Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Dangr]

 

[Jorma M.]

Ehkä rahattoman kannattaisi olla turvapaikanhakija? Siten saisi paremmin ymmärrystä, tarvehankintaa, asumistukea, toimeentulotukea, kotoutumisrahaa ja seksiä? (Tosin ei kannata olla 11-vuotias thai-tyttö joka on lähetetty sukulaisten orjaksi pyykkäämään 4 h tuntiliksalla.)

https://www.sss.fi/2023/03/syyttaja-nainen-piti-suomeen-houkuttelemiaan-thaimaalaisia-pakkotyossa-helsinkilaisessa-spa-yrityksessaan-11-vuotias-lapsi-pesi-pyykkia-neljan-euron-tuntipalkalla/

Suomella on varaa nauraa kansalaispalkoille mutta ovista ja ikkunoista lappaa lisää väkeä hyysättäväksi. Suomalaisten vaikeuksille vastataan inflaatiolla, nuhtelulla, uusilla pakkomaksuilla sekä lahjomalla EU-pyramidia kymmenillä miljardeilla. Lopuksi ilmoitusluonteinen: "Suomi on maailman onnellisin maa, pese kädet, yski hihaan".

[Nikolas]

Tässä on eräs niistä syistä, miksi Pauli Vahtera vastustaa perustuloa: Koska perustuloa ei kumminkaan toteutettaisi alkuperäisen idean mukaisesti. Vahteran huoli on perusteltu ja osoitan sen tässä.

Jos olisi ehdottoman varmaa etteivät poliitikot valtioneuvostossa ja eduskunnassa pilaisi perustuloa (tai negatiivista tuloveroa) tukihässäköillään, saattaisin kannattaakin sitä. Valitettavasti asia on todennäköisesti päinvastoin: Perustulosta tulisi vain yksi uusi sosiaalinen tulonsiirto jo olemassaolevien rinnalle. Kannustinloukkuja ei saataisi purettua eikä järjestelmästä saataisi virkaläskiä pois.

[Tabula Rasa]

Tuo jyrkkenevä progressio pitäisi hoitaa niin että se nousisi tasaisesti, eikä +10% aina tietyn summan jälkeen. Muutoin 1299e ja 1301e tulot olisivat juuri tuota tuloloukkua kun veroaste tuplaantuisi toisessa mutta käteenjäävä olisi alemmilla tuloilla about 130e enemmän. Juuri tuosta pitäisi hankkiutua eroon. Jonka lisäksi kyseenalaistan järkevyyden ylipäänsä verottaa työn tekemistä kun sen nimenomaan pitäisi olla kannattavaa ja verottaa voisi haitallisempia asioita.

Jos kuitenkin pakko verottaa työtä niin 0,01% per tienattu euro. Eli prosentin vero satasen tulosta ja 50% viiden tonnin tuloista.

Itse olen käsittänyt niin että tuo kansalaispalkka on se minimi, on se sitten pari sataa tai tonni. Sen päälle ei olisi yhtään mitään asumistukia tai eläkkeitä. Tietysti tuohon siirtyminen pitäisi järjestää siirtymäajalla jolloin markkinat kerkeävät sopeutua noihin. Kuitenkin tässä on monta mutkaa jotka eivät niin selviä kuin heti ajattelisi.

[Dangr]

Vaikka sisimmässäni kannatan perustuloa, niin en tiedä onko se hyväksi. Miten sen saisi kannustavammaksi ja kaikki mukaan?

Pari lainausta:

https://www.soininvaara.fi/2011/06/27/onko-satasen-korotus-huijausta/#comment-117408

"azsanoo:
30.6.2011 13:55
Pieni pahoittelu näin suuresta tilan viemisestä. Tämä syntyi n. tunnissa. En tajunnut, että siitä tulisi näin pitkä, mutta en nyt osaa sitä liiemmin lyhentääkään.

Kirjoitan pidemmin yhteiskunnan tuista, koska tästä aiheesta minulla on laajalti kokemusperäistä tietoa ja aihe on yhteiskunnallisesti keskeisen tärkeä, mutta ei yleisesti ajatelluista syistä. Olisi ainakin Osmolta päättäjänä ja aiheesta paljon kirjoittaneena mielenkiintoista lukea lyhyt vastine, jos ehdit nämä ajatukseni lukea.

Valtavirtainen, tässäkin keskustelussa esille tullut, käsitys suomalaisen yhteiskunnan tukijärjestelmästä on ideologisesti harhautunut. Tämä hallitseva, vasemmistolaisen akateemisuuden muokkaama käsitys on uhriuttamisessaan/uhriutumisessaan suoraan sanottuna moraaliton ja laajemmalla yhteiskunnan tasolla psykologisesti tuhoisa.
Tässä hallitsevassa käsityksessä tukien varassa elävä on viranomaismielivallan tahdoton ja avuton uhri, joka yrityksistään riippumatta joutuu elämään äärimmäisessä köyhyydessä ja turvautumaan leipäjonoihin. Tämä hallitseva mielikuva ei pidä paikkaansa. Tukien varassa elävien merkittävä ongelma ei ole suora materiaalinen köyhyys. Tässä mielessä suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole köyhyyttä.
Keskeinen ongelma on tukien varassa elävien joukossa keskimääräisesti laajalti esiintyvä henkinen aloitekyvyttömyys, esimerkiksi päihdeongelmina esiintyvä elämänkontrollin puuttuminen, tietynlainen eksistentialistinen päämäärättömyys, tylsyys, apatia, ennen pitkää masentuminen ja tiedollisesti, kyvyllisesti, tahdollisesti ja koulutuksellisesti vaikea työllistettävyys. Tätä köyhyyttä ei vähennetä 25 eurolla/kk. Kaikki vastikkeettomat lisäeurot saattavat päinvastoin edesauttaa tavoitellulle vastakkaista lopputulemaa.
Myös valittaminen tukien hakemisen vaikeudesta, monimutkaisuudesta tai nöyryyttävyydestä on aika puhdasta uhriutumista, mikä on tietysti psykologisesti lohduttavaa, nähdä itsensä uhrina, mutta vailla perustaa todellisuudessa. Yksittäisten viranomaisten ja eri paikkakuntien sosiaalitoimien käytännöissä voi kylläkin olla merkittäviäkin "harkinnallisia" eroja.

