Upseerit: Resurssit eivät riitä uskottavaan puolustukseen

[törö]

Sodankäynnin alinomaisesti teknistyessä olisi puolustusmäärävaroja korotettava ei suinkaan leikattava eikä annettava sitä kuvaa että määrärahat samalla tasolla riittävät takaamaan tarvittavan puolustuskyvyn.

Jostain syytä suurin osa tätä haluavista poliitikoista on persuja ja antavat SMP:n jäämistön päättää puolueen linjasta suunnilleen kaikessa muussa kuin maanpuolustukseen ja maahanmuuttopolitiikkaan liityvissä asioissa, mikä antaa aihetta epäillä, että he ovat pohjimmiltaan ihmiskunnan vihollisia, joiden ei pitäisi antaa olla missään tekemisissä yhteisen väkivaltakoneistomme kanssa.

Lestadiolaisien suviseurojen lisäksi Arkadian mäki on nykyisin suunnilleen ainoa paikka Suomessa, jossa esmes abortin vastustamiselle löytyy merkittävästi kannatusta, kiitos Persujen puoluekurin.

[Turjalainen]

Suomen pelastaisi puolustusbudjetin 2,7 kertaistaminen nykyisestä. Sille tasolle ne nimittäin joudutaan nostamaan pakosta jos liittyisimme NATO:on, mutta silloin noin 40% summasta menisi "jäsenmaksuun" ja olisi käytännössä pois Suomen maanpuolustuksen kehittämisestä. Siksi kannattaisi nostaa menot tuolle tasolle ja olla liittymättä NATOon.

Tällä rahalla saisi mm. Hybridin asevelvollisuus- ja ammattiarmeijoista, molempien hyvät puolet, jos asevelvollisuusajan pidennettäisiin takaisin vuoden mittaiseksi.

Tällöin meillä olisi jatkuvasti noin 40 000 miestä ja lisänä noin 10 000 miehen verran ammattisotilaita kolmessa alle tunnin valmiudessa olevassa nopean toiminnan/valmiuden prikaatissa. Ja nykyisenkaltaisia valmiusprikaateja, joilla valmistautumisaika on muutama tunti, olisi nykyisen kolmen sijasta kuusi. Eli 3 x nopean toiminnan prikaatia ja 6 x tavallista valmiusprikaatia. Panssariprikaateja voisi olla kaksi, joista toinen nopean toiminnan ja toinen tavallinen valmiusprikaati. Sekä nopean toiminnan- että valmiusprikaatit voitaisiin täysin mekanisoida ja varustaa raskaammallakin tulivoimalla (lisää moottoroituja/telatykkejä, moottoroituja ITO-vaunuja ja RKH-vaunuja).

Lisäksi aktiivireserviläisisitä koottuihin maakuntapataljooniin saataisin paremmilla resursseilla se suunniteltu 5000+ miestä paikalliskohteiden puolustukseen.

Ilmavoimille voitaisiin saada kaksi taistelulennostoa lisää (vaikkapa yksi Uudelle maalle ja yksi Ouluun). Tämän lisäksi varaa olisi alueellisesti kattaviin ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin sekä niihin mainittuihin risteilyohjuksiin.

Tällaista miettii sivarinketku.

[Arvoton]

Mutta Suomi otti Tarjan käskystä pehmeämmän linjan, jonka ansiosta maahantunkeutuja ei haavoita itseään (miinat). Samalla linjalla jatkettaessa valtio säästää paljon verotuloja, kun se jättää aseet ostamatta. Aho, Skinnari ja Vehviläinen mm. kiittävät. Jottei oltaisi venäläisvastaisia.

Eilen, muuten oli radio päällä ja sieltä kuulemani mukaan Ruotsin puolustus on aika näivettynyt palkka-armeijapäätöksen jälkeen. Eivätkö Hammedit värväydy tarpeeksi? Tuskin venäläiset Ruotsia ensimmäisenä ottavat haltuunsa, koska he pitävät sveduja hienoina ihmisinä ja Venäjän perustajakin oli ruotsalainen.

Kuka luulee Venäjän armeijan olevan jotenkin terästä? Sehän on edelleen massiivisissa ongelmissa ja sen kalusto on pääosin neukkuaikaista. Venäjällä ei kovin paljon maksella veroja.

[sr]

Mitä mieltä?

Liiton jäsenille esitettiin väite, että puolustusmäärärahat riittävät itsenäisen ja uskottavan puolustuksen takaamiseen. Vastaajista 38 prosenttia on täysin eri mieltä kuin väite ja 39 prosenttia hieman eri mieltä. Täysin samaa mieltä oli vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista.

