Yhdenvertaisuuden puolustaminen työnhaussa

[mietinen]

Yhdenvertaisuuden puolustaminen työnhaussa

Jos epäilee, että työnantaja on mennyt liian pitkälle positiivisessa erityiskohtelussa, eli valinnut epäpätevämmän hakijan esim. etnisen alkuperän perusteella, niin työnhakijan kannattaa tehdä hakemus syrjintälautakuntaan. Tässä tilanteessa työnantajalla on todistustaakka, että valittu työntekijä on ammatillisesti vähintään yhtä pätevä kuin valittaja. Mikäli hän ei tähän kykene, on valittaja oikeutettu hyvitykseen. Vaikka kanne olisi aiheeton, vastatoimien kiellon vuoksi valittajaan ei voida kohdistaa mitään vaatimuksia.


Syrjintälautakunnalle osoitetussa kirjallisessa hakemuksessa on ilmoitettava:
   -  syrjityn yksilöity vaatimus;
    - yksityiskohtaisesti ne seikat, joihin syrjityn vaatimus perustuu,
    - selvitys, jonka hakija aikoo esittää sekä se, mitä hän sillä aikoo näyttää toteen,
    - missä muussa viranomaisessa hakijan asia on vireillä
    - syrjityn ja väitetyn syrjijän nimet, ammatit ja kotipaikat,
    - syrjityn tai väitetyn syrjijän tai heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä, todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero
    - postiosoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan syrjintälautakunnasta lähettää.

Hakemuksen tekeminen syrjintälautakuntaan

[Roope]

Yhdenvertaisuuslakia ollaan uudistamassa mahdollisesti jo tällä vaalikaudella. Pitäisi huolehtia siitä, että lakiin sisällytettäisiin ilmoitusvelvollisuus positiivisen syrjinnän soveltamisesta. Siis esimerkiksi työnhaussa karsitulle pitäisi ilmoittaa, että hän ei saanut työpaikkaa, koska toinen hakija asetettiin hänen edelleen positiivisen syrjinnän vuoksi. Ilmoituksessa pitäisi eritellä, missä määrin ja mihin perustuen positiivinen syrjintä oli vaikuttanut valintaan. Mikäli ilmoitusta ei tekisi, ei myöskään voisi jälkikäteen syrjintäkanteeseen vastattaessa vedota positiiviseen syrjintään.

Tällaisen pitäisi olla ihan perusjuttu, mutta ei varmaan sovi positiivista syrjintää vaivihkaa harjoittaville.

[mietinen]

Yleisesti ottaen pidän eduskunnan säätämiä lakeja hyvinä. Toisaalta oikeuslaitoksen lain tulkinta on omituista, epäammattimaista ja voimakkaan ideologista. Ymmärrän, että toisinaan lakia joudutaan katsomaan "väljästi" jotta kohtuus toteutuu, mutta esim. EIT:in vastaiset linjaukset ja EIT:in ratkaisujen vääristeleminen on typerää. Toivoisin korkeinpien oikeislaitosten katsovan 20 vuoden päähän tulevaisuuten, kun he tekevät ennakkoratkaisuja ja luovat ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan rakenteita.

Lukemistani laeista huonoin on yhdenvertaisuuslaki. Lisäämällä päälle sisäasiainministeriön lainvastaiset ohjeistukset on tilanne oikeusturvan kannalta kestämätön. Kummallisuuden selittänee pienehkö yhdenvertaisuudesta kiinnostunut vaikuttajien ryhmä. Ilmeisesti ryhmä ei saanut kokonaisuudessaan omaa näkemystään yhdenvertaisuudesta lakiin, jolloin jäljelle jäi "yhdenvertaisuuden laajennoksien" lisääminen sisäasiainministeriön antamaan ohjeistukseen lain soveltamisesta.

Suomessa tarvitaan lisää ymmärrystä tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Lain päälinjan tulee ohjata lain soveltamista. Lain tulee rajata mielivaltaa, eikä avata epämääräisiä  poikkeuksia kuten positiivinen erityiskohtelu.

Lopuksi totean, että yhdenvertaisuuslakikin on ytimeltään varsin hyvin linjassa omien arvojeni kanssa, mutta se kirjoitettu äärimmäisen epäselvästi. Lain epäselvyyden takia jokainen lukee ja soveltaa sitä oman mielensä mukaan.

