Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[mannym]

Koska tylsyys laskin omakohtaisen mahdollisuuden.

Palkkatulot n, 2700€/kk brutto
Käteen pidätysten jälkeen 70% = 1890€/kk palttiarallaa netto.

Jos tuohon tuon 43% päälle tulee viel hellit lellit (en tiedä mutta lasken)

2700 brutto -43% = 1539 + 550 perustulo = 2089 netto palttiarallaa. Erotus + 199€.
2700 brutto - 50% (tellit lellit) = 1350 + 550 = 1900 netto palttiarallaa. Erotus +10€.

Periaatteessa siis olettaen että tellit lellit mukaanlukien käteenjäävä osuus kasvaisi vuodessa huikeat 120€. Tai 2400€, mihin en ihan heti usko, mutta muuten näyttää ihan järkevältä.

2700 euron kuukausituloilla vero-% olis mielestäsi 30 %?!? Älä nyt... 20 % tai alle on oikeampi luku.

Tjaa, laskien brutto - 30% saan sen mitä käteen saan. Eli kun ennakonpidätys % päälle lyödään tellit lellit jne, niin brutto palkasta lähtee 30%.

[sr]

2700 euron kuukausituloilla vero-% olis mielestäsi 30 %?!? Älä nyt... 20 % tai alle on oikeampi luku.

Pelkkä kunnallisvero on jo tuota luokkaa. Kun siihen lyödään valtionvero ja lellit ja tellit päälle, niin kyllä se mannym:n "70% käteen" pitää paikkaansa. Yleensä ihmiset tietävät aika hyvin, miten paljon heidän tililleen kuukaudessa kilahtaa ja mikä heidän bruttopalkkansa on, joten ainakaan itselläni ei ole mitään syytä epäillä tuota lukua.

[Raksa_Mies]

Koska tylsyys laskin omakohtaisen mahdollisuuden.

Palkkatulot n, 2700€/kk brutto
Käteen pidätysten jälkeen 70% = 1890€/kk palttiarallaa netto.

Jos tuohon tuon 43% päälle tulee viel hellit lellit (en tiedä mutta lasken)

2700 brutto -43% = 1539 + 550 perustulo = 2089 netto palttiarallaa. Erotus + 199€.
2700 brutto - 50% (tellit lellit) = 1350 + 550 = 1900 netto palttiarallaa. Erotus +10€.

Periaatteessa siis olettaen että tellit lellit mukaanlukien käteenjäävä osuus kasvaisi vuodessa huikeat 120€. Tai 2400€, mihin en ihan heti usko, mutta muuten näyttää ihan järkevältä.

2700 euron kuukausituloilla vero-% olis mielestäsi 30 %?!? Älä nyt... 20 % tai alle on oikeampi luku.

Tjaa, laskien brutto - 30% saan sen mitä käteen saan. Eli kun ennakonpidätys % päälle lyödään tellit lellit jne, niin brutto palkasta lähtee 30%.

tarkoititko siis, että perustulomallissa et maksaisi eläkemaksuja ollenkaan vai sisätyisikö se tuohon ilmoittamaasi vero-%?

Mutta vaikka laskisit työntekijän maksamat sivululut päälle  jäisit 25-27% paikkeille.

[Raksa_Mies]

2700 euron kuukausituloilla vero-% olis mielestäsi 30 %?!? Älä nyt... 20 % tai alle on oikeampi luku.

Pelkkä kunnallisvero on jo tuota luokkaa. Kun siihen lyödään valtionvero ja lellit ja tellit päälle, niin kyllä se mannym:n "70% käteen" pitää paikkaansa. Yleensä ihmiset tietävät aika hyvin, miten paljon heidän tililleen kuukaudessa kilahtaa ja mikä heidän bruttopalkkansa on, joten ainakaan itselläni ei ole mitään syytä epäillä tuota lukua.

Tuolla voit laskea veroprosentin, ole hyvä. http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/Henkilotiedot.aspx

Kysyinkin tuossa edellä, että mikäli laskelmavertailussa nykymallin veroprosentissa on työntekijän sivukulut mukana, niin sisältääkö tuo perustulomallin vero-% ne myös vai tuleeko ne päälle.

PS. Et kai oikeasti ajatellut, että pienituloisen vero-% olisi kunnallisvero + valtion vero?

[Shemeikka]

Ei hyvältä näytä.