Onhan tuo aika tyly lukema henkilöiltä, jotka asiasta eniten tietävät. Siltikin, vaikka julkisella puolella aina yritetään saada lisää rahaa omaan käyttöön. Sitä mieltä siis, että hallitus ei oikein osaa tuota verorahojen priorisointia. Eikä montaa muutakaan asiaa.

Ehkä tietävät, mutta heillä on myös eniten lehmä omassa ojassa. Jos julkisen terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttäisiin, satsataanko Suomessa tarpeeksi julkiseen terveydenhuoltoon, vastaus olisi varmaan sama. Jos opettajilta kysyttäisiin, pannaanko Suomessa tarpeeksi rahaa peruskoulutukseen, vastaus olisi jälleen sama. Jos maahanmuuttajien kotouttamisen kanssa työskenteleviltä kysyttäisiin, satsataanko kotouttamiseen tarpeeksi yhteiskunnan rahaa, varmaan sielläkin ylivoimainen valtaosa sanoisi, että ei.

Ongelmana tällaisissa mielipidekyselyissä on siis se, että vaikka tosiaan pätee se, että upseerit ovat varmasti ammattitaitoisin taho kertomaan, kuinka hyvä Suomen maanpuolustuksen tila on, he eivät suinkaan ole neutraali taho sanomaan, pitäisikö maanpuolustukseen uhrata lisää resursseja muiden asioiden kustannuksella.

Ajattele itse, että toimit julkisen puolen alalla X. Sitten järjestetään mielipidekysely alan X työntekijöille alaan X tehtyjen satsausten riittävyydestä X:n tehtävän toteuttamiseen. Tiedät, että kyselyn tuloksella on vaikutusta vähintään siihen, miten kansa suhtautuu alaan X ja mahdollisesti myös siihen, miten päättäjät suhtautuvat alan X saamiin resursseihin tehtäessä valtion rahanjakoa. Sinun kannattaa siis vastata kyselyssä niin, että resurssit ovat riittämättömiä, vaikka oikeasti olisitkin sitä mieltä, että ne ovat riittäviä, koska negatiivisen tuloksen seuraus on se, että alalle X kaadetaan lisää rahaa. Kysely pitäisikin siis toteuttaa jotenkin niin, että saataisiin upseerit paljastamaan oikeat mielipiteensä. Yksi tapa olisi vaikkapa se, että kysyttäisiin, että paranisiko Suomen puolustuskyky, jos laskettaisiin upseerien palkkoja ja ostettaisiin tällä rahalla lisää aseita. (Tämä voisi tietenkin kammeta vastaukset liikaa toiseen suuntaan, mutta jotain tämän tyylistä kyselyn pitäisi olla).

[kelloseppä]

...
Kuka luulee Venäjän armeijan olevan jotenkin terästä? Sehän on edelleen massiivisissa ongelmissa ja sen kalusto on pääosin neukkuaikaista.
...

Ei kai kukaan eikä ainakaan kattavasti kokonaisuutenaan.

Suomen maantieteellinen läheisyys Pietariin ja Murmanskiin kuitenkin asettaa Suomen melkoisen korkealle Moskovan valtiaiden prioriteettilistassa.

Olen yhä tätä mieltä:

...
Prikaatipohjainen toimintamalli toteutuessaan Venäjällä olisi toteutuessaan sekä suuri operatiivinen muutos että aivan valtaisia ajattelutavan muutos. Mikäli tavoitteena on esimerkiksi 1992 Brckon käytävän avaamiseksi lähinnä maavoimin käytyjen raskaiden taisteluiden kaltainen prikaatipohjainen hyvin joustava, äkilliseenkin tilannemuutokseen hyvin nopeasti reagoiva hyökkääjän operointi, se tarkoittaisi vallankumousta Venäjän maavoimien koko ideologiassa. Tämän tason paradigmamuutos vaatisi perinpohjaista muutosta aina varusmieskoulutuksesta ja päällystön peruskoulutuksesta lähtien sekä toimiakseen kaikkien siihen osallistuvien syvää henkilökohtaista sitoutumista tehtäväänsä. Jäykkää dogmaattista ja hidasta divisioonapohjaista tykinruoka –tyyppisten divisioonien määrään pohjautuvaa iskuvoimaa ei kädenkäänteessä muuteta joutavaksi tilanneherkäksi tappioita sietäväksi korkean taistelutahdon omaavaksi prikaatipohjaiseksi iskuvoimaksi, vaikka kuinka rautaa uudistettaisiinkin. Muutosten tulisi ulottua hyvin paljon muualle kuin aseistuksen modernisointiin.

