marraskuun kokoukseen.

Valtio maksaa pakolaisten kuluista 40 prosenttia, mutta osa kunnanhallituksen jäsenistä on epäillyt, tuleeko kiintiöpakolaisten perässä liuta muita pakolaisia perheenyhdistämisoikeuden perusteella. Tämän on arveltu lisäävän kunnan kuluja.

– Pakolaiskiintiön vuosittainen vastaanottaminen ei olisi suuri rasitus kunnalle, toteaa Pekkarinen-Keto.
...

Kunnanhallituksen jäsen Corinna Tammenmaa (r) sanoo, että koko pakolaisasian käsittelyn olisi pitänyt olla läpihuutojuttu päättävissä elimissä.

– Kuntamme on rikas ja voisimme hyvin ottaa vastaan pakolaisia. Uskon, että suuri osa kirkkonummelaisista hyväksyisi tämän, Tammenmaa sanoo.
...

Kunnanhallituksen jäsenen Minna Hakapään (vihr) mielestä pakolaiset ovat ennen kaikkea humanitäärinen kysymys.

– Nyt on kyse ehkä vain kolmesta perheestä, jotka kunta voi itse valita pakolaisleireiltä, hän sanoo.

Hakapää sanoo, että kiintiöpakolaiset elävät hädänalaisissa oloissa nälän, köyhyyden ja sairauksien keskellä.

– Heitä voisimme todella auttaa. Heidän sopeutumistaan tänne helpottaa myös se, että Espoossa ja Helsingissä on jo heidän omaan kulttuuriinsa kuuluvia henkilöitä ja perheitä.

Kirkkonummella maahanmuuttajien auttamista ja sopeutumista paikallisiin oloihin ovat edistäneet seurakunta, kansalaisopisto ja kirjasto.

Kirjasto on saanut vastikään Ely-keskukselta 35 000 euroa monikulttuurisuusprojektia varten.

Länsiväylä

[Iloveallpeople]

Aiheesta myös toisessa ketjussa: http://hommaforum.org/index.php/topic,74623

[Archaeopteryx]

Valtio maksaa pakolaisten kuluista 40 prosenttia, mutta osa kunnanhallituksen jäsenistä on epäillyt, tuleeko kiintiöpakolaisten perässä liuta muita pakolaisia perheenyhdistämisoikeuden perusteella. Tämän on arveltu lisäävän kunnan kuluja.

– Pakolaiskiintiön vuosittainen vastaanottaminen ei olisi suuri rasitus kunnalle, toteaa Pekkarinen-Keto.

Yhden pakolaisen kustannukset ovat n. 57 000 euroa/vuosi. Kunnalle jäävä osuus on 60% ko. summasta eli 34 200 euroa. 15 pakolaista tekee siis 15 x 34 200 euroa = 513 000 euroa. Vuodessa. Ei suuri rasitus. Haetaanko säästöjä koulutoimesta vai vanhustenhoidosta? Ei keneltäkään pois?

[Roope]

Kirkkonummi nihkeilee pakolaiskiintiön kanssa

Kunnanhallituksen jäsenen Minna Hakapään (vihr) mielestä pakolaiset ovat ennen kaikkea humanitäärinen kysymys.

– Nyt on kyse ehkä vain kolmesta perheestä, jotka kunta voi itse valita pakolaisleireiltä, hän sanoo.

Hakapää sanoo, että kiintiöpakolaiset elävät hädänalaisissa oloissa nälän, köyhyyden ja sairauksien keskellä.

Kunta ei koskaan puutu kiintiöpakolaisten valintaan pakolaisleireillä. Kunnilla on halutessaan jonkin verran sananvaltaa siihen, miten suuria perheitä otetaan vastaan ja mistä maasta, mutta ihan muut tekevät varsinaiset valinnat.

Hakapää dramatisoi nälkäpäiväkeräyksiä muistellessaan turhan paljon kiintiöpakolaisten olosuhteita. Osa asuu suunnilleen samanlaisissa oloissa kuin lähtömaassakin, esimerkiksi oman perheen kanssa omassa talossa, osa huonommissa oloissa ja osa paremmissa.

[Marko Parkkola]

3 perhettä pakolaisleiriltä! Ajatelkaa kuinka siinä pelastetaan maailmaa, kun (yhdelle) leirille jää enää puoli miljoonaa ihmistä.

[Roope]

Suurin osa ehdokkaista haluaa ottaa vastaan pakolaisia

Suurin osa pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkaista katsoo, että heidän kuntansa pitäisi ottaa vastaan pakolaisia, joille on myönnetty turvapaikka Suomesta. Tämä selviää Svenska Ylen vaalikompassista.

Kirkkonummella 78 prosenttia ehdokkaista on osittain tai kokonaan tätä mieltä, vaikka kunta ei ole ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuoden 2006 jälkeen.

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Ulf Kjerin (sfp) myöntää, että se näyttää kummalliselta.

- Se on vähän kummallista ja on monia asioita, jotka ovat tärkeitä ennen vaaleja, mutta jotka sitten unohdetaan. Ja 78 prosenttia tuntuu suuremmalta kuin miltä on vaikuttanut viime vuosina käydyissä keskusteluissa, sanoo Kjerin.

ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Minna Kuivalainen sanoo, että kunnan näkökulmasta ei ole suurta eroa otetaanko vastaan kiintiöpakolaisia vai pakolaisia, joille on myönnetty turvapaikka.

- Kunnan näkökulmasta ne ovat melkein sama asia. Ainoa ero on siinä, että kunnan pitää järjestää asunto kiintiöpakolaisille, sanoo Kuivalainen.

Kummat tulevat kalliimmiksi kunnalle?

- Sitä ei voi sanoa. Sitä on mahdoton tietää etukäteen.

Vähiten tukea kokoomuksen keskuudessa

Niiden osuus, jotka olivat osittain tai kokonaan samaa mieltä siitä, että kunnan pitäisi ottaa vastaan pakolaisia, jotka ovat saaneet turvapaikan, oli yli 50 prosenttia kaikissa Kirkkonummen puolueissa.

Epäilevin niistä puolueista, joilla oli enemmän kuin 10 ehdokasta, oli kokoomus. Kokoomuksessa 54 prosenttia tuki vaitettä joko osittain tai kokonaan. Perussuomalaisissa tukijoita oli 72 prosenttia. Väitettä tuki 83 prosenttia sdp:n ehdokkaista, 70 prosenttia keskustan ehdokkaista, 90 prosenttia vasemmistoliiton ehdokkaista, 97 prosenttia rkp:n ehdokkaista ja 100 prosenttia vihreiden ehdokkaista.  (käännös)

Svenska Yle 3.10.2012

Mainio pikku propagandapläjäys. Vaalikoneen väite: "Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia."

Uutisessa ei mainita, että kyseessä ei ole kaikkien ehdokkaiden kanta, eikä varsinkaan valittujen valtuutettujen kanta. Esimerkiksi perussuomalaisten 27 kirkkonummelaisesta ehdokkaasta oli vastannut 11 ehdokasta, joista 7 oli osittain samaa mieltä ja yksi täysin samaa mieltä. Monet vastaajista esittivät kommenteissaan varauksia rajaten vastaanotettavat vain todellisiin pakolaisiin, esimerkiksi UNHCR:n tunnustamiin, ja/tai edellyttivät kunnan valmiuksien kartoittamista ennen vastaanottoa.

Sekä vaalikoneessa että uutisessa käytettiin ilmeisen tahallisesti väärin ilmauksia pakolainen ja turvapaikka. "Turvapaikan saanut pakolainen" viittaa kiintiöpakolaisiin, jotka ovat saaneet UNHCR:n pakolaisstatuksen. Myös pieni osa, muutama prosentti, turvapaikanhakijoista saa turvapaikan ja pakolaisstatuksen. Kolmisenkymmentä prosenttia turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan jollain muulla perusteella, ei turvapaikkaa tai pakolaisstatusta, ja loput hylätään. Kuntien "pakolaiskiintiön" eli kuntapaikkojen kautta voidaan kuitenkin ottaa vastaan sekä kiintiöpakolaisia että oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Kummallisin oli ELY-keskuksen erikoissuunnittelijan kommentti, että kunnalle on sama, otetaanko vastaan kiintiöpakolaisia vai "pakolaisia, joille on myönnetty turvapaikka". Virheellinen ilmaisu viitannee "oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin", mutta sanaa turvapaikanhakija ei haluta käyttää. No, joka tapauksessa suunnittelija puhui tieten palturia, sillä eroja on paljonkin. Kunta voi jonkin verran vaikuttaa etukäteen siihen, millaisia kiintiöpakolaisia tulee ja mistä, mutta oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ei voi valikoida. Kiintiöpakolaisille maksetaan tukea neljän vuoden ajan ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille vain kolmen jne.

Kaikkein tärkein ero kunnan kannalta on kuitenkin kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden hyvin erilainen profiili. Tyypillisesti kiintiöpakolaiset tulevat perheinä ja tulevat jäädäkseen, kun taas oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat (yleensä nuoria miehiä) siirtyvät jonkin ajan kuluttua eteenpäin, etelään ja suuriin kaupunkeihin. Jos he jäävät, voi kuntaan muuttaa perheenyhdistämisen kautta myös omaisia, mahdollisesti suurperhe.

Eli jos kunnat haluavat edes yrittää hallita kuntaansa suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa, mutta eivät halua nollata kuntapaikkojaan, on kiintiöpakolaisten valinta aika lailla selviö. Tosin joillakin kunnilla näytti olevan muutama vuosi sitten sellainen strategia, että oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita otettiin kuntaan siksi aikaa, kun heistä saatiin valtiolta rahaa. Sitten heidän toivottiin jatkavan matkaa muualle. Suunnitelma ei tainnut onnistua kovin hyvin, sillä aina osa jää, eikä luultavasti se lahjakkain osa.

[td]

Jos Kirkkonummi ei ole tehnyt uutta sopimusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja tehnyt pakolaisille kotouttamisohjelmaa ajoissa, kaikkien nykyistenkin korvausten maksaminen lopetetaan.

Melko rajua kiristystä. Tuskinpa moni päättäjä on tajunnut että mönkään menneen "bisneksen" paljastuttua, ei olekaan enää vara minimoida aiheutettuja vahinkoja keskeyttämällä vastaanottoa,  koska nykyistenkin korvausten maksaminen lopetetaan.