Anarkokapitalismi

[Kaljamaharadza]

Itse kannatan vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa - käytännössä anarkokapitalismia, mutta käytän mieluummin sanaa voluntarismi, joka on vähemmän harhaanjohtava. En voi kannattaa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa, joka perustuu väkivallan uhkaan rauhanomaisia ihmisiä vastaan.

Verot kerätään väkivallan uhalla eli pakolla. Jos yrität kieltäytyä, omaisuutesi takavarikoidaan. Jos yrität puolustautua, sinua vastaan käytetään voimakeinoja. Jos vastarintasi on äärimmäistä, poliisi voi käyttää tappaviakin voimakeinoja. Käytännössä kyse on siis eufemismeihin verhotusta ryöstöstä.

Monen mielestä kouluissa pitäisi opettaa, että "väkivalta ei ole hyväksyttävä ratkaisu ongelmiin". Eikö ole kaksinaamaista sanoa näin, kun koko yhteiskunta perustuu jatkuvaan väkivallan uhkaan rauhanomaisia kansalaisia vastaan? Moni allekirjoittaisi väitteen "kukin eläköön niin kuin haluaa kunhan ei vahingoita muita", mutta jostain syystä sekin unohtuu kun aletaan politikoimaan.

En lähtisi MattiL:n tavoin vastaamaan kaikkiin "miten x toteutettaisiin" -kysymyksiin ja loputtomiin vastaväitteisiin. Jos yksi ihminen tietäisi vastauksen kaikkiin maailman ongelmiin, sehän olisi argumentti suunnitelmatalouden puolesta.

Oleellista on systeemin perustuminen vapaaehtoisuuteen - sen lisäksi että se on ainoa eettinen tie, se olisi myös toimivampaa, koska kukaan ei olisi sidottu huonoksi kokemaansa systeemiin niinkuin nykyään. Nokia joutuu tekemään hyviä puhelimia koska kenenkään ei ole pakko ostaa niitä. Valtion tuottamista palveluista sen sijaan valitetaan jatkuvasti, mutta mikään ei muutu koska veronmaksaja ei voi kieltäytyä maksamasta.

[MattiL]

Minun mielestäni mallien pitää toimia teorian lisäksi myös käytännössä, ja vieläpä yleisesti ja laajalti. Selkeät yksittäistapaukset ovat mitä oivallisinta kritiikkiä, jossa nähdään, että voiko esitetty toimia laajemmin ja käytännössä.

Olen samaa mieltä.

Törmäsin äskettäin aihetta sivuavaan tökerösti piirrettyyn, mutta sitäkin enemmän asiaa sisältävään strippiin:

(http://i.imgur.com/eQ5Es.png)
This was not my anarchy!

Diktatuuri ei ole anarkiaa, jota anarkistit kannattavat. USA:n valtio on itse asiassa jo nyt tuollainen diktatorinen anarkia, koska juuri kukaan ei pysty hillitsemään poliitikkoja. Yksityinen sektori on empiriankin valossa pystynyt pitämään yllä järjestystä yksityisten vartijoiden, etsivien, armeijoiden ja tuomioistuimien voimin. Kuvitelma valtiosta järjestyksen ylläpitäjänä on hobbesilainen myytti, jolla ei juuri ole perusteita.

[Bazarov]

Itse kannatan vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa - käytännössä anarkokapitalismia, mutta käytän mieluummin sanaa voluntarismi, joka on vähemmän harhaanjohtava.

Anarkokapitalismi on terminä huomattavasti selkeämpi. Voluntarismi on tapana yhdistää metafyysiseen kantaan, jossa tahto nähdään ihmisen toiminnan perustana. Uusi poliittinen merkitys sanalle on vain huonoa amerikkalaisen retoriikan omaksumista.

[Bazarov]

Asiaan liittyen Kansankokonaisuus-blogissa on mielenkiintoinen kirjoitus "vapaaehtoisuuteen perustuvista yhteiskunnista" historiallisten esimerkkien pohjalta: http://kansankokonaisuus.blogspot.fi/2011/01/valtio-ja-libertarismi.html

Millainen maailma ilman valtiota olisi ? Hayek ja Greif hylkäävät väitteen, että maailma olisi välttämättä hobbesilainen kaikkien sota kaikkia vastaan. Mutta leimaisiko maailmaa siis valtion puutteessa vapaus ? Yleistäminen on tietysti vaikeaa. Väittäisin kuitenkin että jos valtiota ei olisi meillä olisi toisenlaisia instituutioita valtion sijasta, jotka eivät käytännössä perustuisi puhtaaseen vapaahtoisuuteen.

Historia osoittaa, että heikon valtion tai olemattoman valtion tapauksessa ne tarpeet, kuten sopimusjärjestelmä, jotka valtio joskus onnistuu turvaamaan, voidaan turvata muullakin tavalla. Mutta historia ei osoita, että vaihtoehtoiset organisaatiot kuten somalien Xeer-järjestelmä perustuisivat sen vähempään pakkoon kuin valtiokaan.

Johtopäätös ?

Kuuluminen ylläoleviin yhteisöihin oli ilmeisesti jollain tasolla vapaaehtoista. Mutta yhteisön vaihtaminen tai yhteisön ulkopuolella eläminen oli käytännössä vaikeaa samallalailla kuin valtion ulkopuolella eläminen on vaikeaa.

Ylläolevat yhteisöt eivät perustu yksilön autonomiaan vaan yhteisvastuuseen. Ylläoleville järjestelyillä voi toki olla joitain etuja valtioon verrattuna, mutta yksilön vapaus ja autonomia ei ole se etu.

Tummennus oma.

[punikkikeisari]

Jaksamatta lukea läpi kaikkia ketjun 14 sivua pistän tähän väliin vain omat ydinajatukseni aihetta koskien. Ihmislajilla on kaksoisluonne samanaikaisesti sekä kilpailevana että yhteistyötä tekevänä itsenäisistä yksilöistä muodostuneiden yhteisöjen mosaiikkina. Ihmisellä on kyky olla joissain toimissaan itsekäs ja toisissa aidon altruistinen, ja joskus yhdistää nämä (loogisesti) ristiriitaisella tavalla. Tämä on se lähtökohta, johon yhteiskuntasuunnittelun tulisi pohjautua. Itse näen hyvässä yhteiskuntamallissa yhdistyvän ihmisyyden kaksoisluonteen jossain määrin kaikilla tasoilla. Taloudessa tämä tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin yhdistelmää.

Ihminen on mielellään hyväntekijä muttei koskaan hyväksikäytetty. Hän haluaa varmistaa, että kaikki tekevät oman osuutensa yhteisen hyvän eteen. Vapaiden markkinoiden yritystoiminnassa paras mekanismi tämän järjestämiseen on mielestäni verotus. Anarkokapitalistit ilmeisesti ajattelevat kuitenkin, että kuluttajien moraaliset valinnat ohjaisivat yritykset toimimaan yhteiskunnallisesti rakentavalla tavalla. Mielestäni tässä unohtuu kuitenkin anarkokapitalismin synnyttämä yleinen turvattomuus yhteiskunnassa, jossa kaiken saa vain rahalla. Turvaton ihminen on aina itsekäs ihminen. Tietysti anarkokapitalismissakin syntyisi joitain altruistisia mekanismeja, mutta epäilisin niiden olevan taantumaa verrattuna nykyisiin mekanismeihin. Todennäköisesti esimerkiksi sukujen merkitys korostuisi uudestaan turvan takeena.

Mutta kaiken kaikkiaan anarkokapitalismi ei herätä minussa juuri mitään positiivisia toiveita, eikä varsinkaan sellaista luottamusta, jota pitäisin ensiarvoisen tärkeänä jonkun yhteiskunnallisen mallin kannatukselle.

[Kaljamaharadza]

Kannanotto vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteiskunnan puolesta: http://www.eroavaltiosta.com/

[MattiL]

Ihmislajilla on kaksoisluonne samanaikaisesti sekä kilpailevana että yhteistyötä tekevänä itsenäisistä yksilöistä muodostuneiden yhteisöjen mosaiikkina. Ihmisellä on kyky olla joissain toimissaan itsekäs ja toisissa aidon altruistinen, ja joskus yhdistää nämä (loogisesti) ristiriitaisella tavalla. Tämä on se lähtökohta, johon yhteiskuntasuunnittelun tulisi pohjautua. Itse näen hyvässä yhteiskuntamallissa yhdistyvän ihmisyyden kaksoisluonteen jossain määrin kaikilla tasoilla. Taloudessa tämä tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin yhdistelmää.

Julkinen sektori ei ole mitenkään välttämätön altruismin eikä yhteistyön kannalta, vaikka sen kannattajat usein tekevätkin sen virheen. Julkinen sektorihan tarkoittaa käytännössä poliittisen eliitin mielivaltaa, joka ei ole välttämättä mitään altruismia eikä yhteistyötä vaan yksipuolista sanelua.

Ihminen on mielellään hyväntekijä muttei koskaan hyväksikäytetty. Hän haluaa varmistaa, että kaikki tekevät oman osuutensa yhteisen hyvän eteen. Vapaiden markkinoiden yritystoiminnassa paras mekanismi tämän järjestämiseen on mielestäni verotus.

Vallan keskittäminen verottajalle ei käytännössä auta yhteistä hyvää vaan se on yhteinen paha.

