Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[veke_g]

Ja vielä asiaa miettien, niin työssäkäyvän ei toki tarvitse selvittää omaa asumistaan minnekään. Eli poste restante/muu osoite lienee käypä keino kikkailla tuet tulottomalle osapuolelle yhteiseen asuntoon. Kela ei  myöskään seuraa rahaliikennettä tai maksutietoja muuten kuin toimeentulotuen osalta. Omastakin kokemuksesta tiedän että taloyhtiöt eivät kyllä juuri seuraa montako ihmistä missäkin asunnossa asuu.

Aivan, ongelma on minusta ihan todellinen ja siis rappaa niitä, jotka ovat rehellisiä ja kertovat Kelalle, missä asuvat ja kenen kanssa ja suosii niitä, joille ei ole mikään ongelma taivuttaa totuutta. Ainoa taho, joka tuossa yllä olevassa seuraa asiaa, lienee vuokraisäntä, joka lienee ainakin jossain määrin kiinnostunut siitä, kuka hänen X:lle vuokraamassa asunnossa oikein asuu. Samasta syystä se mainitsemani alivuokralaiskikkailukin voi mennä pieleen, jos vuokraisännälle ei riitä vain se, että vuokra tulee ajallaan maksettua, vaan haluaa myös pitää tarkasti kiinni siitä, että vuokratussa asunnossa asuu se, jonka nimi on vuokrasopimuksessa, eikä kukaan muu.

Tämä voi tuntua aika pikkuasioihin takertumiselta, mutta uskon, että jos käteenjäävät tulot ovat jotain tonnin luokkaa asumismenojen jälkeen, niin se, että niitä pienellä kikkailulla saisi nostettua satasella parilla, voi tuntua varsin houkuttelevalta. Ja kaikki tarve mihinkään kikkailuihin katoaa, jos siirryttäisiin perustuloon, jossa jokainen saisi valita asumismuotonsa ihan miten haluaa, eikä valtiolla olisi mitään asiaan koputtamista asiaan. Tämä voisi hyvinkin tuoda markkinoille a) sitä, että vanhat pariskunnat, joiden lapset ovat lähteneet kotoa, vuokraisivat tyhjäksi jääneen huoneen jollekin, jolle kelpaa pelkkä huone (esim. opiskelija tulee mieleen) ja b) ryöstökapitalistit rakentaisivat ihan yhteisasumiseen tarkoitettuja taloja, joissa asukkailla olisi oma huone, mutta jakaisivat sitten keittiön/olohuoneen/kylpyhuoneen. Tällaisten asuntojen vuokrat olisivat takuulla yksiöitä halvempia ja houkuttelisivat varmaan asukkaiksi yksinasujia, jotka olisivat valmiit tinkimään asumisen tasosta, jotta omaan taskuun jäisi enemmän rahaa.

Nykysysteemissä tällaiselle ei ole juurikaan kysyntää, koska tulottomien tai pienituloisten sellaiseen muuttaessa Kela on se, joka repii pääosan voitosta itselleen asumistuen laskiessa ja toisaalta korkeampituloiset ovat sitten valmiita maksamaan vähän enemmän omasta tilasta.

Ratkaisuna todellakin se, että perustulo on riittävän iso, niin erikseen asumistukea ei tarvita. Esim. se täällä mainittu tonni. Itse sanoisin mieluummin yli. Itse ainakin olen sen verran laiska ja mukavuuden haluinen, että samantien jäisin töistä, kun nuo asumiskulut omalla kohdalla ei ole kuitenkaan kummoiset, kun on velaton kämppä. Voisihan sitä sitten duunissa käydä, jos vaikka haluaa useammankin kerran vuodesssa etelään.

[sr]

Ratkaisuna todellakin se, että perustulo on riittävän iso, niin erikseen asumistukea ei tarvita. Esim. se täällä mainittu tonni. Itse sanoisin mieluummin yli. Itse ainakin olen sen verran laiska ja mukavuuden haluinen, että samantien jäisin töistä, kun nuo asumiskulut omalla kohdalla ei ole kuitenkaan kummoiset, kun on velaton kämppä. Voisihan sitä sitten duunissa käydä, jos vaikka haluaa useammankin kerran vuodesssa etelään.

Ok, kiitos tiedosta. Jotenkin sinun on kuitenkin pitänyt se velaton kämppä hankkia, minkä eteen lienet vääntänyt paljonkin työtä.

Mutta siis kyllä, perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden ns. down-shiftata.

Miksi muuten nyt teet töitä? Oletettavasti sinulla ei ole lapsia elätettävänä. Eikö työ anna sinulle mitään muuta kuin rahaa?

[no future]

Itsekin näen oikeastaan kaksi (tai kolme) ryhmää, jotka voisivat "downshiftata" liian korkealla perustulolla:

1) Nuoret, opiskelupaikattomat ja ehkä haluttomatkin. Eli ns. elämänkoululaiset dropoutit, kun vanhan ajan malliin töitä ei enää saakaan koulutuksetta.

2) edellisten iäkkäämpi versio, eli aikuiset pitkäaikaistyöttömät, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, muuten vain vähäosaiset

3) velattomat 20-30 vuoden työuran tehneet, mutta jostain syystä työhönsä kyllästyneet.

Kaikkia näitäkin ryhmiä yhdistää se, että työnteko käytännössä saattaisi kuitenkin yleistyä, kun kaikki pätkä- ja osa-aikainenkin työ olisi helpompaa ja kannattavaa. Nuoret rahoittaisivat elämäänsä edelleen mäkkärin kassalla, alentuneesti työkykyinen voisi tehdä silti jotain, ja aikuisilla ihmisillä olisi helpompi vaihtaa alaa tai tehdä vähemmän töitä kuin nykyään. 20h viikossa olisikin yhtäkkiä houkutin eikä pelote.

Ja kun ihminen tottuu tiettyyn elintasoon sekä sen kustannuksiin, ei hän helpolla siitä luovu. Johan Laura Räty ihmetteli, että "kuka muka tienaa alle 2600€/kk?"

[no future]

Huvittava esimerkki Suomen nykyisestä järjestelmästä:

Aikanaan opiskelemaan lähtiessä tuli opintotukeen liittyen selvityspyyntö sen vuoden tuloista, eli miksi olin opintojen aloitusvuonna tienannut verotietojen mukaan yli kaikkien rajojen. Syy oli tietysti se että opinnot alkoivat syksyllä, ja siinä ehti 8kk olla tuloja jotka eivät vaikuta mitenkään opintoetuuksiin. Normaali tilanne siis, mutta ei yksi eikä muistaakseni kaksikaan selvitystä riittänyt asiassa.

Ja toinen: Olin isyys/vanhempain vapaalla kuten sen kolme viikkoa aikanaan pystyi. Ilmoitus asiasta kelalle isyysrahaa varten. Rutiinijuttu, luulisi, mutta tälläkin kertaa tuli muutaman viikon perästä vielä lisäkysely, että vannon ja vakuutan etten ole ollut tai tule olemaan ansiotyössä isyysvapaan aikana. Taas saatiin papereita pyöriteltyä ja asian käsittelyä viivästettyä. Mitään muuta ei tosiaan kysytty, kuin varmistusta asiasta.

Hitto, kolmaskin: Tuttavani oli valmistuttuaan hetken työttömänä, kun ei opettaja paljon kesällä työllisty. Työttömyysasian käsittely kaikkinensa kesti silloin kolmatta kuukautta, ja ehti työllistyäkin ennen kuin rahaa tuli kelalta. Asumistuki tietty katkesi heti kun Kela sai tiedon työllistymisestä. Ja siinäkin oli katkos välissä, kun opiskelijan asumislisä muuttui yleiseksi asumistueksi. Ensimmäistä ei tietty kesältä olisi maksettukaan, koska eiväthän opiskelijat kesällä asu.

