Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Kari Kinnunen]

Sitä ulkolaista halpatyövoimaa on ihan turha syyttää vääristyneistä markkinoista, kun loppujen lopuksi päättävä ja maksava taho on aina suomalainen yritys tai järjestelmä. Kyllä se valinta valitettavasti tehdään ihan omin voimin.

Eihän tässä olla syyttämässäkään. Lähinnä vain todetaan tilanne. Globaalissa markkinataloudessa tottakai tuote tai palvelu ostetaan sieltä missä hinta-/laatusuhde on kokolailla kohdallaan.
Minunkin kitinäni johtuu vain siitä, että liettuan ja latvian pojat tekee mun duunin kolmasosalla siitä mitä minä haluaisin.

Eli pyydän noin kolme kertaa enemmän rahaa työpanoksestani ja oikeastaan en pysty millään perustelemaan, että miksi.

Näin se vaan menee. Globalisaatio on hieno asia viksuille ja vilmaattisille. Meille möhömahaisille ukoille joilla hankkijan lippis, tulossa on, tai tullut jo, railakkaahko sosiaalinen sopeutumisprosessi. Pitää minun ja muidenkin amisten alkaa ymmärtää, että duunarit ei rakenna omakotitaloja, eivät omista yksityisautoa, eivätkä lomaile aurikorannoilla.

[mannym]

Sitä ulkolaista halpatyövoimaa on ihan turha syyttää vääristyneistä markkinoista, kun loppujen lopuksi päättävä ja maksava taho on aina suomalainen yritys tai järjestelmä. Kyllä se valinta valitettavasti tehdään ihan omin voimin.

Eihän tässä olla syyttämässäkään. Lähinnä vain todetaan tilanne. Globaalissa markkinataloudessa tottakai tuote tai palvelu ostetaan sieltä missä hinta-/laatusuhde on kokolailla kohdallaan.
Minunkin kitinäni johtuu vain siitä, että liettuan ja latvian pojat tekee mun duunin kolmasosalla siitä mitä minä haluaisin.

Eli pyydän noin kolme kertaa enemmän rahaa työpanoksestani ja oikeastaan en pysty millään perustelemaan, että miksi.

Näin se vaan menee. Globalisaatio on hieno asia viksuille ja vilmaattisille. Meille möhömahaisille ukoille joilla hankkijan lippis, tulossa on, tai tullut jo, railakkaahko sosiaalinen sopeutumisprosessi. Pitää minun ja muidenkin amisten alkaa ymmärtää, että duunarit ei rakenna omakotitaloja, eivät omista yksityisautoa, eivätkä lomaile aurikorannoilla.

Oikeastaan ne poijjaat tekevät saman työn kolmasosalla siitä, millä itse tulet toimeen. Onhan se mukavaa yrittää saada töitä esmes, 15€/h, kun etelän halpatyöläinen pyytää 5€/h. Itse et kykene palkkavaatimuksessa menemään alaspäin koska tes ja elinkustannukset. Etelän työläistä ei tessit kiinnosta ja elinkustannukset pidetään alhaalla, tavoin joita ei normi kotimaiselle sallita tai joihin ei ole järkeä suostua (kommuuniasuminen).

Toisaalta samojen ongelmien kanssa painivat lähes kaikki EU maat. Loppu sille tulee kun kahdet markkinat joko puretaan tai sitten suomalaiset ja muut alkavat toimiin. Tosin silloin AY liike saa kyytiä ja huolella kasatut "hyvinvointivaltiot" ottavat ja katoavat.

[Raksa_Mies]

Jeps. Itsekin kadun nyttemmin että erehdyin uskomaan siihen propagandaan jota kouluissa syötetään että on kovasti tarvetta asentajille ja nimenomaan tällä alalla. Jos olisin mennyt suoraan korkeakouluun olisin vuoden, parin päästä valmis. Nyt ei auta kuin lukea pääsykoekirjoja ja keskittyä seuraavaan hakuun. Amisalat eivät vedä ollenkaan koska kaikkialla työvoima korvataan halpatyövoimalla joka tekee pimeänä mutta poliisi ei puutu koska maahanmuutto pyhänä lehmänä. Sen sijaan lehdistö saarnaa kuinka omat maanmiehet hyväksikäyttävät eivätkä ole näkevinään eroa sen moniosaajapropagandan ja maahanmuuton todellisten tulosten välillä. Välillisesti sitten syrjäytetään omat amikset työttömiksi kun saadaan halvempi laiton johon ei mikään instanssi uskalla koskea.

Ja edes tätä ei uskalleta sanoa ääneen. Halpaduunari vie duunareilta leivän suusta kun tekee tuki+pimeä palkka hommalla niin hyvin ettei suomalaisilla ole mitään mahdollisuutta palkkakilpailussa. 600e/kk 60h viikko +tuet itselle ja ties kuinka monelle ''yksinhuoltajalle''.

Siitä vaan uutta koulutusta. Nuori mieshän olet.

Siihen en usko et suomalainen työnantaja kovin pitkään pystyy maksamaan palkkaa alle työehtosopimuksen. Ja nämä päiväraha + 9 euroa per päivä miehet on lillukanvarsia kokonaisuudessa.

Siinäpä se onkin, tässä rakennetaan kahta yhteiskuntaa, matujen joiden ei tarvitse huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksista ja sitten taas suomalaisia kuristava joka tarttuu pienimpäänkin. Ei tarvitse ihmetellä jos mikään ei onnistu kun kaikki on kiellettyä. Ja jokuhan täällä väitti että tessitkin häviää kun liitoista häipyy porukka joka on kyllästynyt siihen että pariinkymmeneen vuoteen palkat eivät ole nousseet edes inflaation tasoa. 9e miehet eivät ole lillukanvarsia. Kun suomen työikäinen ja kykyinen väestö on 2,6 miljoonaa niin vuoden 2016 lopussa työttömänä oli 356 000 henkeä, joista noin kolmasosa oli ollut työttömänä koko vuoden. Vuoden aikana vähintään päivän työttömänä olleiden määrä oli 681 000. Tuohon päälle erilaisiin toimenpiteisiin ja muihin tilastopiilotetut niin nämä alkavat käsittää kolmanneksen työikäisestä väestöstä.

