Euroopan unioni ei hyväksy ihmisrotujen olemassaoloa

[coscarnorth]

Noh, epähän tämä nyt minään täydellisenä yllätyksenä tullut. Menee minusta ihan samaan kastiin sen kanssa, että ikävän totuuden kertominen luokitellaan välittömästi vihapuheeksi. 

[nevahood]

"Toisistaan erilliset" tosiaan on hieman erikoinen määrittely. Onkohan tämä tuntomerkeiltään poikkeava, alueellisesti poikkeava vai jopa eri ekologisessa lokerossa oleva (sosioekonomisesti poikkeava?) ryhmä?

Wikipedia sanoo, että...

"Rodun voi katsoa eroavan muista saman lajin roduista eri alleelityyppien esiintymisfrekvenssinsä suhteen."

Tämähän olisi ihan passeli määritelmä, jos se vaan olisi sallittu. Kuitenkin samasta sivulta wikipediasta: "Koska termillä rotu ei ole olemassa yksiselitteistä luonnontieteellistä määritelmää, pyritään koko sanaa välttämään luonnontieteellisessä kielenkäytössä. Sitä korvaamaan käytetään määritellympiä termejä, esimerkiksi alalaji (subspecies), muunnos (varietas), alamuunnos (subvarietas), muoto (forma) ja alamuoto (subforma)."

Taas wikipediasta:

Monotyyppisellä lajilla ei ole eri rotuja, tai lähemminkin lajiin kuuluu yksi rotu, joka muodostaa kyseisen lajin. Monotyyppiset lajit voivat esiintyä usealla tavalla:

• Kaikki lajin jäsenet ovat hyvin samankaltaisia eikä niitä voi jakaa biologisesti järkevällä tavalla eri kategorioihin.
• Vaihtelu yksilöiden välillä on suurta mutta käytännössä satunnaista ja merkityksetöntä näiden ominaisuuksien periytymisen suhteen (useat kasvit kuuluvat tähän kategoriaan).
• Vaihtelu yksilöiden välillä on havaittavaa ja noudattaa tiettyä kaavaa, mutta ei ole löydettävissä selkeitä jakolinjoja ryhmien välille: ne sulautuvat toinen toisiinsa. Tällainen vaihtelu tarkoittaa aina merkittävää geenivirtaa populaation eri ryhmien välillä.

Polytyyppiseen lajiin kuuluu kaksi tai useampaa rotua (tai nykykielessä kaksi tai useampi "alatyyppi"). Nämä ovat erillisiä ryhmiä jotka eroavat selkeästi toisistaan eivätkä yleensä lisäänny keskenään, mutta jotka lisääntyisivät jos niillä olisi siihen mahdollisuus.

...

Yleisesti alalajilla tarkoitetaan keskenään lisääntyvää perinnöllisesti yhtenäistä ryhmää saman lajin yksilöitä, jotka eroavat muista vastaavista ryhmistä omaisuuksiltaan ja perintötekijöiltään. Alalajit pystyvät risteytymään keskenään, mutta risteymien hedelmällisyys on yleensä merkittävästi heikentynyt.

Ihminen ei tuon määritelmän mukaan ole monotyyppinen laji. Ihmiset voidaan jakaa biologisesti eri kategorioihin. Hajonta näissä periytyvissä ominaisuuksissa on yksilöllisesti pienempää kuin populaatioiden välillä. Ryhmien välillä olevat erot ovat selvästi havaittavissa.

Jos sana rotu ei kuvaa tätä, niin ei sitä kuvaa kyllä alalajikaan määritelmänsä mukaan. Risteymien hedelmällisyys ei yleensä ole merkittävästi heikentynyt.

Olipa niin tai näin, tutkimuksissa voidaan toki puhua ryhmien eroista myös ilman rotujaottelua. Ei ryhmiä tarvitse erillisiksi roduiksi sanoa, jos pidetään ryhmien erottavina asioina vaikka pelkkiä poikkeavuuksia (mukaanluettuna se ihonväri). Monimutkaistaa hieman asioita, kun ryhmää kuvaavaa termiä ei saa käyttää, mutta tämä ongelma lienee kierrettävissä riittävän tarkalla ryhmän erottelevalla kuvauksella.

[Marko Parkkola]

Käsiteltäisiin rotuasiaa ainakin aluksi puhtaasti biologiselta kannalta. Eli löytyykö ihmisen geeneistä jotain joka määrittäisi rodun. Wikipedia antaisi ymmärtää, että näin ei ole, mutta puhtaasti netsilogiikalla ajateltuna jonkin geeneissä täytyy selittää ihonvärin. Tämän jonkun selvittäminen olisi puhtaasti luonnontiedettä, eikä siihen sotkettaisi politiikkaa ja/tai kvasitieteitä. Geenit eivät ole rasistisia, joten EU:n on turha yrittää niistä tehdä sellaisia.