Työttömät häviävät, työnteon kannustavuus nousee vain jos budjetti voidaan päästää 9–11 miljardia euroa miinukselle eivätkä edes byrokratian pahimmat kiemurat välttämättä poistu. Ekonomistien huomiot tänään julkaistusta perustulokokeilun alkuselvityksestä ovat karuja.

Muun muassa keskusjärjestö SAK:n ekonomistit sekä Nordea-pankin yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen nostavat Twitter-viesteissään esiin merkittävän ongelman: työryhmän suosittelema osittainen perustulomalli, 550–750 euroa kuukaudessa, ei esiselvityksen mukaan parantaisi työnteon kannustimia kustannusneutraalisti toteutettuna. Kannustinloukkujen purkaminenLisäksi selvitys osoittaa, että 550 euron kuukausittaisen perustulomallin suuria häviäjiä olisivat työttömät. Esimerkiksi opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot paranisivat, koska perustulo on opintorahaa suurempi, ja palkansaajille kyseessä puolestaan olisi uusi tulolaji, jota verojen nousu ei välttämättä kokonaan veisi mennessään. Sen sijaan työttömillä perustulo korvaisi olemassa olevaa tuloa osittain, ja jäljelle jäävien työttömyysturvaetuuksien verotus kiristyisi.

– Työttömien häviäminen perustuu siihen, että heidän verotuksensa kiristyy, vaikka he eivät hyödy tästä [perustulosta]. Voi olla, että siihen on mahdollista puuttua jotenkin, koska en usko, että kenenkään tavoitteena on malli, jossa työttömien verotus kiristyisi. Siihen voi varmaan rakentaa jonkinlaisia verovähennyksiä, Kärkkäinen sanoo.

Tämä on vain esiselvitys, mutta silti: onko perustulokokeilussa näin ollen mitään järkeä? Kärkkäisen mukaan vastaus riippuu siitä, mitä hallitus tavoittelee kokeilulla.

– Kokeilu voi olla mielenkiintoinen, vaikka positiivisia kannustinvaikutuksia ei saataisikaan, hän sanoo.Sen sijaan byrokratiaa selvitysryhmän suosima 550 euron malli vähentäisi, mikä sopisi hallituksen norminpurkutalkoisiin. Ongelma on kuitenkin se, että tämä osittainen perustulo korvaisi vain osan sosiaalietuuksista ja siten poistaisi vain osan byrokratiastakin.

Loput linkin takaa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/185818-perustulosta-loytyi-11-mrd-eun-pommi-hallituksen-tavoite-murskaksi

[mannym]

Koska tylsyys laskin omakohtaisen mahdollisuuden.

Palkkatulot n, 2700€/kk brutto
Käteen pidätysten jälkeen 70% = 1890€/kk palttiarallaa netto.

Jos tuohon tuon 43% päälle tulee viel hellit lellit (en tiedä mutta lasken)

2700 brutto -43% = 1539 + 550 perustulo = 2089 netto palttiarallaa. Erotus + 199€.
2700 brutto - 50% (tellit lellit) = 1350 + 550 = 1900 netto palttiarallaa. Erotus +10€.

Periaatteessa siis olettaen että tellit lellit mukaanlukien käteenjäävä osuus kasvaisi vuodessa huikeat 120€. Tai 2400€, mihin en ihan heti usko, mutta muuten näyttää ihan järkevältä.

tarkoititko siis, että perustulomallissa et maksaisi eläkemaksuja ollenkaan vai sisätyisikö se tuohon ilmoittamaasi vero-%?

Mutta vaikka laskisit työntekijän maksamat sivululut päälle  jäisit 25-27% paikkeille.

Ensimmäinen jossa netto olisi 2089 oli laskelma ilman työttömyyseläke ja vakuutusmaksuja, jälkimmäinen jossa oli netto 1900, oli työttömyyseläke ja vakuutusmaksujen kanssa.
Voit toki laskea omasi ja vertailla erotusta. Ota oma palkkasi ja laske siitä ennakonpidätys + maksut. Sitten ota uudelleen se palkka vähennä siitä puolet ja lisää 550€.

[Raksa_Mies]

Koska tylsyys laskin omakohtaisen mahdollisuuden.

Palkkatulot n, 2700€/kk brutto
Käteen pidätysten jälkeen 70% = 1890€/kk palttiarallaa netto.

Jos tuohon tuon 43% päälle tulee viel hellit lellit (en tiedä mutta lasken)

2700 brutto -43% = 1539 + 550 perustulo = 2089 netto palttiarallaa. Erotus + 199€.
2700 brutto - 50% (tellit lellit) = 1350 + 550 = 1900 netto palttiarallaa. Erotus +10€.