Tiedän tämän, koska olen ollut erilaisten tukien varassa koko aikuisikäni. Useammalla paikkakunnalla, useiden erilaisten virkamiesten ja ‑naisten kanssa tekemisissä. Kun siten totean, että tuet ovat ylimitoitettuja ja niitä pitäisi leikata, tarkoitan myös itseäni. Olen elänyt vuosia 60:een tai 80:een %:iin leikatulla toimeentulotuen perusosalla. Edelliset neljä vuotta Helsingissä kylläkin 100 %:lla. En ole ikinä halunnut väitellä tukien suuruudesta, vaikka olen lukenut ja tiedän kyllä niitä koskevat lakipykälät. Ne löytää, lukee ja sisäistää helposti internetistä, jos on vähäistäkään kiinnostusta omaan tilanteeseensa.
Se, mistä olen pitänyt kiinni, ja minkä olen aina sanonut suoraan, on, että missään tilanteessa en aio hakea palkkatyötä, en osallistua ainoallekaan kurssille enkä millään muullakaan tapaa edistää omaa palkkatyöllistymistäni.

Varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla tästä ei ymmärrettävästi pidetä, koska kunta joutuu toimeentulotuessa maksajaksi. En tätäkään implisiittistä tai jopa suoraa vihamielisyyttä ole koskaan ottanut henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Ei koko yhteiskunnan tason järjestelmää voida suunnitella siten, että se välittömästi ymmärtäisi yksittäistä asperger-tapausta, joka ilmoittaa omaehtoisesti lukevansa mm. psykologiaa ja filosofiaa, koska haluttujen aiheiden opiskelu/tutkiminen ei ole yliopistolla mahdollista. En pidemmin perustele tai yritä oikeuttaa omia valintojani, jotka itselleni henkisenä yksilönä ovat olleet kokemusperäisesti välttämättömiä. Ne ovat sivupointti. Kuvaan järjestelmän toimintaa.

Maalaiskaupungissa uhkasivat, että tämä vielä selvitetään oikeudessa. Totesin, ettei kannata. Voin siteerata lainkohdat, tutulta lakimieheltä on kysytty ja edunvalvojalle soitettu. Hammasta purren leikkasivat 60%:iin. Tätä leikkausta ei saisi pitää pysyvänä, mutta en valittanut. Keskisuuressa kaupungissa leikkasivat 80%:iin. Helsingissä leikkasivat ensin 60%:iin ja yrittivät samaa väitettä, ettei elämänvalintani ole yhteiskunnan sallima ja tuen vastikkeeksi pitäisi ainakin aktivoiville kursseille osallistua. Sanoin, ettei näin ole. Laki kannattaa tuntea, se ei vaadi mahdottomia. Vain internet-yhteyden, kyvyn käyttää hakukonetta ja muutaman tunnin perehtymisen.

Hieman myöhemmin Helsingissä käsittely siirrettiin toiselle virkailijalle. Tämä ilmoitti välittömästi, että niin kauan kuin hän vastaa tuestani, sitä ei lasketa 100%:sta. Lisäksi on mahdollista hakea erilaisia harkinnanvaraisia tukia. Niitä saa mitä ihmeellisimpiin kuluihin. Jos haluaa pyytää, niin junalipuista, huokeisiin huonekaluihin ja kodinkoneisiin ja jopa kohtuulliseen kännykkälaskuun voi pyytää tukea. Tältä virkailijalta olisin voinut nämä kaikki tällaiset kulut maksattaa. En maksattanut, en yhtä ainutta kertaa neljän vuoden aikana, koska 100% riittää hyvin elämiseen ja mielestäni omanlaiseni valinnan tehnyt ei ansaitse yhteiskunnalta sitäkään, minkä nyt saan. (Se, että akatemian pitäisi fundamentaalin käsitykseni mukaan olla hyvin toisenlaisen, on eri kysymys. )

Edes 60%:lla ei koskaan ole ollut lähellä tilanne, että ruokarahat olisivat voineet loppua. Ainuttakaan kertaa en ole edes ajatellut käydä ruokajonossa. Sinnehän voisi mennä, vaikka toimeentulotuki riittäisi. Ihminen syö ravitsevasti reilulla sadalla eurolla kuukaudessa, jos näkee hieman vaivaa ostostensa valikoimisessa ja valmistaa itse raaka-aineista alkaen. Se ei vaadi mahdottomia, jos oma elämänkontrolli ei ole eksyksissä.

Asun Helsingissä hyvällä asuinalueella 540e/kk yksiössä, jonka sain vapailta markkinoilta parin viikon etsimisellä. Samassa rapussa asui edellisellä vaalikaudella kansanedustaja. Auttaa, jos välittäjiä tapaa siistiytyneenä ja pukeutuneena. Yhteiskunta maksaa vuokran (+sähkön jne.) käytännössä täysimääräisesti. Reilun 400 euron tuesta jää usein kuukaudessa sen verran ylitse, että rahaa päätyy käyttämään kaikenlaiseen sellaiseenkin, mikä voisi hyvin jäädä ostamatta. Enkä ylipäänsä kuluta askeettisesti. Tupakointi on aika merkittävä menoerä, vaikka en ihan askia päivässä poltakaan. Alkoholiin menee n. parin sixpackin tai yhden viskipullon verran kuukaudessa. Asunnossani on tällä hetkellä pakollisten jääkaapin jne. lisäksi viisi tietokonetta, laajakuva/HD-televisio, kaksi digi-boxia, n. 400 omistettua kirjaa (pääosin amazonista tilattuja, kalliimpien yksilöhinta 80e), tuuletin, pelikonsoli ja sille 50+ peliä, nojatuoli, oman selän mukaan hankittu työpöydän tuoli, erillinen ilmastointilaite, kuntopyörä, mikroaaltouuni, kaksi pukua, viisi ulkotakkia, paljon muita hyväkuntoisia vaatteita, joita ei kaikkia tule edes käytettyä ja paljon muuta. Jos haluan esimerkiksi lähteä nyt syksyllä Lappiin vaeltamaan muutamiksi viikoiksi, niin rahat säästyvät seuraavassa kahdessa kuukaudessa.