Rotu-käsite on käyttökelpoisin kotieläinjalostuksessa, eli silloin, kun geenivirtoja säädellään ja rekisteröidään.  Villieläinten ja ihmisten kohdalla ei termistä ole vastaavaa hyötyä.

Ihmisrodun määrittäminen ihonvärin perusteella on yhtä fiksua kuin koirarodun määrittäminen karvanvärin perusteella.

Oletko siis sinäkin sitä mieltä, että tieteen ei tule tutkia ihan kaikkea? Koirarodun karvan värinkin määrittää jokin geeni. Onko sitä soveliasta tutkia?

[G-C]

Ei noita rotuja kyl taida olla...Jos nyt otetaan vaikka espoolaismies ja ruotsalaismies ja laitetan ne lomalle Somaliaan, niin en minä niitä katukuvassa erota paikallisista...

[Ajattelija2008]

Ihmisen kolme suurrotua, neekerit, indoeurooppalaiset ja kiinalaiset määritellään ulkonäön ja maantieteellisen alkuperän perusteella. Ulkonäkö on geneettinen, ei hankittu ominaisuus. On mielenvikaista väittää, ettei muka näitä ulkonäkörotuja ole olemassa.

Eläintieteessä rodun sijasta puhutaan alalajista eli subspeciesistä.

Mikä on "suurrotu" tai "ulkonäkörotu"?

http://suomisanakirja.fi/suurrotu
http://suomisanakirja.fi/ulkon%C3%A4k%C3%B6rotu

Ilmeisesti sisällytät Australian aborginaalit "neekerien suurrotuun".  Heidän geneettinen historiansa poikkeaa kuitenkin melkoisest Afrikan populaation historiasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Australian_Aborigines#Origins

Genetiikka ei ole simppeliä.

Tuon takia sanoinkin, että suurrotu määräytyy myös maantieteellisen alkuperän mukaan. Australian alkuasukkaat eivät ole neekereitä. Olen kyllä tietoinen siitä, että geneettinen vaihtelu neekereissä on suurempaa kuin muissa suurroduissa. Tämä suurrotu-käsite on siis ulkonäköön ja maantieteelliseen alkuperään perustuva, ja heijastaa arkikielen tapaa kuvailla ihmisten ulkonäköä. Kun pureudutaan tarkemmin ominaisuuksiin, niin sitten jaottelu tihenee.

[Marko M]

Neandertalilaiset olivat 99.7% geneettiseti yhteneväisiä nykyihmisen kanssa ja ovat eri ihmislaji ja afrikkalaiset ovat 99,86% geneettisesti yhteneväisiä eurooppalaisten kanssa ja eivät mukamas ole eri rotua.

Saksalaisessa Max Planck -instituutissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat risteytyneet. Nykyihmisten geeneistä noin 1-4 prosenttia on peräisin neandertalilaisilta. Neandertalilaisten geenejä on eurooppalaisilla, han-kiinalaisilla ja melanesialaisilla, mutta ei afrikkalaisilla.[14][15] Tämän risteytymisen on päätelty tapahtuneen noin 70 000 - 60 000 vuotta sitten. Lisäksi Melanesian, Australian ja Uuden Guinean alkuperäisasukkailla on myös Etelä-Siperiassa eläneen neandertalinihmisen sisarlajin denisovanihmisen geenejä, ja tämän risteytymisen on päätelty tapahtuneen noin 40 000 vuotta sitten.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

http://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup#Defining_populations

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/da/Migraciones_humanas_en_haplogrupos_mitocondriales.PNG

[Lalli IsoTalo]

Vs: Mustan Afrikan kulttuurisaavutukset http://hommaforum.org/index.php/topic,42601.msg574847.html#msg574847

Ihmiskunnan ongelma on se, että näköhavaintojen vieminen aivoihin asti ei aina onnistu.

[RP]

Yleisesti alalajilla tarkoitetaan keskenään lisääntyvää perinnöllisesti yhtenäistä ryhmää saman lajin yksilöitä, jotka eroavat muista vastaavista ryhmistä omaisuuksiltaan ja perintötekijöiltään. Alalajit pystyvät risteytymään keskenään, mutta risteymien hedelmällisyys on yleensä merkittävästi heikentynyt.