Periaatteessa siis olettaen että tellit lellit mukaanlukien käteenjäävä osuus kasvaisi vuodessa huikeat 120€. Tai 2400€, mihin en ihan heti usko, mutta muuten näyttää ihan järkevältä.

tarkoititko siis, että perustulomallissa et maksaisi eläkemaksuja ollenkaan vai sisätyisikö se tuohon ilmoittamaasi vero-%?

Mutta vaikka laskisit työntekijän maksamat sivululut päälle  jäisit 25-27% paikkeille.

Ensimmäinen jossa netto olisi 2089 oli laskelma ilman työttömyyseläke ja vakuutusmaksuja, jälkimmäinen jossa oli netto 1900, oli työttömyyseläke ja vakuutusmaksujen kanssa.
Voit toki laskea omasi ja vertailla erotusta. Ota oma palkkasi ja laske siitä ennakonpidätys + maksut. Sitten ota uudelleen se palkka vähennä siitä puolet ja lisää 550€.

Itsellä tulis liki 200 euroa takkiin. Toki noita vero-% vois ja pitäis säätää.

Oma mutu on  että 2500 euron tulolla pitäis perustulo olla jo nollattu että kustannusmielessä perustulo olisi neutraali.

Ja se vielä, että en todellakaan kannata perustuloa.

Edit. Olisiko nykymallissa kuluja, joita voisi vähentää verotuksessa? Esim. matkakulut.

[Goman]

Toivon vaan ettei luvattaisi liikoja, sen verran jaettakoon vaan että pärjää, muuten on taas maa täynnä "sotalapsia". Ja jos on oikein hyvät ajat, silloin voisi maksaa jotain suhdannelisää mutta muuten ei helvetissä. Pari huonoa puolta perustulossa silti on:
- muutama kansanedustaja pääsee sisälle joka vaaleissa pelkästään sillä lupauksella, että kasvattaa perustulon määrää "ottamalla rikkailta" (lausutaan: lisävelalla).
- änkyrät vaativat lisää perustuloa, koska huonot ajat.
- änkyrät vaativat lisää perustuloa, koska hyvät ajat.

Sen lisäksi löytyy nopeasti x kappaletta 'erityisryhmiä' jotka vaativat lisää erilaisia tukia, koska perustulo ei 'heidän ryhmälle' ole riittävä.

Tietysti on hyvä että sosiaalitukien villiintynyttä viidakkkoa halutaan yksinkertaistaa ja byrokratiaa vähentää, mutkun mutkun, eipä aikaakaan kun meillä on taas kaikenlaisia  'täydentäviä' tukimuotoja.

Täältä lievä + kokeilulle kuitenkin.

[l'uomo normale]

Milloin perustulo toteutetaan kuponkeina soppakeittiöön?

[Ari-Lee]

Ei hyvältä näytä.

Työttömät häviävät, työnteon kannustavuus nousee vain jos budjetti voidaan päästää 9–11 miljardia euroa miinukselle eivätkä edes byrokratian pahimmat kiemurat välttämättä poistu. Sen sijaan työttömillä perustulo korvaisi olemassa olevaa tuloa osittain, ja jäljelle jäävien työttömyysturvaetuuksien verotus kiristyisi.

– Työttömien häviäminen perustuu siihen, että heidän verotuksensa kiristyy, vaikka he eivät hyödy tästä [perustulosta]. Voi olla, että siihen on mahdollista puuttua jotenkin, koska en usko, että kenenkään tavoitteena on malli, jossa työttömien verotus kiristyisi. Siihen voi varmaan rakentaa jonkinlaisia verovähennyksiä, Kärkkäinen sanoo.

– Kokeilu voi olla mielenkiintoinen, vaikka positiivisia kannustinvaikutuksia ei saataisikaan, hän sanoo.Sen sijaan byrokratiaa selvitysryhmän suosima 550 euron malli vähentäisi, mikä sopisi hallituksen norminpurkutalkoisiin. Ongelma on kuitenkin se, että tämä osittainen perustulo korvaisi vain osan sosiaalietuuksista ja siten poistaisi vain osan byrokratiastakin.

Loput linkin takaa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/185818-perustulosta-loytyi-11-mrd-eun-pommi-hallituksen-tavoite-murskaksi

Lih.oma.