Tämäkö on, ainakin taloudellisesti yksinelävälle, se nöyryyttävä ja häpeällinen köyhyys, joka HS:n uutisoiman "tutkimuksen" mukaan "ei riitä elämiseen", yliopiston vasemmistolaisten asiantuntijoiden mukaan pakottaa ruokajonoihin ja typeryyden huippuna saa edustaja Oinosen mielestä niin kovin vatsan huutamaan nälkää, että kulttuurilta pitäisi ottaa rahoitus pois.

Yhteiskunnan päättäjillä ja vasemmistolaisilla teoreetikoilla on hyvin virheellinen käsitys yhteiskunnan tukien suhteellisesta suuruudesta, koska heillä ei ole omakohtaista kosketusta tähän todellisuuteen, eikä sosiaalista tai poliittista rohkeutta kysyä ikäviä kysymyksiä.

Olen laskenut, että jos omaa nykyistä tukitilannettani vastaavassa tilanteessa oleva anoisi kaikki hyväntahtoisen virkailijan markkinoimat harkinnanvaraiset tuet ja kehtaisi käydä leipäjonoissa jonottamassa ja hieman kiertelisi etsimässä tarjouksia, ja ehkä tekisi harmaasti kavereilleen pieniä palveluksia, niin kuukaudessa käteen jäävä konkreettinen kulutusvarallisuus olisi Helsingissä alhaisimpia palkkaluokkia korkeampi. Lisäksi jää enemmän aikaa valmistaa itse ruokansa, parsia itse paitansa, kopioida musiikkinsa ja filminsä ilmaiseksi netistä jne. Tämä on moraalisesti täysin kestämätön tilanne.

Tämä ei voi toimia ja sen pitää muuttua. En todellakaan rehentele tai ylpeile omalla tilanteellani. Niin kauan kuin rahat riittävät ruokaan en valintaani muuta, mutta en myöskään totea, että ansaitsisin sen, mitä nyt saan, saati että olisin jotenkin köyhä, jolle pitäisi maksaa vielä enemmän.
En valittaisi, jos yhteiskunta laskisi tukia tuntuvasti. Pitäisin sitä oikeana. Perustuloluontoinen 60%:een leikatun suuruinen tuki, jonka päälle voisi tiettyyn rajaan asti tehdä vähentämättömästi erilaisia askareita, pätkätöitä (mm. kaupankassa sesonkiaikaan, katujenvarsien lumityöt talvalla ym.) olisi esimerkiksi huomattava parannus nykyiseen, työntekoon motivoivampi.

On täysin harhautunutta nähdä työttömät ensisijaisena huono-osaisena avustuskohteena suomalaisessa yhteiskunnassa. Varsinkin kun samaan aikaan vanhuksia makaa riittävää hoitoa ja huomiota vailla. Tai kun matalapalkkatyötä tekeville ei suurissa kaupungeissa jää käteen käytännössä juuri lainkaan, jos lainkaan, enempää kuin tukisysteemin tuntevalle työttömälle. Tai kun pariskunnilta leikataan toisen tuet pois, tehden näin puolisonkin työnteon taloudellisesti kannattamattomaksi.

Sadat miljoonat lisäpanostukset pitäisi kohdata matalapalkkatyön tukeen ja vanhuspalveluihin. Se, että näin ei tehdä, on syvä ja huolestuttava merkki yhteiskunnan eettisestä harhautumisesta eikä voi lopulta päättyä kuin huonosti.

Työttömien vatsaa vääntävä materiaalinen köyhyys on materiaaliselta osatekijältään illuusio nykypäivän Suomessa. Kysymys on henkisestä köyhyydestä. Katsokaa jonkun kerran leipäjonoissa olevia ihmisiä. Vaikuttavatko he teistä ulkoisesti ihmisiltä, joilla on elämä kontrollissa? 25 euroa ei vaikuta vähääkään siihen, että hyvin monet heistä jatkossakin kuluttavat rahojaan lähikapakassa, tai jollakin muulla vaihtoehtoisella tavalla kohtuuttomasti, myös ne lisäeurot ja siksi niiden lisäeurojenkin jälkeen turvautuvat ruokajonoihin. Lisäeurot eivät ratkaise tätä ongelmaa.

Toisaalta harva päämäärätietoinen, ahkera ja asioihin paneutuva tuntisi materiaalista köyhyyttä vaikka tukia leikattaisiin tuntuvasti. Useimmat pystyisivät myös itsensä työllistämään. Eivät ehkä juuri haluamaansa ammattiin, mutta johonkin tarjolla olevista ammateista. Tämän motivoimiseksi olisi keskeisen tärkeää, että matalapalkkatyöstäkin jäisi useita satoja euroja enemmän käteen kuukaudessa kuin työttömyydestä. Nykyinen tukitaso ruokkii tätä apatiaa ja avuttomuutta, joka psykologisesti projisoidaan omaksi uhriasemaksi.

Todellinen ongelma, kuinka ihmisistä tulee päämäärätiedottomia, laiskoja ja apaattisia, itsensä yhteiskunnan uhreina näkeviä, mukamas vailla mahdollisuutta parantaa asemaansa omien valintojensa myötä, kun samalla elävät maailmanhistoriallisen materiaalisen vaurauden keskellä, se on äärimmäisen vaikea ja monitahoinen kysymys. Asiaa ei auta, että tämän tärkeimmän kysymyksen olemassaoloa ei haluta myöntää, sitä pidetään jotenkin 1800-lukulaisen oikeistolaisena ja täysin moraalittomana, vaikka se on verifioitavasti totta. Työtön on vasemmistolaisessa filosofiassa redusoitu avuttomaksi olosuhteiden objektiksi, jolla ei ole subjektin täyttä yksilöllisyyttä olosuhteisiin vaikuttaa.

Britanniasta, jossa tämä alimpien sosiaaliluokkien apatian kehittyminen on Suomea pidemmällä, on mm. Theodore Dalrymple, slummissa elämäntyönsä tehnyt psykiatri, kirjoittanut useita teoksia tästä yllä kuvatusta ilmiöstä (mm. Life at the Bottom). Suositan tutustumaan, ettei voida todeta, ettei tiedetty, mihin tämä kehitys kulkee.