[veke_g]

Ratkaisuna todellakin se, että perustulo on riittävän iso, niin erikseen asumistukea ei tarvita. Esim. se täällä mainittu tonni. Itse sanoisin mieluummin yli. Itse ainakin olen sen verran laiska ja mukavuuden haluinen, että samantien jäisin töistä, kun nuo asumiskulut omalla kohdalla ei ole kuitenkaan kummoiset, kun on velaton kämppä. Voisihan sitä sitten duunissa käydä, jos vaikka haluaa useammankin kerran vuodesssa etelään.

Ok, kiitos tiedosta. Jotenkin sinun on kuitenkin pitänyt se velaton kämppä hankkia, minkä eteen lienet vääntänyt paljonkin työtä.

Mutta siis kyllä, perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden ns. down-shiftata.

Miksi muuten nyt teet töitä? Oletettavasti sinulla ei ole lapsia elätettävänä. Eikö työ anna sinulle mitään muuta kuin rahaa?

Toki on töitä pitänyt tehdä. Tosin ostettu 1996 eli kohtuullisen huokealla sen saanut. Vielä pari vuotta muksuja pyörii jaloissa. Työ ihan jees, mutta keksin niin paljon mukavampaa tekemistä, jos ei tarvii miettiä päivittäistä toimeentuloa. Tonnin perustulolla tuo onnistuu mainiosti kahdestaan.

[sr]

Itsekin näen oikeastaan kaksi (tai kolme) ryhmää, jotka voisivat "downshiftata" liian korkealla perustulolla:

1) Nuoret, opiskelupaikattomat ja ehkä haluttomatkin. Eli ns. elämänkoululaiset dropoutit, kun vanhan ajan malliin töitä ei enää saakaan koulutuksetta.

Tämäkin porukka näkee, kun kaverit käyvät bailaamassa baareissa ja klubeissa, hankkivat auton ja asunnon, matkustelevat ulkomaille, ja heidän rahansa riittävät vain lähimarketin kaljan lipittämiseen, bussilla ajamiseen ja pienessä vuokrakämpässä asumiseen.

2) edellisten iäkkäämpi versio, eli aikuiset pitkäaikaistyöttömät, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, muuten vain vähäosaiset

Tämä porukka todennäköisesti on jo nykyisin tukijärjestelmän varassa, eikä sieltä nouse. Yhteiskunnan kannalta on ihan sama, tuetaanko heitä nykyisellä tilkkutäkillä vai yksinkertaisemmalla perustulolla. Tai siis ero on, että perustuloon ei yhdistetä sitä, että heitä vielä kaiken muun elämän päähän potkimisen lisäksi vielä nöyryytetä valtion toimesta hyppimään kaikenlaisten renkaiden läpi, jotta saavat tukensa.

Nämä ryhmät 1 ja 2 ovat entistä enemmän tulevaisuudessa sellaisia, että heidän putoaminen kokonaan pois työvoimasta ei oikeastaan vaikuta juuri lainkaan siihen, miten paljon kansakunta kokonaisuudessaan tuottaa. Eli siis yhteiskunnan kannalta on yksi hailee, mitä he tekevät (kunhan se ei ole haitallista tekemistä). Heidän down-shiftauksensa (jos sitä voi edes sellaiseksi kutsua) on siis melko lailla haitatonta. Joka tapauksessa he elävät kurjempaa elämää kuin juuri kukaan muu, joten harva heitä tulee kadehtimaan.

3) velattomat 20-30 vuoden työuran tehneet, mutta jostain syystä työhönsä kyllästyneet.

Tämä on tosiaan vaarallisempi ryhmä siinä mielessä, että heidän työpanokselleen olisi edelleen ostajia. Toisaalta voisin sanoa positiivisessa mielessä, että perustulo antaa ihmisille sellaisen selkänojan, että he uskaltavat tuossa vaiheessa tehdä suunnanmuutoksia urallaan, jota eivät välttämättä muuten uskaltaisi. Tällä tarkoitan jollekin ihan uudelle uralle lähtemistä, vaikka se tarkoittaisi alussa tulotason laskua tai etenkin oman yrityksen perustamista, johon harva noin tukevasti menestyneesti työelämässä oleva uskaltautuu siihen liittyvän suuren riskin vuoksi. Näin, vaikka takataskussa olisikin hyvä idea, mutta uskallus vain puuttuu. Jos ihmiset tuossa vaiheessa elämää saavat lopuksi työuraansa paljon lisää sisältöä elämäänsä työstä verrattuna siihen, että hampaat irvessä tahkoavat sitä vihaamaansa työtä eläkeikään asti, on tuotettu hyvinvointia, vaikkei se missään rahaa mittaavissa tilastoissa näykään.

Kaikkia näitäkin ryhmiä yhdistää se, että työnteko käytännössä saattaisi kuitenkin yleistyä, kun kaikki pätkä- ja osa-aikainenkin työ olisi helpompaa ja kannattavaa. Nuoret rahoittaisivat elämäänsä edelleen mäkkärin kassalla, alentuneesti työkykyinen voisi tehdä silti jotain, ja aikuisilla ihmisillä olisi helpompi vaihtaa alaa tai tehdä vähemmän töitä kuin nykyään. 20h viikossa olisikin yhtäkkiä houkutin eikä pelote.

Jep.

Ja kun ihminen tottuu tiettyyn elintasoon sekä sen kustannuksiin, ei hän helpolla siitä luovu. Johan Laura Räty ihmetteli, että "kuka muka tienaa alle 2600€/kk?"

Niinpä. Itse sanoisin, että keski-ikäisille ihmisille silti tuollainen piste olisi se, kun lapset lähtevät kotoa. Siinä vaiheessa kustannukset putoavat, vaikka oma elintaso pysyisikin samana. Siinä vaiheessa vaihtoehtoina oikeastaan on a) varallisuuden kerääminen (eli pannaan ne ylijäävät tulot säästöön), b) oman kulutustason nostaminen (ennen kaikkea matkustelu on varmasti sellainen asia, johon saa upotettua paljon rahaa) tai c) down-shiftaus, eli taloudellisesta hyvinvoinnista luopuminen vapaa-ajan lisäämiseksi. Muuten tälle porukalle on jo nykyisinkin tarjolla vaihtoehto nimellä vuorotteluvapaa, jolla saa perustuloa enemmän rahaa kouraansa sen 90-360 päivää, jotka on poissa töistä.

[sr]

Toki on töitä pitänyt tehdä. Tosin ostettu 1996 eli kohtuullisen huokealla sen saanut. Vielä pari vuotta muksuja pyörii jaloissa. Työ ihan jees, mutta keksin niin paljon mukavampaa tekemistä, jos ei tarvii miettiä päivittäistä toimeentuloa. Tonnin perustulolla tuo onnistuu mainiosti kahdestaan.

Ok, kiitos tiedosta. Alan sitten vastentahtoisesti kallistua sen suuntaan, että perustulosysteemissä olisi sittenkin pakko säilyttää asumistuki, koska muuten sen tasoa on mahdotonta sovittaa niin, että sillä tulisi toimeen vuokra-asunnossa, mutta se ei olisi liian yltäkylläinen velattomassa omistusasunnossa asuvalle. Ainoastaan, jos vuokrataso lähtisi selvään laskuun asumistuen laskiessa, olisi asumistuki mahdollista poistaa.