[Roope]

Yhdenvertaisuustoimikunta jätti mietintönsä oikeusministeriölle 15.12.2009. Oikeusministeriö järjesti keväällä 2010 lausuntokierroksen toimikunnan ehdotuksesta. Mahdollinen hallituksen esitys asiasta annetaan vaalikaudella 2011-2014.

Oikeusministeriö: Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen 30.5.2012

Sivulla linkkejä lakiesitykseen ja muuhun.

Yhdenvertaisuuslain valvontaa uudistettaisiin. Nykyinen vähemmistövaltuutetun virka korvattaisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Valtuutetun toimivalta laajenisi koskemaan kaikkia yhdenvertaisuuslain kattamia syrjintäperusteita. Hän pyrkisi aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää ja valvoisi lain toteutumista esimerkiksi tekemällä tarkastuksia. Uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi 10 - 12 lisäviran perustamista. Yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä valvoisivat kuitenkin edelleen työsuojeluviranomaiset ja tasa-arvolain noudattamista valvoisi tasa-arvovaltuutettu.

[Siili]

Yhdenvertaisuustoimikunta jätti mietintönsä oikeusministeriölle 15.12.2009. Oikeusministeriö järjesti keväällä 2010 lausuntokierroksen toimikunnan ehdotuksesta. Mahdollinen hallituksen esitys asiasta annetaan vaalikaudella 2011-2014.

Oikeusministeriö: Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen 30.5.2012

Sivulla linkkejä lakiesitykseen ja muuhun.

Yhdenvertaisuuslain valvontaa uudistettaisiin. Nykyinen vähemmistövaltuutetun virka korvattaisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Valtuutetun toimivalta laajenisi koskemaan kaikkia yhdenvertaisuuslain kattamia syrjintäperusteita. Hän pyrkisi aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää ja valvoisi lain toteutumista esimerkiksi tekemällä tarkastuksia. Uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi 10 - 12 lisäviran perustamista. Yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä valvoisivat kuitenkin edelleen työsuojeluviranomaiset ja tasa-arvolain noudattamista valvoisi tasa-arvovaltuutettu.

Korvattaisiinkohan myös viranhaltija?

[Jouko]

Hyvä juttu. Tämä tietysti koskee vain julkishallinnon piiriin kuuluvia työtehtäviä. Yksityissektori kyllä pitää olla erillään. Siellä ei varmasti värvätä ketään pelkän etnisen taustan perusteella.

[Masa76]

Helsinki antaa yhdenvertaisuudelle piut paut. Tämä uutinen oli aamulla RUOTSIN televisiossa.

Helsinki lisää maahanmuuttajien rekrytoimista

Kymmenesosa helsinkiläisistä on maahanmuuttajia Helsingin kaupunki pyrkii lisäämään maahanmuuttajien osuutta työntekijöistään. Tavoitteena on palkata heitä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukkaina.

[mietinen]

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä puolella

Yhdenvertaisuuslaki - Soveltamisala

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
...

16 §
Kanneaika

Kanne 9 tai 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa 6 tai 8 §:n vastaisesta menettelystä tai, jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.


Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta - Käsittelyn kulut
7 k § (20.1.2004/22)
Käsittelyn kulut

Syrjintälautakunnan asia- ja toimituskirjat annetaan maksuitta.

Asiaan osalliset vastaavat itse niistä kuluistaan, jotka käsittely lautakunnassa on aiheuttanut.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan ilmeisen laajasti soveltamisalueen ulkopuolella. Esimerkkinä väärästä laintulkinnasta apulaisoikeusasiamiehen koomailu Entressen kirjaston tapauksessa.

[mietinen]

Masa76:n lainaama uutinen kokonaisuudessaan.

Helsinki lisää maahanmuuttajien rekrytoimista, SVT, 9.8.2012

Kymmenesosa helsinkiläisistä on maahanmuuttajia Helsingin kaupunki pyrkii lisäämään maahanmuuttajien osuutta työntekijöistään. Tavoitteena on palkata heitä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukkaina.

Lähemmäs 40 000 ihmistä työllistävä Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Viime vuosina se on määrätietoisesti lisännyt maahanmuuttajien osuutta henkilöstöstä. Helsinkiläisistä jo 11 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

- Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä. Olemme tällä hetkellä vasta noin puolivälissä sitä tavoitetta, sanoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.