Tätä rakenteellista, kulttuurista ja laajojen ihmisjoukkojen yksilötason sisäisen psykologisen tilan kohtaamattomuutta yhteiskunnan yleisesti nähdyn hyvän kanssa ei tulisi alistaa rajattua osaansa laajemmin sosioekonomisille selitysmalleille. Tarvitaan avuksi ja korjaajiksi mm. psykologisia, pedagogisia ja kulttuurisia selitysmalleja."

Ja tässä toinen kun mainittiin Dalrymple:
https://www.city-journal.org/html/what-poverty-11845.html


"Kolmen kuukauden loppuun mennessä lääkärini ovat poikkeuksetta kääntäneet alkuperäisen näkemyksensä siitä, että hyvinvointivaltio, kuten Englanti on esimerkkinä, edustaa sivilisaation huippua. Päinvastoin, he näkevät sen nyt luovan tuetun apatian miasman, joka turmelee sen oletettujen edunsaajien elämän. He ymmärtävät, että hyvinvointijärjestelmä, joka ei tee moraalisia arvioita taloudellisten palkkioiden jakamisessa, edistää epäsosiaalista itsekkyyttä. Väestön henkinen köyhtyminen näyttää heistä pahemmalta kuin mikään, mitä he ovat koskaan tunteneet omissa maissaan. Ja se, mitä he näkevät, on tietysti sitä pahempaa, koska sen pitäisi olla niin paljon parempaa. Rikkauden, jonka ansiosta jokainen saa vaivattomasti tarpeeksi ruokaa, tulee olla vapauttavaa, ei vangitsevaa. Sen sijaan se on luonut suuren kastin ihmisiä, joille elämä on käytännössä limbo, jossa heillä ei ole mitään toivottavaa, ei mitään pelättävää, ei mitään voitettavaa eikä menetettävää. Se on merkityksestä tyhjää elämää."

Tämä konekäännöksenä, aika hyvää eikö vain?
Ja lisää Dalrympleä:
https://winteryknight.com/2009/12/17/you-should-read-theodore-dalrymples-life-at-the-bottom-for-free-online/

[Äpyli]

Tämä konekäännöksenä, aika hyvää eikö vain?
Ja lisää Dalrympleä:
https://winteryknight.com/2009/12/17/you-should-read-theodore-dalrymples-life-at-the-bottom-for-free-online/

Erinomainen poiminta, siis sekä tuo lainaamasi puheenvuoro, että Dalrymplen kirjoitukset. Täytyykin hankkia tuo kirja luettavaksi. Vaikka itse olen ollut aikuisiässä työttömänä vain yhden lyhyen jakson ja senkin koulutuksessa, niin samanlaisia ajatuksia on tosiaan herännyt. Sitä olen kyllä ihmetellyt, miksei vihreiden Ohisalo ole köyhyystutkijana ole oikein ollut esillä näiden asioiden tiimoilta (voi toki olla, etten vain ole törmännyt). Työttömyys ja köyhyys ovat kuitenkin vihervasemmiston yksi lempiteemoja ja sydäntä lähellä. Tavallaan vaikuttaa siltä, että joko tahaton tai tahallinen hiljaisuus eli keskustelun puute em. ilmiöitä koskien ylläpitää Dalrymplen kuvailemaa asetelmaa, jossa yhteiskunta aktiivisesti "auttaa" yksilöitä yhä kurjempaan asemaan.

[Dangr]

Yksi hyvä syy kansalaispalkalle:

"Pääkaupunkiseudulla asuva Olli on tehnyt vapaaehtoistyötä ruoka-apua tarjoavassa yhdistyksessä alkuvuodesta 2019 alkaen. Nyt Kela uhkaa periä häneltä palkkatuen loppumisen jälkeiseltä ajanjaksolta lähes 26 000 euroa takaisin "perusteettomasti maksettujen etujen vuoksi", joiden varassa hän on elänyt.
...
Ollilla ei ole ammattitutkintoa, joka on hankaloittanut työn hakemista. Hänellä on ollut silti aina intoa auttamistyöhön ja hyväntekeväisyyteen.

Työtön mies hakeutui Kelan myöntämän palkkatuen voimin töihin ruoka-apua tarjoavaan Hyvä Arki ry -yhdistykseen helmikuussa 2019.

Palkkatukea myönnettiin Ollille vuoden ajaksi, eli kyseistä tukea hän sai viimeisen kerran helmikuussa 2020.

Olli ei kuitenkaan halunnut jättäytyä pois mielekkäästä auttamistoiminnasta tuen loppumisen vuoksi. Hän päätti jatkaa yhdistyksessä vapaaehtoisena.
....
Ollille myönnettiin oikeus työmarkkinatukeen maaliskuussa 2022 peruspäivärahaetuuden loputtua. Työmarkkinatukea hänelle maksettiin tammikuuhun 2023 asti.

Näiden etujen turvin nuorimies on jatkanut vapaaehtoistyötä yhdistyksessä tähän päivään asti.

...
Tyrmistyttäviä uutisia
Muutama viikko sitten Ollille saapui kuitenkin tyrmistyttävät kirjeet Kelalta ja TE-toimistolta.

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittisen lausunnon mukaan Ollilla ei olisi ollut oikeutta työttömyysetuuteen, joka myönnettiin hänelle helmikuussa 2020.

Syy tähän on se, että vapaaehtoistyö on jatkunut edelleen palkkatukityön päätyttyä samankaltaisilla tehtävillä.

TE-palvelut näkevät siis Ollin tekemän vapaaehtoistyön yritystoiminnan ja yleisesti työsuhteessa toteutettavien kaltaisina tehtävinä.

Päätös "perusteettomasti maksetuista eduista" TE-toimistossa johti toimenpiteisiin Kelassa."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-uhkaa-peria-tyottomalta-ollilta-etuuksia-takaisin-lahes-26-000-euroa-syyna-vapaaehtoistyo/8647952#gs.rt8u26

Tuossa olisi pikemminkin pitänyt antaa extraa kannustuksena.