En ymmärrä sanaakaan mistä tuokin kirjoittaa. Kenties hän ei ole ollut koskaan TE-toimiston ja KELA:n asiakkaana. Miten niin työttömän verotus kiristyisi? Nykyisellään työttömän peruspäiväraha on mikä on, ja siitä valtio maksaa 20% kunnallisveroa. Netoksi jää ~522€. Ei toimeentulotuki ole eikä saa olla mikään vakituinen tulonlähde ja se ei ole verotettavaa tuloa. Eikö tuo 550 pitänyt olla nyt veroton?

Työvelvoite ja sanktiot poistuisivat. Ei olisi pakko lähteä 80km:n päähän töihin osa-aikaisena palkkatuettuna marionettina, 3 vuoden välein, kun ei sillä ole edes työnteon tarkoituksen motiivia. Menköön he siellä 80km:n päässä siihen puuhasteluun kun kerran ovat läsnä siellä.

[mannym]

Mulla on tavallinen tapa laskea kuukausipalkkaa. Tuntipalkka * 8h * 21,5 päivää = 2700€.
Josta sitten lasken pois ennakonpidätys 23% ja Tyel 5,7% ja TTvak 1,15% = 29,85% jolloin käteeni jää 70,15% tuosta 2700 eurosta.

Asia on eri jos lasketaan kokonaisverotusta ja kokonaisansioita. Kokonaisansioiden mukainen kuukausipalkkani on 3058€ brutto. Tuo sisältää lomarahat, ylityöt, turvallisuusbonukset, tulospalkkion, työolosuhdelisät jne.
Kokonaisvero + tellit lellit vuodelta näyttäisi olleen 25,4%. Vähennysten jälkeen tottakai.

Voihan sen siis laskea seuraavasti. 3058 brutto - 25,4% = 2281€ netto.
3058 brutto - 50% = 1529 + 550 = 2079€ netto. Jolloin eroa olisi 202 euroa kuussa näiden välillä. Eli 3000 ansioilla häviäisin 200 euroa kuussa. Mutta onko järkevää laskea vuosiansioista kuukausipalkka vai tuntipalkasta kuukausipalkka? Varsinkin kun tulospalkkiot muuttuvat, ylitöiden määrä ei ole vakio, turvallisuusbonukset voidaan menettää hetkenä minä hyvänsä. Verottaja voi päättää hyväksyvänsä vain osan vähennyksistä jne...

[Raksa_Mies]

Mulla on tavallinen tapa laskea kuukausipalkkaa. Tuntipalkka * 8h * 21,5 päivää = 2700€.
Josta sitten lasken pois ennakonpidätys 23% ja Tyel 5,7% ja TTvak 1,15% = 29,85% jolloin käteeni jää 70,15% tuosta 2700 eurosta.

Asia on eri jos lasketaan kokonaisverotusta ja kokonaisansioita. Kokonaisansioiden mukainen kuukausipalkkani on 3058€ brutto. Tuo sisältää lomarahat, ylityöt, turvallisuusbonukset, tulospalkkion, työolosuhdelisät jne.
Kokonaisvero + tellit lellit vuodelta näyttäisi olleen 25,4%. Vähennysten jälkeen tottakai.

Voihan sen siis laskea seuraavasti. 3058 brutto - 25,4% = 2281€ netto.
3058 brutto - 50% = 1529 + 550 = 2079€ netto. Jolloin eroa olisi 202 euroa kuussa näiden välillä. Eli 3000 ansioilla häviäisin 200 euroa kuussa. Mutta onko järkevää laskea vuosiansioista kuukausipalkka vai tuntipalkasta kuukausipalkka? Varsinkin kun tulospalkkiot muuttuvat, ylitöiden määrä ei ole vakio, turvallisuusbonukset voidaan menettää hetkenä minä hyvänsä. Verottaja voi päättää hyväksyvänsä vain osan vähennyksistä jne...

2700 euron tuloilla 23 pinnaa on kyllä liikaa (hesassa 20 %).

Mutta siis kysyn vielä; olisiko siis perustulomallissa verovähennykset olemassa?

[Ari-Lee]

Milloin perustulo toteutetaan kuponkeina soppakeittiöön?

Kärkkäinen vastaa, että ei voida, koska työttömän verotus kiristyisi. Joutuisit entistä ahtaammalle soppakuponkeinesi.

[Totti]

Ei hyvältä näytä.

Työttömät häviävät, työnteon kannustavuus nousee vain jos budjetti voidaan päästää 9–11 miljardia euroa miinukselle eivätkä edes byrokratian pahimmat kiemurat välttämättä poistu. Ekonomistien huomiot tänään julkaistusta perustulokokeilun alkuselvityksestä ovat karuja.