Eli siis itse kannatan nyt sellaista, että perustulo olisi (vaikka se mainittu 550€/kk) ja sen päälle saa sitten asumistukea niin kuin nytkin. Sitten tuota asumistukea lähdetään hitaasti laskemaan ja perustuloa nostamaan. Jos tämä ei johda (etenkin pienten asuntojen) vuokratason laskuun, niin sitten homma pysäytetään siihen.

[no future]

Jätin maahanmuuttajat pois tuosta, koska oletin perustulon kansalaisuusperusteiseksi. Mutta aivan vastaavasti osan heistä voi laskea mihin tahansa noista ryhmistä.

[sr]

3-ryhmä) Tämä ryhmä on todellinen ongelma. Usein on perittyä rahaa sekä asunto sekä varakas sukutausta. Tässä tuleekin eteen Suomen verotuksen vinoutuma, pitäisi verottaa varallisuutta ei työtä. Tämä voisi myös toimia kannustinmena tämän ryhmän kohdalla.

Ok, jos on perintöä tarpeeksi, niin sillä, saako jonkun tonnin kuussa perustuloa vai ei, ei ole mitään merkitystä sille, meneekö tällainen ihminen töihin.

Olen kanssasi samaa mieltä, että verotuksen painopistettä pitäisi siirtää työstä ja investoimisesta kulutukseen. Varallisuuden verottaminen sen sijaan on minusta siinä mielessä jossain määrin väärin, että siinä nostetaan säästäminen kuluttamista valtion silmissä pahemmaksi toiminnaksi, eikä tässä ole mitään järkeä. Jos A ja B tekevät molemmat töitä hiki hatussa koko elämän 65-vuotiaaksi asti, mutta A panee kaiken rahan menemään sitä mukaa, kun sitä tulee, mutta B säästää itselleen vaikkapa miljoonan euron omaisuuden, niin minusta on hieman epäreilua, että B:tä alettaisiin tästä verottaa. Periminen on sitten eri asia. Siinä perilliset saavat täysin ansiotta omaisuutta, eikä sen verottaminen ole lähellekään samalla tavoin väärin kuin ihmisen omalla toiminnaallaan keräämän varallisuuden verottaminen.

Lisään vielä ryhmän 4). Maahanmuuttajat, jotka saavat aina tarveharkintaisena tukensa. Positiivisen syrjinnän takia ei tukia katkaista vaikka työtä ei vastaanotettaisi. Tähän ryhmään ei kukaan oikein uskalla sanoa mitään, koska rasismi. Mutta käytännössä tällä ryhmällä on jo perustulon kaltainen tilanne.

Kuinka paljon tuota työhaluttomuutta oikein maahanmuuttajissa on? Onko enemmän kuin muussa väestössä?

[veke_g]

1-ryhmä) Työhaluttomista nuorista ja ylipäänsä niistä jotka jäävät ulkopuolelle on tehty lukuisia tutkimuksia vielä 90-luvulla. Eli sitä porukkaa löytyy alle 6% työttömistä ja ovat marginaalinen ryhmä joista harva edes soveltuu normaaliin työelämään. Näiden työllistämisen tukitoimet tulisivat kalliimmiksi kuin se hyöty  joka työnteosta ehkä yksittäiselle yrittäjälle tai yhteiskunnalle koittuisi.

2-ryhmä) Samaa porukkaa kuin ylläoleva. Viisikymppinen väkivaltainen päihdekäyttäjä tuskin on haluttua tavaraa työmarkkinoilla?

3-ryhmä) Tämä ryhmä on todellinen ongelma. Usein on perittyä rahaa sekä asunto sekä varakas sukutausta. Tässä tuleekin eteen Suomen verotuksen vinoutuma, pitäisi verottaa varallisuutta ei työtä. Tämä voisi myös toimia kannustinmena tämän ryhmän kohdalla.

Lisään vielä ryhmän 4). Maahanmuuttajat, jotka saavat aina tarveharkintaisena tukensa. Positiivisen syrjinnän takia ei tukia katkaista vaikka työtä ei vastaanotettaisi. Tähän ryhmään ei kukaan oikein uskalla sanoa mitään, koska rasismi. Mutta käytännössä tällä ryhmällä on jo perustulon kaltainen tilanne.

3-ryhmä Eli haluaisit verottaa varallisuutta? Nyt kyllä menee jo äärimmäiseksi kommunismiksi. En edes uskalla pohtia yhtään enempää, mitä tästä seuraisi. Muutoinkin tuon täytyy olla olematon ongelma, että joku kustantaa elämisensä perityllä omaisuudella.

[Aimo Räkä]

Ei mene monta sukupolvea kun perilliset tekevät selvää suuromaisuudesta.

[Aimo Räkä]

Eikö riitä että perintövero syö omaisuuden?

[no future]

Ei mene monta sukupolvea kun perilliset tekevät selvää suuromaisuudesta.

Kyllähän se suurpääoma juuri kasautuu ja kasvaa tiettyjen sukujen hallinnassa

[mannym]

Jos nyt ajattelee loogisesti niin sr tuo 550€/kk + asumistuki, perusteena olemassa olo eli käytännössä ansiotta. Sitten jostain syystä perintöverotus on oikein, samalla perusteella? Oletetaan että perustulo olisi tuon 550€/kk. 40 vuoden aikana tuo tekee sen 264 000€, vastikkeetonta rahaa, ansiotonta rahaa. Olemme taas tilanteessa jossa on ilmeisen oikein yhteiskunnalle jakaa rahaa kenelle huvittaa, samalla kaivaen sitä rahaa yhteiskunnan jäsenien taskuista, ihan millä tahansa verukkeella. Jonka jälkeen on mielenhäiriöistä ja täysin logiikatonta samalla puhua kuinka on oikein että valtio jakaa kansalaisiltaan keräämää rahaa, näiden kesken täysin ansiotta, tai näiden omaa toimintaa. Sekä siitä kuinka väärin on kun ihmiset perivät vanhempiensa työn tuloksen, ansiotta ilman omaa toimintaa.

Periminen on sitten eri asia. Siinä perilliset saavat täysin ansiotta omaisuutta, eikä sen verottaminen ole lähellekään samalla tavoin väärin kuin ihmisen omalla toiminnaallaan keräämän varallisuuden verottaminen.

Logiikka uupuu. Miten on oikein verottaa ihmistä "ansiottomasta" tulosta, miksi periminen ei oikeastaan ole. Mutta on oikein samalla jakaa verottomasti ansiotonta perustuloa ihmisille? Ensimmäisessä kun on aina se vanhempi joka haluaa helpottaa jälkeläisensä elämää ja jättää tälle jotain. Toisessa yhteiskunta joka kaivaa toisten taskuista jaettavaa toisille.

Molemmat ovat ansiotonta tuloa, miksi toinen olisi verovapaata ja toinen ei? Miksi on oikein ulosmitata jo verotetusta omaisuudesta, eli verottaa omaisuutta, vain kun se vaihtaa omistajaa? Mutta ei ole oikein verottaa muuten omaisuutta? Haluaisin nähdä sen logiikan jolla moinen selitetään.

[Profit]

Ei mene monta sukupolvea kun perilliset tekevät selvää suuromaisuudesta.

Kyllähän se suurpääoma juuri kasautuu ja kasvaa tiettyjen sukujen hallinnassa

Nämä suvut ovat hyödyllisiä yhteiskunnalle ja kohdistavat pääomia oikeisiin paikkoihin. Valtion perintövero taas on hyödyllistä liiketoimintaa tuhoava vero. Virhe tapahtuu siinä, kun kuvitellaan, että eletään yksilöiden yhteiskunnassa. Todellisuudessa elämme perheiden ja sukujen yhteiskunnassa. Jos synnyt surkeaan sukuun ja perheeseen, niin voit koittaa parantaa tilannetta kasvattamalla omat lapsesi paremmin ja panostamalla omaan perheeseesi enemmän.

