Tilasto: Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

[2011-04-17]

Tutustumisen arvoinen Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilasto Helsingin ulkomaalaisväestöstä vuonna 2011.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_12_15_Tilastoja_41_Ranto.pdf

Muutama poiminta:

"EU-maiden kansalaisista tai EU-maissa syntyneistä 53 prosenttia on miehiä, briteistä ja italialaisista yli 70 prosenttia. Pohjois- ja Länsi-Afrikasta kotoisin olevista kolme neljästä on mies, muualta Afrikasta tulevilla sukupuoliero on tasaisempi. Itä- ja kaakkoisaasialaisista enemmistö on taas naisia. Useimmissa kansalaisuusryhmissä miehet ovat enemmistönä, mutta suurten kansalaisuusryhmien naisenemmistöt tasoittavat kokonaissukupuolijakaumaa. Virolaisista 55, venäläisistä 57 ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneistä 69 prosenttia on naisia."

"Alle 16-vuotiaita vieraskielisistä on 18 prosenttia, kun koko väestössä vastaava osuus on 14 prosenttia. Vieraskielisistä yli 65-vuotiaita on vain 3 prosenttia, kun kotimaankielisistä heitä on 16 prosenttia."

"Afrikkalaisiin kieliryhmiin kuuluvilla lasten osuus on suurin. Somalinkielisistä 44 prosenttia kuuluu 0–15 -vuotiaiden ikäluokkaan. - - Länsi-Euroopan kieliryhmiin kuuluvilla lasten osuus on koko väestöä selvästi pienempi."

"Vuonna 2030 vieraskielisten huoltosuhteen ennustetaan olevan 0,37 huollettavaa työikäistä kohden ja kotimaankielisen väestöllä on 0,59."

"Afrikan ja Aasian kieliryhmiin kuuluvien määrät ennustetaan kasvavan eniten vuoteen 2030 mennessä."

"Suomen- ja ruotsinkieliset siis liikkuvat enemmän pois Suomesta, mutta vieraskielisiä tulee Suomeen enemmän kuin lähtee pois."

"Vuosina 2000–2010 Helsinki on saanut vieraskielisistä muuttovoittoa 2 489 henkilöä muualta Suomesta. Sen sijaan suomen- ja ruotsinkielisistä Helsinki on saanut tappiota lähes saman määrän, 2 525 henkilöä."

"Helsingin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,38. Helsingin hedelmällisyyslukuon selvästi pienempi kuin Espoossa (1,99) ja Vantaalla (1,93). Helsingin vieraskielisten hedelmällisyysluku oli koko väestöä korkeampi, 1,74. Vieraskielisten hedelmällisyys oli korkeampi myös Espoossa ja Vantaalla (2,30 ja 2,36). Syntyvyys vaihtelee eri kieliryhmissä. Suurista kieliryhmistä viron- ja venäjänkielisten hedelmällisyys ei juuri poikkea suomenkielisten hedelmällisyydestä. Somalin- ja arabiankielisten hedelmällisyys on taas lähes kolminkertainen koko väestöön nähden, mutta hedelmällisyys on laskenut etenkin 2000-luvun loppupuolella. Kokonaisuudessa vieraskielisten hedelmällisyys on laskenut 2000-luvulla, kun taas kotimaankielisten hedelmällisyys on ollut hienoisessa kasvussa."

"Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin kotimaankielisiä asuntokuntia suurempia. Vieraskielisistä asuntokunnista oli yhden hengen talouksia 34 prosenttia ja kotimaankielisistä asuntokunnista 51 prosenttia. Kahden hengen talouksia oli vieraskielisistä 28 prosenttia ja kotimaankielisistä 31 prosenttia. Monihenkisiä eli viisihenkisiä ja sitä suurempia asuntokuntia oli puolestaan kotimaankielisistä 3 prosenttia ja vieraskielisistä 9 prosenttia. Kielen mukaan tarkasteltuna somalinkielisistä 40 prosenttia oli viisihenkisiä ja sitä suurempia asuntokuntia, arabiankielisistä asuntokunnista suuria asuntokuntia oli 18 prosenttia, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän-kieliryhmiin kuuluvista suuria asuntokuntia oli 13 prosenttia."