Loput linkin takaa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/185818-perustulosta-loytyi-11-mrd-eun-pommi-hallituksen-tavoite-murskaksi

Tämä koko perustulofantasia on ollut huuhaata alun alkaen. Se on perustunut ylimalkaisiin arvioihin, toiveajatteluun ja tuulesta temmattuihin olettamiin, joilla ei juurikaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.


Ne, jotka tässä ketjussa laskevat tulojaan perustulomallissa katsovat vain kokonaistuloja unohtaen marginaaliansiot.

Kuten aiemmin tässä ketjussa olen kirjoittanut, kaikki realistiset perustulomallit, johtavat efektiiviseen tuntipalkan alenemiseen. Mitä pienempi bruttopalkka sen heikommaksi tuntiansiot muodostuvat.

Esimerkiksi tämä laskelma

Koska tylsyys laskin omakohtaisen mahdollisuuden.

Palkkatulot n, 2700€/kk brutto
Käteen pidätysten jälkeen 70% = 1890€/kk palttiarallaa netto. ...

2700 brutto -43% = 1539 + 550 perustulo = 2089 netto palttiarallaa. Erotus + 199€.

osoittaa, että tuntiansiot ilman perustuloa ovat 11,8 euroa, perustulon kanssa 9,6 euroa. Eli tuntiliksa laskee lähes 20%.

Jos bruttopalkka samalla laskelmalla olisi pienituloisen 1800 euroa (veroprosentti 11%), saamme ilman perustuloa 1602 euroa käteen ja perustulolla 1576 euroa käteen. Efektiiviset tuntipalkat ovat vastaavasti 10 euroa ja 6,4 euroa. Eli tuntipalkka laskee 36%.

On päivän selvä, että jos tuntipalkat laskevat olennaisesti perustulon myötä, kannustavuus työn vastaanottamisen heikkenee. Erityisen paljon se heikkenee alhaisimmissa tulotasoissa, joissa tuntipalkka voi olla muutamia euroja. Ei kukaan ota vastaan hommia jos saa palkaksi yhden helsinkiläisen kahvikupin tunnissa!

Toinen asia, jota myös olen kommentoinut, on se tosiasia, ettei harkinnanvaraisia tukia voi lakkauttaa ellei perustulo ole huomattavan suuri eli epärealistisen kallis.

Työryhmän ehdottama perustulomalli nostaa verotusta rajusti, mutta jättää silti koko kasan harkinnanvaraisia tukia elämään. Ts. harkinnanvaraisuutta ei saa juurikaan karsittua jos perustulo pitäisi olla jollain realistisella veroasteella rahoitettavissa.

Kommunismissa lähdettiin siitä, että kaikki tekevät duunia ilmaiseksi. Perustulossa lähdetään siitä, että kaikki tekevät duunia muutamalla eurolla (tunnissa). Jokainen voi tästä päätellä onko perustulo ylipäätään  varteenotettava poliittinen työmarkkina- ja sosiaaliturvamalli vai elävätkö perustulon fanittajat lalaa-maassa.

[mannym]

2700 euron tuloilla 23 pinnaa on kyllä liikaa (hesassa 20 %).

Mutta siis kysyn vielä; olisiko siis perustulomallissa verovähennykset olemassa?

Helsinki kunnallisvero 18,5%, Orimattila kunnallisvero 20,75%. Ennakonpidätys on mitä on, se muuttuu vuosittain. Sitten kysymys. Vihreiden mallissa verovähennykset katoaisivat. Hallituksen mallista ei ole tietoa, kävin läpi mitä löysin eikä niissä mainittu verovähennyksiä. Joten on/ehkä/ei.

[Raksa_Mies]

2700 euron tuloilla 23 pinnaa on kyllä liikaa (hesassa 20 %).

Mutta siis kysyn vielä; olisiko siis perustulomallissa verovähennykset olemassa?

Helsinki kunnallisvero 18,5%, Orimattila kunnallisvero 20,75%. Ennakonpidätys on mitä on, se muuttuu vuosittain. Sitten kysymys. Vihreiden mallissa verovähennykset katoaisivat. Hallituksen mallista ei ole tietoa, kävin läpi mitä löysin eikä niissä mainittu verovähennyksiä. Joten on/ehkä/ei.

En siis tarkoittanut kunnallisveroprosenttia vaan veroprosenttia, mikä peritään ansiotulosta kokonaisuutena.