Anarkokapitalistit ilmeisesti ajattelevat kuitenkin, että kuluttajien moraaliset valinnat ohjaisivat yritykset toimimaan yhteiskunnallisesti rakentavalla tavalla.

Tuo on vain yksi mekanismi.

Mielestäni tässä unohtuu kuitenkin anarkokapitalismin synnyttämä yleinen turvattomuus yhteiskunnassa, jossa kaiken saa vain rahalla.

Mikä ihmeen turvattomuus? Minusta pikemminkin turvattomuutta aiheuttaa valtion mielivalta. Anarkokapitalistisessa yhteiskunnassa kaikkea ei saa vain rahalla vaan olisi myös ei-kaupallista toimintaa.

Turvaton ihminen on aina itsekäs ihminen.

Myös turvattu ihminen on.

Tietysti anarkokapitalismissakin syntyisi joitain altruistisia mekanismeja, mutta epäilisin niiden olevan taantumaa verrattuna nykyisiin mekanismeihin.

Miksi epäilet? Valtio ei pysty pakottamaan ihmisiä altruismiin.

Todennäköisesti esimerkiksi sukujen merkitys korostuisi uudestaan turvan takeena.

Niin varmaan vapaaehtoisten yhteenliittymien merkitys korostuisi verrattuna nykyiseen valtioon.

[Roope Luhtala]

Kannanotto vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteiskunnan puolesta: http://www.eroavaltiosta.com/

Sivulla kirjoitetaan seuraavasti:

Maksa verot jos on pakko, mutta älä osoita tukeasi systeemille äänestämällä tai osallistumalla politiikkaan. Samalla säästät tuntikaupalla aikaa kun voit jättää väliin tuskastuttavat vaaliväittelyt, vaalikoneet ja äänestämiset.

Haluaisin saada vähän lisäselvitystä, että millä perusteella äänestäminen tai politiikkaan osallistuminen on systeemin tukemista? Jos äänestät sellaista ehdokasta (tai olet itse sellainen ehdokas), joka haluaa vähentää systeemin valtaa, niin eikö politiikkaan osallistuminen ole tällöin pikemminkin systeemin vastustamista?

Lisäksi eroavaltiosta.com-sivusto on poliittinen sivusto, joten em. osallistumattomuuslogiikalla koko sivusto olisi pitänyt jättää tekemättä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Haluaisin saada vähän lisäselvitystä, että millä perusteella äänestäminen tai politiikkaan osallistuminen on systeemin tukemista? Jos äänestät sellaista ehdokasta (tai olet itse sellainen ehdokas), joka haluaa vähentää systeemin valtaa, niin eikö politiikkaan osallistuminen ole tällöin pikemminkin systeemin vastustamista?

Totta toinen puoli. Olettaen siis, että äänestämäsi ehdokas valituksi tulemisen jälkeen edelleen ajaisi systeemin vallan vähentämistä eikä korruptoituisi. Otetaan esimerkiksi vaikkapa protestipuolue persut. Heti kun veronmaksajien kukkaronnyörit avattiin, niin persujohto perusti epädemokraattisen säätiön, jolle noita veronmaksajilta varastettuja puoluetukirahoja sitten alettiin ansiokkaasti kähmimään.

Rehellistä ja suoraselkäistä poliitikkoa on vaikea, ellei jopa mahdotonta löytää. Parempi on äänestää verorahoillaan (jättää verot maksamatta, tehdä töitä pimeänä, muutto toiseen valtioon jne). Kun byrokraatilta loppuu verovarat eikä pankistakaan saa lainaa veronmaksajan taakaksi, niin jossain vaiheessa koneisto hajoaa ja se päivä on suuri voitto vapaudelle.

[punikkikeisari]

Julkinen sektori ei ole mitenkään välttämätön altruismin eikä yhteistyön kannalta, vaikka sen kannattajat usein tekevätkin sen virheen. Julkinen sektorihan tarkoittaa käytännössä poliittisen eliitin mielivaltaa, joka ei ole välttämättä mitään altruismia eikä yhteistyötä vaan yksipuolista sanelua.

Yksityinen sektori ei ole mitenkään välttämätön altruismin eikä yhteistyön kannalta, vaikka sen kannattajat usein tekevätkin sen virheen. Yksityinen sektorihan tarkoittaa käytännössä taloudellisen eliitin mielivaltaa, joka ei ole välttämättä mitään altruismia eikä yhteistyötä vaan yksipuolista sanelua.

Vallan keskittäminen verottajalle ei käytännössä auta yhteistä hyvää vaan se on yhteinen paha.

Vallan keskittäminen rikkaille ei käytännössä auta yhteistä hyvää vaan se on yhteinen paha.

Anarkokapitalistit ilmeisesti ajattelevat kuitenkin, että kuluttajien moraaliset valinnat ohjaisivat yritykset toimimaan yhteiskunnallisesti rakentavalla tavalla.

Tuo on vain yksi mekanismi.

Mitkä ne muut mekanismit ovat?

Mielestäni tässä unohtuu kuitenkin anarkokapitalismin synnyttämä yleinen turvattomuus yhteiskunnassa, jossa kaiken saa vain rahalla.

Mikä ihmeen turvattomuus? Minusta pikemminkin turvattomuutta aiheuttaa valtion mielivalta. Anarkokapitalistisessa yhteiskunnassa kaikkea ei saa vain rahalla vaan olisi myös ei-kaupallista toimintaa.

Mikä ihmeen valtion mielivalta? Miten tämä ei-kaupallinen toiminta rahoitettaisiin, vapaaehtoistyöllä ja lahjoituksinko?

Turvaton ihminen on aina itsekäs ihminen.

Myös turvattu ihminen on.

Turvaton ihminen pyrkii saavuttamaan turvallisuudentunteen keinoja kaihtamatta.  Tässä ero.

Tietysti anarkokapitalismissakin syntyisi joitain altruistisia mekanismeja, mutta epäilisin niiden olevan taantumaa verrattuna nykyisiin mekanismeihin.

Miksi epäilet? Valtio ei pysty pakottamaan ihmisiä altruismiin.

Valtio ei pysty pakottamaan ihmisiä altruismiin, mutta se voi pakottaa rikkaat ja ahneet paskiaiset maksamaan veronsa ja näin osallistumaan altruistisiin projekteihin.

Todennäköisesti esimerkiksi sukujen merkitys korostuisi uudestaan turvan takeena.

Niin varmaan vapaaehtoisten yhteenliittymien merkitys korostuisi verrattuna nykyiseen valtioon.

Mikä pitäisi näitä vapaaehtoisia yhteenliittymiä käytännössä kasassa?

[Anarkonuiva]

Kannanotto vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteiskunnan puolesta: http://www.eroavaltiosta.com/

Erinomainen sivu! Onko se sinun? En selvästikään ole ainoa, jolla on käynyt mielessä Eroa kirkosta -idean päälle rakentaminen. 

Fraasina "eroa valtiosta" johtaa ajatukset kahteen tärkeään teemaan. Ensimmäinen on etatismin ja uskonnon yhteys. Uskovainen kykenee normaaliin syy-seuraus-päättelyyn kaikissa muissa asioissa paitsi niissä, jotka koskevat uskontoa. Etatisti kykenee normaaliin moraaliseen päättelyyn kaikissa muissa asioissa paitsi niissä, jotka koskevat julkista valtaa.

Toinen teema on yksinkertainen kysymys: miksi valtiosta ei voi erota? Jos olisi puhe Pohjois-Koreasta, Venäjästä tai Kiinasta, jokainen ymmärtäisi vastauksen: vallanpitäjät eivät halua luopua alamaisistaan, jotka palvovat heitä ja elättävät heidät työllään. Kuitenkaan ajatellessaan omaa kotimaataan useimmat eivät pysty hyväksymään samaa vastausta, vaikka se on yhtä tosi.

[jmm]

Toinen teema on yksinkertainen kysymys: miksi valtiosta ei voi erota? Jos olisi puhe Pohjois-Koreasta, Venäjästä tai Kiinasta, jokainen ymmärtäisi vastauksen: vallanpitäjät eivät halua luopua alamaisistaan, jotka palvovat heitä ja elättävät heidät työllään. Kuitenkaan ajatellessaan omaa kotimaataan useimmat eivät pysty hyväksymään samaa vastausta, vaikka se on yhtä tosi.

Kyllä siitä voi erota.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359#L5P35

[Anarkonuiva]

Kyllä siitä [s.o. valtiosta -VL] voi erota.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359#L5P35

Valtion kannattajat puolustavat mm. verotusta klubin jäsenmaksuna, jota vastaan saadaan julkisia palveluita. Kansalaisuudesta luopuminen ei johda siihen, että valtio lakkaisi vaatimasta veroja. Kansalaisuudesta luopuminen ei siis ole tästä (kuvitteellisesta) klubista eroamista. Todellisuudessahan mitään jäsenyyttä valtiossa ei ole, vaan valtio käyttää yksipuolisesti väkivaltaa siirtääkseen osan "kansalaisen" työn hedelmistä poliittiselle luokalle.