"Vieraskielisten työttömyysaste oli Helsingissä 21 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 52 prosenttia vuoden 2009 lopussa. Äidinkieleltään suomen ja ruotsinkielisten työttömyysaste oli samaan aikaan 7 prosenttia ja työllisyysaste 75 prosenttia. Helsingin seudulla vieraskielisten työttömyysaste oli 20 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 55. Muualla maassa vieraskielisten vastaavat osuudet olivat 27 prosenttia ja 49 prosenttia."

"Erityisesti pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia työllistyä. EU-maista ja Pohjoismaista peräisin olevat muuttajat ovat työllistyneet parhaiten. Hankalinta työllistyminen on ollut Afrikasta ja ja Lähi-idästä kotoisin olevilla."

[guest3656]

Tutustumisen arvoinen Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilasto Helsingin ulkomaalaisväestöstä vuonna 2011.

Näistä keskustellaan täällä aina silloin tällöin. Tilastot ovat karua settiä. Mitä tulee väestöennusteisiin, niin kannattaa pitää mielessä ennusteen laatijan poliittiset intressit. Helsingin kaupungin tapauksessa ennuste = tavoite.

[Roope]

Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2013 (pdf)

Tiivistelmä

Helsingissä asui vuoden 2013 alussa 73 608 vieraskielistä eli muita kuin suomen- , ruotsin-
tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli 12 prosenttia. Suurimmat
vieraskielisten ryhmät puhuivat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia.
Vieraskielisten osuus väestöstä oli 8 prosenttia muualla Helsingin seudulla ja noin kolme
prosenttia muualla Suomessa. Espoossa vieraskielisten osuus oli 11 prosenttia ja
Vantaalla 12 prosenttia.

Helsingissä asui vuoden 2013 alussa 50 661 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisia
eli ulkomaan kansalaisia sekä ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia oli yhteensä
74 827 henkilöä.

Ikärakenteeltaan vieraskieliset ovat nuorempia kuin Helsingin koko väestö. Lasten ja
nuorten työikäisten osuus on korkea. Sen sijaan vieraskielisten eläkeikäisten määrä on
hyvin pieni. Ikärakenne vaihtelee kuitenkin eri äidinkieliryhmissä. Helsingin vieraskielisistä
28 prosenttia asui Itäisessä suurpiirissä. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli korkein
Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Kurkimäessä, Kivikossa ja Itäkeskuksessa. Kullakin alueella
vieraskielisten osuus väestöstä oli yli 25 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana
vieraskielisen väestön määrä on kasvanut eniten Kontulassa, Kannelmäessä ja Keski-
Vuosaaressa.

2000-luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on kasvanut lähes 44 000 hengellä eli
se on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 vieraskielisten määrä kasvoi 5 285 henkilöllä.
Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 150 000 henkilöön
eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä.

Helsingin vieraskielisten muuttoliikkeelle on luonteenomaista runsas tulomuuttoliike
ulkomailta ja vilkas muuttoliike maan sisällä. Suurin osa vieraskielisten määrän kasvusta
seuraa ulkomaisen tulomuuton enemmyydestä lähtömuuttoon nähden. Toisaalta
vieraskieliset muuttavat myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä enemmän Helsinkiin kuin
sieltä pois.