Kuitenkin vähäinenkin muutos hyökkäävämpään suuntaan Venäjän puolustusdoktriinissa ja Venäjän asevoimien vähäinenkin toiminnan tehostuminen aiheuttaa aina merkittävää Venäjän armeijan käytännön suorituskyvyn ja etenkin suoritushalun (!) nousemista kaikkialla Venäjän lähiympäristössä, joten minkäänlaiseen vähättelyyn ei ole nykyisessä tilanteessa syytä sortua.

[sr]

Panttivangit ovat panttivangin ottaneiden vastuulla. Lapsia panttivangeiksi ottamalla mennään taas erään rajan yli ja homma voi jatkua vaikkapa hyökkääjän pääkaupunkiin lasketun pernaruttorekan muodossa.

Taistelun käyminen niin, ettei selvästi erotuta siviiliväestöstä on jo sen rajan ylittäminen. Juuri tästä syystä Suomen armeija ei valmistaudukaan täysmittaiseen sissisotaan, vaan symmetrisen sodankäynnin keinoin vihollisen hyökkäyksen pysäyttämiseen ennen kuin tämä pääsee asutuskeskuksiin. Suomen armeijan tärkein tehtävä on suojella Suomen väestöä, etenkin siviiliväestöä. Tätä tehtävää ei voi toteuttaa, jos sodankäynti perustuu siviiliväestön seassa piilotteluun.

[Marija]

Eikai kukaan uhkaa Suomen venäläisiä? Mikä ihmeen sissisota venäläisiä vastaan? Antaa Suomen venäläisten olla rauhassa. He nyt ovat täällä, presidentti Koiviston nimenomaisesta kutsusta, vaikka silloinkin jo esitimme vastalauseita. Himppa huonon alun jälkeen he ovat kuitenkin pääosin sopeutuneet.

Ainoa sissisota, minkä ainakin minä, jos monet muutkin näkevät, on äärivasemmistolaisten, yhdessä ulkomaisten muslimien kanssa käymä yhteiskuntamme ja sen luonnollisen alkuperäiskansan, Suomenkansan vastainen aseellinen anarkiasota.

Ei meillä asiallisia vähemmistöjä uhata. Mutta me vastaamme kyllä heidän mahdollisiin uhkailuihinsa.

Vastasin tässä lähinnä kellosepän viestiin, klo 11.13.

[kelloseppä]

Eikai kukaan uhkaa Suomen venäläisiä? Mikä ihmeen sissisota venäläisiä vastaan? Antaa Suomen venäläisten olla rauhassa. He nyt ovat täällä, presidentti Koiviston nimenomaisesta kutsusta, vaikka silloinkin jo esitimme vastalauseita. Himppa huonon alun jälkeen he ovat kuitenkin pääosin sopeutuneet.

Ainoa sissisota, minkä ainakin minä, jos monet muutkin näkevät, on äärivasemmistolaisten, yhdessä ulkomaisten muslimien kanssa käymä yhteiskuntamme ja sen luonnollisen alkuperäiskansan, Suomenkansan vastainen aseellinen anarkiasota.

Ei meillä asiallisia vähemmistöjä uhata. Mutta me vastaamme kyllä heidän mahdollisiin uhkailuihinsa.

Vastasin tässä lähinnä kellosepän viestiin, klo 11.13.

Viitsisitkö avata vähän enemmän ajatuksiasi siitä, mitä otaksuit minun kirjoittamallani tarkoittavan? Nyt en ihan ymmärtänyt, miksi aloit puhumaan "Suomen venäläisistä".

[Tunkki]

Jos vaihtoehdot ovat sissitaktiikat tai antautuminen, äänestän sissitaktiikoita.

Tarpeeksi kyrpiintynyt yksilö tekee sotilasroolissa teollisen tehokasta jälkeä, emme kysele onko vihaa vai muutenvaan kivaa panna naapuria 6-0

[sologdin]

Pohjoismainen liittouma olisi paras - sopivasti tulivoimaa hidastamaan kaikkia -  vaan tuskin semmoista nähdään joten Nato ainoa reaalinen vaihtoehto tähän nyt on, ymmärrystä kyllä upseereille minulta. Venäjä tai paremminkin venäläiset on/ovat äärimmäisen pragmaattinen, jostakin syystä matkailu Nato-maassa Virossa sen kun kasvaa...