[Nikolas]

Perustulo on vain eräs vaihtoehtoinen sosiaaliturvan järjestely. Mitä paremmin aikuiset ovat ansiotöissä ja saavat kunnollista palkkaa, sitä vähemmän on tarvetta minkäänlaisille sosiaaliturvan järjestelyille. Tämä osa kokonaisuudesta on jäänyt jotenkin tosi huonolle hoidolle jo useiden vuosikymmenien ajan. Nähdäkseni tämä liittyy siihen, että suomalaisen työn kilpailukyky on pilattu nostamalla suomalaisen työn kokonaishinta liian korkeaksi, ja siinä erityinen osa on liian suurella verokiilalla. Työnantajan näkökulmasta työvoiman kokonaishinnassa verokiila on todella iso pala. Työn hinta täytyy siirtää myytäviin tuotteisiin, ja se on kova paikka, kun pitäisi jotenkin uskotella asiakkaat ostamaan kalliimpaa. Tuote saattaa tietysti olla monella tapaa hyvälaatuinen, mutta hinta on edelleen todella merkittävä tekijä.

Uusluddiitit saavat pian lisää vettä myllyyn, kun tekoälyt alkavat päteä myös henkisen työn tekemisessä, mitä on perinteisesti pidetty ihmistyövoiman vahvana linnakkeena. On ajateltu että raskaita, tylsiä ja vaarallisia töitä saadaan teetettyä koneilla ja roboteilla, mutta älyä vaativat ponnistukset yhä kuuluvat ihmisten hoidettaviksi. Mutta tähänkin on tulossa muutos. Aiemmin työn koneistuminen on merkinnyt töiden keventymistä, työviikon ja työpäivän lyhentämistä. Oletan että tähän ratkaisuun täytyy taas palata.

Lyhyesti sanottuna:

• Verokiilaa on kutistettava. Tämä on väistämättä pitkä prosessi, sillä helppoja ja nopeita keinoja ei ole. Voidaan olettaa että työvoimavaltainen teollisuus syntyy uudelleen.
  
  
• Työn jakamisessa ja työviikon lyhentämisessä täytyy taas edetä. Työn kokonaismäärä ei sillä lisäänny mutta työttömien määrä vähenee.
  
  
• Valtion rooli työmahdollisuuksien järjestäjänä kaipaa uudistusta. Tästä olen kirjoittanut aiemmin tässä samassa ketjussa 2017-02-14.
  
  
• Kaikki yrittäjäksi ryhtymistä haittaavat byrokratian ihmeellisyydet tulisi korjata (pois). Tästä kirjoitin tässä ketjussa 2017-07-26.
  
  
• Perustulo tai negatiivinen tulovero saattaisi hyvin toteutettuna toimiakin, kun siinä on mahdollisuus torjua kannustinloukkuja, tosin hyvä toteutus on kaikkea muuta kuin varma. Mutta olipa ratkaisu mikä tahansa, kaikenlaiset sosiaaliturvan muodot tulee suunnata kansalaisille.^*

*  Jyrkkä jako kansalaisten ja muiden välillä voi olla monessa mielessä ja enimmäkseen toivottava, mutta siitä voi aiheutua myös ongelmia. Siksi olen pohtinut luotetun muukalaisen käsitettä. Luotettu muukalainen ei olisi Suomen kansalainen, mutta hänellä olisi virallisesti myönnetty parempi status kuin satunnaisella maahan saapuneella ulkomaalaisella. Olen tätä aihetta käsitellyt aiemminkin:

• 2022-12-12
• 2016-02-12

[Totti]

Jatkoa tästä ketjusta:

https://hommaforum.org/index.php/topic,134283

Kommunismia siellä ja kommunismia täällä. Joku Milton Friedman kommarikin kannattaa UBI/NIT käyttöönottoa kuten Nallekin.

Epäilen ettei kumpikaan tiedä yhtään mitään esim. Suomen sosiaalitukijärjestelmästä.

Piru on yksityiskohdissa, mutta jos ne jättää huomioimatta on helppo heittää ylimalkaisia sapluunaratkaisuja, johon kaikkien pitäisi mukamas sopeutua.

Sosiaalitukihaarukka on nollasta eurosta tuhansiin euroihin / perhe / kk. Ei näin laajaa tukiriippuvuusskaalaa mitenkään voi tunkea yhdeksi tukisummaksi, jonka pitäisi kelpaa kaikille. Jotkut saavat väkisinkin liikaa ja jotkut liian vähän.

Ne, jotka saavat liikaa vähentävät työntekoa koska ei ole mieltä tehdä duunia jos rahaa on muutenkin. Ne, jotka saavat liian vähän joudutaan kompensoimaan harkinnanvaraisilla tuilla. Siis ihan niillä samoilla tuilla kun maksetaan nytkin.

Kerron sinulle salaisuuden: ihmiset saavat tälläkin hetkellä vaikka mitä tukia. Se estää tutkimusten mukaan ihmisten paluuta työmarkkinoille ja niiden jakaminen on kallista.

Tukiloukku on toki olemassa mutta juuri siihen hallitus on nyt puuttumassa kun reivataan uusiksi mm. asuntotuen perusteet.

Tukijärjestelmä on vuosien saatossa muuttunut erinomaisen sekavaksi ja reikäiseksi kun vasemmistohallitus toisensa jälkeen on halunnut ostaa itselleen ääniä. Siinä olisi runsaasti perkaamista ja uusimista kunhan joku ottaisi sen tehtäväkseen.

Tämäkin hallitus keskittyy vain muutamaan suureen tukeen, mutta koko järjestelmä pitäisi käydä läpi kokonaisuutena, muuttaa säännöt, tukkia reiät ja poistaa turhia tukia.

Esimerkiksi muuttotuki (perustoimeentulossa huomioitu muuton tukemista) on ihan järjetön. Kyseessä ei ole suuri tukimuoto, mutta siitä on käytännössä vain tullut muuttofirmojen yritystukea kun porukka tilaa muuttofirmoja sen sijaan, että vipattaisiin kaverille bensarahat.

Nykyinen harkinnanvarainen tukijärjestelmä on pohjimmiltaan toimiva, mutta kuten aina käy, populistiset poliitikot käyttävät julkisia rahoja omaksi edukseen ja ajan saatossa järjestelmästä tulee byrokraattinen kallis himmeli.

Kansalaispalkka ei kuitenkaan ole ratkaisu tähän tukisotkuun vaan nykyinen järjestelmä pitää käydä läpi täikammalla ja poistaa kaikki turha.

[Dangr]

Mikä on hommalaisten miete rahamäärästä minkä yksinäisen tuen saajan pitäisi saada käteen kuussa asunnon ja ruoan tuen lisäksi? Siis sähkö, hygienia, viihde, kännykkä, liittymä, vakuutukset, liikkuminen jne. myös ajatellen sitä, että sosku lopettaisi silmälasien, kodinkoneiden jne maksamisen?