Jaa niin mielestäsi 1 000 000 olisi todellisuudessa työttömänä. Jep jep...

[Tabula Rasa]

1/3 2,6 miljoonasta on 860k. 680k on jo tuossa ja erilaisissa toimenpiteissä ja työvoiman ulkopuolella olevia työikäisiä on varmasti parisataatuhatta. Koska kaikkia työttömiä vaaditaan työhön ilman poikkeuksia toiselta puolen niin puhutaan sitten kaikesta käytettävissä olevasta työvoimasta. Sitten tuon päälle on eläkeikäiset jotka voisivat työskennellä ja tahtoisivat lisätuloja sekä nuorisotyöttömyys alle 18v porukalla. Kyllä siitä miljoonan hengen työvoima saadaan.

[Raksa_Mies]

1/3 2,6 miljoonasta on 860k. 680k on jo tuossa ja erilaisissa toimenpiteissä ja työvoiman ulkopuolella olevia työikäisiä on varmasti parisataatuhatta. Koska kaikkia työttömiä vaaditaan työhön ilman poikkeuksia toiselta puolen niin puhutaan sitten kaikesta käytettävissä olevasta työvoimasta. Sitten tuon päälle on eläkeikäiset jotka voisivat työskennellä ja tahtoisivat lisätuloja sekä nuorisotyöttömyys alle 18v porukalla. Kyllä siitä miljoonan hengen työvoima saadaan.

Mikä luku mahtanee olla tuo 2.6 miljoonaa? Entä löytäisitkö tukea väitteillesi? Edes jotain?

[ApuaHommmaan]

Työllisiä oli vuoden 2017 toukokuussa 2 465 000 (virhemarginaali ±33 000)
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 69,4 prosenttia

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 toukokuussa 297 000 (virhemarginaali ±22 000)

//////////////////////

Noiden virallisten lukujen lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon kaikki erityyppisissä tukitöissä olevat, koulutuksissa olevat (jotka ovat siellä koska eivät saa omalta aiemmalta alaltaan töitä). Lisäksi on ryhmä johon itse kuulun, eli en ole työllinen mutta voisin ottaa työn vastaan, jos minulle sopivat ehdot täyttyisivät. Työttömyystukia en nosta, koska tällöin minut voitaisiin velvoittaa työhön.

Kaikkinensa ei täysipäiväisessä työsuhteessa olevat, vaikka halua siihen olisi lukumäärä lienee lähellä miljoonaa. Jos siis ottaa mukaan aivan kaikki. Erilaisilla ei oteta mukaan kuin tiukalla seulalla rapiat puoli miljoonaa. Joka sekin on aika julmetun iso määrä.

[yrmio]

Työllisiä oli vuoden 2017 toukokuussa 2 465 000 (virhemarginaali ±33 000)
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 69,4 prosenttia

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 toukokuussa 297 000 (virhemarginaali ±22 000)

//////////////////////

Noiden virallisten lukujen lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon kaikki erityyppisissä tukitöissä olevat, koulutuksissa olevat (jotka ovat siellä koska eivät saa omalta aiemmalta alaltaan töitä). Lisäksi on ryhmä johon itse kuulun, eli en ole työllinen mutta voisin ottaa työn vastaan, jos minulle sopivat ehdot täyttyisivät. Työttömyystukia en nosta, koska tällöin minut voitaisiin velvoittaa työhön.

Kaikkinensa ei täysipäiväisessä työsuhteessa olevat, vaikka halua siihen olisi lukumäärä lienee lähellä miljoonaa. Jos siis ottaa mukaan aivan kaikki. Erilaisilla ei oteta mukaan kuin tiukalla seulalla rapiat puoli miljoonaa. Joka sekin on aika julmetun iso määrä.

Lopulta me teknologiateollisuuden duunarit ja toimihenkilöt elätetään koko vitun loppu lusperi porukka.

Meitä on tällä hetkellä vissin about 300 000. On siinä saatana taakkaa kannettavaksi.

Meidän firman liikevaihto: 4 miljoonaa, työntekijöitä 20. 200 000 kiloa per lärvi liikevaihtoa ja muiden elättämistä. Vientiin 1/3....

[Tabula Rasa]

2,6 miljoonaa on 18-65 työvoiman määrä suomessa.

Vuonna 2016 Suomen väestössä oli 15–74-vuotiaita 4 109 000 henkeä. Työikäisen 15–74-vuotiaan väestön määrä kasvoi 7 000 hengellä vuodesta 2015. Samanaikaisesti kuitenkin 15–64-vuotiaan väestön määrä väheni, sillä kasvu kohdistui enimmäkseen 65–74-vuotiaiden ikäryhmään, joka kasvoi 20 000 hengellä edellisvuodesta. 55–64-vuotiaiden ikäryhmä pieneni 5 000 hengellä, mutta säilyi edelleen työikäisten suurimpana ikäryhmänä (kuvio 9).

Työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluvien 15–74-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisen vuoden 65,6 prosentista 65,3 prosenttiin vuonna 2016. Työvoimaan kuuluvien määrä väheni 4 000 hengellä.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1 424 000 henkeä vuonna 2016, mikä oli 11 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2015. Työvoimaan kuulumattomista lisää kohdassa 4.

4,1 milj-1,4 milj=2,7milj. Olisiko ollut vuotta vanhempi taulukko joka tekee tuon eron?

http://www.stat.fi/til/tyti/2016/13/tyti_2016_13_2017-04-12_kat_002_fi.html

1,4 milj työvoiman ulkopuolellakin on sekin melko huolestuttava määrä huoltosuhdetta katsottaessa.

[Raksa_Mies]

2,6 miljoonaa on 18-65 työvoiman määrä suomessa.

Vuonna 2016 Suomen väestössä oli 15–74-vuotiaita 4 109 000 henkeä. Työikäisen 15–74-vuotiaan väestön määrä kasvoi 7 000 hengellä vuodesta 2015. Samanaikaisesti kuitenkin 15–64-vuotiaan väestön määrä väheni, sillä kasvu kohdistui enimmäkseen 65–74-vuotiaiden ikäryhmään, joka kasvoi 20 000 hengellä edellisvuodesta. 55–64-vuotiaiden ikäryhmä pieneni 5 000 hengellä, mutta säilyi edelleen työikäisten suurimpana ikäryhmänä (kuvio 9).

Työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluvien 15–74-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisen vuoden 65,6 prosentista 65,3 prosenttiin vuonna 2016. Työvoimaan kuuluvien määrä väheni 4 000 hengellä.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1 424 000 henkeä vuonna 2016, mikä oli 11 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2015. Työvoimaan kuulumattomista lisää kohdassa 4.

4,1 milj-1,4 milj=2,7milj. Olisiko ollut vuotta vanhempi taulukko joka tekee tuon eron?

http://www.stat.fi/til/tyti/2016/13/tyti_2016_13_2017-04-12_kat_002_fi.html

1,4 milj työvoiman ulkopuolellakin on sekin melko huolestuttava määrä huoltosuhdetta katsottaessa.

No niin. Nyt ristiriita löytyikin. Puhuit aiemmin  työlkäisistä et työllisistä.

[no future]

Työllisiä oli vuoden 2017 toukokuussa 2 465 000 (virhemarginaali ±33 000)
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 69,4 prosenttia

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 toukokuussa 297 000 (virhemarginaali ±22 000)

//////////////////////

Noiden virallisten lukujen lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon kaikki erityyppisissä tukitöissä olevat, koulutuksissa olevat (jotka ovat siellä koska eivät saa omalta aiemmalta alaltaan töitä). Lisäksi on ryhmä johon itse kuulun, eli en ole työllinen mutta voisin ottaa työn vastaan, jos minulle sopivat ehdot täyttyisivät. Työttömyystukia en nosta, koska tällöin minut voitaisiin velvoittaa työhön.

Kaikkinensa ei täysipäiväisessä työsuhteessa olevat, vaikka halua siihen olisi lukumäärä lienee lähellä miljoonaa. Jos siis ottaa mukaan aivan kaikki. Erilaisilla ei oteta mukaan kuin tiukalla seulalla rapiat puoli miljoonaa. Joka sekin on aika julmetun iso määrä.

Lopulta me teknologiateollisuuden duunarit ja toimihenkilöt elätetään koko vitun loppu lusperi porukka.

Meitä on tällä hetkellä vissin about 300 000. On siinä saatana taakkaa kannettavaksi.

Meidän firman liikevaihto: 4 miljoonaa, työntekijöitä 20. 200 000 kiloa per lärvi liikevaihtoa ja muiden elättämistä. Vientiin 1/3....

Ja meidän äiti tekee teidän äitien ruuat. 

[Nikolas]

Juha Järvisen mielestä yrittäjäksi ryhtymisestä on tehty Suomessa liian hankalaa.

– Kyllä se yllättää, että suurimmat haasteet eivät ole siinä, mitä alan yrittäjänä tehdä, vaan se on se byrokratian hidas pyörä.

• Orispää, Oili: Puoli vuotta perustulokokeilua – mieli muuttui epäilevästä innostuneeksi Yle Uutiset, 2017-07-26.

Tässä on sellainen epäkohta, joka täytyisi korjata joka tapauksessa, sosiaaliturvan toteutuksesta riippumatta.

Pauli Vahtera on kirjoittanut paljon yrittäjyydestä ja yrittäjäksi ryhtymisen ylimääräisistä esteistä. Nämä ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka voidaan hoitaa kuntoon lainsäädännöllä.

[aethanol]

Juha Järvisen mielestä yrittäjäksi ryhtymisestä on tehty Suomessa liian hankalaa.

– Kyllä se yllättää, että suurimmat haasteet eivät ole siinä, mitä alan yrittäjänä tehdä, vaan se on se byrokratian hidas pyörä.

• Orispää, Oili: Puoli vuotta perustulokokeilua – mieli muuttui epäilevästä innostuneeksi Yle Uutiset, 2017-07-26.

Tässä on sellainen epäkohta, joka täytyisi korjata joka tapauksessa, sosiaaliturvan toteutuksesta riippumatta.

Pauli Vahtera on kirjoittanut paljon yrittäjyydestä ja yrittäjäksi ryhtymisen ylimääräisistä esteistä. Nämä ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka voidaan hoitaa kuntoon lainsäädännöllä.

Yhtiön perustaminen ei ole hidasta. Parissa viikossa hoitunee nykyisinkin. Järvisen tapauksessa kyse lienee siitä että hänellä on verovelkaa eikä verottaja hyväksy häntä rekistereihinsä yhtiön omistajana ennen kuin asia on selvitetty.

Suomessa ei saa pienyrittäjän asemassa epäonnistua yritystoiminnassa. Verottaja pitää huolen siitä ettet pysty yrittämään uudestaan ennen kuin joka ikinen euro on maksettu korkoineen takaisin.

[Raksa_Mies]

Juha Järvisen mielestä yrittäjäksi ryhtymisestä on tehty Suomessa liian hankalaa.

– Kyllä se yllättää, että suurimmat haasteet eivät ole siinä, mitä alan yrittäjänä tehdä, vaan se on se byrokratian hidas pyörä.

• Orispää, Oili: Puoli vuotta perustulokokeilua – mieli muuttui epäilevästä innostuneeksi Yle Uutiset, 2017-07-26.

Tässä on sellainen epäkohta, joka täytyisi korjata joka tapauksessa, sosiaaliturvan toteutuksesta riippumatta.

Pauli Vahtera on kirjoittanut paljon yrittäjyydestä ja yrittäjäksi ryhtymisen ylimääräisistä esteistä. Nämä ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka voidaan hoitaa kuntoon lainsäädännöllä.

Yhtiön perustaminen ei ole hidasta. Parissa viikossa hoitunee nykyisinkin. Järvisen tapauksessa kyse lienee siitä että hänellä on verovelkaa eikä verottaja hyväksy häntä rekistereihinsä yhtiön omistajana ennen kuin asia on selvitetty.

Suomessa ei saa pienyrittäjän asemassa epäonnistua yritystoiminnassa. Verottaja pitää huolen siitä ettet pysty yrittämään uudestaan ennen kuin joka ikinen euro on maksettu korkoineen takaisin.