Mitä tulivoimaa? Ei Ruotsilla ole armeijaa. Tanskallakin de facto vain yksi prikaati.

Jonnekin Ruotsi kuitenkin käytti 6,3 miljardia dollaria puolustukseen budjetoituja varoja vuonna 2012.  Suomi 3,7 mrd $.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_military_expenditures

[sr]

Jos vaihtoehdot ovat sissitaktiikat tai antautuminen, äänestän sissitaktiikoita.

Tarpeeksi kyrpiintynyt yksilö tekee sotilasroolissa teollisen tehokasta jälkeä, emme kysele onko vihaa vai muutenvaan kivaa panna naapuria 6-0

Voi olla kivaa sille sissille, mutta sissisota on todella paskamainen asia siviiliväestölle. Siviiliväestön suojelu on minusta kuitenkin armeijan ensisijainen tehtävä. Minulle itsenäisyys tai vapaus ovat huomattavasti vähempimerkityksellisiä asioita verrattuna siihen, että ihmiset pysyvät elossa ja terveinä ja yhteiskunnan siviili-infrastruktuuri ehjänä.

Eläisin ennemmin Tshekkoslovakiassa vuonna 1969 kuin Afganistanissa 1990. Edellinen alistui miehitykseen eikä ryhtynyt sissisotaan. Jälkimmäinen kävi 10 vuotta sissisotaa, kärsi varmaan luokkaa miljoonan ihmisen kuoleman ja useiden miljoonien pakolaisuuden sekä koko siviili-infrastrutuurin tuhoutumisen, mutta onnistui lopulta ajamaan miehittäjän ulos. Edellinen kärsi miehityksen seurauksista reilut 20 vuotta, mutta oli miehittäjän lähdön jälkeen priimakunnossa ja on nyt menestyvä valtio (tai oikeastaan kaksi valtiota). Jälkimmäinen on edelleen yksi maailman pahimmista paskapaikoista johtuen pitkälti sissisodan valtaan nostamista tahoista. Ja molemmilla siis miehittäjänä oli sama taho NL, jonka seuraaja Venäjä olisi se Suomenkin todennäköisin miehittäjä, jos armeija ei symmetrisen sodankäynnin keinoin pystyisi miehitystä estämään.

Voisiko joku sissisodan nimiin vannoja kertoa niistä menestystarinoista, joita sissisodalla on saavutettu?

[Siili]

Voisiko joku sissisodan nimiin vannoja kertoa niistä menestystarinoista, joita sissisodalla on saavutettu?

Erilaisia vastarintaliikkeitä tuppaa syntymään aina miehityksen/sotilaallisen väliintulon seuraksena.  Ne voivat saada aikaan melkoisesti harmia miehittäjälle/vieraalle armeijalle.  Vaikka ne ehkä voidaankin kovalla panostuksella ja härskillä meiningillä murskata, miehitystä suunnittelevan valtion pitää ottaa moisen esiintyminen huomioon arvioidessaan sotilaallisen puuttumisen hintalappua.  Luulenpa, että Stalinkin mietti moisia, kun hän aikanaan pohti vaihtoehtoja Suomen valtaamisen ja rauhanteon välillä.  Talvi- ja jatkosodan valossa oli olemassa sellainen mahdollisuus, että suomalaiset eivät olisi alistuneet yhtä helposti kuin virolaiset.

Miehitysinto ei ainakaan vähene, jos hyökkääjä tietää varmasti, että kerran miehitetyn valtion väki alistuu kohtaloonsa, eikä yritä ajaa miehittäjiä pois.  Esimerkiksi Tiibetille ei ole tiedossa Tsekkoslovakian tulevaisuutta. 

[sr]

Erilaisia vastarintaliikkeitä tuppaa syntymään aina miehityksen/sotilaallisen väliintulon seuraksena.  Ne voivat saada aikaan melkoisesti harmia miehittäjälle/vieraalle armeijalle.  Vaikka ne ehkä voidaankin kovalla panostuksella ja härskillä meiningillä murskata, miehitystä suunnittelevan valtion pitää ottaa moisen esiintyminen huomioon arvioidessaan sotilaallisen puuttumisen hintalappua.  Luulenpa, että Stalinkin mietti moisia, kun hän aikanaan pohti vaihtoehtoja Suomen valtaamisen ja rauhanteon välillä.  Talvi- ja jatkosodan valossa oli olemassa sellainen mahdollisuus, että suomalaiset eivät olisi alistuneet yhtä helposti kuin virolaiset.