Lähtökohta: keskikokoinen tai suuri kaupunki, sinkku, ei lapsia, ei sairauksia.

Minua usein mietityttää millä pärjää, mutta on niin pieni että lisätulot houkuttavat.

[Nikolas]

Mikä on hommalaisten miete rahamäärästä minkä yksinäisen tuen saajan pitäisi saada käteen kuussa asunnon ja ruoan tuen lisäksi?

Asiaa voisi lähestyä myös toisesta suunnasta: Minkälaisia ja kuinka suuria etuuksia ja tukirahoja nykyään siirrellään? Siihenhän lopulta täytyy verrata, jos aikoo jotain erilaista järjestelmää ehdottaa.

[Tabula Rasa]

Mikä on hommalaisten miete rahamäärästä minkä yksinäisen tuen saajan pitäisi saada käteen kuussa asunnon ja ruoan tuen lisäksi?

Asiaa voisi lähestyä myös toisesta suunnasta: Minkälaisia ja kuinka suuria etuuksia ja tukirahoja nykyään siirrellään? Siihenhän lopulta täytyy verrata, jos aikoo jotain erilaista järjestelmää ehdottaa.

Entäs tukien suhde inflaatioon?

[Nikolas]

Nähdäkseni laskelmat lähtevät liian usein sellaisesta ajatuksesta että esimerkiksi joku lapsiperhe asuu tietyllä alueella tietyn kokoisessa asunnossa, asuinkustannusten ollessa tietyllä tasolla. Sitten vaan räknätään kuinka paljon rahaa kyseisen perheen täytyy jostain saada tullakseen toimeen. Ja se heidän täytyy sitten saada, tai muuten seuraa paljon porua.

Kritiikin ensimmäinen osa kohdistuu tähän: Miksi oletetaan että kyseisen perheen tulisi pysyä sillä alueella ja sen kokoisessa asunnossa? Jos he ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuesta, eikö olisi kohtuullista olettaa että he voisivat sitten vastavuoroisesti valita halvemman asuinalueen, josta voisi löytyä myös halvempi asunto?

Kritiikin toinen osa kohdistuu kaikkeen muuhun kuin asumiskustannuksiin. Pitääkö yhteiskunnan tuella saada aivan kaikkea, vai pitäisikö perheeltä olettaa kykyä säästäväisyyteen ja hyvin harkitsevaan kulutukseen?

[Nikolas]

Nykyisessä tukihimmelissä asumistuen osuus on melkoisen suuri.

Olen kirjoittanut siitä aiemminkin, joten ei siitä sen enempää tällä kertaa.

• 2019-03-26
• 2019-08-09

[Nikolas]

Entäs tukien suhde inflaatioon?

Se on hyvä kysymys sinänsä: Tuleeko tukien kehityksen seurata tuensaajien tarpeita vaiko maksajien maksukykyä?

[Nikolas]

Vaikka sisimmässäni kannatan perustuloa, niin en tiedä onko se hyväksi. Miten sen saisi kannustavammaksi ja kaikki mukaan?

Itse asiassa, jos perustulon toteuttaisi puhtaasti ja oppikirjan mukaan, ja muut tuet siivottaisiin pois, perustulohan olisi varsin kannustava, sillä se ei aiheuta efektiiviseen marginaaliveroon^* minkäänlaisia pomppuja. Mutta tuo "jos" sisältää kyllä sellaisen lähtöoletuksen että todella epäilen sen toteutumisen mahdollisuuksia.



* Efektiivisestä marginaaliverosta on tullut kirjoitettua.

• 2014-02-09
• 2018-09-24
• 2023-02-20
• 2023-04-29

[Roope2]

Kritiikin toinen osa kohdistuu kaikkeen muuhun kuin asumiskustannuksiin. Pitääkö yhteiskunnan tuella saada aivan kaikkea, vai pitäisikö perheeltä olettaa kykyä säästäväisyyteen ja hyvin harkitsevaan kulutukseen?

Kun itsensä elättävältä tulotason nousu ei riitä kattamaan kohoavia kustannuksia, niin hänen on pakko muuttaa elintapojaan ja ostoskäyttäytymistä, jotta saavuttaisi balanssin.


Ehkä on erilaisia tasa-, ihmis- ja muita arvoja.

[ikuturso]

Mikä on hommalaisten miete rahamäärästä minkä yksinäisen tuen saajan pitäisi saada käteen kuussa asunnon ja ruoan tuen lisäksi? Siis sähkö, hygienia, viihde, kännykkä, liittymä, vakuutukset, liikkuminen jne. myös ajatellen sitä, että sosku lopettaisi silmälasien, kodinkoneiden jne maksamisen?

Lähtökohta: keskikokoinen tai suuri kaupunki, sinkku, ei lapsia, ei sairauksia.

Minua usein mietityttää millä pärjää, mutta on niin pieni että lisätulot houkuttavat.

Miksi yhteiskunnan tulisi maksaa viihde?

Miksi yhteiskunnan tulisi rangaista silmälasien käyttäjiä sillä, että kaikille maksettaisiin moniteholasien verran enemmän vuodessa, jolloin toinen tuhlaa rahansa moniteholaseihin ja toinen ostaa sillä rahalla pleikkarin?

Perustulon tulisi olla perustulo. Asunto, ruoka ja vaatteet. Ei yhtään mitään muuta.
Perustulon lisäksi pitäisi voida ansaita rahaa. Siksi perustulon saajan tulisi voida tehdä vaikka pätkätöitä melko paljonkin ilman että perustulo kuihtuu pois. Jos haluat sen pleikkarin, tee nollasoppari Mäkkäriin ja haistele rasvankäryjä se viikko ja painu koloosi pelaamaan jotain räiskimispeliä.

Perustulon pitäisi kattaa vain perus. Kaikki muu tulisi ihmisen ansaita itse. Ja nimenomaan tuo harkinnanvarainen tulisi olla tähän lisänä, mutta riittävän säädeltynä. Rillit, proteesit, pyörätuolit, insuliinit... Jos nämä katettaisiin perustulosta, tervekuinpukki-ihminen lentelisi noilla rahoilla Bangkokit ja Pattayat.