Jaa? Ainakin maanrakennusalalla on lukuisia toimijoita, jotka ovat tehneet konkan ja aloittaneet hieman uudella nimellä uudestaan.

[Nikolas]

Tämä kysymys on kohdistettu erityisesti @Raksa_Mies .

Olet lujaa ja moneen otteeseen kritisoinut perustuloa. Minulle ainakin on täysin yhdentekevää, minkä niminen perusturvan malli on kyseessä tai kenen ajatuspajasta se on kotoisin. Oleellisempaa on tämä: Millä järjestelyllä pidettäisiin huolta siitä että efektiivinen marginaalivero ei missään tuloluokassa eikä missään erikoistapauksessakaan nousisi yli 60% ? Eikä haittaisi, jos sen saisi vieläkin alemmalle tasolle. Jos kyseisen järjestelmän saisi vielä lisäksi toteutettua erittäin vähäisellä byrokratialla, se olisi tervetullut bonus.

Korkea efektiivinen marginaalivero on kannustinloukku toiselta nimeltään.

[Nikolas]

Tässä on eräs niistä syistä, miksi Pauli Vahtera vastustaa perustuloa: Koska perustuloa ei kumminkaan toteutettaisi alkuperäisen idean mukaisesti. Vahteran huoli on perusteltu ja osoitan sen tässä.

Lainaan valaisevan kohdan Kristillisdemokraattien sivulta:

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa perustulokokeiluksi osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuu syyperusteiset etuudet.

(Korostin oleellisen kohdan.)
Lähde: http://www.kd.fi/politiikka/kannustava-perusturva/

Asumistuki ja toimeentulotuki ovat tyypilliset kannustinloukkujen aiheuttajat, ja ne ovat myös syyperusteisia etuuksia. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja kannustinloukkujen poistaminen ovat olleet perustulon puolesta esitettyjä vahvuuksia alusta asti. Jos perustulon nimellä esitetään järjestelmä, josta nämä oleelliset hyvät ominaisuudet puuttuvat, onko sitten vieläkin kyseessä perustulo?

On myös sellaisia syyperusteisia etuuksia, jotka eivät muutu bruttotulojen mukaan, esimerkiksi lapsilisät, ja ne eivät aiheuta kannustinloukkuja.

Tässä on Vihreältä liitolta perustulon mallia:

Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa eikä tuloloukkuja syntyisi. Perustulon päälle maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki.

(Korostin oleellisen.)
Lähde: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo

Voisiko joku vääntää rautalangasta, miten ansiosidonnainen työttömyystuki tai työttömyyspäiväraha ylipäätään ei aiheuttaisi kannustinloukkua?

[Profit]

Perustulo on jo käytännössä olemassa.(toimeentulotuki, työmarkkinatuki ja asumistuki) Se on kuitenkin nykyisellä systeemillä ihmisiä passivoiva ja motivoi lähinnä pimeän työn tekemiseen. Vastikkeettoman rahan määrä nostetaan korkealle tasolle, ja sitten rangaistaan työnteosta. Miksi näin toimitaan? Nykyinen systeemi perustuu sosiaaliseen stigmaan: noita tukia nauttivan pitää tuntea olevansa huono ja hyljeksitty, eikä hänen pidä edes saada tehdä työtä vapaasti ilman tukien menetystä. Stigmalla yritetään siis ajaa ihmisiä pois tukien piiristä. Lisäksi toki myös sillä, että tarkasti kytätään, että heidän elintasonsa ei vaan nouse paljonkaan yli sen sallitun minimin.

[Nikolas]

Perustulo on jo käytännössä olemassa.

Eihän ole, ei ainakaan Suomessa.

(toimeentulotuki, työmarkkinatuki ja asumistuki)

Luettelit kolme tukimuotoa, jotka nimenomaan eivät kuulu perustulon alkuperäiseen ideaan, koska mainitsemasi tuet, eräiden muiden ohella, aiheuttavat kannustinloukkuja. Tuollaisten tukien pitäminen voimassa nimenomaan vesittää koko perustulon idean.

[Profit]

Luettelit kolme tukimuotoa, jotka nimenomaan eivät kuulu perustulon alkuperäiseen ideaan, koska mainitsemasi tuet, eräiden muiden ohella, aiheuttavat kannustinloukkuja. Tuollaisten tukien pitäminen voimassa nimenomaan vesittää koko perustulon idean.

Joo, ne onkin passivoiva ja byrokraattinen perustulo.

[Raksa_Mies]

Tässä on eräs niistä syistä, miksi Pauli Vahtera vastustaa perustuloa: Koska perustuloa ei kumminkaan toteutettaisi alkuperäisen idean mukaisesti. Vahteran huoli on perusteltu ja osoitan sen tässä.

Lainaan valaisevan kohdan Kristillisdemokraattien sivulta:

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa perustulokokeiluksi osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuu syyperusteiset etuudet.

(Korostin oleellisen kohdan.)
Lähde: http://www.kd.fi/politiikka/kannustava-perusturva/

Asumistuki ja toimeentulotuki ovat tyypilliset kannustinloukkujen aiheuttajat, ja ne ovat myös syyperusteisia etuuksia. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja kannustinloukkujen poistaminen ovat olleet perustulon puolesta esitettyjä vahvuuksia alusta asti. Jos perustulon nimellä esitetään järjestelmä, josta nämä oleelliset hyvät ominaisuudet puuttuvat, onko sitten vieläkin kyseessä perustulo?

On myös sellaisia syyperusteisia etuuksia, jotka eivät muutu bruttotulojen mukaan, esimerkiksi lapsilisät, ja ne eivät aiheuta kannustinloukkuja.

Tässä on Vihreältä liitolta perustulon mallia:

Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa eikä tuloloukkuja syntyisi. Perustulon päälle maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki.

(Korostin oleellisen.)
Lähde: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo

Voisiko joku vääntää rautalangasta, miten ansiosidonnainen työttömyystuki tai työttömyyspäiväraha ylipäätään ei aiheuttaisi kannustinloukkua?