[Bazarov]

Kyllä siitä [s.o. valtiosta -VL] voi erota.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359#L5P35

Valtion kannattajat puolustavat mm. verotusta klubin jäsenmaksuna, jota vastaan saadaan julkisia palveluita. Kansalaisuudesta luopuminen ei johda siihen, että valtio lakkaisi vaatimasta veroja. Kansalaisuudesta luopuminen ei siis ole tästä (kuvitteellisesta) klubista eroamista. Todellisuudessahan mitään jäsenyyttä valtiossa ei ole, vaan valtio käyttää yksipuolisesti väkivaltaa siirtääkseen osan "kansalaisen" työn hedelmistä poliittiselle luokalle.

Ilman valtion monopolia väkivaltaan nykyisen kaltaista omistusoikeusjärjestelmää ei voisi olla olemassa.

[MattiL]

Yksityinen sektori ei ole mitenkään välttämätön altruismin eikä yhteistyön kannalta, vaikka sen kannattajat usein tekevätkin sen virheen.

Totalitaarinen kommunismi ei ole osoittautunut miksikään altruismin ja yhteistyön onnelaksi.

Yksityinen sektorihan tarkoittaa käytännössä taloudellisen eliitin mielivaltaa, joka ei ole välttämättä mitään altruismia eikä yhteistyötä vaan yksipuolista sanelua.

Yksityisellä sektorilla ei ole mitään selvää taloudellista eliittiä toisin kuin valtiossa poliittinen eliitti. Yksityiseen omistusoikeuteen kuuluu kyllä oikeus päättää omaisuudestaan mutta se on hyvä asia eikä huono.

Vallan keskittäminen rikkaille ei käytännössä auta yhteistä hyvää vaan se on yhteinen paha.

Vallan keskittäminen rikkaille eli plutokratia vaatii valtion toteutuakseen.

Anarkokapitalistit ilmeisesti ajattelevat kuitenkin, että kuluttajien moraaliset valinnat ohjaisivat yritykset toimimaan yhteiskunnallisesti rakentavalla tavalla.

Tuo on vain yksi mekanismi.

Mitkä ne muut mekanismit ovat?

Yritykset joutuvat vaikeuksiin, jos ne loukkaavat toisten oikeuksia. Muut voivat puolustautua tai ainakin yritys saa huonoa mainetta.

Mikä ihmeen valtion mielivalta?

Valtiolla on ylivoimainen väkivaltakoneisto, jonka turvin se voi harjoittaa mielivaltaa.

Miten tämä ei-kaupallinen toiminta rahoitettaisiin, vapaaehtoistyöllä ja lahjoituksinko?

Esimerkiksi niin. Yksi mahdollisuus olisi myös jäsenmaksu.

Turvaton ihminen pyrkii saavuttamaan turvallisuudentunteen keinoja kaihtamatta.  Tässä ero.

On sitten eri asia, miten paljon turvaa tuo vallan totaalinen keskittäminen valtion johdolle.

Valtio ei pysty pakottamaan ihmisiä altruismiin, mutta se voi pakottaa rikkaat ja ahneet paskiaiset maksamaan veronsa ja näin osallistumaan altruistisiin projekteihin.

Altruismi ei käytännössä oikein toimi valtiossa. Sosialismi on aina epäonnistunut.

Mikä pitäisi näitä vapaaehtoisia yhteenliittymiä käytännössä kasassa?

Käytännössä ihmiset haluavat pitää yhteyttä toisiin ihmisiin oman etunsa ja myös altruismin vuoksi.

[MattiL]

Ilman valtion monopolia väkivaltaan nykyisen kaltaista omistusoikeusjärjestelmää ei voisi olla olemassa.

Olisi todennäköisesti vahvempi yksityinen omistusoikeus. Valtion monopoli näet loukkaa yksityistä omistusoikeutta rajusti.

[sivullinen.]

Yksityinen sektori ei ole mitenkään välttämätön altruismin eikä yhteistyön kannalta, vaikka sen kannattajat usein tekevätkin sen virheen.

Totalitaarinen kommunismi ei ole osoittautunut miksikään altruismin ja yhteistyön onnelaksi.

Stalinin Neuvostoliitto oli yhtä onnellinen paikka valtaeliitille kuin nykyinen Eurostoliitto on sen valtaeliitille; siis erittäin onnellinen. Onni ei vain tule kaikille samaan aikaan samanlaisena. Joka järjestelmässä osa hyötyy enemmän kuin toiset. Olennaista on se saadaanko suurin osa rakentamaan yhteistyötä vai ei; vai peräti aiheuttamaan tuhoa. Yksityinen sektori - tai julkinen tai mikä täällä nyt onkaan viime vuosikymmenet vallinnut - ei ole siinä onnistunut lainkaan. En sure sitä, että rikkaat ovat saaneet isot rahat, vaan sitä että mitään ei olla saatu aikaan.

Minusta kyse on arvoista. MattiL sanoo yrityksen saavan huonoa mainetta, jos rikkoo lakeja toimii väärin. Siinä on oikeanlainen idean tynkä. Vaan moniko "huonomaineinen" yritys lopettaisi erittäin tuottavan toimintansa, jos ei olisi pakko; jos ei joku ottaisi niskasta kiinni? Moniko "huonomaineinen" valtio on lopettanut toiminsa oma-aloitteisesti? Huono maine ei riitä. Se antaa arvopohjan; mikä on huonoa mainetta määritellään näiden kautta. Huonomaineisen toiminnan lakkauttamiseksi pitää kuitenkin olla valtaa ja voimaa. Sen vuoksi valtiot on nykymuodoissaan perustettu: vastapainoksi huonomaineisille ruhtinaille, feodaaliherroille ja muille kapitaalin omistajille.

[punikkikeisari]

Totalitaarinen kommunismi ei ole osoittautunut miksikään altruismin ja yhteistyön onnelaksi.

Alueet, joilla valtiorakenne on romahtanut, eivät ole osoittautuneet miksikään altruismin ja yhteistyön onneloiksi.

Yksityisellä sektorilla ei ole mitään selvää taloudellista eliittiä toisin kuin valtiossa poliittinen eliitti. Yksityiseen omistusoikeuteen kuuluu kyllä oikeus päättää omaisuudestaan mutta se on hyvä asia eikä huono.

Poliittinen eliitti valitaan vain vaalikaudeksi kerrallaan ja kansalaisten toimesta, mutta taloudellinen eliitti hallitsee kansalaisten eduista piittaamatta. Valtio on ainoa voimatekijä, joka voi rajoittaa taloudellisen eliitin toimintaa.

Vallan keskittäminen rikkaille eli plutokratia vaatii valtion toteutuakseen.

Ei, siihen riittää pelkkä pääomien riittävä kasaantuminen, joka tapahtuu automaattisesti ilman valtiota.

Yritykset joutuvat vaikeuksiin, jos ne loukkaavat toisten oikeuksia. Muut voivat puolustautua tai ainakin yritys saa huonoa mainetta.

Ja megakorporaatiot vapisevat.

Valtiolla on ylivoimainen väkivaltakoneisto, jonka turvin se voi harjoittaa mielivaltaa.

Nykyaikaisen valtion moraalinen oikeutus perustuu siihen, että se toimii kansalaistensa hyväksi. Valtion väkivaltakoneisto koostuu kansalaisista, jotka voivat olla toteuttamatta poliittisen eliitin mielivaltaa.

Miten tämä ei-kaupallinen toiminta rahoitettaisiin, vapaaehtoistyöllä ja lahjoituksinko?

Esimerkiksi niin. Yksi mahdollisuus olisi myös jäsenmaksu.

Eikö jäsenmaksu ole verotuksen rajatapaus? Eikö nyt olla kaltavalla pinnalla?

On sitten eri asia, miten paljon turvaa tuo vallan totaalinen keskittäminen valtion johdolle.

Kyllähän valta on hajautettu esimerkiksi lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan.

Altruismi ei käytännössä oikein toimi valtiossa. Sosialismi on aina epäonnistunut.

Altruismi ei käytännössä oikein toimi valtiotta. Anarkismi on aina epäonnistunut.

Käytännössä ihmiset haluavat pitää yhteyttä toisiin ihmisiin oman etunsa ja myös altruismin vuoksi.

Ja valtio muodostaa tähän hyvän kehikon.

[MattiL]

Yksityinen sektori - tai julkinen tai mikä täällä nyt onkaan viime vuosikymmenet vallinnut - ei ole siinä onnistunut lainkaan. En sure sitä, että rikkaat ovat saaneet isot rahat, vaan sitä että mitään ei olla saatu aikaan.

Kyllä minusta Suomen yksityinen sektori on onnistunut paremmin kuin vaikkapa Pohjois-Korean, koska sen on annettu toimia paremmin. Julkinen sektori ei minusta ole onnistunut edistämään hyvinvointia mutta ei sentään aiheuttamaan niin paljon pahoinvointia kuin kommunistinen.

Minusta kyse on arvoista. MattiL sanoo yrityksen saavan huonoa mainetta, jos rikkoo lakeja toimii väärin. Siinä on oikeanlainen idean tynkä. Vaan moniko "huonomaineinen" yritys lopettaisi erittäin tuottavan toimintansa, jos ei olisi pakko; jos ei joku ottaisi niskasta kiinni? Moniko "huonomaineinen" valtio on lopettanut toiminsa oma-aloitteisesti? Huono maine ei riitä. Se antaa arvopohjan; mikä on huonoa mainetta määritellään näiden kautta. Huonomaineisen toiminnan lakkauttamiseksi pitää kuitenkin olla valtaa ja voimaa. Sen vuoksi valtiot on nykymuodoissaan perustettu: vastapainoksi huonomaineisille ruhtinaille, feodaaliherroille ja muille kapitaalin omistajille.