Virossa toimi sodan aikaan ja vielä pitkään sen jälkeenkin vastarintaliike. Tällä ei ollut oikeastaan mihinkään mitään merkitystä. Viron ja Suomen ero ei ollut siinä, että suomalaiset olisivat harrastaneet sissisotaa ja virolaiset eivät, vaan siinä, että Suomi ryhtyi jopa suht epätoivoisessa tilanteessa symmetriseen sotaan ja onnistui sekä 1939 että 1944 pysäyttämään NL:n hyökkäyksen. Tämä on minusta se, mihin Suomen armeijan pitää varustautua ja kouluttaa sotilaita jatkossakin, mutta se on ihan eri asia kuin se, että valmistauduttaisiin käymään täysmittaista sissisotaa.

Miehitysinto ei ainakaan vähene, jos hyökkääjä tietää varmasti, että kerran miehitetyn valtion väki alistuu kohtaloonsa, eikä yritä ajaa miehittäjiä pois.  Esimerkiksi Tiibetille ei ole tiedossa Tsekkoslovakian tulevaisuutta.

No, onko Xinjiangille tiedossa jollain tavoin erilainen tulevaisuus kuin Tiibetille? Sieltä jatkuvasti tulee uutisia han-kiinalaiset pois haluavien ryhmien terrori-iskuista.

[niemi2]

Resurssit eivät riitä uskottavaan puolustukseen eikä nykyvoimia ole suunniteltu moderniin sodankäyntiin samalla kun muualla resurssit ja kehitys jatkavat kulkuaan.

Puolustusbudjetin ohella suurin merkittävä seikka konflikteissa on sotatalous, eli kuinka kauan ja millä laajudella konfliktia voidaan jatkaa. Kuinka pitkään Suomen valtio kykenee rahoittamaan laajamittaista tai rajoitettua sodankäyntiä. Isoja sotamahteja vastaan on voitu taistella sissisodalla ja etenkin kun hyökkääjän sotakoneisto on suunniteltu rintamasotaan eikä urbaaniin sissisotaan. Irak, Afganistan ja kaikki ovat esimerkkejä miten  usein sissisodalla voidaan viedä isomman tahon resurssit ja poliittisen tahdon mahdollisimman tehokkaasti. Somaliassakin "sissisota" saattoi jatkua vuosikymmeniä suhteellisen pienin resurssein.

Laajamittainen rintamasota on ongelmallisempi koska se vaatisi täysin nykyaikaistettua puolustusjärjestelmää, joka kykenee myös vastapuolta heikentäviin vastahyökkäyksiin. Nykyaikaisessa puolustusjärjestelmässä on ääretön vaaransa sillä sähköjärjestelmämme tuhotaan alkuvaiheessa eikä tietotekniikka pelaa odotetun tavoin. Myös sääolosuhteet voivat vaikuttaa sähköteknisiin puolustusmekanismeihin enemmän kuin hyökkäävällä osapuolella, jolla on laajempi työkalupakki. Rintamasodan ensivaihe on taukoamaton pommitus, jossa taistelijoiden mahdollisuus levätä on olematon ja 2-3 vuorokauden kuluttua komentoketjun varmuus heikkenee ja joukot toimivat epärationaalisesti eikä heitä voida mobilisoida tarvittaviin kohtiin. Tieto liikkuu huonosti eikä tilanteista muodostu selkeää tilannekuvaa.

Hyökkääjä ei aseta kuin hämäykseksi tiedustelullemme näkyviä joukkoja, jotta joutuisimme hajauttamaan defenssijoukot mahdollisimman laajalle alueelle ja mahdollisimman kauas sieltä mihin joukkoja tultaisiin tarvitsemaan. Varsinaisia rintamajoukkoja ei puolustuksen iskuetäisyydelle aseteta ennekuin yötäpäivää jatkuvat pommitukset vaikuta toimintakykyyn. Helsingin Kehä 1 ja 3 välinen alue tai mahdollisesti etäämmälläkin vallataan laskuvarjoerikoisjoukoin ja pääkaupunki eristetään muusta maasta. Vaihtoehtoisesti joukot voidaan laskea kirkkonummen - vihdin välille, jonka suuntaan puolustustamme ei välttämättä ole suunnattu kun odotamme hyökkääjän hakevan jalansijaa Hki-Vantaan kentän seutuvilta/Kehäteiden alueilta. Huoltoketju tuhotaan: voimalat, tiet, junaradat varastot, polttoainevarastot ja kaikki huoltokejun ylläpidon kannalta oleelliset keskukset. Pommikoneita lentää alkuvaiheessa sen verran, että kuljetukset pysähtyvät silloin kun mobilisoinnilla ja logistiikalla on suurin kiire hakea huoltoketjun toimitusvarmuutta. Rekkoja tuhotaan summittaisesti kun päätyy hävittäjän näytölle maanteillä ja viranomaisia tarvitaan puolustuksen kokoamiseen ja samalla elintärkeiden ruoan ja veden toimittamiseen huonontuvilla resursseilla.