Ja mikä tulee näiden määritelmien tarkkuuteen, niin kukaan kai ei oikeasti usko, että koppakuoriaisten kuulumista eri lajeihin tarkastetaan yrittämällä pariuttaa niitä keskenään, saati että eettä eri tiikeripopulaatioiden kuulumista alalajeihin tarkistettaisiin ristisiitoksella ja jälkeläisten hedelmällisyyttä tutkimalla (yleensähän populaatiot nimenomaan pyritään säilyttämään erillisinä ja puhtaina).

Musitelen kuulleeni sellaisenkin määritelmän, että laji on sellainen ryhmä eliöitä, jonka pätevänä pidetty systemaatikko on lajiksi määrittänyt. Alalajit ovat käsitteenä vielä epämääräisempiä.

[Siili]

Käsiteltäisiin rotuasiaa ainakin aluksi puhtaasti biologiselta kannalta. Eli löytyykö ihmisen geeneistä jotain joka määrittäisi rodun. Wikipedia antaisi ymmärtää, että näin ei ole, mutta puhtaasti netsilogiikalla ajateltuna jonkin geeneissä täytyy selittää ihonvärin. Tämän jonkun selvittäminen olisi puhtaasti luonnontiedettä, eikä siihen sotkettaisi politiikkaa ja/tai kvasitieteitä. Geenit eivät ole rasistisia, joten EU:n on turha yrittää niistä tehdä sellaisia.

Rotu-käsite on käyttökelpoisin kotieläinjalostuksessa, eli silloin, kun geenivirtoja säädellään ja rekisteröidään.  Villieläinten ja ihmisten kohdalla ei termistä ole vastaavaa hyötyä.

Ihmisrodun määrittäminen ihonvärin perusteella on yhtä fiksua kuin koirarodun määrittäminen karvanvärin perusteella.

Oletko siis sinäkin sitä mieltä, että tieteen ei tule tutkia ihan kaikkea? Koirarodun karvan värinkin määrittää jokin geeni. Onko sitä soveliasta tutkia?

Kyllähän melaniinin ja muiden väriaineiden esiintymistä eri populaatioiden yksilöiden ihossa ja karvoissa on tutkittu kovastikin.  Valtaosa tutkijoista ei vain pidä perusteltuna luokitella rotuja pelkästään niiden perusteella.

[Siili]

Ihmisen kolme suurrotua, neekerit, indoeurooppalaiset ja kiinalaiset määritellään ulkonäön ja maantieteellisen alkuperän perusteella. Ulkonäkö on geneettinen, ei hankittu ominaisuus. On mielenvikaista väittää, ettei muka näitä ulkonäkörotuja ole olemassa.

Eläintieteessä rodun sijasta puhutaan alalajista eli subspeciesistä.

Mikä on "suurrotu" tai "ulkonäkörotu"?

http://suomisanakirja.fi/suurrotu
http://suomisanakirja.fi/ulkon%C3%A4k%C3%B6rotu

Ilmeisesti sisällytät Australian aborginaalit "neekerien suurrotuun".  Heidän geneettinen historiansa poikkeaa kuitenkin melkoisest Afrikan populaation historiasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Australian_Aborigines#Origins

Genetiikka ei ole simppeliä.

Tuon takia sanoinkin, että suurrotu määräytyy myös maantieteellisen alkuperän mukaan. Australian alkuasukkaat eivät ole neekereitä. Olen kyllä tietoinen siitä, että geneettinen vaihtelu neekereissä on suurempaa kuin muissa suurroduissa. Tämä suurrotu-käsite on siis ulkonäköön ja maantieteelliseen alkuperään perustuva, ja heijastaa arkikielen tapaa kuvailla ihmisten ulkonäköä. Kun pureudutaan tarkemmin ominaisuuksiin, niin sitten jaottelu tihenee.

Haluaisin perehtyä käsitteeseen "suurrotu".  Olisiko sinulla viitettä kohtuullisen tuoreeseen tieteelliseen julkaisuun?

[Marko Parkkola]

Kyllähän melaniinin ja muiden väriaineiden esiintymistä eri populaatioiden yksilöiden ihossa ja karvoissa on tutkittu kovastikin.  Valtaosa tutkijoista ei vain pidä perusteltuna luokitella rotuja pelkästään niiden perusteella.

No nyt hokasin. Ihonväri on varmaan vain yksi tekijä muiden joukossa.

Pitää perehtyä aiheeseen enemmän. Toivottavasti rasismi ei lisäänny.