Juurihan tehtiin tutkimus, että hyvä elämä vaatii tässä maassa oliko se jotain vähän alle 1500 euroa kuukaudessa. Siinä keskustelussa puhuttiin jo paljonko ihmisen kuuluisi saada matkailua ja viihdettä. Yhteiskunnan kustantamana minun mielestäni ei yhtään. Kun olin toiminimiyrittäjä, minulla oli monia täysin nollakuukausia. En voinut kuvitellakaan, että naapureiden pitäisi maksaa lapinreissuni. Laskettelukamoja ostin käytettynä netistä ja Lappiin mentiin vaimon rahoilla. Euroakaan en ottanut valtiolta. Tuossa kohtaa 500 euroa kuussa olisi ollut luksusta.

Toisaalta työtön sinkku ei 500 eurolla maksa edes vuokraa.

Eikö perustulon voi suhteuttaa kansaneläkkeeseen? Takuueläke taitaa olla vajaa tonni.

Sillä mennään.

-i-

[Jorma M.]

Jos joku vastustaa perustuloa, hänen pitäisi mielestäni ehdottomasti vastustaa haittamamujen oleskelua Suomessa. Hänen pitäisi myös vastustaa oleskeluperusteista sosiaaliturvaa ennen kuin mamut saadaan pois. (Ja kyllä ne pois saataisiin jos olisi halua.)

Ja jos joku vastustaa perustuloa etnisille suomalaisille, hänen pitäisi myös, kasvoillaan tai nimimerkin takaa uskaltaa kertoa mitä tehdään niille jotka tuhoutuvat ilman perustuloa tms. Jos ja kun on munaa sanoa että "kuolkoot", niin ok. Mutta hidden agenda (kuolemien edistäminen) on mielestäni pelkuruutta.

Ja mitä tulee Vasemmistoliiton huippupalkkaisille sioille (Arhinmäki ja Andersson yms) jotka asuvat Hgin Hitas-taloissa ja yöpyvät teatraalisesti teltoissa pakkasyönä, niin heidät pitäisi laittaa kuriin ja järjestykseen.

[Jaska Pankkaaja]

Nähdäkseni laskelmat lähtevät liian usein sellaisesta ajatuksesta että esimerkiksi joku lapsiperhe asuu tietyllä alueella tietyn kokoisessa asunnossa, asuinkustannusten ollessa tietyllä tasolla. Sitten vaan räknätään kuinka paljon rahaa kyseisen perheen täytyy jostain saada tullakseen toimeen. Ja se heidän täytyy sitten saada, tai muuten seuraa paljon porua.

Kritiikin ensimmäinen osa kohdistuu tähän: Miksi oletetaan että kyseisen perheen tulisi pysyä sillä alueella ja sen kokoisessa asunnossa? Jos he ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuesta, eikö olisi kohtuullista olettaa että he voisivat sitten vastavuoroisesti valita halvemman asuinalueen, josta voisi löytyä myös halvempi asunto?

Kritiikin toinen osa kohdistuu kaikkeen muuhun kuin asumiskustannuksiin. Pitääkö yhteiskunnan tuella saada aivan kaikkea, vai pitäisikö perheeltä olettaa kykyä säästäväisyyteen ja hyvin harkitsevaan kulutukseen?

Juurikin näin. Sama pätee terveydenhoitoon, pakko priorisoida vaikka veroaste nostettaisiin 80% ja KAIKKI rahat laitettaisiin terveydenhoitoon.

[JoKaGO]

Miksi yhteiskunnan tulisi maksaa viihde?

Miksi yhteiskunnan tulisi rangaista silmälasien käyttäjiä sillä, että kaikille maksettaisiin moniteholasien verran enemmän vuodessa, jolloin toinen tuhlaa rahansa moniteholaseihin ja toinen ostaa sillä rahalla pleikkarin?

Perustulon tulisi olla perustulo. Asunto, ruoka ja vaatteet. Ei yhtään mitään muuta.
Perustulon lisäksi pitäisi voida ansaita rahaa. Siksi perustulon saajan tulisi voida tehdä vaikka pätkätöitä melko paljonkin ilman että perustulo kuihtuu pois. Jos haluat sen pleikkarin, tee nollasoppari Mäkkäriin ja haistele rasvankäryjä se viikko ja painu koloosi pelaamaan jotain räiskimispeliä.

Juuri näin!

Eikö perustulon voi suhteuttaa kansaneläkkeeseen? Takuueläke taitaa olla vajaa tonni.

Niinpä. Tuollaisen takuueläkkeen saavat sadattuhannet ihmiset, jotka eivät ole kuin pummanneet koko elämänsä. Narkit, juopot, ja maatalojen emännätkin, joilla olisi ollut jopa tukiaisrahoja maksaa eläkkeensä. Ei kannata kun ei tarvitse 
Oma äitinikin, myyjänä ja toimistovirkailijana palkkansa ansainnut, pyöräytti neljä lasta ja sai lopulta työeläkkeen + kansaneläkkeen, joka oli tasan sama kuin takuueläke.
Me, hänen lapsensa, olemme maksaneet palkoistamme kansaneläkemaksua, ja kolme neljästä eivät saa kansaneläkettä, koska työeläke on niin suuri, koska kaikki nuo kouluttautuivat ja saivat ammatit, joissa hankki. Ja maksoi veroja, paljon veroja.
Yksi meistä eli minä en ole vielä eläkkeellä, ehkäpä minä saan vielä kansaneläkkeenkin, tosin, mun palkkani taitaa päihittää noiden kolmen muun, joten... tuskin.

Eli ei voi olla vaikeaa nykyveroilla maksaa tonnia kuussa kansalaispalkkaa. Voitaisiin pudottaa se sille tasolle, minkä kattaisi 25% tasavero tuloista. Ei latiakaan enempää, paleltukoon raukat hankeen jollei tuo riitä!

[Dangr]

 

[Augustus]

Nähdäkseni laskelmat lähtevät liian usein sellaisesta ajatuksesta että esimerkiksi joku lapsiperhe asuu tietyllä alueella tietyn kokoisessa asunnossa, asuinkustannusten ollessa tietyllä tasolla. Sitten vaan räknätään kuinka paljon rahaa kyseisen perheen täytyy jostain saada tullakseen toimeen. Ja se heidän täytyy sitten saada, tai muuten seuraa paljon porua.