[Nikolas]

Kyllähän se suurpääoma juuri kasautuu ja kasvaa tiettyjen sukujen hallinnassa

Sanotaan että Suomessa on korkea perintövero, ja moniin muihin maihin verrattuna se onkin. Jotkut ovat sitä mieltä että perintövero on liian korkea. Toiset taas sitä mieltä, että perintövero saisi olla vielä kireämpikin. Itse en kallistu selvästi kumpaankaan suuntaan. Minun mielestäni nykyisessä perintöverossa oleellisinta ei ole perintöveron kireys tai veroprosentin suuruus, vaan se, että siinä voisi olla rajumpi progressio.

Kuten edellä tuli sanottua, suurpääoma kasautuu. Sama kääntäen: Pienpääomat eivät kasaudu.

Teen tähän joitain yksinkertaisia laskuesimerkkejä sillä oletuksella, että perintöveroa ei olisi.

• Hyvin varakkaalla henkilöllä pääoma on suhteellisen helpossa hoidossa, ja siksi hänen pääomansa vuotuinen reaalikasvu on keskimäärin 6 %. Sukupolvien väli on tässä tapauksessa 20 vuotta. Kun perilliset perivät hänen varallisuutensa, perittävää on 3,2 kertaa niin paljon kuin hänen aloittaessaan. Näin ollen, vaikka perillisiä olisi kolme, kukin heistä perisi hiukan enemmän kuin pääomaa oli alussa.
• Hyvin varakkaalla henkilöllä pääoma on varsin hyvässä hoidossa, ja siksi hänen pääomansa vuotuinen reaalikasvu on keskimäärin 10 %. Sukupolvien väli on tässä tapauksessa 40 vuotta. Kun perilliset perivät hänen varallisuutensa, perittävää on 45,3 kertaa niin paljon kuin hänen aloittaessaan. Näin ollen, vaikka perillisiä olisi kymmenen, kukin heistä perisi neljä ja puoli kertaa enemmän kuin pääomaa oli alussa.

Näissä laskuesimerkeissä oletuksena oli siis, että kulutettavan rahan suhteellinen osuus pääomatuloista on niin vähäinen, että sen voi jättää huomiotta. Oletus on äärimmäinen, mutta maailmassa on joitain niin varakkaita, jotka voivat omalla kohdallaan laskea tällä tavalla.

Jos tuollaisten superrikkaiden sukujen positiivista kierrettä tarkkailee ja havaitsee pääoman ja vallan aina vain kasaantuvan vaikka heistä kukaan ei periaatteessa joudu hikoilemaan tuntiakaan hanttihommissa sen eteen, helposti lamppu välähtää, että eikö noilta voisi ottaa paksunkin siivun pois kovemmalla perintöverotuksella, niin kuin Suomessa tehdään.

Suomessa perintövero ahmaisee suuren osan jo varsin pienistä perinnöistä.

Perintöveroa on maksettava 20 000 euron tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. Perintöveron määrän laskennassa perintönä tai testamentilla saadun omaisuuden arvo pyöristetään alaspäin lähimpään sataan euroon.

Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä 90 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää (esim. perinnönjättäjän alaikäinen lapsenlapsi ei saa tehdä alaikäisyysvähennystä, jos hänen vanhempansa eli perinnönjättäjän lapsi, on elossa). Vähennyksen määrä on kuitenkin korkeintaan verotettavan osuuden arvo.

• Perintöverolaskuri Verohallinto.

Pääkohdat mielestäni ovat:

• Oleellista tässä tarkastelussa on I-veroluokka, johon kuuluvat myös perilliset suoraan alenevassa polvessa.
• Perintöä voi saada verottomasti 20 000 € perintöosuuteen asti.
• Suuremmasta kuin 20 000 € perintöosuudesta verotetaan progressiivisesti ylimenevästä osasta.
• Perintöosuus, joka ylittää 1 000 000 € verotetaan 19 % mukaan.

Itse korjaisin nykyistä perintöverotusta siten, että 1 000 000 €  asti perintöosuus olisi veroton ja sen ylittävästä osasta perittäisiin veroa korkeamman prosentin mukaan, esimerkiksi 33 %.

Idea olisi siinä, että jonkin havaittavan pesämunan voisi periä verottomasti. Verottoman perintöosuuden avulla voisi esimerkiksi ostaa kelpo perheasunnon ja perustaa yrityksen, tai sijoittaa saamansa perinnön muuten tuottavasti, ellei perilliseltä löydy halua tai ideaa omaan yritykseen.

Esittämäni perintöveromalli antaisi pienomistajille ja pienen omaisuuden perijöille entistä paremman mahdollisuuden päästä omassa taloudessa perintöomaisuuden avulla vakavaraiseen ja velattomaan tilaan.

Miksi asettamani raja olisi miljoonassa eurossa? Suomessa viljelysmaan tuotto on noin 4 %. Tämän perusteella 1 000 000 € maaomaisuus tuottaisi viljelijälle vuosittain 40 000 €, mikä ei varmaankaan ole perheelliselle maatalousyrittäjälle mitenkään kohtuuttoman suuri etu. Toisaalta pääoma voi olla myös jotain paremmin tuottavaa, ja siksi miljoonan jälkeen verotettaisiin korkeammalla veroprosentilla.

Perintö- ja omaisuusverojen korottamisessa ei kuitenkaan pidä mennä älyttömyyksiin, sillä veropakolaisuus on riistoverotuksen vääjäämätön seuraus. Kokonaisveroaste saadaan pidettyä kohtuullisena vain julkisen sektorin kulukurilla. Siihenkin on useimmilla Euroopan mailla matkaa, Suomi mukaanlukien: Ensin pitäisi maksaa velka pois.

[sr]

Jos nyt ajattelee loogisesti niin sr tuo 550€/kk + asumistuki, perusteena olemassa olo eli käytännössä ansiotta.

Niin, siis nykyinen toimeentulotuki toimii jo näin. Ja siis työttömyysturva toimii niin, että periaatteessa pitää olla "työmarkkinoiden käytettävissä", mutta käytännössä kyse on kissa ja hiiri -pelistä työttömän ja työvoimaviranomaisten kesken silloin, kun työtön ei oikeasti halua tehdä töitä. Perustuloon siirtyminen ei oleellisesti muuttaisi tässä mitään muuta kuin sen, että työttömien olisi oikeasti oman taloudellisen tilanteensa parantamiseksi kannattavampaa hakeutua töihin, kun taas nykysysteemissä he usein ovat ns. tuloloukussa, jossa korkean efektiivisen marginaaliveron vuoksi heidän käteenjäävät tulot kasvavat hyvin vähän töihin menemällä.

Sitten jostain syystä perintöverotus on oikein, samalla perusteella?

Häh? Millä ihmeen "samalla perusteella"? Perintöverotus on oikein siksi, että on väärin, että ihmiset rikastuvat tekemättä mitään. Perintöverotuksessa ei olla kiinnostuneita pienistä perinnöistä, vaan isoista, jotka mahdollistavat sen, että ihminen elää luksuselämää ilman, että on pannut tikkuakaan ristiin sen hyväksi. Perustulolla ei kukaan elä luksusta, vaan joten kuten kitkuttelee.