Rintamasodan murtamiseen tarvitaan 3-4 kertaa suomea isommat joukot ja ilmavoimat. Suurin tavoitteemme on ajan pelaaminen kansainvälisen painostuksen aikaan saamiseksi sekä sissisotaan keskittymiseen ilman sähköteknisiä laitteistoja. Maan rajojen koskemattomuudesta on mahdoton pitää kiinni ja tulivoima pakottaa perääntymään pitkiäkin matkoja välttääkseen Tali-Ihantalan taktiikan jatkuvasta räjähtelystä, joka osumattakin rikkoo ihmisen psyykkeen, tasapainoelimet, kyvyn toimia tai ymmärtää vallitsevaa tilannetta.

Puolustusbudjetilla voidaan hankkia pelotteita, joiden avulla rintamasodan murtaminen veisi mahdollisimman pitkään ja pakottaa hyökkäääjä suurempiin riskeihin, jolloin virhearviot vähentävät hyökkäyshaluja. Armeijoiden tehtävä ei ole sinänsä sotia, vaan tehdä sota kannattamattomaksi. Ydinaseiden tehtäväkään ei ole ampua niitä jokapaikkaan, vaan tehdä hyökkäääminen kannattamattomaksi liian korkean riskin vuoksi.  Uskottavan puolustuksen puuttuminen luo kuitenkin valtatyhjiöitä ja ne ovat aina kofliktien ja anarkian syntymisen taustalla.

Sissisota on hyökkääjän kannalta vaikea arvioida ja sisältää paljon ongelmia kun taas rintamasodassa voidaan tuhota isoja massoja vastustajia vailla pelkoa siviiliuhrien aiheuttamasta poliittisesta paineesta.

Politiikka ja julkinen paine on myös suuri ase. Jos maa miehitetään nopeasti esim. vetoamalla puolueettomuuteen eikä aseisiin pahemmin kosketa. Tämä aiheuttaa maailmalla suuren reaktion ja hyökkäävää osapuolta vastaan kohdistuu suuri poliittinen paine, ja hyökkääjä nähdään suurena aggressiivisena tahona. Venäjä vältti tätä sodassa Georgiaa vastaan eikä hyökännyt täydellä voimalla välttääkseen muiden maiden reaktion kauppasaarron tai muun poliittisen painostuksen muodossa. Venäjän nykyjohto ei kykene hyökkäämään ja valloittamaan EU maata ilman joutumista eristetyksi ja maailman sympatiat olisivat aggression kohteena olevan kohdalla. Daavi vs. Goljat on yleisesti käytetty sotamuoto.

Ydinsodan alkaessa Suomen ja Ruotsin kannattaa päästää hyökkäävin taho maan läpi vastustamatta, jotta ydinasetorjunta suoritetaan Norjan ilmatilassa eikä suomen ilmatilassa jos joukkomme aloittaa hyökkäyksen pysäyttämisen rajalla. Suomen antaminen toisten joukkojen haltuun on viisaampaa kuin ottaa massiivinen ydinaseitakin sisältävä hyökkäysnyrkki vatsaan.

Avustaminen on kuitenkin kiellettävä vaan ainoastaan antaa alue läpikulkua varten ehdolla ettei siitä tule ydinaseiden laukaisupaikka. Ydinsodan alkaessa toiveemme on, että ydinaseet lentävät ja torjunta suoritetaan keskieuroopan alueella. USA:sta Pietariin tai karjalaan lentävien sekä Pietarin/karjalan alueelta lähtievien ohjusten reitti kulkee suoraan suomen yli. Ydinsukellusveneiden takia ydinsodan rintama-alue saadaan pohjoismaiden sijaan ehkä kuitenkin atlantin yläpuolelle tai keskieuroopan kohdille. Jos Ruotsi liittyy natoon, niin ydinaseiden torjuntakohdat siirtyvät sotataktiikassa kuitenkin suomen yläpuolelle. Tässä kohdin Suomen kannattaa liittyä natoon, jotta torjuntaraja siirtyisi venäjälle. Näin jos venäjällä tapahtuisi ennalta odottamaton vallankaappaus tai vastaava poliittinen muutos.