[törö]

Oletko siis sinäkin sitä mieltä, että tieteen ei tule tutkia ihan kaikkea? Koirarodun karvan värinkin määrittää jokin geeni. Onko sitä soveliasta tutkia?

Jos tieteellinen käsite koetaan tärkeäksi, se joutuu viisaampien tahojen uudelleen arvioitavaksi. Pitkällisen paskanjannaamisen ja ehkä huutoäänestyksenkin jälkeen saadaan selville sen todellinen merkitys.

Näin rotu ei ole ihmisien kohdalla sitä miksi biologit sen ovat määritelleet vaan se on havaittu ensin tarpeettomaksi ja lopulta tuomittavaksi käsitteelsi sikäli kun kyse on ihmisistä. Jatkokehitys on käynnissä muidenkin lajien osalta, ja esim. Etelä-Hämeessä chihuahuakin on nykyisin susi jos se tavataan metsässä tai naapurin tontilla.

Koska yliopistot tuottavat enemmän suunnattoman viisaita ajattelijoita kuin koskaan aikaisemmin, kannattaa varautua siihen että maailma tulee muuttumaan lähi vuosina radikaalisti. Et voi luottaa vaikkapa siihen, että painovoima pitää sinut turvallisesti maan kamaralla, sillä se voidaan millä hetkellä hyvänsä todeta olemattomaksi tai tieteen määritelmästä poikkeavaksi käsitteeksi. Se voi jättää sinut oman onnesi nojaan, singota sinut kauas avaruuteen tai kypsentää sinut kuin mikroaaltouuni. Mahdollisuudet ovat rajatomat kun suunnattoman viisaat ajattelijat alkavat päättää asioista.

[vendetta]

Olisi mielenkiintoista saada EU:n virallinen luettelo kysymyksistä, joita ei sovi tieteellisesti tutkia. Myös oikeat vastaukset pitäisi tietysti saada perusteluineen. Miltäköhän virkamieheltä sellaisen luettelon voisi tilata?

[L. Brander]

Euvostoliitto näkee erilaisuuden uhkana. Kaikkien tulisi olla samaa harmaata (hallittavaa) massaa. Kaikki koirat ovat susikoiria, joita voidaan käyttää maailman suurimman vankilan Euvostoliiton ulkorajoilla. Tietysti pitämään pakenevat sisäpuolella.

Euroopan kannalta sääli, että hulluus on vallannut maanosan. Eurooppa on/oli täysin ainutlaatuinen paikka maailmassa. Tiheästi asuttu Eurooppa on täynnä erilaisia kieliä, kulttuureita, perinteitä, ruokia, puku-ja tapakoodeja jne. EU:n suurin saavutus on projektin aloittaminen, jolla tämä kaikki rikkaus tulisi tuhota ja tehdä ihmisistä samaa harmaata massaa. Kaiken erilaisuuden korostaminen on Euroopassa rasismia, natsismia tai perussuomalaisuutta. Sen sijaan Afrikan kansojen uljaiden ja erilaisten historioiden ja elämäntapojen ihailu on edistyksellisyyttä.

Joku muukin tässä ehti jo kyseenalaistaa, miksi ketään pitäisi kiinnostaa mitä mieltä EU on? Jos EU:n mielisairaat ja todellisuuspakoiset politrukit kieltävät painovoiman olemassaolon, lähteekö kädestä pudotettu pallo ylöspäin?

Tiede ja kulttuuri ovat vaarallisia! On aloitettava vainot ja sytytettävä kirjaroviot.

[Marko M]

(http://human-stupidity.com/wp-content/uploads/2009/06/racial_differences_rushton1.jpg)

http://www.charlesdarwinresearch.org/Race_Evolution_Behavior.pdf

[Jouko]

Sitten pitää lopettaa puheet rasismistakin. Erityisesti islamismin kohdalla ja sehän ei ainakaan ole rotu.

[Suvaitsija]

Asia voisi olla yksinkertainen, jos sitä ei monimutkaistettaaisi liikaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu

Käsitteen ihmisrotu tieteellisyys on kyseenalainen. Nykyisin useimmat tutkijat eivät pidä sitä biologisesti perusteltuna.[1][2][3] Ihminen on geneettisesti poikkeuksellisen yhtenäinen laji, joten termiä ihmisrotu on pidetty harhaanjohtavana.