Oletetaan että perustulo olisi tuon 550€/kk. 40 vuoden aikana tuo tekee sen 264 000€, vastikkeetonta rahaa, ansiotonta rahaa.
Olemme taas tilanteessa jossa on ilmeisen oikein yhteiskunnalle jakaa rahaa kenelle huvittaa, samalla kaivaen sitä rahaa yhteiskunnan jäsenien taskuista, ihan millä tahansa verukkeella.

Ei millä tahansa verukkeella, vaan sillä, että niin rikkaan yhteiskunnan kuin se, missä me elämme, on moraalisesti oikein huolehtia siitä, ettei kukaan yhteisön jäsen joudu elämään absoluuttisessa köyhyydessä. Sinä voit olla tästä moraalisesta arvosta eri mieltä, ja sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi, mutta väitän, että suurin osa ei jaa arvojasi.

Jonka jälkeen on mielenhäiriöistä ja täysin logiikatonta samalla puhua kuinka on oikein että valtio jakaa kansalaisiltaan keräämää rahaa, näiden kesken täysin ansiotta, tai näiden omaa toimintaa. Sekä siitä kuinka väärin on kun ihmiset perivät vanhempiensa työn tuloksen, ansiotta ilman omaa toimintaa.

Ei ole logiikatonta. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että vanhemmat jättävät jonkun verran omasuutta perinnöksi ja sitä ei veroteta rankalla kädellä, koska se raha ei mahdollista kenellekään luksuselämää ilman omaa panosta. Samoin vastustaisin sitä, että perustulosta tehtäisiin niin avokätinen, että sen varassa voisi elää materiaalisesti huoletonta elämää. Siinä ei ole mitään logiikan puutetta, että kannattaa perustoimeentulon takaavaa perustuloa ja korkeiden perintöjen verottamista. Ovat täysin johdonmukaisia johtopäätöksiä niistä moraaliarvoista, joita kannatan.

Logiikka uupuu. Miten on oikein verottaa ihmistä "ansiottomasta" tulosta, miksi periminen ei oikeastaan ole.

Miten niin ei ole? Mitä ne perijät oikein ovat sitten saamiensa rahojen hyväksi tehneet? Itse olen perinyt omaisuutta nuorena, enkä pitänyt sitä tuloa lähellekään yhtä ansaittuna kuin sitä, minkä olen saanut työtä tekemällä. Ehkä sinun maailmassasi on yhtä ansiokasta vain ottaa vastaan toisten työn tulos kuin itse tehdä työtä sen hyväksi.

Mutta on oikein samalla jakaa verottomasti ansiotonta perustuloa ihmisille? Ensimmäisessä kun on aina se vanhempi joka haluaa helpottaa jälkeläisensä elämää ja jättää tälle jotain. Toisessa yhteiskunta joka kaivaa toisten taskuista jaettavaa toisille.

Kuten sanoin, hyväksyisin tämän logiikan, jos perustulolla taattaisiin ihmisille luksuselämää. Jos sillä kuitenkin tarjotaan ihmisille vain niukka perustoimeentulo, niin tämä menee pieleen. Mutta ymmärrän, että sinun kylmäsydämisen ihmisen on vaikea tätä ymmärtää, koska empatian tunteminen yhteiskunnan heikossa asemassa olevia kohtaan on sinulle selvästikin mahdoton tehtävä, kuten olet osoittanut sen useissa kirjoituksissasi.

Molemmat ovat ansiotonta tuloa, miksi toinen olisi verovapaata ja toinen ei? Miksi on oikein ulosmitata jo verotetusta omaisuudesta, eli verottaa omaisuutta, vain kun se vaihtaa omistajaa? Mutta ei ole oikein verottaa muuten omaisuutta? Haluaisin nähdä sen logiikan jolla moinen selitetään.

Mitä on "jo verotettu omaisuus"? Raha kiertää koko ajan yhteiskunnassa. Joka välissä sitä verotetaan. Siinä, että sitä verotetaan siinä vaiheessa, kun sitä siirretään yhdeltä sukupolvelta toiselle, on moraalisesti paljon vähemmän väärää kuin esim. silloin, kun sitä verotetaan siinä vaiheessa, kun tuotetaan hyvinvointia yhteiskunnalle (=tehdään työtä).

Varallisuuden verottamisen ongelma on siinä, että sen vaihtoehtona on se, että kohdellaan eriarvoisesti sitä, joka säästää rahan verrattuna siihen, joka kuluttaa sen. Siinä, että verotetaan perimistä, ei sen sijaan ole mitään ongelmaa, koska vero kohdistuu perillisiin, jotka eivät ole tehneet rahan eteen mitään, eivätkä siten omaa samanlaista oikeutusta siihen kuin se, joka on rahan tuottanut. Ja toistan vielä, pienten perintöjen kohdalla ei ole mitään erityistä ongelmaa ja sieltä veron voisikin poistaa. Moraalinen ongelma koskee isoja perintöjä.

Yksi asia vielä liittyen perimiseen on se, että perintöjen verottaminen mahdollistaa työn ja investoinnin verottamisen kevyemmin. Tämä johtaa siihen, että ihmisten on helpompi rikastua omalla työllään, vaikka toisaalta rikastuminen toisten työllä tuleekin vaikeammaksi. Tämä johtaa myös siihen, että suurempi osa yrityksistä on niiden ihmisten johtamia, jotka oikeasti osaavat asian (=ovat itse panneet pystyyn ja kasvattaneet yrityksensä), eivätkä niiden, joiden vanhemmat osasivat asian (=ovat perineet vanhempiensa yrityksen).

[sr]

Itse korjaisin nykyistä perintöverotusta siten, että 1 000 000 €  asti perintöosuus olisi veroton ja sen ylittävästä osasta perittäisiin veroa korkeamman prosentin mukaan, esimerkiksi 33 %.

Kannatan tätä ideaa ja samoista syistä, joita jo listasit. Ei ole väärin, että perijä saa itselleen ostettua esim. asunnon, mutta joutuu silti tekemään töitä itsensä elättämiseksi, mutta on väärin, että perimällä saisi itselleen koko loppuelämäksi leppoisan luksuselämän joutumatta tekemään yhtään mitään.

Tai sanotaan niin, että itse en tekisi siitä tuollaista porrasmallia, vaan aloittaisin veroprosentin noston vaikkapa puolen miljoonan tasosta ja sitten, kun saavuttaisi miljoonan, prosentti olisi tuo mainitsemasi.

Ainoana ongelmana muista maista huomattavasti korkeammassa perintöverossa näen sen, että sitten superrikkaat alkavat kikkailla omaisuuksillaan siirtäen sen jonnekin muualle. Haaviin jäisivät vain sellaiset semi-rikkaat, jotka ovat suht varakkaita, mutteivät niin varakkaita, että heillä olisi mahdollista palkata lakimiesten ja kirjanpitäjien armeijaa, joka huolehtisi siitä, että varat olisivat heidän kuolemaansa mennessä siirtyneet sellaisiin paikkoihin, joihin Suomen verottajan koura ei yllä. Ehdottamasi ehdotus toimisi siis huomattavasti paremmin, jos tuollainen otettaisiin käyttöön globaalisesti jollain kaikkien maiden yhteissopimuksella.

Miksi asettamani raja olisi miljoonassa eurossa? Suomessa viljelysmaan tuotto on noin 4 %. Tämän perusteella 1 000 000 € maaomaisuus tuottaisi viljelijälle vuosittain 40 000 €, mikä ei varmaankaan ole perheelliselle maatalousyrittäjälle mitenkään kohtuuttoman suuri etu. Toisaalta pääoma voi olla myös jotain paremmin tuottavaa, ja siksi miljoonan jälkeen verotettaisiin korkeammalla veroprosentilla.