Huono maine vähentää vapaassa markkinataloudessa yrityksen myyntiä; valtion verotuloja ei niin paljon, koska sillä on laaja alueellinen monopoli. Valtioita ei ole perustettu nykymuodossaan vastapainoksi huonomaineisille ruhtinaille, feodaaliherroille vaan ne ovat peräisin feodaaliajalta. Demokraatit ovat vain kuvitelleet, että kun feodaaliajalta periytyneen valtion johtoon saadaan oikeat ihmiset, kaikki muuttuu hyväksi; ikävä kyllä niin ei ole tapahtunut. Sosialistit kuvittelevat, että sosialistinen valtio on hyvä vastapaino kapitalisteilla, mutta sekään ei ole oikein toiminut, koska valtio on pahin mahdollinen kapitalisti.

[MattiL]

Alueet, joilla valtiorakenne on romahtanut, eivät ole osoittautuneet miksikään altruismin ja yhteistyön onneloiksi.

Kyllä Somalialle oli silti onneksi, että Siad Barren sosialistinen diktatuuri kaatui.

Poliittinen eliitti valitaan vain vaalikaudeksi kerrallaan ja kansalaisten toimesta, mutta taloudellinen eliitti hallitsee kansalaisten eduista piittaamatta. Valtio on ainoa voimatekijä, joka voi rajoittaa taloudellisen eliitin toimintaa.

Poliittinen eliitti ikuistaa politiikkansa mainostamalla itseään vallassa ja sementoimalla politiikkansa perustuslakiin ja koulujen opintosuunnitelmiksi. Poliittista eliittiä ei ole koskaan valittu kansalaisten toimesta vaan valtio on periytynyt feodaaliajalta. Mitä taloudellista eliittiä tarkoitat? Yritykset vapaassa markkinataloudessa eivät juuri saa rahaa, jos eivät aja asiakkaiden etua. Valtiota hallitsee taloudellinen ja poliittinen eliitti, joka ei suinkaan juuri rajoita omaa toimintaansa vaan pyrkii laajentamaan valtaansa koko ajan.

Vallan keskittäminen rikkaille eli plutokratia vaatii valtion toteutuakseen.

Ei, siihen riittää pelkkä pääomien riittävä kasaantuminen, joka tapahtuu automaattisesti ilman valtiota.

Jos sinusta vapaa markkinatalous on sama asia kuin vallan keskittäminen rikkaille eli plutokratia, olet oikeassa. Sinun kannattamasi vallan totaalinen keskittäminen kommunistiselle poliittiselle eliitille on kuitenkin pahinta mahdollista plutokratiaa.

Yritykset joutuvat vaikeuksiin, jos ne loukkaavat toisten oikeuksia. Muut voivat puolustautua tai ainakin yritys saa huonoa mainetta.

Ja megakorporaatiot vapisevat.

Megakorporaatiot ottavat PR-katastrofit ja epäeettisen liiketoiminnan vakavasti. Valtiot eivät niinkään.

Nykyaikaisen valtion moraalinen oikeutus perustuu siihen, että se toimii kansalaistensa hyväksi. Valtion väkivaltakoneisto koostuu kansalaisista, jotka voivat olla toteuttamatta poliittisen eliitin mielivaltaa.

Jos moraalinen oikeutus olisi riittävä vallan säilyttämiseksi, mitään väkivaltakoneistoa ei tarvittaisi. Poliitikot kuitenkin tietävät, että heillä ei ole moraalista oikeutusta, joten he turvautuvat vahvemman oikeuteen. Väkivaltakoneiston palkollisilla ei ole oikeutta olla toteuttamatta poliittisen eliitin mielivaltaa vaan heitä rangaistaan ankarasti, jos he eivät toteuta sitä.

Eikö jäsenmaksu ole verotuksen rajatapaus? Eikö nyt olla kaltavalla pinnalla?

Jäsenmaksu on vapaaehtoinen toisin kuin vero eikä mikään rajatapaus. Ei ole mitään kaltevaa pintaa tuossa vaan vapaaehtoisuus on nimenomaan valtion verorahoituksen vaihtoehto.

Kyllähän valta on hajautettu esimerkiksi lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan.

Nuo ovat vain saman organisaation osastoja. Suomessa parlamentarisminkin mukaan toimeenpanovalta nauttii lainsäädäntövallan luottamusta. Tuomiovallankin pitää noudattaa lainsäädäntövallan määräyksiä tarkasti rangaistuksen uhalla. Tuomiovalta on oikeastaan vain toimeenpanovallan virastoja.

Altruismi ei käytännössä oikein toimi valtiotta. Anarkismi on aina epäonnistunut.

Miten niin altruismi ei toimi valtiotta? Se on vain sosialistinen myytti. Miten niin anarkismi ei ole toiminut? Yksityinen on toiminut paremmin kuin valtio.

Käytännössä ihmiset haluavat pitää yhteyttä toisiin ihmisiin oman etunsa ja myös altruismin vuoksi.

Ja valtio muodostaa tähän hyvän kehikon.

Ei väkivaltakoneisto ole hyvä kehikko.

[sivullinen.]

Kyllä minusta Suomen yksityinen sektori on onnistunut paremmin kuin vaikkapa Pohjois-Korean, koska sen on annettu toimia paremmin.

Montako kertaa olet käynyt Pohjois-Koreassa vai mihin perustat tietosi maasta? En pitäisi CIA Factbookkia tai muita Pohjois-Korean vastaista propagandaa luotettavana lähteenä. Tarkoitat varmasti Pohjois-Korealla yleisesti ottaen vain absoluuttista pahuutta - eli että olisi Suomessa vieläkin enemmän päin helvettiä voinut yksityistäminen mennä. Se on totta. Aina voi mennä enemmän päin helvettiä; Suomen tapauksessa ei tosin paljoa.

[MattiL]

Montako kertaa olet käynyt Pohjois-Koreassa vai mihin perustat tietosi maasta?

En viitsisi mennä sinne, koska siellä pitäisi palvoa juche-aatetta. Perustan tietoni luotettavina pitämiini lähteisiin.

En pitäisi CIA Factbookkia tai muita Pohjois-Korean vastaista propagandaa luotettavana lähteenä.

Tietysti niihin pitää suhtautua kriittisesti, mutta en ole löytänyt mitään selviä virheitä.

Tarkoitat varmasti Pohjois-Korealla yleisesti ottaen vain absoluuttista pahuutta - eli että olisi Suomessa vieläkin enemmän päin helvettiä voinut yksityistäminen mennä. Se on totta. Aina voi mennä enemmän päin helvettiä; Suomen tapauksessa ei tosin paljoa.

Onko Suomen kapitalismi lähes helvetti? Tuo on minusta hämmästyttävä mielipide. Toki Suomessa on paljon ongelmia, mutta kapitalismi näyttää kuitenkin toimivan selvästi paremmin kuin kommunismi.

[sivullinen.]

Perustan tietoni luotettavina pitämiini lähteisiin.

Mielenkiinnosta kysyisin: mihin?

En pitäisi CIA Factbookkia tai muita Pohjois-Korean vastaista propagandaa luotettavana lähteenä.

Tietysti niihin pitää suhtautua kriittisesti, mutta en ole löytänyt mitään selviä virheitä.

Saat tietosi lähteistäsi. Arvioit lähteiden luotettavuutta tietosi avulla. Et ole löytänyt eroavaisuutta. Kehäpäätelmän sen sijaan olet löytänyt.

Suomen nykyistä tilannetta vertasin Suomen entiseen tilanteeseen. Suomen suunta ei ole ollut hyvä viime vuosikymmeninä. Se on mennyt päin helvettiä. Pohjois-Koreassa ei propagandan näkemysten mukaan ole tapahtunut muutosta parempaan, mutta ei myöskään huonompaan. Suomi on tässä mielessä häviäjä. Toivo paremmasta huomisesta on ihmisen suurin onni; talouskasvulla sitä mitataan - vaikkakin vain materiaalista kasvua. Yksityistäminen on saanut sen laskuun. Ennusteeni, näkemykseni ja visioni tulevasta ovat vielä synkempiä. Siksi en kannata saman linjan jatkamista - ja vielä vähemmän vauhdin kiihdyttämistä.

[punikkikeisari]

Kyllä Somalialle oli silti onneksi, että Siad Barren sosialistinen diktatuuri kaatui.

Mutta sisällissodan ja anarkian jälkeen vakaus palaa aina vasta valtiorakenteen elpymisen myötä. Mistähän tämä johtuu, jos kerran anarkokapitalismi on niin lyömätön systeemi?

Poliittinen eliitti valitaan vain vaalikaudeksi kerrallaan ja kansalaisten toimesta, mutta taloudellinen eliitti hallitsee kansalaisten eduista piittaamatta. Valtio on ainoa voimatekijä, joka voi rajoittaa taloudellisen eliitin toimintaa.