[sivullinen.]

Ihmettelen uskoa Naton pelastavaan voimaan. Nato ei puolustaisi Suomea sekuntiakaan, jos hyökkääjänä olisi Venäjä, eikä amerikka olisi jo ennestään sodassa Venäjää vastaan. Sen verran on iivanalla "supereita". Toisaalta amerikka puolustaisi meitä ilman Natoakin, jos se olisi heidän valtapoliittisena intressinään. Naton toisi suojaa siten ainoastaan Ruotsin hyökkäystä vastaan. Minä en pidä Ruotsista kohdistuvaa sotilaallista uhkaa merkittävänä. Luottaisin maanpuolustustuksen paljon turvallisemmin mielin itse herran Jumalan varaan kuin Naton. Jumalan olemassaoloa ei ole pystytty tieteellisesti kumoamaan. Se saattaisi tulla hädän hetkellä pilven takaa ja pelastaa -- Nato ei.

Toisaalta olen tullut tavallisena kansalaisena tulokseen, ettei sotien tuloksilla ole niin väliä. Hallitus ei tästä huonommaksi voi tulla. Itsenäisyyttä ei enää ole. Pakkoruotsin tilalle voisin yhtä hyvin ottaa pakkovenäjän -- tai pakkolontoon tai -ranskan. Venäjän nykyinen talousjärjestelmä vaikuttaa huomattavasti kestävämmältä kuin Euroopan Unionin. Joten katurauhan ja vakauden kannalta olisi jopa parempi vaihtaa leiriä. Itsenäisyyttä ja kansallisvaltiota toivoisin kaikkein eniten. Siksi en leirin vaihtoonkaan nyt ryhtyisi. Eurostoliiton romahtaessa Suomen itsenäisyyden palauttaminen on toivoaksi huomattavasti helpompaa kuin irtautuminen vahvaksi kasvaneesta Venäjän imperiumista.

[sr]

Ihmettelen uskoa Naton pelastavaan voimaan. Nato ei puolustaisi Suomea sekuntiakaan, jos hyökkääjänä olisi Venäjä, eikä amerikka olisi jo ennestään sodassa Venäjää vastaan. Sen verran on iivanalla "supereita". Toisaalta amerikka puolustaisi meitä ilman Natoakin, jos se olisi heidän valtapoliittisena intressinään.

Oletko tuota mieltä vain Suomen vai kaikkien NATO-jäsenien kohdalla? Jos vain Suomen, niin mitä eroa Suomen kohdalla on? Miksi USA puolustaisi muita NATOn vuoksi, mutta Suomea vain "valtapoliittisena intressinään"? Jos sama pätee kaikkiin NATO-jäseniin (eli koko NATO-sopimus on pelkkää vessapaperia), niin miksi koko NATOa on ylipäätään luotu?

Toinen juttu on sitten se, että NATO-Suomen puolustaminen on valtapoliittisena intressinä eri juttu kuin muuten vaan Suomen puolustaminen. Miksi? Siksi, että NATO-sopimuksesta kiinnipitäminen tuo USA:lle sellaista vaikutusvaltaa, jota sillä ei muuten olisi. Irakiin lähti useita NATO-maita ennen kaikkea siksi, että ne uskovat USA:n tarvittaessa pitävän puolestaan kiinni NATO-takuista. Jos USA jättäisi suojelematta yhtä NATO-maata tämän joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, tämä tarkoittaisi samalla koko NATO-sopimuksen repimistä, koska miksi kukaan muukaan enää tämän jälkeen luottaisi siihen, että USA tulisi niiden avuksi, jos Venäjä uhkaisi hyökätä? Ja NATO-sopimuksen repiminen tarkoittaisi sitä, että USA:n vaikutusvalta Eurooppaan vähenisi radikaalisti. Voi tietenkin olla, että tämäkin olisi USA:lle parempi ratkaisu kuin täysmittaiseen ydinsotaan Venäjän kanssa joutuminen, mutta pointti on, että NATO-sopimuksen repiminen on USA:lle kustannus, jota se ei mielellään ottaisi ja tätä kustannusta se ei joudu maksamaan jättäessään suojelematta NATOn ulkopuolella olevaa Suomea.