Mistä tuo 4% viljelysmaan tuotossa? Mitä itse olen nähnyt lukuja Suomen maataloustuotannosta, niin ne näyttävät, että maidontuotantoa lukuunottamatta kaikki muu tuotanto on lisäarvoltaan negatiivista ja ainoastaan yhteiskunnan tukien ansiosta maanviljelijät saavat itselleen jotain tuloa.

Muuten 4% pääoman tuottona on ihan hyvä laskusääntö, enkä tosiaan usko monenkaan jäävän koroilla elämään tuollaisella tasolla. Tai jos jäävät, niin ainakaan mitään erityisen luksuselämää he eivät silloin elä, koska eivät pääse tulotasossaan edes ylemmän keskiluokan tuloihin.

Perintö- ja omaisuusverojen korottamisessa ei kuitenkaan pidä mennä älyttömyyksiin, sillä veropakolaisuus on riistoverotuksen vääjäämätön seuraus. Kokonaisveroaste saadaan pidettyä kohtuullisena vain julkisen sektorin kulukurilla. Siihenkin on useimmilla Euroopan mailla matkaa, Suomi mukaanlukien: Ensin pitäisi maksaa velka pois.

Olen samaa mieltä veroista yleensä. Minusta perintöverot osaltaan mahdollistavat juuri muiden verojen, etenkin tuotantoon ja työhön liittyvän verotuksen, pitämisen kohtuullisena joutumatta romuttamaan hyvinvointivaltion toimintaa.

[mannym]

Häh? Millä ihmeen "samalla perusteella"? Perintöverotus on oikein siksi, että on väärin, että ihmiset rikastuvat tekemättä mitään. Perintöverotuksessa ei olla kiinnostuneita pienistä perinnöistä, vaan isoista, jotka mahdollistavat sen, että ihminen elää luksuselämää ilman, että on pannut tikkuakaan ristiin sen hyväksi. Perustulolla ei kukaan elä luksusta, vaan joten kuten kitkuttelee.

Ai että ihmiset oikein rikastuvat perinnöillä. Keskiverto perintö kun on arvoltaan 100 000€ joka useimmiten on asunto ja vähän rahaa. Miljoona perijöitä on vuosittain parisen sataa. Tavallinen perintöveron maksaja eli sellainen joiden veroista se suurin kertymä tulee eivät pääse elämään luksuselämää sillä perinnöllä.

Ei millä tahansa verukkeella, vaan sillä, että niin rikkaan yhteiskunnan kuin se, missä me elämme, on moraalisesti oikein huolehtia siitä, ettei kukaan yhteisön jäsen joudu elämään absoluuttisessa köyhyydessä. Sinä voit olla tästä moraalisesta arvosta eri mieltä, ja sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi, mutta väitän, että suurin osa ei jaa arvojasi

.

Kuten arvata saattaa välttelet viestini pointtia vaikka selvästi ymmärsit sen. Minähän tosiaan olen sitä mieltä mitä esitit yllä. Tottakai olen.

Ei ole logiikatonta. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että vanhemmat jättävät jonkun verran omasuutta perinnöksi ja sitä ei veroteta rankalla kädellä, koska se raha ei mahdollista kenellekään luksuselämää ilman omaa panosta. Samoin vastustaisin sitä, että perustulosta tehtäisiin niin avokätinen, että sen varassa voisi elää materiaalisesti huoletonta elämää. Siinä ei ole mitään logiikan puutetta, että kannattaa perustoimeentulon takaavaa perustuloa ja korkeiden perintöjen verottamista. Ovat täysin johdonmukaisia johtopäätöksiä niistä moraaliarvoista, joita kannatan.

Kysytäämpä näin. Missä kohtaa perintöä on hyvä verottaa ja kuinka paljon. Lähinnä siksi että haluan samalla saada tietää mikä sinusta on iso perintö joita pitää verottaa ankaralla kädellä ha mikä pieni ja miten ne istuvat tämän vallitsevan todellisuuden kanssa.

Miten niin ei ole? Mitä ne perijät oikein ovat sitten saamiensa rahojen hyväksi tehneet? Itse olen perinyt omaisuutta nuorena, enkä pitänyt sitä tuloa lähellekään yhtä ansaittuna kuin sitä, minkä olen saanut työtä tekemällä. Ehkä sinun maailmassasi on yhtä ansiokasta vain ottaa vastaan toisten työn tulos kuin itse tehdä työtä sen hyväksi.

Kerroppa mitä perustuloa saava on tehnyt saamiensa rahojen hyväksi? Ottanut vain toisten työn tuloksen vastaan ilman työtä sen hyväksi. Kuten valtiokin joka ulosmittaa perintönä toisten työn tuloksia.

Kuten sanoin, hyväksyisin tämän logiikan, jos perustulolla taattaisiin ihmisille luksuselämää. Jos sillä kuitenkin tarjotaan ihmisille vain niukka perustoimeentulo, niin tämä menee pieleen. Mutta ymmärrän, että sinun kylmäsydämisen ihmisen on vaikea tätä ymmärtää, koska empatian tunteminen yhteiskunnan heikossa asemassa olevia kohtaan on sinulle selvästikin mahdoton tehtävä, kuten olet osoittanut sen useissa kirjoituksissasi.

Minä olen tosiaan kylmä ja empatiakyvytön. Kun minusta yhteiskunnan tulisi muokata menonsa tulojensa mukaan, olla asettumatta ihmisten yritteliäisyyden jarruksi, olla se viimeinen tukiverkko heikoimmille eikä se ensimmäinen, perustulo käytännössä on tavallisen perinnön suuruinen pariin kertaan 40 vuodessa. Jolloin edelleen on jotenkin kummallisesti oikein verottaa perinnöt kuten ne nyt verotetaan koska ansioton tulo, mutta samalla on oikein antaa yhteiskunnan antaa pariin kertaan se perintö takaisin ansiottomasti.

Mitä on "jo verotettu omaisuus"? Raha kiertää koko ajan yhteiskunnassa. Joka välissä sitä verotetaan. Siinä, että sitä verotetaan siinä vaiheessa, kun sitä siirretään yhdeltä sukupolvelta toiselle, on moraalisesti paljon vähemmän väärää kuin esim. silloin, kun sitä verotetaan siinä vaiheessa, kun tuotetaan hyvinvointia yhteiskunnalle (=tehdään työtä).

Varallisuuden verottamisen ongelma on siinä, että sen vaihtoehtona on se, että kohdellaan eriarvoisesti sitä, joka säästää rahan verrattuna siihen, joka kuluttaa sen. Siinä, että verotetaan perimistä, ei sen sijaan ole mitään ongelmaa, koska vero kohdistuu perillisiin, jotka eivät ole tehneet rahan eteen mitään, eivätkä siten omaa samanlaista oikeutusta siihen kuin se, joka on rahan tuottanut. Ja toistan vielä, pienten perintöjen kohdalla ei ole mitään erityistä ongelmaa ja sieltä veron voisikin poistaa. Moraalinen ongelma koskee isoja perintöjä.

Yksi asia vielä liittyen perimiseen on se, että perintöjen verottaminen mahdollistaa työn ja investoinnin verottamisen kevyemmin. Tämä johtaa siihen, että ihmisten on helpompi rikastua omalla työllään, vaikka toisaalta rikastuminen toisten työllä tuleekin vaikeammaksi. Tämä johtaa myös siihen, että suurempi osa yrityksistä on niiden ihmisten johtamia, jotka oikeasti osaavat asian (=ovat itse panneet pystyyn ja kasvattaneet yrityksensä), eivätkä niiden, joiden vanhemmat osasivat asian (=ovat perineet vanhempiensa yrityksen).