Mikäli perustulomallissa ei huomioitaisi berovähennyksiä ollenkaan, niin omalta osaltani malli olisi rankasti tappiollinen nykyiseen verrattuna. Mallin kai kuitenkin piti ainakin teoriassa olla kustannusneutraali.

[Totti]

2700 euron tuloilla 23 pinnaa on kyllä liikaa (hesassa 20 %).

Mutta siis kysyn vielä; olisiko siis perustulomallissa verovähennykset olemassa?

Helsinki kunnallisvero 18,5%, Orimattila kunnallisvero 20,75%. Ennakonpidätys on mitä on, se muuttuu vuosittain. Sitten kysymys. Vihreiden mallissa verovähennykset katoaisivat. Hallituksen mallista ei ole tietoa, kävin läpi mitä löysin eikä niissä mainittu verovähennyksiä. Joten on/ehkä/ei.

En siis tarkoittanut kunnallisveroprosenttia vaan veroprosenttia, mikä peritään ansiotulosta kokonaisuutena.

Mikäli perustulomallissa ei huomioitaisi berovähennyksiä ollenkaan, niin omalta osaltani malli olisi rankasti tappiollinen nykyiseen verrattuna. Mallin kai kuitenkin piti ainakin teoriassa olla kustannusneutraali.

Ehdotetun mallin verotus on kokonaisverotus. Työryhmän paperissa puhutaan veroasteesta. Eli siinä ei ole mitään verovähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen eli 550 euron perustulolla maksat kokonaisuudessaan 43% veroja palkasta.

[mannym]

En siis tarkoittanut kunnallisveroprosenttia vaan veroprosenttia, mikä peritään ansiotulosta kokonaisuutena.

Mikäli perustulomallissa ei huomioitaisi berovähennyksiä ollenkaan, niin omalta osaltani malli olisi rankasti tappiollinen nykyiseen verrattuna. Mallin kai kuitenkin piti ainakin teoriassa olla kustannusneutraali.

Eli kun kommentoit 2700 euron tuloilla 23 pinnaa on kyllä liikaa (hesassa 20%) niin et tarkoittanut kunnallisveroprosenttia vaan kokonaisveroa. Hyvin sä sähläät, kokeile pistää siihen verolaskuriin orimattila tai muutama muu kunta jossa kunnallisvero on korkeampi kuin Helsingissä ja huomaa kuinka se vaikuttaa kokonaisveroprosenttiin.

Ehdotetun mallin verotus on kokonaisverotus. Työryhmän paperissa puhutaan veroasteesta. Eli siinä ei ole mitään verovähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen eli 550 euron perustulolla maksat kokonaisuudessaan 43% veroja palkasta.

Työryhmän paperissa kyllä puhutaan paljon veroasteista sekä mainitaan vähennyksiä ja kunnallisveroja. Viittikkö referoida sen kohdan jossa kerrotaan että ei ole vähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen vaan maksat vain 43% palkasta? Täs paperissa on parisataa sivua eikä nyt oikeasti kiinnosta kahlata sitä tarvittavalla tarkkuudella läpi. http://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/13_Ideasta+kokeiluun.pdf/3c042238-163b-48a1-99cf-94dca35b4917?version=1.0

[Totti]

Ehdotetun mallin verotus on kokonaisverotus. Työryhmän paperissa puhutaan veroasteesta. Eli siinä ei ole mitään verovähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen eli 550 euron perustulolla maksat kokonaisuudessaan 43% veroja palkasta.

Työryhmän paperissa kyllä puhutaan paljon veroasteista sekä mainitaan vähennyksiä ja kunnallisveroja. Viittikkö referoida sen kohdan jossa kerrotaan että ei ole vähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen vaan maksat vain 43% palkasta? Täs paperissa on parisataa sivua eikä nyt oikeasti kiinnosta kahlata sitä tarvittavalla tarkkuudella läpi. http://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/13_Ideasta+kokeiluun.pdf/3c042238-163b-48a1-99cf-94dca35b4917?version=1.0

En ole vielä lukenut koko raporttia läpi kannesta kanteen, mutta taulukkoyhteenvedoissa missä on kustannuslaskelmat valtion budjetille, käytetään kokonaisveroastetta (esim. 43%). Jos siihen tulee lisäksi vielä kunnallisverot ja verovähennykset, niin kaikki laskelmat ovat väärin. Sellaisia lukuja ei ole mieltä edes esittää.
Tämän perusteella lähden siitä, että 43% on siis nettoveroaste sisältäen kaiken.