Kritiikin ensimmäinen osa kohdistuu tähän: Miksi oletetaan että kyseisen perheen tulisi pysyä sillä alueella ja sen kokoisessa asunnossa? Jos he ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuesta, eikö olisi kohtuullista olettaa että he voisivat sitten vastavuoroisesti valita halvemman asuinalueen, josta voisi löytyä myös halvempi asunto?
...

Kritiikin ensimmäiseen osaan:

Jos perhe putoaa yhteiskunnan tuille, niin toki periaatteessa jossain vaiheessa olisi yhteiskunnan kannalta hyvä että perhe muuttaa halvempaan vuokra-asuntoon, jos siis perhe asui alunperin kalliimmassa asunnossa, kuin alueella keskimäärin. Ajatuksessa on ongelmakohtia:

Ensimmäinen ja tärkein on se, että missä niitä halpoja vapaita asuntoja on jotka odottavat vuokralaistaan, kuten ne 72 neitsyttä odottavat martyyriaan? Kaikissa kasvukeskuksissa ovat ne halvat asunnot äärimmäisen kysyttyjä, niihen haluavat myös pienituloiset työtätekevät tai opiskelijat yhtälailla. Kuuluuko se vapaa halpa vuokra-asunto tälle työttömälle, pienituloiselle opiskelijalle vai pienituloiselle työlliselle?

Jos taasen ajatellaan jotain työttömien massasiirtoa jonnekkin landen takahikiälle, jossa toki löytää halpoja asuntoja, mutta ei töitä, niin eikö se tavallaan pakota ihmiset elinikäiseen työttömyyteen. Muutenkin tuo kuulostaa joltain stalinistiselta väestönsiirrolta.

Asumisen kalleus kasvukeskuksissa on toki universaali ongelma ja se on yhteiskuntajärjestelmän sisäänrakennettu valuvika. Talo ei itse tiedä sijaitsevansa jossain kasvukeskuksessa tai sitten jossain takapajulassa, yhtä paljon se talon rakentaminen, lämmitys ja isännöinti maksaa (noin periaatteessa) kummassakin sijainnissa. Muut kulut ovat sitten systeemin valuvikoja.

edit: vähän korjattu

[Nikolas]

Ensimmäinen ja tärkein on se, että missä niitä halpoja vapaita asuntoja on jotka odottavat vuokralaistaan, kuten ne 72 neitsyttä odottavat martyyriaan?

Ei tietenkään löydy sieltä missä maksukykyiset duunarit pitävät hinnat kohollaan.

Toivottavasti tässä ei ollut mitään yllättävää.

[ikuturso]

Ensimmäinen ja tärkein on se, että missä niitä halpoja vapaita asuntoja on jotka odottavat vuokralaistaan, kuten ne 72 neitsyttä odottavat martyyriaan?

Ei tietenkään löydy sieltä missä maksukykyiset duunarit pitävät hinnat kohollaan.

Toivottavasti tässä ei ollut mitään yllättävää.

Eikä niitä löydy sieltäkään, missä valtion auvoisa käsi ruokkii maahanmuuttajaperheitä, joiden vuokralla ei ole mitään väliä, koska lain mukaan saavat valita asuinkuntansa. Asunto maksetaan sieltä mistä saadaan ja mikä sattuu vapaana olemaan. Hinnasta ei paljon tingitä, muuten rasisti ei vuokraa uunilla ja saunallalämmittäjälle.

-i-

[MinäVuan]

Nähdäkseni laskelmat lähtevät liian usein sellaisesta ajatuksesta että esimerkiksi joku lapsiperhe asuu tietyllä alueella tietyn kokoisessa asunnossa, asuinkustannusten ollessa tietyllä tasolla. Sitten vaan räknätään kuinka paljon rahaa kyseisen perheen täytyy jostain saada tullakseen toimeen. Ja se heidän täytyy sitten saada, tai muuten seuraa paljon porua.

Kritiikin ensimmäinen osa kohdistuu tähän: Miksi oletetaan että kyseisen perheen tulisi pysyä sillä alueella ja sen kokoisessa asunnossa? Jos he ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuesta, eikö olisi kohtuullista olettaa että he voisivat sitten vastavuoroisesti valita halvemman asuinalueen, josta voisi löytyä myös halvempi asunto?

Kritiikin toinen osa kohdistuu kaikkeen muuhun kuin asumiskustannuksiin. Pitääkö yhteiskunnan tuella saada aivan kaikkea, vai pitäisikö perheeltä olettaa kykyä säästäväisyyteen ja hyvin harkitsevaan kulutukseen?

Hyvä idea. Pakkomuutetaan kaikki tuen saajat Kainuuseen, Itä-Suomeen ja ties minne. Siellä on halpoja asuntoja. Asukoot tuen saajat siellä. Palkkatyöstä ei kyllä tietoakaan, mutta mitäs sen on väliä.

Kansalaistulosta sen verran, että sopisi minulle erinomaisesti. Tuon lisän avulla voisi pitää esim. torstain ja perjantain vapaata niin mökillä ehtisi viettää aikaa. Kalastella ja muuta.

[Nikolas]

Hyvä idea. Pakkomuutetaan kaikki tuen saajat Kainuuseen, Itä-Suomeen ja ties minne. Siellä on halpoja asuntoja.

Ei tarvitse pakkomuuttaa ketään minnekään. Jokainen sovittakoon oman taloutensa tasapainoon omalla tyylillään.

[Dangr]

 

[MinäVuan]

...
Kansalaistulosta sen verran, että sopisi minulle erinomaisesti. Tuon lisän avulla voisi pitää esim. torstain ja perjantain vapaata niin mökillä ehtisi viettää aikaa. Kalastella ja muuta.

Eri mallien mukaan kansalaispalkka verotetaan eri tavoilla pois ja saa olla aika pieni palkka että tuosta jää mitään erikoisempaa käteen. Kansalaispalkka ei siis ole mitään ylimääräistä käteen palkan lisäksi.

Eräs malli:
https://www.vihreat.fi/ohjelmat/perustulomalli2014/

Kyllä mulle passaisi taulukon mukainen kuvio. Voisin olla vähemmän töissä ja silti tulisi pari hunttia lisää liksaa.

[Dangr]