Poliittinen eliitti ikuistaa politiikkansa mainostamalla itseään vallassa ja sementoimalla politiikkansa perustuslakiin ja koulujen opintosuunnitelmiksi. Poliittista eliittiä ei ole koskaan valittu kansalaisten toimesta vaan valtio on periytynyt feodaaliajalta. Mitä taloudellista eliittiä tarkoitat? Yritykset vapaassa markkinataloudessa eivät juuri saa rahaa, jos eivät aja asiakkaiden etua. Valtiota hallitsee taloudellinen ja poliittinen eliitti, joka ei suinkaan juuri rajoita omaa toimintaansa vaan pyrkii laajentamaan valtaansa koko ajan.

Valtio on tietysti periytynyt feodaaliajalta, mutta onhan ihminenkin periytynyt etelänapinasta. Kuitenkaan nykyisissä läntisissä demokratioissa poliittinen eliitti ei pysty siirtämään valtaansa suoraan jälkeläisilleen. Taloudellinen eliitti (suuromistajat ja suuryritysten johtajat) pystyy sitävastoin siirtämään pääomansa perintönä eteenpäin. Demokraattinen järjestelmä on täynnä tekijöitä, joiden tehtävä on rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia kasata valtaa itselleen. Sen sijaan kapitalistinen järjestelmä ei omaa mitään pääomien kasautumisen hallintamekanismia.

Jos sinusta vapaa markkinatalous on sama asia kuin vallan keskittäminen rikkaille eli plutokratia, olet oikeassa. Sinun kannattamasi vallan totaalinen keskittäminen kommunistiselle poliittiselle eliitille on kuitenkin pahinta mahdollista plutokratiaa.

Vapaa markkinatalous ei ole sama asia kuin plutokratia, mutta anarkokapitalismi johtaa plutokratiaan. Tämä johtuu siitä, että kun pääoma on riittävän pitkälle kasautunut taloudelliselle eliitille, voidaan koko tuotantorakenne keskittää palvelemaan tämän eliitin etuja. En tiedä, missä olen puhunut sen puolesta, että valta tulisi keskittää totaalisesti kommunistiselle poliittiselle eliitille, voitko linkata? Omasta mielestäni olen kannattanut vain mallia, jossa demokraattinen valtio verottaa yksityisen sektorin ylijäämiä, ja jakaa ne uudelleen erilaisina palveluina. Ja minusta kommunismin vertaaminen plutokratiaan on hivenen outoa, vähän sama kun sanoisi että ateismi on pahinta uskonnollisuutta.

Megakorporaatiot ottavat PR-katastrofit ja epäeettisen liiketoiminnan vakavasti. Valtiot eivät niinkään.

Onko antaa hyviä esimerkkejä? Shell Nigeriassa ja maailmanlaajuinen ase- ja tupakkateollisuus? Megakorporaatioden päämäärä on tuottaa rahallista voittoa omistavalle luokalle. Ei mikään muu.

Jos moraalinen oikeutus olisi riittävä vallan säilyttämiseksi, mitään väkivaltakoneistoa ei tarvittaisi. Poliitikot kuitenkin tietävät, että heillä ei ole moraalista oikeutusta, joten he turvautuvat vahvemman oikeuteen. Väkivaltakoneiston palkollisilla ei ole oikeutta olla toteuttamatta poliittisen eliitin mielivaltaa vaan heitä rangaistaan ankarasti, jos he eivät toteuta sitä.

Mikäs tämä valjon puhuttu valtion väkivaltakoneisto tarkkaan ottaen on, ja miten se vainoaa tavallisia kansalaisia? Miten poliittisen eliitin mielivalta tarkkaan ottaen näkyy? Siinäkö että rikkaat ovat yhteiskunnan nettomaksajia?

Eikö jäsenmaksu ole verotuksen rajatapaus? Eikö nyt olla kaltavalla pinnalla?

Jäsenmaksu on vapaaehtoinen toisin kuin vero eikä mikään rajatapaus. Ei ole mitään kaltevaa pintaa tuossa vaan vapaaehtoisuus on nimenomaan valtion verorahoituksen vaihtoehto.

Nyt puhuttiin siis nimenomaan ei-kaupallisen toiminnan rahoittamisesta anarkokapitalismissa. Jos esimerkiksi terveydenhoitoyhdistys tarjoaa palveluja vain jäsenilleen, joiden on pakko maksaa tietty vakiosumma jäsenyydestään, muodostaa kyseinen yhdistys eräänlaisen valtiosektorin, joka kerää pääveroa.

Kyllähän valta on hajautettu esimerkiksi lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan.

Nuo ovat vain saman organisaation osastoja. Suomessa parlamentarisminkin mukaan toimeenpanovalta nauttii lainsäädäntövallan luottamusta. Tuomiovallankin pitää noudattaa lainsäädäntövallan määräyksiä tarkasti rangaistuksen uhalla. Tuomiovalta on oikeastaan vain toimeenpanovallan virastoja.

Asiaa voidaan tietysti tarkastella monelta kantilta ja läheltä tai kaukaa, mutta tosiasia on se, että poliittisen eliitin mielivalta on läntisissä demokratioissa vähäistä, ja poliittinen vallankäyttö edellyttää niin virkamieskoneiston kun kansankin tukea.

Miten niin altruismi ei toimi valtiotta? Se on vain sosialistinen myytti. Miten niin anarkismi ei ole toiminut? Yksityinen on toiminut paremmin kuin valtio.

Esimerkiksi anarkokapitalismissa ne, jotka käyttävät resurssejaan altruistiseen toimintaan, jäävät pääomanmuodostuksessa jälkeen niistä, joiden ainoa päämäärä on pääomansa kasvattaminen. Tämän vuoksi pääomat kasautuvat esteettä kaikkein häikäilemättömimmille yksilöille, joilla on vähiten halua altruistiseen toimintaan. Anarkia on ihmislajin luonnontila, minkähän takia siitä alunperin luovuttiin? Ja sitten haluaisin esimerkin yksityisyrittämiseen pohjautuvasta yhteisöstä, joka ei omaa valtiorakennetta suojanaan.

Käytännössä ihmiset haluavat pitää yhteyttä toisiin ihmisiin oman etunsa ja myös altruismin vuoksi.

Ja valtio muodostaa tähän hyvän kehikon.

Ei väkivaltakoneisto ole hyvä kehikko.

Väkivalta on ainoa pelote esimerkiksi psykopaateille, joita väestöstä on ainakin prosentti. Ja toisekseen valtio on ollut muutakin kuin väkivaltakoneisto ainakin 1800-luvulta alkaen.

[MattiL]

Mutta sisällissodan ja anarkian jälkeen vakaus palaa aina vasta valtiorakenteen elpymisen myötä. Mistähän tämä johtuu, jos kerran anarkokapitalismi on niin lyömätön systeemi?

Somaliassa sisällissotaa käytiin politiikan takia. Somalit eivät siis kannata anarkismia vaan yrittävät perustaa valtiota, vaikka klaanijärjestelmän takia se on vaikeata. Anarkismi ei voi toimia, jos ylivoimainen enemmistö vastustaa sitä ja käy sotaa perustaakseen valtion.

Valtio on tietysti periytynyt feodaaliajalta, mutta onhan ihminenkin periytynyt etelänapinasta. Kuitenkaan nykyisissä läntisissä demokratioissa poliittinen eliitti ei pysty siirtämään valtaansa suoraan jälkeläisilleen. Taloudellinen eliitti (suuromistajat ja suuryritysten johtajat) pystyy sitävastoin siirtämään pääomansa perintönä eteenpäin. Demokraattinen järjestelmä on täynnä tekijöitä, joiden tehtävä on rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia kasata valtaa itselleen. Sen sijaan kapitalistinen järjestelmä ei omaa mitään pääomien kasautumisen hallintamekanismia.

On olemassa poliittisia dynastioita kuten Bushit. Kapitalismissa ei ole mitään samanlaista taloudellista eliittiä kuin sosialistisessa valtiossa vaan valta on hajautunut laajalle. Demokraattinen järjestelmä perustuu illuusioon, että vallan keskittäminen poliitikoille on kansan tahto. Kapitalismissa pääoma ei kasaudu kovin haitallisella tavalla, mutta jopa sosiaalidemokratiassa pääoma kasautuu haitallisesti poliittiselle eliitille.

Vapaa markkinatalous ei ole sama asia kuin plutokratia, mutta anarkokapitalismi johtaa plutokratiaan. Tämä johtuu siitä, että kun pääoma on riittävän pitkälle kasautunut taloudelliselle eliitille, voidaan koko tuotantorakenne keskittää palvelemaan tämän eliitin etuja. En tiedä, missä olen puhunut sen puolesta, että valta tulisi keskittää totaalisesti kommunistiselle poliittiselle eliitille, voitko linkata? Omasta mielestäni olen kannattanut vain mallia, jossa demokraattinen valtio verottaa yksityisen sektorin ylijäämiä, ja jakaa ne uudelleen erilaisina palveluina. Ja minusta kommunismin vertaaminen plutokratiaan on hivenen outoa, vähän sama kun sanoisi että ateismi on pahinta uskonnollisuutta.