Toisaalta ei ole raportin kannalta mitään järkeä alkaa säätämään kunnallisveroilla ja vähennyksillä erikseen koska tarkastelu koskeen kansantaloutta. Lopputuloshan ei muutu sillä, että käytetään monta eri verokantaa vaan ne voidaan niputtaa sisään yhteen lukuun.

[mannym]

En ole vielä lukenut koko raporttia läpi kannesta kanteen, mutta taulukkoyhteenvedoissa missä on kustannuslaskelmat valtion budjetille, käytetään kokonaisveroastetta (esim. 43%). Jos siihen tulee lisäksi vielä kunnallisverot ja verovähennykset, niin kaikki laskelmat ovat väärin. Sellaisia lukuja ei ole mieltä edes esittää.
Tämän perusteella lähden siitä, että 43% on siis nettoveroaste sisältäen kaiken.

Toisaalta ei ole raportin kannalta mitään järkeä alkaa säätämään kunnallisveroilla ja vähennyksillä erikseen koska tarkastelu koskeen kansantaloutta. Lopputuloshan ei muutu sillä, että käytetään monta eri verokantaa vaan ne voidaan niputtaa sisään yhteen lukuun.

Se näemmä pilkottu kun tarkistellaan kunnallisverotuksen kannalta. Mutta siis tasavero % mitä nyt näyttivät uutisissa olisi 42. Tuo esiteltiin siten että tuo 42% sisältää myös eläke ja työttömyysvakuutusmaksut. Vähennyksistä ei mainittu uutisissa ja tavaan varovaisesti esitystä niin tuo 42% olisi kuukausittain vietävä ja vuosittain edelleen tarkisteltaisiin verotuksen kokonaisuutta. Vähennyksineen. Tavaan huomenna tai joku toinen päivä tarkemmin, tänään ei enää jaksa.

[Ari-Lee]

43 onkin siis 42 eikä 43? Tai voisihan 43 olla vaikka 44. Tänään. Huomenna se voi olla jotain muuta. 550 voi olla vaikka 540. Tai 560. Huomenna tai ylihuomenna. Mutta tänään ei.

Muistakaa nyt 42. Ja pyyhe mukaan.

[Raksa_Mies]

En siis tarkoittanut kunnallisveroprosenttia vaan veroprosenttia, mikä peritään ansiotulosta kokonaisuutena.

Mikäli perustulomallissa ei huomioitaisi berovähennyksiä ollenkaan, niin omalta osaltani malli olisi rankasti tappiollinen nykyiseen verrattuna. Mallin kai kuitenkin piti ainakin teoriassa olla kustannusneutraali.

Eli kun kommentoit 2700 euron tuloilla 23 pinnaa on kyllä liikaa (hesassa 20%) niin et tarkoittanut kunnallisveroprosenttia vaan kokonaisveroa. Hyvin sä sähläät, kokeile pistää siihen verolaskuriin orimattila tai muutama muu kunta jossa kunnallisvero on korkeampi kuin Helsingissä ja huomaa kuinka se vaikuttaa kokonaisveroprosenttiin.

Ehdotetun mallin verotus on kokonaisverotus. Työryhmän paperissa puhutaan veroasteesta. Eli siinä ei ole mitään verovähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen eli 550 euron perustulolla maksat kokonaisuudessaan 43% veroja palkasta.

Työryhmän paperissa kyllä puhutaan paljon veroasteista sekä mainitaan vähennyksiä ja kunnallisveroja. Viittikkö referoida sen kohdan jossa kerrotaan että ei ole vähennyksiä tai kunnallisveroja erikseen vaan maksat vain 43% palkasta? Täs paperissa on parisataa sivua eikä nyt oikeasti kiinnosta kahlata sitä tarvittavalla tarkkuudella läpi. http://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/13_Ideasta+kokeiluun.pdf/3c042238-163b-48a1-99cf-94dca35b4917?version=1.0

En sählää mitään. Älä sinäkään. Orimattila (asukasluku 16299) on aika kehno kunta laskelmaasi (Helsingissä asukkaita 630 752).

[artti]

Oletetaan, että perustulo/kansalaispalkka maksetaan kaikille vauvasta vaariin

5 400 000 suomalaista x 700 euroa kuukaudessa tilille x 12 kuukautta = 45 360 000 000 euroa vuodessa. Suomen valtion budjetti on 50 miljardia euroa vuodessa.

Toinen malli olisi

700 euroa kuukaudessa tuki + 300 euroa kuukaudessa lisätienesti = 1000 euroa kuukaudessa verottomana.