- Maahanmuuttovirtaa tapahtuu sekä ulkomailta että maan sisältä, joten meillä pitää olla valmiuksia palvella. Parhaiten se toimii siten, että meillä on myös tätä muunkielistä väkeä palveluksessamme, Tulensalo perustelee.

Maahanmuuttajien palkkaaminen etenee kuitenkin vaihtelevasti kaupungin eri yksiköissä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat sijoittuvat toistaiseksi lähinnä kiinteistö- ja ravitsemuspalveluihin sekä terveydenhuoltoon. Pitkälle koulutetuilla on vaikeuksia päästä koulutustaan vastaavaan työhön.

- Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä, Hannu Tulensalo sanoo.

Linkin takana on myös video aiheesta.

[Jouko]

Onnetonta on(kuten Ahtisaari sanoisi) jos yrittäjän kannattaa lopettaa toimintansa ennen kuin alkaa taistella tuulimyllyjä vastaan positiivisen syrjinnän kanssa. Se taas yksi naula suomalaisen elinkeinoelämän arkkuun.

[Siili]

Helsinki antaa yhdenvertaisuudelle piut paut. Tämä uutinen oli aamulla RUOTSIN televisiossa.

Helsinki lisää maahanmuuttajien rekrytoimista

Kymmenesosa helsinkiläisistä on maahanmuuttajia Helsingin kaupunki pyrkii lisäämään maahanmuuttajien osuutta työntekijöistään. Tavoitteena on palkata heitä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukkaina.

Tällainen tavoite tulee sorsimaan nimenomaan vähemmän koulutettuja kantiksia.  Kun akateemisiin hommiin ei ole tarjolla kummoisesti sekä suomen- että ruotsinkieltä osaavia maahanmuuttajia, heitä tullaan sitten palkkaamaan erilaiseen ruohonjuuritason hommiin, kuten siivoukseen ja kunnosapitoon.  Tosin moisia hommia myös ulkoistetaan kovasti.  Asetetaanko keikkojen ehdoksi yrityksille tietty työntekijöiden mamupitoisuus?

Yksi ongelma  on maahanmuuttajuuden määritelmä.  Arvioidaanko se pärstästä vai katsotaanko kaikkien ulkomailla syntyneiden olevan maahanmuuttajia?  Ovatko nk. toisen polven maahanmuuttajat maahanmuuttajia, vaikka he ovat syntyneet Suomessa? 

Veikkaan melkoisia juridisia sotkuja, jos meritokratiasta luovutaan.  Pahoin pelkään, että jos tällaista rekrytointia tullaan harrastamaan, se tulee olemaan käytännössä "positiivista rasismia" ja suojatyöpaikkojen tarjoamista huonosti kotoutuneille.  Kotoutuneet spermanaamaiset maahanmuuttajat valitaan samassa kiintiössä kantisten kanssa.     

[Roope]

Kymmenesosa helsinkiläisistä on maahanmuuttajia Helsingin kaupunki pyrkii lisäämään maahanmuuttajien osuutta työntekijöistään. Tavoitteena on palkata heitä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukkaina.
[...]
- Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä. Olemme tällä hetkellä vasta noin puolivälissä sitä tavoitetta, sanoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.

Missä tällainen päätös on tehty ja millä perusteilla? Missä on käyty merkittävää periaatteellista linjausta edeltävä keskustelu? Tavoite pyrkiä palkkaamaan maahanmuuttajia kaupungin palvelukseen väestöosuutta vastaava määrä on sellaisenaan täysin kestämätön. Kuulostaa paremminkin juuri sellaiselta perustelemattomalta positiiviselta syrjinnältä, jolla yritetään kiertää lakien kieltämiä kiintiöitä. Eli ei aseteta selkeää kiintiötä, jota voitaisiin vastustaa julkisuudessa ja viime kädessä oikeudessa, mutta käytännössä toimitaan aivan kuin sellainen olisi asetettu.

- Maahanmuuttovirtaa tapahtuu sekä ulkomailta että maan sisältä, joten meillä pitää olla valmiuksia palvella. Parhaiten se toimii siten, että meillä on myös tätä muunkielistä väkeä palveluksessamme, Tulensalo perustelee.