Vieraskielisten syntyvyys on korkeampi kuin koko väestön, ja vieraskieliset äidit
synnyttävät keskimää rin hieman nuorempina kuin koko väestön äidit. Syntyvyys tosin
vaihtelee paljon kieli- ja kansalaisuusryhmittäin. Vuoden 2013 alussa Helsingissä oli
13 787 lapsiperhettä, joissa puolisoista ainakin toinen, tai ainoa huoltaja, oli vieraskielinen.
Osuus on 19 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin suurempia kuin kotimaankieliset
asuntokunnat, ja vieraskieliset asuvat kotimaankielisiä ahtaammin. Vieraskielisistä
asuntokunnista neljä viidestä asui vuokralla. Ara-vuokra-asunnot ovat yleisimpiä: niissä
asui lähes puolet vieraskielisistä. Vieraskieliset keskittyvät tietyille alueille asunnon
hallintamuodosta riippumatta. Samoilla alueilla, joilla ara-vuokra-asunnoissa asuu
kaupungin keskiarvoa enemmän vieraskielisiä, asuu myös vapaarahoitteisissa vuokra-
asunnoissa ja omistusasunnoissa keskimääräistä useampi vieraskielinen.

Helsingissä asuvista 25–64-vuotiaista vieraskielisistä 45 prosentilla oli vuoden 2011
lopussa Suomen tutkintorekisterissä rekisteröitynä peruskoulun jälkeinen tutkinto.
Keskiasteen tutkinto oli 21 prosentilla ja korkea-asteen tutkinto 24 prosentilla. Helsingin
lukiolaisista oli vieraskielisiä 9 prosenttia ja ammatillisen opiskelijoista 10 prosenttia.

Helsingissä opiskelevista ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista oli vieraskielisiä 10
prosenttia ja yliopistokoulutuksen opiskelijoista 7 prosenttia.

Vieraskielisten työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 18,5 prosenttia ja työllisyysaste
52,9 prosenttia. Vuoden 2013 tammi-kesäkuussa työttömien ulkomaan kansalaisten
määrä oli yli 20 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaalaisten työllistyminen
vaihtelee paljon kansalaisuusryhmittäin.

3.3 Helsingin vastaanottamat pakolaiset

Helsinki on vastaanottanut 2000-luvulla yhteensä 3 406 pakolaista ensimmäisenä
sijoituskuntana. Helsingin vastaanottamat pakolaiset käsittävät 15 prosenttia koko maassa
kyseisenä aikana turvapaikan saaneista pakolaisista. Suomessa kaiken kaikkiaan yli 160
kuntaa on vastaanottanut pakolaisia. Monet pakolaiset muuttavat myöhemmin
ensimmäisestä sijoituskunnastaan muihin, pääasiasiassa isompiin, kaupunkeihin.
Helsingin pakolaistaustaisten määrä arvioidaan huomattavasti suuremmaksi kuin
vastaanotettujen pakolaisten määrä on.

Vuonna 2012 Suomen vastaanottamista pakolaisilta hieman yli puolella oli ensimmäisenä
sijoituskuntana jokin pääkaupunkiseudun kunnista. Helsinki oli ensimmäisenä
sijoituskuntana 364 henkilölle, Espoo 262 henkilölle, Vantaa 120 henkilölle ja Kauniainen 9
henkilölle. Suurin osa Helsingin vastaanottamista pakolaisista oli oleskeluluvan saaneita
turvapaikanhakijoita. Noin viidesosa tapauksista oli perheen yhdistämisiä. Helsinki
vastaanotti 2 kiintiöpakolaista vuonna 2012.

[-PPT-]

Näissä tilastoissa ruotsalaiset ovat lähes aina Ruotsin kansalaisuuden saaneita suomalaisia jotka ovat muuttaneet Suomeen.

[Phantasticum]

Kun vieraskielisten tilastoista siivotaan pois venäläiset ja virolaiset, olisi kiinnostavaa tietää, millaisia vieraskielisten syntyvyysluvut, äitien iät ja perheiden koot ovat silloin. Melkein uskaltaisin väittää, että virolaiset ja venäläiset tasoittavat lukuja aika paljon.