Pääoman kasautuminen taloudelliselle eliitille vapaassa markkinataloudessa on marxilainen myytti, joka ei vastaa todellisuutta. Jopa sosiaalidemokratiassa valta on keskitetty totaalisesti sosialistiselle poliittiselle eliitille lain mukaan. Kun demokraattisella valtiolla on mielivalta verottaa ja tuottaa, se tarkoittaa käytännössä vallan keskittämistä sosiaalidemokraattiselle eliitille. Kun nimimerkkisi on punikkikeisari, oletin, että olet kommunisti. Kommunismi käytännössä on rikkaiden kommunistijohtajien valtaa eli plutokratiaa. Kommunistinen ideologia on mahdoton toteuttaa valtion tasolla, vaikka jossain pienessä kommuunissa se on aika pitkälle mahdollista.

Onko antaa hyviä esimerkkejä? Shell Nigeriassa ja maailmanlaajuinen ase- ja tupakkateollisuus? Megakorporaatioden päämäärä on tuottaa rahallista voittoa omistavalle luokalle. Ei mikään muu.

Käsittääkseni Shell pyrkii toimimaan eettisesti Nigeriassa ja on kovin pahoillaan huonosta maineesta. Aseteollisuus on pahasti korruptoitunut valtion takia mutta muuttuisi eettisemmäksi valtion lakkauttamisen jälkeen. Tupakkateollisuus on kieltämättä toiminut epäeettisesti mutta myös tupakoitsijalla on eettinen vastuu tupakoinnistaan.

Mikäs tämä valjon puhuttu valtion väkivaltakoneisto tarkkaan ottaen on, ja miten se vainoaa tavallisia kansalaisia? Miten poliittisen eliitin mielivalta tarkkaan ottaen näkyy? Siinäkö että rikkaat ovat yhteiskunnan nettomaksajia?

Valtiollinen poliisi, armeija ja rajavartiolaitos ovat väkivaltakoneistoja ja ne loukkaavat tavallisia ihmisiä kehollisen itsemääräämisoikeuden, yksityisen omistusoikeuden ja sopimusvapauden osalta. Poliittisella eliitillä on totaalinen valta päättää alamaisen kehosta ja omaisuusta, mikä on mielivaltaa. Mitä tarkoitat yhteiskunnalla? Rikkaat ovat kyllä valtion nettomaksajia mutta voisivat olla myös anarkokapitalismissa vastaavien organisaatioiden nettomaksajia. Rikkaiden ja myös keskiluokan ja köyhien yksityistä omistusoikeutta loukataan.

Nyt puhuttiin siis nimenomaan ei-kaupallisen toiminnan rahoittamisesta anarkokapitalismissa. Jos esimerkiksi terveydenhoitoyhdistys tarjoaa palveluja vain jäsenilleen, joiden on pakko maksaa tietty vakiosumma jäsenyydestään, muodostaa kyseinen yhdistys eräänlaisen valtiosektorin, joka kerää pääveroa.

Valtio on määritelmänsä mukaan pakkoyhteisö, joten vapaaehtoinen yhdistys ei täytä sitä määritelmäänsä. Samoin vero on määritelmänsä mukaan pakollinen, vastikkeeton maksu valtiolle eikä siitä ole kyse tuossa. Yhdistys- ja osuuskuntatoiminta olisi toki täysin mahdollista ja odotettavaakin anarkokapitalismissa. Sosiaalivaltiota ennen oli olemassa paljon tuollaisia yhdistyksiä ja valtion lakkauttamisen jälkeen ne voisivat taas kukoistaa.

Asiaa voidaan tietysti tarkastella monelta kantilta ja läheltä tai kaukaa, mutta tosiasia on se, että poliittisen eliitin mielivalta on läntisissä demokratioissa vähäistä, ja poliittinen vallankäyttö edellyttää niin virkamieskoneiston kun kansankin tukea.

Länsimaidenkin demokratia perustuu edustukselliseen demokratiaan eli poliittisen eliitin mielivaltaan. Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajilla on täysin vapaa harkintavalta päättää koko yhteiskunnan asioista, mikä on mielivaltaa suoraan sanottuna. Poliittinen vallankäyttö on pyhitetty niin, että virkamiehet tottelevat sitä yleensä nöyrästi. Liikenneministeriössä oli yksi omapäinen virkamies äskettäin ja hänet erotettiin. Kansan tukea ei tarvita, koska kansalla ei ole mahdollisuutta tehdä veretöntä vallankumousta vaan sen pitäisi tehdä verinen vallankumous voidakseen päästä eroon poliitikoista ennen vaalikauden loppua. Vaaleissa taas kansalaiset eivät ole valveutuneet tarpeeksi osatakseen vastustaa poliitikkojen ylivaltaa.

Esimerkiksi anarkokapitalismissa ne, jotka käyttävät resurssejaan altruistiseen toimintaan, jäävät pääomanmuodostuksessa jälkeen niistä, joiden ainoa päämäärä on pääomansa kasvattaminen. Tämän vuoksi pääomat kasautuvat esteettä kaikkein häikäilemättömimmille yksilöille, joilla on vähiten halua altruistiseen toimintaan. Anarkia on ihmislajin luonnontila, minkähän takia siitä alunperin luovuttiin? Ja sitten haluaisin esimerkin yksityisyrittämiseen pohjautuvasta yhteisöstä, joka ei omaa valtiorakennetta suojanaan.

Altruistinen toiminta on hyvää PR:ää ja siksi hyväsydämiset ihmiset voivat kasata pääomaa enemmänkin kuin psykopaatit. Ihmisillä on taipumus suosia altruisteja ja syrjiä psykopaatteja. Jotkut psykopaatit kyllä ovat päässeet johtavaan asemaan mutta valtiossa heidän valtansa on vielä vahingollisempaa kuin yksityisessä yrityksessä. Pääoman kasautuminen on sosialistinen myytti, jolla ei ole perusteita vapaassa markkinataloudessa. Valtio kasaa pääomaa paljon pahemmin kuin mikään yksityinen. Anarkiasta luovuttiin ehkä puolustuksen järjestämiseksi tai valloituksella. Muinaisten ihmisten päätöstä perustaa valtio voi kyllä aiheellisesti kritisoida eikä tarvitse jäädä sen vangiksi. Käsittäkseni muinaisuudessa oli paljonkin perheitä varsinkin korpimailla, jotka asuivat yhteisönä ilman mitään valtiorakennetta suojanaan.

Väkivalta on ainoa pelote esimerkiksi psykopaateille, joita väestöstä on ainakin prosentti. Ja toisekseen valtio on ollut muutakin kuin väkivaltakoneisto ainakin 1800-luvulta alkaen.

Psykopaateille valtio tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä valtaan ja monet heistä ovat käyttäneetkin sitä mahdollisuutta hyväkseen. 1800-luvun lopulta alkaen tuli muotiin sosialismi, joka on militarisoinut koko yhteiskunnan komentotaloudeksi. Minusta se kehitys ei ollut hyvä.

[sivullinen.]

Onko antaa hyviä esimerkkejä? Shell Nigeriassa ja maailmanlaajuinen ase- ja tupakkateollisuus?

Käsittääkseni Shell pyrkii toimimaan eettisesti Nigeriassa ja on kovin pahoillaan huonosta maineesta.

Lapsen usko on niin kaunista.

[punikkikeisari]

Somaliassa sisällissotaa käytiin politiikan takia. Somalit eivät siis kannata anarkismia vaan yrittävät perustaa valtiota, vaikka klaanijärjestelmän takia se on vaikeata. Anarkismi ei voi toimia, jos ylivoimainen enemmistö vastustaa sitä ja käy sotaa perustaakseen valtion.

Eikö tässä tulla siihen, että pitäisi luoda uusi anarkokapitalistinen ihminen, ennen kuin anarkokapitalismi voisi toimia? Mutta jos tädillä olisi munat, olisikin kyseessä setä.

On olemassa poliittisia dynastioita kuten Bushit.

Mutta ymmärtääkseni Bushien poliittinen valta perustuu taloudelliseen eliittiasemaan, eikä suvun asema taloudellisena eliittinä pohjaudu poliittiseen valta-asemaan. Eli suvun vauraus sekä verkostot ylläpitävät Bushien poliittista asemaa.

Kapitalismissa ei ole mitään samanlaista taloudellista eliittiä kuin sosialistisessa valtiossa vaan valta on hajautunut laajalle. Demokraattinen järjestelmä perustuu illuusioon, että vallan keskittäminen poliitikoille on kansan tahto. Kapitalismissa pääoma ei kasaudu kovin haitallisella tavalla, mutta jopa sosiaalidemokratiassa pääoma kasautuu haitallisesti poliittiselle eliitille.

Sosialistisessa valtiossa on kyllä taloudesta päättävä poliittinen eliitti, mutta se ei ole varsinaisesti taloudellista eliittiä, koska mahdollisuudet kasata henkilökohtaisia pääomia ovat varsin rajalliset. Kapitalismissa sen sijaan pääomat vaikuttavat kasautuvan varsin tehokkaasti ainakin Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Distribution_of_wealth):

According to the Congressional Budget Office, between 1979 and 2007 incomes of the top 1% of Americans grew by an average of 275%. During the same time period, the 60% of Americans in the middle of the income scale saw their income rise by 40%.

In 2007 the richest 1% of the American population owned 34.6% of the country's total wealth, and the next 19% owned 50.5%. Thus, the top 20% of Americans owned 85% of the country's wealth and the bottom 80% of the population owned 15%. Financial inequality was greater than inequality in total wealth, with the top 1% of the population owning 42.7%, the next 19% of Americans owning 50.3%, and the bottom 80% owning 7%.