Siinä tapauksessa pitää muuttaa tiettyjen työtehtävien pätevyysvaatimuksia, jotta saadaan täsmälleen sellaista osaamista, jolle on osoitettua tarvetta. Se taas on eri asia kuin maahanmuuttajien rekrytoiminen työtehtäviin sinne tänne vain jonkin hihasta ravistetun tavoiteluvun saavuttamiseksi. Kaupungin palveluksessa olevien maahanmuuttajien määrä ei vielä kerro palvelun tasosta yhtään mitään.

Maahanmuuttajien palkkaaminen etenee kuitenkin vaihtelevasti kaupungin eri yksiköissä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat sijoittuvat toistaiseksi lähinnä kiinteistö- ja ravitsemuspalveluihin sekä terveydenhuoltoon. Pitkälle koulutetuilla on vaikeuksia päästä koulutustaan vastaavaan työhön.

- Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä, Hannu Tulensalo sanoo.

Ensin pitää osoittaa, että työntekijöiden pätevyys- ja kielitaitovaatimuksten madaltamiseen on kunnolliset perusteet. Työelämässä kohdattujen maahanmuuttajien kielitaidosta kuitenkin valitetaan nykyään enemmän kuin ennen, koska työn asettamat vaatimuksetkin ovat entistä kovempia. En oikein usko, että vaatimustason laskemista voidaan perustella juurikaan muulla kuin maahanmuuttajien työllistymisen helpottamisella, mikä taas ei ole riittävä peruste syrjiä kielitaitoisempia ja pätevämpiä hakijoita ja heikentää palveluja.

Maahanmuuttajien osuuden kasvaessa tavoitetta ei voida mitenkään saavuttaa moneen kymmeneen vuoteen, mutta sen soveltaminen mahdollistaa kaupungin rekrytoinnissa mielivaltaisen positiivisen syrjinnän. Näin etenkin jos pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia keinotekoisesti lasketaan, jolloin yhä useammat ovat pätevyyseroista huolimatta "riittävän päteviä".

[mietinen]

Roopelle, ilmeisesti tämän pohjalta Helsingissä toimitaan.

Monimuotoisuus ja maahanmuutto - Helsinki, Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, 2009
Väline 3: Osaava henkilöstö

Strategiaohjelmalinjaus:
Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys. Maahanmuuttajien osuus
kaupunkikonsernin henkilöstöstä kasvaa ja lähestyy maahanmuuttajien
osuutta väestöstä.


Maahanmuuttajien rekrytoimista kaupungin palvelukseen ei ymmärretä yksin-
omaan yhteiskuntavastuukysymyksenä, vaan keinona laajentaa henkilöstön
osaamista. Monimuotoistuvan väestön tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarpei-
siin vastaaminen vaatii henkilöstöltä laajempaa osaamista esimerkiksi maahan-
muuttajiin liittyvissä kysymyksissä kuin taustoiltaan ja tarpeiltaan yhtenäisemmän
väestön.

Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen ja kasvaminen edellyttävät rekrytoinnil-
ta, perehdyttämiseltä ja työyhteisötaidoilta valmiuksia, joita kartutetaan henkilöstö-
koulutuksen ja – valmennuksen keinoin.

Tavoitteena osaava henkilöstö. Luonnollisesti Helsinki laskee pätevyysvaatimuksia (SVT:n uutinen) saavuttaakseen tavoitteen. Näitä on yleensä niin vaikea ymmärtää. Eikö tällaisia  henkilöstöjohdon keisareita kohdatessa nouse nauru muilla?

Laajemmin Helsingin maahanmuuton strategisista linjauksista:
http://www.hel.fi/hki/Heke/fi/Maahanmuutto/Strategiset%20linjaukset/Linjaukset

Mielestäni riittävän pätevä ei ohita pätevämpää kuin syrjinnällä. Lain puitteissa vain yhtäpätevien tapauksessa voi valita oman suosikkirodun edustajan.

[Jaska Pankkaaja]

Valistuneesti arvaan että kokoomus - vasemmistoliitolla on ollut alunperinkin tarkoitus nostaa neekerien osuutta julkisella sektorilla lähinnä palkkaamalla joukottain täysin turhia istuksijoita tai naamannäyttäjiä. Oikeat vihreät oksat on toki varattu perinteisille kaadereille kuten aina ennenkin.