Pötyä. Eihän eri koirarotujenkaan kesken ole geneettisesti paljoa eroa, mutta silti mielihyvin voidaan puhua koiraroduista. Jokaikinen selväpäinen ihminen näkee, että chihuahua ja romanianpaimenkoira edustavat täysin eri rotua riippumatta siitä, kuinka monta promillea se geneettinen vaihtelu on. Koirarotuja, kuten ihmisrotujakin, voidaan sekoittaa, mutta ei se tarkoita, että tämä sekoittaminen poistaisi rotujen olemassaoloa. Se, että kongolainen ja britti näyttävät miltä näyttävät, ja että jokaikinen voi heidät silmämääräisesti erottaa, ei ole mikään sosiaalinen konstruktio. Ainoa sosiaalinen konstruktio on yrittää orwellilaisella kaksoisajattelulla ja sanojen kieltämisellä pyyhkiä jotenkin ihmislajin monimuotoisuus pois, vaikka jokainen ihminen ymmärtää totuuden.

[Nationalisti]

Ihmisrotujen väliset erot voivat paikoin olla suurempia kuin koirarotujen väliset erot.

[Ajattelija2008]

Ihmisen kolme suurrotua, neekerit, indoeurooppalaiset ja kiinalaiset määritellään ulkonäön ja maantieteellisen alkuperän perusteella. Ulkonäkö on geneettinen, ei hankittu ominaisuus. On mielenvikaista väittää, ettei muka näitä ulkonäkörotuja ole olemassa.

Eläintieteessä rodun sijasta puhutaan alalajista eli subspeciesistä.

Mikä on "suurrotu" tai "ulkonäkörotu"?

http://suomisanakirja.fi/suurrotu
http://suomisanakirja.fi/ulkon%C3%A4k%C3%B6rotu

Ilmeisesti sisällytät Australian aborginaalit "neekerien suurrotuun".  Heidän geneettinen historiansa poikkeaa kuitenkin melkoisest Afrikan populaation historiasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Australian_Aborigines#Origins

Genetiikka ei ole simppeliä.

Tuon takia sanoinkin, että suurrotu määräytyy myös maantieteellisen alkuperän mukaan. Australian alkuasukkaat eivät ole neekereitä. Olen kyllä tietoinen siitä, että geneettinen vaihtelu neekereissä on suurempaa kuin muissa suurroduissa. Tämä suurrotu-käsite on siis ulkonäköön ja maantieteelliseen alkuperään perustuva, ja heijastaa arkikielen tapaa kuvailla ihmisten ulkonäköä. Kun pureudutaan tarkemmin ominaisuuksiin, niin sitten jaottelu tihenee.

Haluaisin perehtyä käsitteeseen "suurrotu".  Olisiko sinulla viitettä kohtuullisen tuoreeseen tieteelliseen julkaisuun?

http://en.m.wikipedia.org/wiki/Caucasian_race
Tuolla kuvaillaan kaukasialaista eli indoeurooppalaista suurrotua. Vastaavat artikkelit varmaan löytyvät neekerirodusta ja mongolirodusta. Nämä käsitteet ovat olleet käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien. Kyllä sinä nämä tunnet.

Älykkyyden suhteen neekerien suurrotu on muita selvästi heikompi ja mongolirotu hieman indoeurooppalaisia älykkäämpi. Jos joku väittää, että suurrodut käsitteenä ovat vääriä, niin muotoilkoon tämän älykkyysfaktan sitten toisella tavalla. Odotan hyviä ehdotuksia.

[coscarnorth]

Sitten pitää lopettaa puheet rasismistakin. Erityisesti islamismin kohdalla ja sehän ei ainakaan ole rotu.

Piruko näistä tietää. Rasismin määritelmä kun tuntuu suvaitsevaistolla vaihtelevan  vähän päivittäin.

[Tragedian synty]

Asia voisi olla yksinkertainen, jos sitä ei monimutkaistettaaisi liikaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu

Käsitteen ihmisrotu tieteellisyys on kyseenalainen. Nykyisin useimmat tutkijat eivät pidä sitä biologisesti perusteltuna.[1][2][3] Ihminen on geneettisesti poikkeuksellisen yhtenäinen laji, joten termiä ihmisrotu on pidetty harhaanjohtavana.

Pötyä. Eihän eri koirarotujenkaan kesken ole geneettisesti paljoa eroa, mutta silti mielihyvin voidaan puhua koiraroduista. Jokaikinen selväpäinen ihminen näkee, että chihuahua ja romanianpaimenkoira edustavat täysin eri rotua riippumatta siitä, kuinka monta promillea se geneettinen vaihtelu on. Koirarotuja, kuten ihmisrotujakin, voidaan sekoittaa, mutta ei se tarkoita, että tämä sekoittaminen poistaisi rotujen olemassaoloa. Se, että kongolainen ja britti näyttävät miltä näyttävät, ja että jokaikinen voi heidät silmämääräisesti erottaa, ei ole mikään sosiaalinen konstruktio. Ainoa sosiaalinen konstruktio on yrittää orwellilaisella kaksoisajattelulla ja sanojen kieltämisellä pyyhkiä jotenkin ihmislajin monimuotoisuus pois, vaikka jokainen ihminen ymmärtää totuuden.