Kuten huomasin jo kiertelet pointtia. Miksi olisi oikein verottaa tavallinen perintö ansiottomana, ja samalla oikein jaksaa ansiotonta rahaa ilman veroja? Voit samantien tulla ääripäistäsi siihen keskivertoon. Joka on noin 100 000 perintö. Elääkö sillä luksuselämää, aiheuttaako se materiaalisesti huolettoman elämän. Miksi sinulla on aina esimerkkeinäsi vain ääripäät eli luksuselämä syljeskellään kattoon tai absoluuttinen köyhyys.

[no future]

Perintövero 100k perinnöstä taitaa olla n 8000€ ? Kukaan tuskin on sitä mieltä että se on kohtuuttoman suuri osuus? Vaikka kiinteän omaisuuden/kiinteistön ollessa perintönä tuokin voi aiheuttaa omat ongelmansa. Itse olen aina ollut (perintöjenkin suhteen) sitä mieltä, että jos jonkin omistamiseen tai ylläpitoon ei ole varaa, niin se kannattaa myydä. Vaikka sitten se perintömökki. Fiksu toki järjestelisi mahdollisuuksien mukaan omistuksia jo ennen perintöä.

[sr]

Ai että ihmiset oikein rikastuvat perinnöillä. Keskiverto perintö kun on arvoltaan 100 000€ joka useimmiten on asunto ja vähän rahaa. Miljoona perijöitä on vuosittain parisen sataa. Tavallinen perintöveron maksaja eli sellainen joiden veroista se suurin kertymä tulee eivät pääse elämään luksuselämää sillä perinnöllä.

Niin? Luitko lainkaan, mitä kirjoitin Nikolas Ojalan ehdotukseen siitä, millainen järkevä perintöverosysteemi olisi?

Kysytäämpä näin. Missä kohtaa perintöä on hyvä verottaa ja kuinka paljon.

Minä en voi sille mitään, jos et lue, mitä ketjussa kirjoitetaan.

Kerroppa mitä perustuloa saava on tehnyt saamiensa rahojen hyväksi?

Ei mitään. Minusta on oikein, että niin rikkaassa yhteiskunnassa, jossa elämme, ihmiselle taataan perustoimeentulo, vaikkei hän tekisi mitään. Minusta ei ole oikein, että ihminen saa elää luksuselämää muiden ihmisten työn tuloksilla. Ei mitään loogista ristiriitaa minkään kirjoittamani kanssa.

Minä olen tosiaan kylmä ja empatiakyvytön. Kun minusta yhteiskunnan tulisi muokata menonsa tulojensa mukaan, olla asettumatta ihmisten yritteliäisyyden jarruksi, olla se viimeinen tukiverkko heikoimmille eikä se ensimmäinen,

Siis mitä nyt tarkoitat tuolla? Tarveharkintaako? Minusta tämä juuri on yksi nykysysteemin syöpä, eli siellä joku valtion tantta tietää paremmin, mitä kukin tarvitsee ja siihen sitten annetaan tipoittain rahaa. Jos nykysysteemissä toimeentulotuen varassa oleva ihminen panee joka kuukausi vähän sivuun tuesta, jotta sitten jonkun isomman paukun kohdalle iskiessä ei joutuisi heti vaikeuksiin, niin tukisysteemi rankaisee häntä ja laskee tukia, kun huomaa, että pankkitilille on kertynyt vähän rahaa.

perustulo käytännössä on tavallisen perinnön suuruinen pariin kertaan 40 vuodessa.

Juupa juu. Kuinka moni ihminen käytännössä haluaisi kituuttaa sillä pelkällä perustulolla 40 vuotta? Tai mitä nykysysteemi hänelle tekee? Voin vastata tuohon jälkimmäiseen. Nykysysteemi kaataa häneen enemmän rahaa kuin perustulosysteemi antaisi. Näin vaikkei otettaisi edes huomioon kaikkea tukisysteemin byrokratian rattaisiin hukkuvaa rahaa, vaan katsottaisiin vain sitä, mikä kilahtaa hänen tililleen. Kun sitten huomioidaan vielä se, että joka välissä erinäköiset ihmiset pyörittelevät niitä hänen papereitaan ja siirtävät paikasta toiseen, haastattelevat ihmistä, jne., niin huomataan, että tuollaiseen koko elämän työtä tekemättömään ihmiseen hukkaantuu selvästi enemmän rahaa kuin menisi perustulosysteemissä.

Jos siis oikeasti on tällainen henkilö, niin mitä hänelle yhteiskunnan pitäisi tehdä? Jättää kuolemaan hankeen? Olisitko sinä sitten tyytyväinen, kun tällaisia kuolemantapauksia saisi lukea lehdistä, mutta säästyisipä sinulle jokin veroeuro?

Kuten huomasin jo kiertelet pointtia. Miksi olisi oikein verottaa tavallinen perintö ansiottomana, ja samalla oikein jaksaa ansiotonta rahaa ilman veroja?

Vastasin jo tähän. Yllä olevassa vastauksessani Ojalalle jopa täsmensin sitä, mikä minusta olisi oikeudenmukainen perintöverotus.

Voit samantien tulla ääripäistäsi siihen keskivertoon. Joka on noin 100 000 perintö. Elääkö sillä luksuselämää, aiheuttaako se materiaalisesti huolettoman elämän.

Ei. Siksipä en tuollaisesta perinnöstä olekaan niin huolissani. Perintöveron alarajaa voisikin minusta hyvin nostaa. Eli alarajaa ylemmäs ja progressio prosenttiin. Tämä olisi minusta oikeudenmukaista. Sen ainoa ongelma liittyisi siihen, että kaikkein rikkaimmat saattaisivat ryhtyä jonkinlaiseen kikkailuun, jossa omaisuudet siirrettäisiin seuraaville sukupolville jossain ulkomailla Suomen verottajan ulottumattomissa. En tiedä, miten paljon tätä tapahtuu nykyisin, mutta jos se on ongelma, niin sitten pitäisi pohtia, mitä sen estämiseksi olisi mahdollista tehdä.

Miksi sinulla on aina esimerkkeinäsi vain ääripäät eli luksuselämä syljeskellään kattoon tai absoluuttinen köyhyys.

Koska perintöveron poistamisesta seuraava ongelma koskisi juuri niitä luksuselämää eläviä mitään tekemättömiä nahjuksia. Ja perusturvan poistaminen tarkoittaisi sitä, että jotkut eläisivät absoluuttisessa köyhyydessä samaan aikaan, kun yhteiskunta muuten eläisi suuremmassa yltäkylläisyydessä kuin koskaan historian aikana.

Kuten sanottua, minä kannatan perustuloa, joka hieman nipistäisi nykytasosta alaspäin työtä tekemättömän tulotasoa. Tämä olisi se perustulon keppiosuus. Toisaalta se laskisi pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa ja siten tekisi helpommaksi parantaa omaa elintasoa työtä tekemällä myös silloin, kun tarjolla ei ole mitään hyväpalkkaista kokopäivätyötä. Ja kun perustulo olisi universaali, ei sisältäisi mitään karensseja tai paperisotia, se tarkoittaisi, ettei kukaan joutuisi elämään absoluuttisessa köyhyydessä, vaan se raha riittäisi ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseen. Sinä kutsut tällaisen tason tarjoamista ihmisille "ansiottomaksi", minä kutsuisin sitä perusinhimillisyydeksi.