Perustulon ongelma on juuri se, että tuo 550 e/kk ei riitä niille, joilla sillä hetkellä töitä ei ole. Ja on lapsellista kuvitella, että meillä olisi aina kaikille halukkaille töitä tarjolla ja kaikkialla. Sitten täälläkin usein viljelty kommentti on, että pakkoko sitä on asua pk-seudulla, jos asuminen on kalliimpaa, jos 550 e/kk ei riitä. Toki varmasti on syrjäseudulla halvempaa asuminen, en kiistä. Ne työnsaantimahdollisuudet vain olennaisesti heikkenee ja on huomattavasti järkevämpää asua siellä, missä töitä on tarjolla.

Olen tämän vissiin muutamaan kertaan todennut, että perustulo mahdollistaa sen, että jos ennen piti tehdä 8 h/pv töitä elääkseen, niin nyt riittää vähempikin esim 4 h/pv töitä ilman, että tulotaso juuri laskee.

[sr]

Lopulta me teknologiateollisuuden duunarit ja toimihenkilöt elätetään koko vitun loppu lusperi porukka.

Meitä on tällä hetkellä vissin about 300 000. On siinä saatana taakkaa kannettavaksi.

Meidän firman liikevaihto: 4 miljoonaa, työntekijöitä 20. 200 000 kiloa per lärvi liikevaihtoa ja muiden elättämistä. Vientiin 1/3....

Ok, kuka hoitaa teidät, jos sairastutte? Tuskin itse alat puoskaroimaan, vaan tarvitset siihen koulutetun lääkärin työpanoksen. Entä kuka kouluttaa lapsenne ja tuottaa ne seuraavan sukupolven teknologiaosaajat? Tuskin sen työsi ohella koulutat lapsiasi kotona, vaan he ovat maailman yhdessä parhaista koululaitoksista ammattitaitoisten opettajien opetettavana ja sen jälkeen yliopistoissa koulutettavana (ai niin, paljonkos sinä maksoit oman koulutuksesi lukukausimaksuja?). Ja tietenkin tuon päälle yliopistot tuottavat sen kaiken perustutkimuksen, jonka varaan se kaikki käyttämäsi teknologia lopulta perustuu. Entä kuka pitää huolen siitä, että maata ei vallata ja teknologiayritystäsi oteta Putinin oligarkin haltuun tai ettei joku rikollisjengi marssi toimistoosi ja ota paikkaa itselleen? Taidetaan tähän tarvita armeijaa ja poliisia. Entä mistä ostat ruokasi, kuka rakentaa talosi, jne. Näihin kaikkiin tarvitset muiden ihmisten työpanosta.

Pointti: Yhteiskunta pyörii (ainakin vielä) hyvin suuren määrän ihmisten työpanoksilla, ja on puhdasta paskaa, että joku siellä koittaa ylpistellä, että "minä maksan kaiken". Ehkä joskus tulevaisuudessa robotit tekevät lähes kaiken työn ja sitten voidaan keskustella siitä, kenen työ oikein elättää yhteiskunnan, mutta siinä vaiheessa minusta nykyinen talousmalli on tullut muutenkin tiensä päähän ja pitää pohtia ihan puhtaalta pöydältä sitä, miten yhteiskunnassa työhön suhtaudutaan. Mutta siihen asti tuollaisella "minä oon parempi kuin nuo luuserit, kun minä elätän kaikki muut" höpötyksellä vain nolaat itsesi.

[sr]

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1 424 000 henkeä vuonna 2016, mikä oli 11 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2015. Työvoimaan kuulumattomista lisää kohdassa 4.[/i]

4,1 milj-1,4 milj=2,7milj. Olisiko ollut vuotta vanhempi taulukko joka tekee tuon eron?

http://www.stat.fi/til/tyti/2016/13/tyti_2016_13_2017-04-12_kat_002_fi.html

1,4 milj työvoiman ulkopuolellakin on sekin melko huolestuttava määrä huoltosuhdetta katsottaessa.

Niin, siis tuon käppyrän mukaan ei mitään hälyyttävää ole tapahtunut Suomen työllisyysasteessa (joka ottaa huomioon sekä työttömät että työvoiman ulkopuolella olevat) ainakaan tällä vuosituhannella. 1990-luvun laman aikoihin työllisyysaste oli selvästi alempi, n. 60%.

Huoltusuhteesta voi toki olla huolissaan, mutta kyllä sen suhteen suurin ongelma on väestön ikääntyminen ja sitä kautta eläkeläisten määrän kasvu, ei niinkään se, että työikäiset eivät paiskisi töitä samalla tavoin kuin aiemmin. Sitten on osa sellaista työvoiman ulkopuolella olemista, kuten vaikka vanhempi kotona pieniä lapsia hoitamassa tai opiskelija opiskelemassa ja sitä kautta nostamassa omaa koko elinkaaren yli laskettua tuottavuuttaan, joiden kohdalla voi hyvinkin olla, että koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on vain hyvä, että he tekevät niin, eivätkä ole töissä. Se ryhmä, jossa työvoiman ulkopuolella on korkein prosentti, on 15-24-vuotiaat. Lienee selvää, että tämän porukan kohdalla on tärkeämpää, että he hankkivat kunnon koulutuksen kuin se, että kaikki menisivät joukolla töihin heti peruskoulun loputtua. 25-54-vuotiaiden työllisyysprosentti sen sijaan on n. 80%, mikä on minusta aika hyvä. 55-65-vuotiaiden työllisyysprosentti on selvässä nousussa, mikä on hyvä merkki siitä, että eläkkeelle jäämisikää ollaan saamassa hinattua ylöspäin.

[sr]

Noiden virallisten lukujen lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon kaikki erityyppisissä tukitöissä olevat, koulutuksissa olevat (jotka ovat siellä koska eivät saa omalta aiemmalta alaltaan töitä). Lisäksi on ryhmä johon itse kuulun, eli en ole työllinen mutta voisin ottaa työn vastaan, jos minulle sopivat ehdot täyttyisivät. Työttömyystukia en nosta, koska tällöin minut voitaisiin velvoittaa työhön.

Millä oikein elät, jos et käy töissä etkä nosta tukia? Pappa betalar?

Perustulo olisi juuri hyvä siitä, että se ei pakottaisi ihmisiä ihan mihin työhön tahansa, mutta silti säilyttäisi insentiivit tehdä töitä, jos itselleen sopiva työpaikka löytyy.