[Jouko]

Kollektiivinen hulluus vaivaa Helsingin päättäjiä. Kun otetaan mukaan vielä naiskiintiöt niin Musta Pekka jää aina VHM:n käteen. Koskahan vihaiset nuoret miehet nousevat kapinaan. Muuten minulle on aivan samantekevää mitä puuhaavat Kehäkolmosen sisäpuolella. Se on jo nyt pelkkä kusen polttama intiaanireservaatti.

[Siili]

Perustetaanko Helsingin kaupungin palevelukseen ryhmittelypäällikön vakanssi?  Hänen tehtäväkseen tulee tietenkin määritellä, mihin ryhmään hakija kuuluu ensisijaisesti ja onko tämä ryhmä yli- vai aliedustettuna Helsingin kaupungin palveluksessa.  Hänen pitää tietenkin myös päätellä, miten eri ryhmäsidonnaisuudet vaikuttavat yhdessä, eli vahvistavatko vai heikentävätkö ne toisiaan.

Kuvitteleeko joku tosissaan, että tästä voi syntyä jotain järkevää?  Minun arvaukseni:  parin kolmen vuoden sekoilun ja muutaman oikeusjutun jälkeen projekti kuopataan.

[Roope]

Roopelle, ilmeisesti tämän pohjalta Helsingissä toimitaan.

Kiitos.

Strategiaohjelmalinjaus:
Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys. Maahanmuuttajien osuus
kaupunkikonsernin henkilöstöstä kasvaa ja lähestyy maahanmuuttajien
osuutta väestöstä.

Maahanmuuttajia kohdellaan linjauksessa yhtenä massana. Halutaan selvästi tietynlaisia resursseja, ei tietynlaista osaamista, kuten pitäisi.

Maahanmuuttajien rekrytoimista kaupungin palvelukseen ei ymmärretä yksin-
omaan yhteiskuntavastuukysymyksenä, vaan keinona laajentaa henkilöstön
osaamista.

Maahanmuuttajien rekrytointia ei pidäkään ymmärtää yhteiskuntavastuukysymyksenä. Vajaakuntoisille järjestetään esimerkiksi työelämään perehdyttävää työpajatoimintaa ja kieli- ja ammattitaidottomille koulutusta, mutta normaaliin rekrytointiprosessiin ujutettavaa kantaväestön syrjintää ei pidä käyttää maahanmuuttajien sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Väline on siihen väärä, kuten myös foorumi.

Henkilöstön osaaminen laajenee, jos työyhteisöön rekrytoidaan tarvittavaa osaamista sen mukaan, mitä tarpeita ilmenee. Henkilöstön osaaminen ei laajene tipan tippaa sillä, että rekrytoidaan kielitaidoton nepalilainen laitoskeittäjä, vaikka myös tehtävään paremmin sopivia hakijoita olisi ollut tarjolla. Päinvastoin. Osaava henkilöstö, jonka työmäärä kasvaa ja urallaetenemismahdollisuudet kapenevat (kaupungin suunnitelmissa täyttää maahanmuuttajilla kiintiöhengessä myös esimiespaikat), tekee johtopäätökset ja vaihtaa maisemaa.

Monimuotoistuvan väestön tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarpei-
siin vastaaminen vaatii henkilöstöltä laajempaa osaamista esimerkiksi maahan-
muuttajiin liittyvissä kysymyksissä kuin taustoiltaan ja tarpeiltaan yhtenäisemmän
väestön.

Nämä tarpeet ja osaaminen on voitava määritellä. Ei riitä, että Helsingin kaupungin henkilöstökeskus olettaa kaikilla maahanmuuttajilla olevan jotain äidinmaidossa saatua maagista kulttuurikompetenssia, jota ei voi mitata tai määritellä ja jota Suomessa syntyneet eivät voi hankkia. Näinhän ei oikeasti ole, vaan ajatuskin on naurettava.

Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen ja kasvaminen edellyttävät rekrytoinnil-
ta, perehdyttämiseltä ja työyhteisötaidoilta valmiuksia, joita kartutetaan henkilöstö-
koulutuksen ja – valmennuksen keinoin.

Tämä taas tarkoittaa, että maahanmuuttajia pyritään suosimaan siitä huolimatta, että sen tiedetään merkitsevän lisäkustannuksia kaupungille ja lisärasitusta työyhteisölle. Miksi siihen sitten pyritään, jopa lain henkeä tietoisesti rikkoen?