Pääoman kasautuminen taloudelliselle eliitille vapaassa markkinataloudessa on marxilainen myytti, joka ei vastaa todellisuutta. Jopa sosiaalidemokratiassa valta on keskitetty totaalisesti sosialistiselle poliittiselle eliitille lain mukaan. Kun demokraattisella valtiolla on mielivalta verottaa ja tuottaa, se tarkoittaa käytännössä vallan keskittämistä sosiaalidemokraattiselle eliitille. Kommunismi käytännössä on rikkaiden kommunistijohtajien valtaa eli plutokratiaa. Kommunistinen ideologia on mahdoton toteuttaa valtion tasolla, vaikka jossain pienessä kommuunissa se on aika pitkälle mahdollista.

Minusta reaalisosialististen valtioiden kutsuminen plutokratioiksi on käsitteiden sotkemista. Yksipuoluediktatuuri tai joissain tapauksissa totalitaristinen valtio kuvaavat paremmin näiden luonnetta.

Käsittääkseni Shell pyrkii toimimaan eettisesti Nigeriassa ja on kovin pahoillaan huonosta maineesta. Aseteollisuus on pahasti korruptoitunut valtion takia mutta muuttuisi eettisemmäksi valtion lakkauttamisen jälkeen. Tupakkateollisuus on kieltämättä toiminut epäeettisesti mutta myös tupakoitsijalla on eettinen vastuu tupakoinnistaan.

Olisin kovin ihmeissäni, jos Shellin edustajat olisivat virallisesti toista mieltä, mutta teot merkitsevät sanoja enemmän. Aseteollisuus taas pikemminkin korruptoi valtion kuin toisin päin, ja tupakkateollisuus tosiaan on tupakkateollisuutta.

Valtiollinen poliisi, armeija ja rajavartiolaitos ovat väkivaltakoneistoja ja ne loukkaavat tavallisia ihmisiä kehollisen itsemääräämisoikeuden, yksityisen omistusoikeuden ja sopimusvapauden osalta. Poliittisella eliitillä on totaalinen valta päättää alamaisen kehosta ja omaisuusta, mikä on mielivaltaa.

Ja ilman valtiota yksityishenkilöt olisivat kykenemättömiä loukkaamaan toisia ihmisiä kehollisen itsemääräämisoikeuden, yksityisen omistusoikeuden ja sopimusvapauden osalta? Häiritseekö sinua valtiojärjestelmässä enemmän periaate vai käytäntö?

Mitä tarkoitat yhteiskunnalla? Rikkaat ovat kyllä valtion nettomaksajia mutta voisivat olla myös anarkokapitalismissa vastaavien organisaatioiden nettomaksajia. Rikkaiden ja myös keskiluokan ja köyhien yksityistä omistusoikeutta loukataan.

Köyhät varsinkin ovat varmasti kovin pahoillaan siitä, että heillä on oikeus ilmaisiin palveluihin sen sijaan, että saisivat nauttia rikkaiden vapaasta hyväntahtoisuudesta.

Valtio on määritelmänsä mukaan pakkoyhteisö, joten vapaaehtoinen yhdistys ei täytä sitä määritelmäänsä. Samoin vero on määritelmänsä mukaan pakollinen, vastikkeeton maksu valtiolle eikä siitä ole kyse tuossa. Yhdistys- ja osuuskuntatoiminta olisi toki täysin mahdollista ja odotettavaakin anarkokapitalismissa. Sosiaalivaltiota ennen oli olemassa paljon tuollaisia yhdistyksiä ja valtion lakkauttamisen jälkeen ne voisivat taas kukoistaa.

Onko tässä nyt jälleen kyse pakon ja vapauden käsitteiden sanamagiasta? En minä ole koskaan kokenut suurta riemua siitä, että saan ihan itse valita, mistä vakuutusyhtiöstä kotivakuutuksen otan tai jätänkö kokonaan ottamatta. Myöskään en ole suuresti ahdistunut siitä, että saan terveyspalveluni pääsääntöisesti kunnan enkä vakuutusyhtiön kautta.

Länsimaidenkin demokratia perustuu edustukselliseen demokratiaan eli poliittisen eliitin mielivaltaan. Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajilla on täysin vapaa harkintavalta päättää koko yhteiskunnan asioista, mikä on mielivaltaa suoraan sanottuna. Poliittinen vallankäyttö on pyhitetty niin, että virkamiehet tottelevat sitä yleensä nöyrästi. Liikenneministeriössä oli yksi omapäinen virkamies äskettäin ja hänet erotettiin. Kansan tukea ei tarvita, koska kansalla ei ole mahdollisuutta tehdä veretöntä vallankumousta vaan sen pitäisi tehdä verinen vallankumous voidakseen päästä eroon poliitikoista ennen vaalikauden loppua. Vaaleissa taas kansalaiset eivät ole valveutuneet tarpeeksi osatakseen vastustaa poliitikkojen ylivaltaa.

No jos vaikkapa kansanedustajat ryhtyisivät täysin holtittomaan porsasteluun, olisi kansalla mahdollisuus esimerkiksi mennä yleislakkoon vaatimuksenaan eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit. Sitten kun vielä tulisi puolustusvoimain ja poliisin johdolta ilmoitus, ettei eduskunta nauti enää sen luottamusta, alkaisi kansanedustajia varmaan pikkaisen jänskättämään.

Altruistinen toiminta on hyvää PR:ää ja siksi hyväsydämiset ihmiset voivat kasata pääomaa enemmänkin kuin psykopaatit. Ihmisillä on taipumus suosia altruisteja ja syrjiä psykopaatteja. Jotkut psykopaatit kyllä ovat päässeet johtavaan asemaan mutta valtiossa heidän valtansa on vielä vahingollisempaa kuin yksityisessä yrityksessä.

Ihmiset eivät suinkaan syrji psykopaatteja, vaan pelkäävät näitä. Altruistisesti toimivia ihmisiä taas vierastetaan ylimielisinä maailmanparantajina. Ihmisillä on myös taipumus tehdä ostoksia hintojen eikä moraalin perusteella varsinkin, kun hinta on selvästi näkyvillä mutta moraaliset seuraukset voidaan piilottaa. Pääomat kasautuvat niille, jotka pystyvät vetämään eniten välistä.

Pääoman kasautuminen on sosialistinen myytti, jolla ei ole perusteita vapaassa markkinataloudessa. Valtio kasaa pääomaa paljon pahemmin kuin mikään yksityinen.

Näinkö se meneekin? Minä luulin, että valtio on koko ajan persaukinen, mutta superrikkaiden omistukset sen kun kasvavat.

Anarkiasta luovuttiin ehkä puolustuksen järjestämiseksi tai valloituksella. Muinaisten ihmisten päätöstä perustaa valtio voi kyllä aiheellisesti kritisoida eikä tarvitse jäädä sen vangiksi. Käsittäkseni muinaisuudessa oli paljonkin perheitä varsinkin korpimailla, jotka asuivat yhteisönä ilman mitään valtiorakennetta suojanaan.

Että jos joku asia toimii muinaisilla korpimailla, on sama systeemi se paras nykymaailmaankin sovitettuna? Anarkia toimii tasan niin kauan, kun ihmisten yhteistoiminta pohjautuu vain henkilökohtaisiin suhdeverkostoihin.

Psykopaateille valtio tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä valtaan ja monet heistä ovat käyttäneetkin sitä mahdollisuutta hyväkseen. 1800-luvun lopulta alkaen tuli muotiin sosialismi, joka on militarisoinut koko yhteiskunnan komentotaloudeksi. Minusta se kehitys ei ollut hyvä.

Psykopaatit ovat kaikesta huolimatta eniten yliedustettuina vankiloissa, toinen suosikkipaikka taitaa olla pörssi. Demokraattinen järjestelmä kokonaisuudessaan on kuitenkin osoittautunut suhteellisen vankaksi psykopaattien valtapyrkimyksiä vastaan. Reaalisosialismi ei tosiaan osoittautunut 1900-luvulla mitenkään ihanteelliseksi systeemiksi, mutta on toisaalta vaikea sanoa, millainen maailma olisi ilman sitä. Kapitalistit joutuivat tekemään maailmanvallankumouksen pelossa paljon myönnytyksiä työntekijöilleen.

[jmm]

Käsittääkseni Shell pyrkii toimimaan eettisesti Nigeriassa ja on kovin pahoillaan huonosta maineesta.

Hahahahahaaaaahhahahhaaaaaa.

[hattiwatti]

^^ Mielenkiintoista, että Nigerian nykyinen presidentti pääsi asemaansa osittain vaali-agendalla 'Shellin tuhoaminen'. Miksiköhän näin? Olisikohan kansalla siellä jotain hampaankolossa eettisyyden perikuvaa vastaan??

Se varmaan pitääkin paikkansa, että Shell on nykyään kovin pahoillaan huonosta maineesta. Hiukan vaan liian myöhässä heräävät.

Toisaalta Shell on luonut potentiaalista bisnestä ehkä tulevaisuudessa Suomeenkin; eräs tuttuni on siellä tutkinut tarvetta puhdistaa tuhottua maaperää ja vesistöjä öljyvuodoista, kotimaisella tekniikalla. Niitä öljyn pilaamia vesiä siellä maassa piisaa ja paljon, loputon luonnonvara. Eikä vähiten Shellin enklaaveissa.