[sr]

Asumistuki ja toimeentulotuki ovat tyypilliset kannustinloukkujen aiheuttajat, ja ne ovat myös syyperusteisia etuuksia. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja kannustinloukkujen poistaminen ovat olleet perustulon puolesta esitettyjä vahvuuksia alusta asti. Jos perustulon nimellä esitetään järjestelmä, josta nämä oleelliset hyvät ominaisuudet puuttuvat, onko sitten vieläkin kyseessä perustulo?

Asumistuki on minun (siis perustulon kannattajan kannattaja) mielestäni yksi vaikeimmista perustuloon liittyvistä ongelmista. Perusongelma on siinä, että jos toteutetaan perustulo sellaisella tasolla, että sillä voi elää siedettävästi missä päin maata tahansa, niin se on pakko nostaa varsin korkeaksi, jotta sillä saa jonkunlaisen asunnon Helsingissä, mutta tämä sitten toisaalta johtaa siihen, että se sitten tarjoaa varsin mukavan elämän silloin, jos on saanut asumiskulunsa painettua alas.

Jos taas ei lähdetä tälle tielle, vaan pidetään perustulo niukkana, jottei siitä tule liian luksusta niille, joilla asuminen on halpaa, ja yhdistetään se sitten siihen asumistuki, niin ensinnäkin tässä menetetään yksi perustulon isoista eduista, eli byrokratian siivoaminen, koska tarvitaan byrokratiaa vatvomaan sitä, että kuka saa asua millaisessa asunnossa ja paljonko sitä tuetaan. Toiseksi tämä tosiaan tuottaa tuloloukkoja, koska asumistuesta on pakko tehdä tulosidonnainen. Kolmanneksi se vielä pakottaa ihmiset kuluttamaan yhtä asiaa (asuminen) muiden asioiden kustannuksella. Koska tuki on sidottu asumiseen (eikä esim. asuinpaikkaan), niin kaikenlainen kikkailu, jotta saisi asumismenojaan alaspäin (esim. soluasuminen) tulee vähemmän kannattavaksi, mikä taas johtaa siihen, että seurauksena on vain kaikkien asumisen kallistuminen, koska tuki lisää asumisen kysyntää ja vielä ennen kaikkea seuduilla, joissa asuminen on muutenkin kallista.

Asumistueton perustulo saattaisi johtaa joidenkin kohdalla absoluuttiseen köyhyyteen, koska heille ei kerta kaikkiaan jäisi juuri lainkaan rahaa vuokran päälle. Heidän vaihtoehtoinaan olisi muualle muuttaminen tai kurjuudessa eläminen, eikä oikein kumpikaan tunnu oikeilta ratkaisuilta.

Yksi vaihtoehto voisi olla asuinkuntaan sidottu perustulo. Tämä välttäisi yllä olevat ongelmat (ei tuloloukkoja, eikä ruhtinaallista asumista maaseudulla), mutta on poliittisesti täysin mahdoton, koska se nähtäisiin selvänä ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan asettamisena (mielenkiintoista on se, että asumistukea, joka tukee ennen kaikkea kalliilla alueilla asuvia, ei nähdä tällaisena).

Voisiko joku vääntää rautalangasta, miten ansiosidonnainen työttömyystuki tai työttömyyspäiväraha ylipäätään ei aiheuttaisi kannustinloukkua?

Ansiosidonnainen on ajallisesti rajattu tuki, joten kukaan ei voi asettua sen varaan elämään pysyvästi. Toiseksi, koska se ei ole kuin osa palkasta, sen varassa elävän on ehdottomasti kannattavaa lähteä sellaiseen duuniin, jossa oli ennen työttömäksi jäämistään. Sen tuloloukkomaisuus liittyy siihen, että jää työttömäksi alalta, joka on laskusuunnassa, eikä tule enää palkkaamaan uutta väkeä tulevaisuudessa. Tässä tilanteessa uudelle alalle todennäköisesti alemmalla lähtöpalkalla lähteminen ei tunnu houkuttelevalta, jos saa entiseen palkkaan suhteutettua ansiosidonnaista.

Minusta ansiosidonnaisesta pitäisi valtio tiputtaa kokonaan pois. Jos ihmiset haluavat vakuuttaa itsensä työttömyyteen liittyvää tulonlaskua vastaan, niin vakuuttakoon. Ei tähän tarvita valtiota sekaan. Jotkut haluavat tällaisen vakuutuksen (esim. asuntovelkainen lapsiperheellinen), mutta läheskään kaikki eivät sitä tarvitse, ihan niin kuin kaikki eivät tarvtse kaikkia mahdollisia muitakaan vakuutuksia. Se, että työttömyyskassamaksuista katetaan vain pienen pieni osa ansiosidonnaisen kuluista, tarkoittaa sitä, että valtio (ja sitä kautta ne veronmaksajat, jotka eivät vakuutusta haluaisi) subventoi kyseistä touhua ja suunnilleen kaikkien kannattaa kassaan kuulua, vaikkei usko sitä koskaan tarvitsevansakaan.

[sr]

Perustulon ongelma on juuri se, että tuo 550 e/kk ei riitä niille, joilla sillä hetkellä töitä ei ole. Ja on lapsellista kuvitella, että meillä olisi aina kaikille halukkaille töitä tarjolla ja kaikkialla. Sitten täälläkin usein viljelty kommentti on, että pakkoko sitä on asua pk-seudulla, jos asuminen on kalliimpaa, jos 550 e/kk ei riitä. Toki varmasti on syrjäseudulla halvempaa asuminen, en kiistä. Ne työnsaantimahdollisuudet vain olennaisesti heikkenee ja on huomattavasti järkevämpää asua siellä, missä töitä on tarjolla.

Olen samaa mieltä, että erilaiset asumiskustannukset eri paikoissa tekevät universaalin perustulon käyttämisestä vaikeaa.

Olen tämän vissiin muutamaan kertaan todennut, että perustulo mahdollistaa sen, että jos ennen piti tehdä 8 h/pv töitä elääkseen, niin nyt riittää vähempikin esim 4 h/pv töitä ilman, että tulotaso juuri laskee.