[Sakkeus]

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/120913-helsinki-uudistaa-tyohonottoperiaatteitaan-%E2%80%9Dsuomen-kielen-taidon-vaatiminen-voi-oll

Helsinki uudistaa työhönottoperiaatteitaan: "Suomen kielen taidon vaatiminen voi olla syrjintää"

–Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta henkilöstä tulee valita aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija, sanoo sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Ahaa, nyt selvisi, miksi kirjastosta on hävinneet ne Syrjinnästä vapaa alue -pahvit (http://www.yhdenvertaisuus.fi/kampanjat/syrjinnasta_vapaa_alue/). Eikai edes helsinkiläisellä sosialidemokraatilla ole niin paljoa pokkaa, kun samaan aikaan on laitettu iso vaihde päälle positiivisessa syrjinnässä.

Meritokratian purkaminen, jos se etenee, tulee todella kalliiksi kaikille. Kustannukset tulevat kohoamaan, palvelun laatu heikkenemään ja luottamus järjestelmään murenemaan.

Tähänkö pyritään? http://www.washingtontimes.com/news/2012/mar/26/metro-derailed-by-culture-of-complacence-incompete

Korostetaan vielä, että Viljanen on sosialidemokraatti. Äänestä viisaasti kuntavaaleissa!

Edit: Quotet oikein.

[Uuno Nuivanen]

Perustetaanko Helsingin kaupungin palevelukseen ryhmittelypäällikön vakanssi?  Hänen tehtäväkseen tulee tietenkin määritellä, mihin ryhmään hakija kuuluu ensisijaisesti ja onko tämä ryhmä yli- vai aliedustettuna Helsingin kaupungin palveluksessa.  Hänen pitää tietenkin myös päätellä, miten eri ryhmäsidonnaisuudet vaikuttavat yhdessä, eli vahvistavatko vai heikentävätkö ne toisiaan.

Kyllä tuossa on jo niin vaativa työsarka, että näen kokonaisen ryhmittelyviraston perustamisen välttämättömänä, johtajineen, päälliköineen, ylitarkastajineen ja erikoisasiantuntijoineen.

[Perttu Ahonen]

Ihan sama periaate se on Espoollakin.so, Espoon tavoite on, että kaupungin henkilöstöstä maahanmuuttajien osuus on sama, kuin väestön osuus maahanmuuttajissa.

Tässä vähän tietoa Espoon tulevasta huutavasta työvoimapulasta ja siitä, miten se hoidetaan kuntoon:
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/05_vanhat/MONITORI2002_3/MON2002_3_6.jsp

Espoon monikulttuurisuusohjelma: http://www.espoo.fi/download/noname/%7B4A528D73-8A09-4654-BA00-B1F38498F684%7D/11432

Espoon kaupunki ei siis hyväksy minkäänlaista syrjintää ja syrjintätapauksiin puututaan välittömästi.  Muistakaa tämä, jos joudutte positiivisen syrjinnän kohteeksi vaikkapa työnhaussa.


Mitä yhdenvertaisuuteen tulee, kaikki ovat työllistämisessä yhdenvertaisia - toiset ovat vain yhdenvertaisempia, kuin toiset.   

- Orwellin Suomi 2012

[Eino P. Keravalta]

Tulisiko Helsingin kaupungin työntekijöiden mennä lakkoon mielenilmauksena ja valtakunnallisen huomion asialle saamiseksi?

Onko työntekijöidenkään piirissä vielä herätty huomaamaan, mihin suuntaan heidän työyhteisöään ollaan viemässä? Paitsi, että tällaiset apartheid-hankkeet ovat laittomia ja moraalittomia, ne myös ajan oloon merkittävästi heikentävät kaupungin palveluksessa olevien ihmisten kykyä hoitaa omia tehtäviään, kommunikoida työpaikalla, saada yhteisön arvostusta, pysyä yhä kasvavien vaatimusten tasolla ja suoriutua säästötavoitteista, joiden sijaan menot tulevat huomattavasti kasvamaan muunmuassa tehottomuuden vuoksi, mikä johtaa siihenkin, että työntekijöiden palkkakehitys taantuu entisestään kustannusten noustessa ja kaupungin halvaannuttaessa itsensä monikulttuurisuusagendallaan, mikä kaiken muun lisäksi lisää veronmaksajakatoa.