[MattiL]

Eikö tässä tulla siihen, että pitäisi luoda uusi anarkokapitalistinen ihminen, ennen kuin anarkokapitalismi voisi toimia?

Anarkokapitalismi vaatisi minusta toimiakseen kyllä aika paljon anarkokapitalismin kannatusta. Uutta ihmislajia ei kuitenkaan tarvitsisi luoda.

Mutta ymmärtääkseni Bushien poliittinen valta perustuu taloudelliseen eliittiasemaan, eikä suvun asema taloudellisena eliittinä pohjaudu poliittiseen valta-asemaan. Eli suvun vauraus sekä verkostot ylläpitävät Bushien poliittista asemaa.

Taloudellinen eliittiasema kyllä auttaa poliittisen vallan kahmimisessa mutta ei se riitä. On olemassa myös monia muita rikkaita sukuja, jotka eivät ole vallan kahvassa.

Sosialistisessa valtiossa on kyllä taloudesta päättävä poliittinen eliitti, mutta se ei ole varsinaisesti taloudellista eliittiä, koska mahdollisuudet kasata henkilökohtaisia pääomia ovat varsin rajalliset.

Käytännössä sosialistinen poliittinen eliitti on myös taloudellinen eliitti, koska se päättää taloudesta eli omistaa talouden. Sinä puhut nyt varmaan jostain sosialistisesta utopiasta, joita ei ole toistaiseksi näkynyt.

Kapitalismissa sen sijaan pääomat vaikuttavat kasautuvan varsin tehokkaasti ainakin Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Distribution_of_wealth):

According to the Congressional Budget Office, between 1979 and 2007 incomes of the top 1% of Americans grew by an average of 275%. During the same time period, the 60% of Americans in the middle of the income scale saw their income rise by 40%.

In 2007 the richest 1% of the American population owned 34.6% of the country's total wealth, and the next 19% owned 50.5%. Thus, the top 20% of Americans owned 85% of the country's wealth and the bottom 80% of the population owned 15%. Financial inequality was greater than inequality in total wealth, with the top 1% of the population owning 42.7%, the next 19% of Americans owning 50.3%, and the bottom 80% owning 7%.

Amerikka on sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio, joten sen kutsuminen kapitalismiksi on harhaanjohtavaa. Tuona ajanjaksona taloudellinen vapaus saavutti huippunsa vuonna 2000 ja alkoi sitten laskea. http://www.freetheworld.com/countrydata.php?country=C135&x=45&y=7 Mainitsemasi tilasto ei kuitenkaan mielestäni kerro mistään marxilaisesta pääoman kasautumisesta, jossa proletariaatti kurjistuu.

Minusta reaalisosialististen valtioiden kutsuminen plutokratioiksi on käsitteiden sotkemista. Yksipuoluediktatuuri tai joissain tapauksissa totalitaristinen valtio kuvaavat paremmin näiden luonnetta.

Plutokratiaksi kutsutaan kyllä Suomessa yleensä kapitalismia mutta se on minusta käsitteiden sotkemista. Todellista plutokratiaa eli rikkaiden valtaa on reaalisosialismi.

Olisin kovin ihmeissäni, jos Shellin edustajat olisivat virallisesti toista mieltä, mutta teot merkitsevät sanoja enemmän.

Mitä pahaa Shell nyt on taas tehnyt? Varmaankin se on syyllistynyt joihinkin epäeettisyyksiin mutta ei ollenkaan samassa laajuudessa kuin vaikkapa Nigerian valtio, jota sinä et taas lainkaan kritisoi.

Aseteollisuus taas pikemminkin korruptoi valtion kuin toisin päin, ja tupakkateollisuus tosiaan on tupakkateollisuutta.

Kyllähän korruptio menee toisinkin päin. Silti kannattaa muistaa, että aseteollisuuskaan ei ole itse pahuus vaan paha valtio kadottaa senkin moraalia.

Ja ilman valtiota yksityishenkilöt olisivat kykenemättömiä loukkaamaan toisia ihmisiä kehollisen itsemääräämisoikeuden, yksityisen omistusoikeuden ja sopimusvapauden osalta?

Eivät tietenkään olisi. Yrität nyt vaihtaa puheenaihetta kyhäämällä irvikuvakysymyksen.

Häiritseekö sinua valtiojärjestelmässä enemmän periaate vai käytäntö?

Käytäntö. Periaatteessa, siis lain mukaan valtio kunnioittaa ihmisoikeuksia mutta käytännössä ei juuri.

Köyhät varsinkin ovat varmasti kovin pahoillaan siitä, että heillä on oikeus ilmaisiin palveluihin sen sijaan, että saisivat nauttia rikkaiden vapaasta hyväntahtoisuudesta.

Köyhät eivät aina rakasta köyhäinapua niin paljon kuin sinä. Monet köyhät eivät kyllä tajua, että sosialistinen valtio voisi haitata heitä, koska heillä ei ole taloustieteellistä asiantuntemusta. Köyhillä ei Suomessa ole kovin paljon ilmaisia palveluja. Köyhät ovat Suomessa rikkaiden poliitikkojen vapaan hyväntahtoisuuden varassa eikä heillä ole riittäviä mahdollisuuksia ansaita itse elantoaan.

Onko tässä nyt jälleen kyse pakon ja vapauden käsitteiden sanamagiasta? En minä ole koskaan kokenut suurta riemua siitä, että saan ihan itse valita, mistä vakuutusyhtiöstä kotivakuutuksen otan tai jätänkö kokonaan ottamatta. Myöskään en ole suuresti ahdistunut siitä, että saan terveyspalveluni pääsääntöisesti kunnan enkä vakuutusyhtiön kautta.

Ei ole kyse mistään sanamagiasta siinä, että valtio pakottaa ihmisiä maksamaan veroja eikä salli näille vapautta. Ihmettelen millainen sanamagia sinulla on, jos olet eri mieltä. Sinun ei tarvitsisi olla maanisdepressiivinen voidaksesi tajuta pakon ja vapauden käsitteet liberaalilla tavalla.

No jos vaikkapa kansanedustajat ryhtyisivät täysin holtittomaan porsasteluun, olisi kansalla mahdollisuus esimerkiksi mennä yleislakkoon vaatimuksenaan eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit. Sitten kun vielä tulisi puolustusvoimain ja poliisin johdolta ilmoitus, ettei eduskunta nauti enää sen luottamusta, alkaisi kansanedustajia varmaan pikkaisen jänskättämään.

Muistaakseni Suomessa ei ole koskaan tehty vallankumousta yleislakon tai sotilasvallankaappauksen kautta, joten tuo olisi aika uutta.

Ihmiset eivät suinkaan syrji psykopaatteja, vaan pelkäävät näitä.

Tuo on aika sama asia.

Altruistisesti toimivia ihmisiä taas vierastetaan ylimielisinä maailmanparantajina.

Ei suinkaan normaaleja altruisteja vierasteta mutta toki jotain idealisteja.

Ihmisillä on myös taipumus tehdä ostoksia hintojen eikä moraalin perusteella varsinkin, kun hinta on selvästi näkyvillä mutta moraaliset seuraukset voidaan piilottaa.

Jossain määrin noin. Kyse on kuitenkin yksilön omasta moraalista. Moraalia se on egoismikin.

Pääomat kasautuvat niille, jotka pystyvät vetämään eniten välistä.

Mitä pääoman kasautumista sinä nyt tarkoitat? Missä vapaassa markkinataloudessa proletariaatti kurjistuu?

Näinkö se meneekin? Minä luulin, että valtio on koko ajan persaukinen, mutta superrikkaiden omistukset sen kun kasvavat.

Mistä tuollainen luulo? Suomen valtiolla on valtavat omistukset, joista se ei juuri henno luopua. Superrikkaiden omistukset kasvavat tai kutistuvat.

Että jos joku asia toimii muinaisilla korpimailla, on sama systeemi se paras nykymaailmaankin sovitettuna?

Se riippuu ihmisten aatteesta.

Anarkia toimii tasan niin kauan, kun ihmisten yhteistoiminta pohjautuu vain henkilökohtaisiin suhdeverkostoihin.

Etkö tajua, että anarkiassa voi olla laajoja verkostoja?

Psykopaatit ovat kaikesta huolimatta eniten yliedustettuina vankiloissa, toinen suosikkipaikka taitaa olla pörssi. Demokraattinen järjestelmä kokonaisuudessaan on kuitenkin osoittautunut suhteellisen vankaksi psykopaattien valtapyrkimyksiä vastaan.

Psykopaatit ovat minusta yliedustettuina politiikassa mutta kyllähän poliitikot aika usein joutuvat vankiloihinkin. Pörssissä psykopaatti ei yleensä paljon pahaa tee. Minusta esimerkiksi Korean demokraattinen kansantasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta eivät osoittaneet demokraattista järjestelmää vankaksi psykopaattien valtapyrkimyksiä vastaan.

Kapitalistit joutuivat tekemään maailmanvallankumouksen pelossa paljon myönnytyksiä työntekijöilleen.

On sosialismissa nyt ollut jotain hyvääkin, mutta kokonaisuutena se oli minusta tarpeeton harharetki.