Ensinnäkin jos nettopalkka on niin pieni, että tuo pätee, niin nykytilanne on se, että työttömäksi jättäytyminen (eli siis 0h/pv työtä tekeminen) tarjoaa melkein saman elintason kuin tuollainen työn tekeminen.

Toiseksi, jos sinusta 40-50%:n efektiivinen marginaalivero (perustulolaskelmissa käytetään yleensä tällaista tasoa) tuottaa tuon niille, jotka elävät varsin niukasti jo nyt, niin miksei se tuota sitä nykytilanteessa niille, joilla marginaalivero on jo tapissa (ylin tuloluokka, jolla marginaalivero nykyisin on vähintään tuo) ja muutenkin elävät jo varsin yltäkyltäisesti? Mikseivät he vähennä työntekoaan puoleen, vaikka korkean marginaaliveron vuoksi se ei aiheuttaisi heille merkittävää nettotulojen putoamista?

Ja vielä siis nykytilanteesta:"Pienituloisilla yksin asuvilla ja lapsettomilla puolisoilla efektiiviset marginaaliveroasteet voivat olla 60–80 prosenttia." ja etenkin:"Pienituloisissa lapsiperheissä elävien ei kannata tehdä töitä, ellei palkka ole keskimääräistä korkeampi." Miksi sinusta nuo ihmiset tekevät 8h/työtä, vaikka nettotulot eivät juurikaan vähenisi, vaikka he vähentäisivät työntekoa? Miten voit puolustaa nykysysteemiä perustuloon verrattuna, kun nykysysteemissä on siis ihmisiä, joiden ei kerta kaikkiaan kannata mennä töihin, koska se ei paranna heidän taloudellista asemaansa tippaakaan?

[Nikolas]

Tässä on suositeltavaa luettavaa aiheesta kiinnostuneille:

• Viitamäki, Heikki: Työnteon kannustimet - mitä jää käteen? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki, 2015.

Kannattaa kurkata ainakin luvusta 2 "Laskelmista" alaotsikon 2.2 "Kannustavuuden mittaaminen" alta teksti ja laskukaavat, joita ei ole monta. Myöhempänä dokumentissa on runsaasti graafeja, jotka havainnollistavat Suomen nykyisen sosiaaliturvan toteutusta ja sen ongelmia. Lopuksi kannattaa lukaista myös Yhteenveto (luku 6) josta lainaan tähän neljä suositusta:

• Toimenpiteet työnteon kannustavuuden parantamiseksi tulee kohdistaa tarveharkintaisten etuuksien määräytymisperusteisiin. Näistä tärkeimpiä ovat toimeentulotuki, soviteltu työttömyysetuus ja yleinen asumistuki
• Pienten ansiotulojen verotuksen keventäminen ei ole tehokas toimenpide kannustinloukkujen lieventämiseksi. Tässä mielessä erityisen tehoton on työtulovähennyksen korottaminen, jolloin veronkevennykset kohdistuvat euromääräisesti samansuuruisina lähes kaikkiin palkka- ja yrittäjätuloa saaviin henkilöihin
• Selkeintä on luoda kannustimet samanlaisiksi kaikille pienituloisille, jolloin vähäisten työtulojen hankkimista sekä osa- ja kokoaikaiseen työhön hakeutumista kannustetaan samalla tavalla
• Tarveharkintaisia etuuksia ja tulovähenteisiä verotukia ei tule lisätä, pikemminkin päinvastoin.

Erittäin mielenkiintoisen ja juuri tähän ketjun aiheeseen sopivan osuuden löysin sivulta 32:

Entä jos etuuksien tarveharkinta poistetaan? Jos tällaiset etuudet (nettomääräisinä) maksetaan jokaiselle täysi-ikäiselle heidän tulotasostaan riippumatta. Palkansaajat ja yrittäjät "palauttavat" saadun tuen, osittain tai kokonaan, työtulosta perittävällä aiempaa korkeammalla tuloverolla. Tällainen puhdaspiirteinen perustulo on periaatteessa kannustava, olettaen, että sen taso on kohtuullinen, sillä lisätulo ei miltään osin pienennä etuutta. Malli ei kuitenkaan ole sellaisenaan realistinen Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa. Asumistukea ei voi maksaa kaikille kansalaisille. Toisaalta asumistukijärjestelmää tarvitaan, jotta kaikki voivat elää kohtuullisen tasoisissa asunnoissa. Puhdaspiirteinen perustulomalli tarkoittaa myös ansiosidonnaisista etuuksista luopumista. Jos kuitenkin ansiosidonnaiset työttömyysetuudet säilytetään (perustulon ylittävältä osin), ne tulee myös sovitella palkan kanssa. Tällaisessa mallissa asumistuen ja ansiosidonnaisen työttömyysetuuden marginaalivaikutukset säilyvät, mahdollisesti kuitenkin nykyistä pienempinä. Toinen asia on, miten tuloverotus järjestetään tällaisessa mallissa. Perustulon sovellukset ovat kuitenkin moninaiset, ja vaativat tarkempaa selvitystä.

Edellistä lennokkaampi ajatus on työttömien ansiopäivärahan poistaminen kokonaan lyhytaikaisia työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Samalla yhteiskunta järjestää kaikille työhön kykeneville ja siihen halukkaille mahdollisuuden jonkinlaisen palkkatyöhön. Tämän suuntainen kokeilu on jo toteutettu pienessä mittakaavassa ns. Paltamo-hankkeessa ja samanlaista pohdintaa on käyty sosiaali- ja terveysministeriön Osallistava sosiaaliturva -työryhmässä (STM 2015).

Korostin tuosta omasta mielestäni ongelmallisen väitteen. Tarkoittaakohan muutoin erinomaisen raportin kirjoittaja tuolla väitteellä sitä, että on ihmisoikeus asua Helsingin kalleimmalla alueella, jossa yksiöiden kuukausivuokrataso voi olla 25 €/m² tai jopa korkeampikin? Muualla Suomessa pikkupaikkakunnilla vuokrataso voi olla puolet pienempi.

• Liitetaulukko 3. Vapaarahoitteiset yksiöt alueittain, 2017, 2. neljännes Tilastokeskus, 2017.