Lakon avulla asiasta saataisiin aikaan valtakunnallinen keskustelu. Suomalaiset voisivat kertoa, mitä mieltä ovat heihin kohdistuvasta rasistisesta syrjinnästä ja samalla tällaisia mielenvikaisia hankkeita ajavat rasistit saataisiin vastaamaan koko kansakunnalle. Lakon tulisi loppua vasta, kun kaupunki on hylännyt syrjintäpolitiikkansa.

[Sunt Lacrimae]

Kaupungin työmaalla vuonna 2015:
"Nonii pojat, kaivetaas sitten putkelle tonne tilaa"
"Kurwa?"
"Davai davai!"
"Äbälä."
"Mina ei ymmarra..."

Ei helvetti. 

[Eino P. Keravalta]

Ennen kaupungilla yksi kaivoi monttua ja viisi katsoi. Vuonna 2020 kukaan ei kaiva monttua, mutta paikalla on Ahmed, joka ei ymmärrä, mitä pitäisi tehdä, tulkki, monikulttuurisuuskoordinaattori, imaami, tasa-arvovaltuutettu ja työnjohtaja Akar, joka yrittää selittää, että monttu pitäisi kaivaa. Taustalla puistonpenkillä istuvat kaljalla työttömät nuoret Eetu ja Aino. Jyrki Katainen on Suomen presidentti ja EU:n taakanjako-ohjelma tuo joka vuosi Suomeen 150 000 uutta työvoimapulanpoistajaa..

[jmk]

Helsingin tapaus on siitä huvittava, että ensin he syrjivät rasistisesti perunaneniä työhönotossa -- ja sitten silmänkään värähtämättä seuraavaksi vinkuvat siitä, että veronmaksukykyiset perunanenät pakkaavat lelunsa ja whiteflightaavat ympäryskuntiin -- joista tämä avoimen rasistinen työhönottosyrjintä puuttuu.

Sosialistisen yhteiskuntainsinöörin pahimpia painajaisia on juuri se, että ihmiset tekevät omia valintojaan. Menee hienot visiot pieleen. Sitähän Osmo Soininvaarakin on toistuvasti valitellut.

[Nikopol]

Ennen kaupungilla yksi kaivoi monttua ja viisi katsoi. Vuonna 2020 kukaan ei kaiva monttua, mutta paikalla on Ahmed, joka ei ymmärrä, mitä pitäisi tehdä, tulkki, monikulttuurisuuskoordinaattori, imaami, tasa-arvovaltuutettu ja työnjohtaja Akar, joka yrittää selittää, että monttu pitäisi kaivaa. Taustalla puistonpenkillä istuvat kaljalla työttömät nuoret Eetu ja Aino. Jyrki Katainen on Suomen presidentti ja EU:n taakanjako-ohjelma tuo joka vuosi Suomeen 150 000 uutta työvoimapulanpoistajaa..

Unohdit Piia-Einari Törhönen-Chumbawamban, Yltäkylläisyysministeriön alueellisen ympäristö- ja homostelukoordinaattorin joka pitää huolen siitä ettei maapalloon kaivella turhia monttuja ettei ilmastonmuutos. Monttua ei ole eikä tule, mutta liikevaihto on kova.

[Oami]

Onko työntekijöidenkään piirissä vielä herätty huomaamaan, mihin suuntaan heidän työyhteisöään ollaan viemässä? Paitsi, että tällaiset apartheid-hankkeet ovat laittomia ja moraalittomia, ne myös ajan oloon merkittävästi heikentävät kaupungin palveluksessa olevien ihmisten kykyä hoitaa omia tehtäviään, kommunikoida työpaikalla, saada yhteisön arvostusta, pysyä yhä kasvavien vaatimusten tasolla ja suoriutua säästötavoitteista, joiden sijaan menot tulevat huomattavasti kasvamaan muunmuassa tehottomuuden vuoksi, mikä johtaa siihenkin, että työntekijöiden palkkakehitys taantuu entisestään kustannusten noustessa ja kaupungin halvaannuttaessa itsensä monikulttuurisuusagendallaan, mikä kaiken muun lisäksi lisää veronmaksajakatoa.

Moraalittomia kyllä, laittomia ei. Vuonna 2007 valittu eduskunta kirjasi "positiivisen erityiskohtelun" lakiin yksimielisesti.