Eikö myös ihmisen ja esimerkiksi tomaatin geeniperimä ole yli 90 prosenttisesti sama? En muista tarkkaa likiarvoa, mutta noissa lukemissa kuitenkin.

[Oami]

Jos EU nyt ylipäänsä katsoo olevansa asemassa, jossa se voi sanella minkä teorioiden olemassaoloa voi tai ei voi hyväksyä, niin eikö EU voisi yhtä hyvin sanoa ettei se hyväksy ilmastonmuutosta?

Loppuisi sitten sekin julmettu poru ja rahanmeno.

[Kimmo Pirkkala]

(6) Euroopan unioni ei hyväksy teorioita, jotka pyrkivät osoittamaan, että on olemassa toisistaan erillisiä ihmisrotuja.

Minua epäilyttää suuresti, että vain sana 'rotu', 'race', on tässä se ongelma. Asialliselta sisällöltään sama lause voidaan sanoa:

"Euroopan unioni ei hyväksy teorioita, jotka pyrkivät osoittamaan, että ihmiskunnassa on olemassa perimältään toisistaan erillisiä klustereita."

Onko lause EUn mukaan noin? Eihän tuota edes tarvitse enää pyrkiä osoittamaan, sehän on osoitettu jo. Eli tosiasiallisesti teoria, jota EU ei hyväksy ei ole mikään teoria. Se on todellisuutta.

Eli uskon, että tosiasiallisesti EU haluaa kieltää sanan 'rotu' käytön, eikö niin? Vaan miksi tuota EU-pykälää ei ole sitten kirjattu niin? Aivan älytöntä.

[Oami]

Otsikkoon liittyen: eipä olisi ensimmäinen kerta, kun merkittävä eurooppalainen poliittinen mahti ei hyväksyisi jonkin ihmisrodun olemassaoloa.

[Suvaitsija]

Eikö myös ihmisen ja esimerkiksi tomaatin geeniperimä ole yli 90 prosenttisesti sama? En muista tarkkaa likiarvoa, mutta noissa lukemissa kuitenkin.

Varmaankin joissain prosenteissa mennään. Joka tapauksessa on mielipuolista kieltää rotujen olemassaolo käyttäen perusteena geneettistä vaihtelua, kun se on apinan ja ihmisenkin välillä varmaan promille. Entäpä jos nämä sosiaaliantropologit ja antropososiologit ja sosiobiologit astuisivat ulos sieltä tutkijankammiostaan ja yrittäisivät tarkastella maailmaa joskus ihan maalaisjärjen pohjalta ilman päätähajottavia sosiaalisten konstruktioiden lasikattoteorioita.

[Marko M]

Tutkijoiden mukaan kanalla ja ihmisellä on 60% samoja geenejä, hiirellä ja ihmisellä 75%,kissalla ja ihmisellä90%, simpanssilla ja ihmisellä 96-98%.Neandertalilaisella ja nykyihmisellä 99.7% geeneistä on samoja. Joidenkin lähteiden mukaan eurooppalaisilla ja afrikkalaisilla 99,86% geeneistä on samoja ja joissain sanotaan että nykyihmisten geneettinen vaihtelu on 0.5%.
Eli hyvinkin pienet vaihtelut ovat merkittäviä.

[Nauris]

Genetiikka ei ole simppeliä.

Joo, ulkonäön perusteella Andamaaneilla ja Oseaaniassa eläviä joitakin alkuasukkaita voisi luulla mustiksi afrikkalaisiksi vaikka geenit ovat erilaisia, mutta kyllä heillä on myös ulkonäöllisiä eroja verrattuna afrikkalaisiin, kuten esim. ei Australian alkuperäisasukkaita ole vaikeaa erottaa mustista. Tästä syystä nämä ihmiset ovat oma rotunsa, josta käytetään nimitystä australidi ja tämän pienen rodun vaikutus näkyy myös muissa kuin kyseiseen rotuun kuuluvissa ihmisissä johtuen vuosituhansien aikana tapahtuneista sekarotuisista parisuhteista vaikka myös konvergentti evoluutiollakin on vaikutuksensa.