Juuri tämä päti Georgiaan. Kukaan ei epäillyt NATO-sopimuksen pitämistä, kun USA jätti menemättä jopa Irakin retkeen osallistuneen Georgian tueksi. 

[JmR]

Yhdysvaltojen asema suurvaltana on ohi jos se ei kykene puolustamaan liittolaisiaan.

[Myrkkymies]

Ainoa keino puolustaa Suomea ilman NATOa on ydinase. Venäjällä on yksinkertaisesti liikaa rautaa ja miesvoimaa. Suomen paras puolustus Venäjää vastaan on pysyä puolueettomana ja pitää yllä hyviä suhteita.

[sivullinen.]

Nato ei puolustaisi Suomea sekuntiakaan, jos hyökkääjänä olisi Venäjä [...]

Oletko tuota mieltä vain Suomen vai kaikkien NATO-jäsenien kohdalla?

Olen kaikkien NATO-jäsenien kohdalla. Jos hyökkääjänä on Venäjä tai Kiina, amerikkalaisten on pakko ajatella ensin omaa etuaan ja vasta sitten Naton uskottavuutta. Joskus voi silloin kannattaa puolustaa, joskus ei. Se riippuu hyvin vähän Nato-jäsenyydestä. Jos Syyria hyökkää Turkkiin tai Kuuba amerikkaan, Nato varmasti puolustautuu urhoollisesti. Siitä ei ole epäilystäkään.

Juuri tämä päti Georgiaan. Kukaan ei epäillyt NATO-sopimuksen pitämistä, kun USA jätti menemättä jopa Irakin retkeen osallistuneen Georgian tueksi.

Tuota. Georigia ei ole Naton jäsen. Mitähän sopimusta tässä tarkoitat? Naton rauhankumppaanuussopimusta, jonkalainen Suomellakin jo nyt on, vai kenties YK:n jäsenyyttä?

Amerikka puolusti Georgiaa, koska se oli sen etujen mukaista. Venäjä oli silloin vielä paljon heikompi kuin nyt, ja amerikka taasen vahvempi.

[Shemeikka]

Taloustutkimuksen tekemä kysely tehtiin marraskuun 21. päivän ja joulukuun 30. päivän välisenä aikana. Siihen vastasi 2 312 liiton noin 6 000 jäsenestä.
Vastaajien joukossa on myös eläkkeelle siirtyneitä upseereja. Tutkimus tehtiin internet- ja kirjekyselynä. Vastausprosentti oli 34,8.

Jos vain reilu kolmasosa vastasi, niin en vielä NATO-lippua heiluttaisi.

[sr]

Olen kaikkien NATO-jäsenien kohdalla. Jos hyökkääjänä on Venäjä tai Kiina, amerikkalaisten on pakko ajatella ensin omaa etuaan ja vasta sitten Naton uskottavuutta. Joskus voi silloin kannattaa puolustaa, joskus ei. Se riippuu hyvin vähän Nato-jäsenyydestä. Jos Syyria hyökkää Turkkiin tai Kuuba amerikkaan, Nato varmasti puolustautuu urhoollisesti. Siitä ei ole epäilystäkään.

No, mikä on USA:n oma etu? Miksi se olisi ollut luomassa Natoa, jos sillä ei oikeasti olisi halua puolustaa sen jäseniä NL:n ja sittemmin Venäjän hyökkäykseltä?

Juuri tämä päti Georgiaan. Kukaan ei epäillyt NATO-sopimuksen pitämistä, kun USA jätti menemättä jopa Irakin retkeen osallistuneen Georgian tueksi.

Tuota. Georigia ei ole Naton jäsen. Mitähän sopimusta tässä tarkoitat? Naton rauhankumppaanuussopimusta, jonkalainen Suomellakin jo nyt on, vai kenties YK:n jäsenyyttä?

Niin, tarkoitan sitä, että koska Georgia ei ole Naton jäsen, sen pystyi jättämään Venäjän suupalaksi menettämättä arvovaltaa. Jos se olisi ollut, eikä USA olisi mennyt sen tueksi, niin Natoa ei enää olisi olemassa.

Amerikka puolusti Georgiaa, koska se oli sen etujen mukaista. Venäjä oli silloin vielä paljon heikompi kuin nyt, ja amerikka taasen vahvempi.

Mitä ihmettä sekoilet? Amerikka ei puolustanut Georgiaa, vaan Georgia sai ihan itse koittaa tapella Venäjää vastaan ja huonostihan siinä kävi.