[sr]

Varallisuuden verottaminen sen sijaan on minusta siinä mielessä jossain määrin väärin, että siinä nostetaan säästäminen kuluttamista valtion silmissä pahemmaksi toiminnaksi, eikä tässä ole mitään järkeä

Aikoinaan oli varallisuusvero joka verotti tuloja sekä varallisuutta tiukalla progressiolla. Kaikki on suhteellista eikä näitä tulisikaan mitoittaa omaan omaisuuteen, kyseessä ovat oikeasti varkkaat joita itse asiassa löytyy yllättävän paljon. Eivät nämä mitä miljonäärejä ole mutta varallisuutta  erityisesti perinnöistä on kertynyt.

Niin, minusta se oikeudenmukaisuusongelma on siinä perimisessä, ei niinkään siinä, että vaurastuu siten, että kuluttaa vähemmän kuin tienaa.

Kysehän oli siitä että pyritään aktivoimaan kaikki jolloin tämän ryhmän verottaminen on ihan yhtä perusteltua kuin osalle lankeava  tulevaisuus osallistavan työvelvoitteen parissa 520 eurolla/kk.

Tuota työvelvoitetta ei kai kukaan muu kuin Ojala ole kannattanut. Ne ihmiset, jotka ovat vaurastuneet elämällä säästeliäästi tai tekemällä niin arvokasta työtä, että ovat saaneet siitä korkeita tuloja, ei minusta ole tarpeen aktivoida millään pakkokeinoilla. Voin ajatella, että heidät aktivoidaan sillä, että heidän työnsä yhteiskunnallista arvoa korostetaan tai muuteen pönkitetään heidän statustaan. Itse en oikeasti näe keinoa oikeasti rikkaiden aktivoinnille taloudellisia porkkanoita käyttäen.

Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on edistää työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten osallisuutta, hyvinvointia, työelämävalmiuksia ja työelämään suuntautumista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Osallistava sosiaaliturva voisi kannustaa ja lisätä ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan. Se myös lisäisi ihmisten osallisuutta heitä koskevan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Niin, minusta tällainen toiminta on ennemminkin positiivista, enkä kutsuisi sitä niinkään työvelvoitteeksi. Jos toiminnan tavoite on edistää hyvinvointia ja se tuottaa pahoivointia, niin sitä ei tietenkään ole järkeä kokeilun jälkeen jatkaa.

[Nikolas]

Tuota työvelvoitetta ei kai kukaan muu kuin Ojala ole kannattanut. Ne ihmiset, jotka ovat vaurastuneet elämällä säästeliäästi tai tekemällä niin arvokasta työtä, että ovat saaneet siitä korkeita tuloja, ei minusta ole tarpeen aktivoida millään pakkokeinoilla.

Älä nyt viitsi! Mitä pakkokeinoja olen esittänyt?

Olen esittänyt muutoksia järjestelmään, jotta työttömät työnhakijat saisivat töitä sen sijasta että työttömille yksinkertaisesti taattaisiin elintaso tulonsiirroilla, niin kuin nykyään tehdään tai perustulomallissa tehtäisiin.

Olen ainoastaan vastustanut sitä, että työttömyyden alasajaminen pannaan niin korkealle prioriteetissa, että se johtaa johonkin keskitysleirin tyyppisiin ratkaisuihin kuten se, mitä N. Ojala on ehdottanut.

Tuollaisten olkiukkojen kyhäämisen voisit lopettaa.

[no future]

"Taattaisiin elintaso" on melkoinen vitsi, tai vähintäänkin rankka liioittelu, kuten sr jo mainitsi. Tuo elintaso kun tosiaankin on nykyään alle 500€/kk, vuodesta toiseen.

[mannym]

Perintövero 100k perinnöstä taitaa olla n 8000€ ? Kukaan tuskin on sitä mieltä että se on kohtuuttoman suuri osuus? Vaikka kiinteän omaisuuden/kiinteistön ollessa perintönä tuokin voi aiheuttaa omat ongelmansa. Itse olen aina ollut (perintöjenkin suhteen) sitä mieltä, että jos jonkin omistamiseen tai ylläpitoon ei ole varaa, niin se kannattaa myydä. Vaikka sitten se perintömökki. Fiksu toki järjestelisi mahdollisuuksien mukaan omistuksia jo ennen perintöä.

Niin ja ehdotettu 550€/kk perustulo + asumistuki tulevat ylittämään tuon 8000€. Eli vuoden perustulo + tuki vs yleensä kertaluontoinen maksu. Se kun on tietysti ihan kamalan väärin että tuota ei tarvitsisi maksaa.

[sr]

Älä nyt viitsi! Mitä pakkokeinoja olen esittänyt?

Ehdotit, että työttömien olisi joko valittava se, että lähtevät johonkin keskitysleirimäiseen yhteismajoitukseen jonnekin metsän keskelle tai sitten ottavat vastaan valtion työn. Millä nimellä tuota pitäisi kutsua, jos ei työvelvoitteeksi? Jos ei ole tarjolla normaalia työtä markkinoilla, eikä työtön halua muuttaa sinne metsän keskelle, niin mitä hänen vaihtoehtonsa sinusta ovat? Kyllä minä väittäisin, että se työvelvoitteelta monelle nykyiselle työttömälle tuntuisi.

[sr]

Se kun on tietysti ihan kamalan väärin että tuota ei tarvitsisi maksaa.

Ja niin ne olkiukot saivat kyytiä!

[Nikolas]

Älä nyt viitsi! Mitä pakkokeinoja olen esittänyt?

Ehdotit, että työttömien olisi joko valittava se, että lähtevät johonkin keskitysleirimäiseen yhteismajoitukseen jonnekin metsän keskelle tai sitten ottavat vastaan valtion työn.

NÄYTÄ missä.

[sr]

Älä nyt viitsi! Mitä pakkokeinoja olen esittänyt?

Ehdotit, että työttömien olisi joko valittava se, että lähtevät johonkin keskitysleirimäiseen yhteismajoitukseen jonnekin metsän keskelle tai sitten ottavat vastaan valtion työn.

NÄYTÄ missä.

Tässä. Olepa hyvä.

Ihmisille, joille ei ole tarjolla työtä vapailla markkinoilla (eli jotka eivät mahdu kohtiin 1-3) vaihtoehtoina on 4 ja 5. Sinä käytät häveliäästi sanoja "luostaria tai armeijan kasarmia muistuttavaan laitokseen". Toinen nimi tälle olisi keskitysleiri, eli leiri, jolle olisi keskitetty kaikki ryhmään 5 kuuluvat.

[no future]

Perintövero 100k perinnöstä taitaa olla n 8000€ ? Kukaan tuskin on sitä mieltä että se on kohtuuttoman suuri osuus? Vaikka kiinteän omaisuuden/kiinteistön ollessa perintönä tuokin voi aiheuttaa omat ongelmansa. Itse olen aina ollut (perintöjenkin suhteen) sitä mieltä, että jos jonkin omistamiseen tai ylläpitoon ei ole varaa, niin se kannattaa myydä. Vaikka sitten se perintömökki. Fiksu toki järjestelisi mahdollisuuksien mukaan omistuksia jo ennen perintöä.

Niin ja ehdotettu 550€/kk perustulo + asumistuki tulevat ylittämään tuon 8000€. Eli vuoden perustulo + tuki vs yleensä kertaluontoinen maksu. Se kun on tietysti ihan kamalan väärin että tuota ei tarvitsisi maksaa.

Niin. Vielä kun selviäisi miten sosiaaliturva ja perintövero ovat toisiinsa verrannollisia tai liittyviä asioita?

Tässähän on käytetty ainakin puolet ketjusta sen selittämiseen, miksi  nykyinen perusturvajärjelmä on passivoiva, ja toimii silti jo ihan kuin perustulo voisi toimia. Ilman kannustinloukkua.