Onge people
India's Jarawa tribe faces extinction
Human Clades: A Look at a Complex Phylogeny
Why Pygmies of Africa Are So Short

Ei noita rotuja kyl taida olla...Jos nyt otetaan vaikka espoolaismies ja ruotsalaismies ja laitetan ne lomalle Somaliaan, niin en minä niitä katukuvassa erota paikallisista...

Tähän liittyen luin tuossa joku viikko sitten Google News:in kautta uutisen, jossa muistaakseni mm. kerrottiin turvallisemmaksi muuttuneeseen Mogadishuun suuntautuvasta turismista, niin Mogadishussa lomalla ollut ulkomaan somali totesi jotenkin, että valkonaamoille Somalia ei vielä ole turvallinen, koska he erottuvat helposti katukuvasta.

Kyllähän melaniinin ja muiden väriaineiden esiintymistä eri populaatioiden yksilöiden ihossa ja karvoissa on tutkittu kovastikin.  Valtaosa tutkijoista ei vain pidä perusteltuna luokitella rotuja pelkästään niiden perusteella.

Täytyy olla aika typerä tutkija, jos ainoastaan ihonvärin määrittelevän geenin tai muuten ihonvärin perusteella luokittelee rotuja, koska lajien ja rotujen määrityksissä pitää huomioida monet tekijät, kuten kasvonpiirteet. Toisaalta ihonvärillä ja sen aiheuttavilla geeneillä on tietääkseni jonkinlainen korrelaatio, jonka perusteella voi jotenkuten määritellä ihmiset rotuihin, koska tietääkseni esim. mongolideillä ja europideillä vaalean ihon aiheuttava geeni on erilainen ja tunnetusti aasialaisia on sanottu keltaiseksi roduksi, joka selittyy muutenkin erilaisella luultavasti paremmin kylmiin olosuhteisiin sopeutuneella iholla.

Haluaisin perehtyä käsitteeseen "suurrotu".  Olisiko sinulla viitettä kohtuullisen tuoreeseen tieteelliseen julkaisuun?

Kuten jo tuosta EU:n kannanotosta ja monesta muustakin käy ilmi eivät tutkijat kehtaa mistään roduista puhua vaikka joku haluaisi vaan mieluiten käytetään kiertoilmaisuja ja puhutaan mm. populaatioista ja klustereista eli vanhaan tapaan roduista.

En jaksa kaivaa uutta tutkimusta, mutta tässä olisi kuitenkin esimerkkinä New York Times:ssa ollut artikkeli, josta poiminta.

The concept of race as having a biological basis is controversial, and most geneticists are reluctant to describe it that way. But some say the genetic clustering into continent-based groups does correspond roughly to the popular conception of racial groups.

"There are difficulties in where you put boundaries on the globe, but we know now there are enough genetic differences between people from different parts of the world that you can classify people in groups that correspond to popular notions of race," Dr. Pritchard said.

Lähde

(http://blogs.discovermagazine.com/gnxp/files/2012/02/800px-World_population_density_1994.png)

Moving onto specific objections, some observe that genetic variation is clinal. This has a basis in fact, more or less. But the distribution of grades is also clinal. Nevertheless, professors generally look for "natural breaks," and then distribute A's, B's, and C's, accordingly. In concrete terms groups like the Tuareg and Uyghur are equidistant between West Eurasians and Africans and East Asians, respectively. But look at the map of the Old World's population density. The variation in gene frequencies may be clinal, but that ignores the reality that the genetic clusters themselves have different weights varying as a function of space. The Tuareg are few. The "donor" populations on either side of the Sahara are many. If you want to look for "natural breaks," you look to the empty spaces, where there will be populations, but very few.

Lähde

(http://www.newscientist.com/data/images/ns/cms/mg21128254.000/mg21128254.000-2_550.jpg)

Lähde

Red Power
Redhead Day

[Siili]

Ihmisen kolme suurrotua, neekerit, indoeurooppalaiset ja kiinalaiset määritellään ulkonäön ja maantieteellisen alkuperän perusteella. Ulkonäkö on geneettinen, ei hankittu ominaisuus. On mielenvikaista väittää, ettei muka näitä ulkonäkörotuja ole olemassa.

Eläintieteessä rodun sijasta puhutaan alalajista eli subspeciesistä.

Mikä on "suurrotu" tai "ulkonäkörotu"?

http://suomisanakirja.fi/suurrotu
http://suomisanakirja.fi/ulkon%C3%A4k%C3%B6rotu

Ilmeisesti sisällytät Australian aborginaalit "neekerien suurrotuun".  Heidän geneettinen historiansa poikkeaa kuitenkin melkoisest Afrikan populaation historiasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Australian_Aborigines#Origins

Genetiikka ei ole simppeliä.