Suomessa on nykyään määräaikainen ansiosidonnainen työttömyysturva. Mitäpä jos sen sijasta olisikin määräaikainen vuokrasidonnainen asumistuki? Asumistuen kestäessä työtön voisi joko hankkia työpaikan asuntonsa läheltä tai asunnon jostain muualta, huomattavasti halvemmalta alueelta.

[sr]

Suomessa on nykyään määräaikainen ansiosidonnainen työttömyysturva. Mitäpä jos sen sijasta olisikin määräaikainen vuokrasidonnainen asumistuki? Asumistuen kestäessä työtön voisi joko hankkia työpaikan asuntonsa läheltä tai asunnon jostain muualta, huomattavasti halvemmalta alueelta.

Jos puhutaan määräaikaisesta asumistuesta, niin minusta se on vähintään yhtä tärkeä omistusasujille kuin vuokralla eläjille. Asuntolainallisen on hyvin vaikea hyvin nopeassa tahdissa alentaa asumiskuluja ja siihen pakottaminen työttömyyden vuoksi johtaa helposti siihen, että pankki ottaa asunnon, myy sen alihinnalla ja velalliselle jää käteen vain velkaa, vaikka kyse olisi ollut vain lyhytaikaisesta shokista omaan talouteen.

Sosiaaliturvan ehkä tärkein tehtävä on antaa ihmisille jonkinlainen turva, että jos asiat menevät huonosti, ei putoa heti tyhjän päälle (toki tällaisen sivuvaikutus on sitten se, että jos tämän saa ilmaiseksi, niin kukaan ei pane omaa rahaa pahan päivän varalle). Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmän ei ole tarkoitus antaa kellekään liian ruhtinaallista elämää muiden työn varassa. Tässä mielessä aikarajoitteet ovat ihan toimiva keino. Niistäkin olisi järkevää tehdä joustavia, ei mitään jyrkänteitä. Nykyisinhän kai ansiosidonnainen putoaa 100%:sta nollaan tietyllä päivämäärällä. Minusta se voisi alkaa laskea jo vaikka puolen vuoden kuluttua työttömyyden alkamisesta ja mennä sitten tasaisesti nollaan. Sama juttu tuon asumistuen kanssa. Puoli vuotta olisi sopiva aika, jonka aikana ihminen voisi rusteerata elämäänsä uuteen tulotasoonsa sopivammaksi ilman painetta totaalikatastrofista. Kuntien sosiaalivirastot voisivat myös suoraan antaa tukea esim. muuttokustannuksien kattamiseen.

Muuten, nykyisenkaltaisen ihmistä pompottavan sosiaaliturvajärjestelmä älyttömyyksistä kiinnostuneille suosittelen katsomaan filmin:"I, Daniel Blake". Ei koske suoraan Suomea, mutta varmasti moni asia pätee Suomen järjestelmäänkin.

[Raksa_Mies]

Miten voit puolustaa nykysysteemiä perustuloon verrattuna, kun nykysysteemissä on siis ihmisiä, joiden ei kerta kaikkiaan kannata mennä töihin, koska se ei paranna heidän taloudellista asemaansa tippaakaan?

En puolusta nykysysteemiä. Kannatan esimerkiksi työttömän pakottamista töihin päiväraha + 9 eur/päivä palkalla. Kannatan ehdottomasti keppiä, jos työnvastaanottaminen ei maita. Pientä porkkanaa tavalla tai toisella voisi tarjota pientuloiselle, jos menee töihin.

[Raksa_Mies]

Suomessa on nykyään määräaikainen ansiosidonnainen työttömyysturva. Mitäpä jos sen sijasta olisikin määräaikainen vuokrasidonnainen asumistuki? Asumistuen kestäessä työtön voisi joko hankkia työpaikan asuntonsa läheltä tai asunnon jostain muualta, huomattavasti halvemmalta alueelta.

Vaikkapa Itä-Vantaalla asuvan henkilön ei voi pystyvän elämään enää kovinkaan paljon halvemmalla esimerkiksi kehyskunnassa. Kuten jo aiemmin mainitsin, voi toki muuttaa maalle asumaan halvalla ja samalla unohtaa töissäkäymisen.

[Nikolas]

Tässä on syy, miksi heitin esille ajatuksen määräaikaisesta asumistuesta:

Oletetaan että henkilö on jäänyt työttömäksi Helsingissä ja odottelee itselleen sopivaa työpaikkaa kolmatta vuotta, maksaen edelleen korkeaa vuokraa asunnostaan Helsingissä hyvällä paikalla. Joku muu maksukykyinen yhä työssäkäyvä henkilö voisi tarvita sen asunnon, mutta ei voi sitä saada, koska työtön asuu siinä kolmatta vuotta asumistuen ja muiden sosiaalitukien varassa. Olisi parempi antaa vain riittävän pitkästi asumistukea, jotta työtön pääsee jonkin ajan sisällä selvyyteen, kannattaako hänen edelleen jumittaa siinä paikassa vai olisiko viisaampaa siirtyä muualle.

Jos työtön elää perustulon varassa ja muuttaa Helsingistä jonnekin pienelle paikkakunnalle, missä on halvemmat vuokrat, hän voi siellä elää hieman leveämmin, ja lisäksi hän viedessään mukanaan perustulonsa hyödyttää sillä uuden asuinpaikkakuntansa taloutta. Kalliimpi asunto Helsingissä vapautuu sitä enemmän tarvitsevalle ja maksukykyiselle uudelle asukkaalle.

Ratkaisu voisi olla jokin muu kuin määräaikainen asumistuki, mutta jonkinlainen tulonsiirto se ilmeisesti olisi.

[Profit]

Ne työnsaantimahdollisuudet vain olennaisesti heikkenee ja on huomattavasti järkevämpää asua siellä, missä töitä on tarjolla.

Toisaalta, jos ei olisi varaa asua pk-seudulla, muualle muuttaisi enemmän väkeä ja syntyisi enemmän työpaikkoja.

Lähes ainahan on joku työ kyllä olemassa. Kyse on vaan siitä, kuinka paljon siitä maksetaan, ja onko se henkilölle kannattavaa. Ja nyt ei siis ole kyse pelkästään jostain 8h päivässä kokopäivätyöstä.