Tuon takia sanoinkin, että suurrotu määräytyy myös maantieteellisen alkuperän mukaan. Australian alkuasukkaat eivät ole neekereitä. Olen kyllä tietoinen siitä, että geneettinen vaihtelu neekereissä on suurempaa kuin muissa suurroduissa. Tämä suurrotu-käsite on siis ulkonäköön ja maantieteelliseen alkuperään perustuva, ja heijastaa arkikielen tapaa kuvailla ihmisten ulkonäköä. Kun pureudutaan tarkemmin ominaisuuksiin, niin sitten jaottelu tihenee.

Haluaisin perehtyä käsitteeseen "suurrotu".  Olisiko sinulla viitettä kohtuullisen tuoreeseen tieteelliseen julkaisuun?

http://en.m.wikipedia.org/wiki/Caucasian_race
Tuolla kuvaillaan kaukasialaista eli indoeurooppalaista suurrotua. Vastaavat artikkelit varmaan löytyvät neekerirodusta ja mongolirodusta. Nämä käsitteet ovat olleet käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien. Kyllä sinä nämä tunnet.

Käsite "kaukaasialainen rotu" on todellakin peräisin 1970-luvun lopulta, mutta eipä sen päälle ole juuri kertynyt tieteellistä lihaa.  Eipä taida ole mitään geenifrekvenssitukimuksia "kaukaasialaisen rodun" kieppeiltä.  Jenkeissä viranomaiset näytettävät käyttävän termiä synonyyminä valkoihoiselle. 

Ihan oikeasti, en tunne mitään tuoreita tieteellisiä tutkimuksia, joissa puhutaan "suurroduista".  Voisitko auttaa miestä mäessä?

[Siili]

Toisaalta ihonvärillä ja sen aiheuttavilla geeneillä on tietääkseni jonkinlainen korrelaatio, jonka perusteella voi jotenkuten määritellä ihmiset rotuihin, koska tietääkseni esim. mongolideillä ja europideillä vaalean ihon aiheuttava geeni on erilainen ja tunnetusti aasialaisia on sanottu keltaiseksi roduksi, joka selittyy muutenkin erilaisella luultavasti paremmin kylmiin olosuhteisiin sopeutuneella iholla.

Ihon "väri" (tai tummuus) riippuu lähinnä melaniinin määrästä.  Useampiulotteinen "rodullinen värikartta" on huuhaata.

http://en.wikipedia.org/wiki/Color_terminology_for_race

Kuten jo tuosta EU:n kannanotosta ja monesta muustakin käy ilmi eivät tutkijat kehtaa mistään roduista puhua vaikka joku haluaisi vaan mieluiten käytetään kiertoilmaisuja ja puhutaan mm. populaatioista ja klustereista eli vanhaan tapaan roduista.

Kun käytetään biologisia termejä, niitä on hyvä käyttää johdonmukaisesti koko eläinkunnassa.  Eläinroduista puhuttaessa käsitellään lähes aina jalostettuja kotieläimiä, joiden geenipooli on kontrollissa.  Vastaavaa ei ole ihmispuolella ja näiden populaatioiden ja klusterien rajapinnoilla on tapahtunut paljon sekoittumista.  Nykyaikaisen matkustelun ansiosta rajapinnat siirtyvät myös populaatioiden sisään.   Minusta termien "klusteri" ja "populaatio" käyttäminen on pyrkimystä eksaktiin kielenkäyttöön, ei poliittista korrektisuutta, kuten itse näytät ajattelevan. 

Tokihan tuo tiedemiesten varovaisuus "rotu"-termin käytössä innostaa joitakin suvishihhuleita kuvittelemaan virheellisesti, että merkittäviä etnisiä geneettisiä eroja ei oikeasti ole olemassa ja että niiden tutkimus on frenologiaan verrattavissa olevaa rasistista ajanhukkaa.  Minä en ole heidän kanssaan samaa mieltä.   

[Marko Parkkola]

Ihon "väri" (tai tummuus) riippuu lähinnä melaniinin määrästä.  Useampiulotteinen "rodullinen värikartta" on huuhaata.

Mistä melaniinien määrä johtuu ja miksi ne ovat keskittyneet päiväntasaajan tietämille? Miksi päiväntasaajalta pois muuttaneet eivät ole vaalentuneet vai ovatko?

EDIT: Sori. Minun piti perehtyä asiaan ensin En vain ole kerinnyt.