Tämäkin malli vähentäisi niiden töiden tuntimääriä joista palkka on verojen jälkeen 1000 euroa kuukaudessa. Toisaalta pitäisi myös luoda valvontajärjestelmä, jolla valvotaan lisätienestin määrää. Esimerkiksi palkan maksaja ilmoittaa verottajalle lisätienestiä hankkivalle tuensaajalle maksamansa palkkasumman, tällöin kela voi tiedustella verottajalta sen ja tämän henkilön sen kuukauden tuloja tehdessään päätöksen maksatuksen määrästä.

Nykyinen malli on, että sosiaalitoimi maksaa toimeentulotukea, kela maksaa myöskin erilaisia tukinimikkeitä, työvoimatoimisto maksaa myös työttömyyskorvausta, oletetaan, että henkilö saa kahta eri tukea, jotka suhtautuvat lisätienestiin eri tavalla, toisessa lisätienesti vähentää tukea enemmän kuin toisessa. Nykyistä mallia voisi yrittää tehostaa esimerkiksi keskittämällä tuet yhdelle luukulle ja yhdistämällä tukinimikkeet niin, että tuensaajan on mahdollista saada vain yhtä tukea kerrallaan. Kahta eri tukinimikettä samalle henkilölle ei olisi.

Tosin tässä erikseen olisi sitten kelakorvaus, jolla maksetaan terveydenhoitoa ja koulutusta. Kelakorvaus olisi siitä hyvä malli, että kansalainen voi valita useasta palveluntuottajasta, joka yllä pitää useita eri palveluntuottajia. Julkisen hallinnon toteuttama kilpailuttaminen aiheuttaa sen, että palvelun tuottamisen saa vain yksi palvelun tuottaja, ja muut palvelun tuottajat tekevät välittömästi kilpailutuksen hävittyään konkurssin.

Perusidea olisi osaltaan mahdollistaa pienimittainen yrittäjyys, kun toimeentulo on varmaa vaikkei se yrittäjyys välttämättä kannattaisi joka ikinen kuukausi. Pienimittainen yrittäjyys opettaisi miten homma toimii ja voisi ehkä avata tien toiminnan laajentamiseen veroa maksavaksi yritykseksi.

Tasavero yksinkertaistaisi järjestelmää. Tasavero myös lisäisi työmotivaatiota. Tässä pitäisi vain määrittää mikä se tasaveroprosentti olisi. Tasaveroprosentin pitäisi sopia sekä pienituloiselle, että suurituloiselle. Jos tasavero tarkoittaisi, että pienituloisen veroprosentti nousee niin ei hän varmaankaan kannattaisi tasaveroa, suurituloinen puolestaan kannattaisi tasaveroa koska se todennäköisesti vähentäisi hänen veroprosenttia. Venäjän tasaveroprosentti on 13. Tosin Venäjän valtio saa huomattavia määriä verotuloja öljystä, kaasusta, hiilestä ja metalleista.

Suomessa olisi varmaankin erikseen valtion tasavero ja kunnan tasavero. Tietysti voitaisiin yhdistää valtion tasavero ja kunnan tasavero yhteen ja samaan tasaveroprosenttiin. Sitten voitaisiin varmaankin siirtää kunnan palvelut valtion puolelle. Esimerkiksi julkista terveydenhoitoa ja koulutusta ei toteuttaisikaan kunta vaan valtio. Kunnille jäisi vain paikkojen kunnossapito kunnallisverolla rahoitettuna.

Kokonaisveroprosenttia voisi varmaan alentaa siirtämällä julkisen sektorin palkansaajia yksityiselle sektorille. Tässä tosin pitäisi ensin olla niitä yksityisen sektorin työpaikkoja. Jos julkisen sektorin työntekijät laitettaisiin työttömäksi loppuisi heidän kykynsä maksaa pankkilainoja. Suomen talouden tilannetta mutkistaa yksityisen sektorin pieni koko. Meillä pitäisi olla julkiseen talouteen verrattuna suurempi yksityinen sektori. Pitäisi hankkia takaisin se ulkomaille tehtaita perustanut alunperin kotimainen tuotanto, ja sitten pitäisi luoda myös uutta tuotantoa, joka perustuu uusiin innovaatioihin ja tässä tarvitaan tarpeisiin vastaava korkeatasoinen tutkimusjärjestelmä.

[Raksa_Mies]

Olisi kertakaikkisen järjetöntä maksaa alaikäisille perustulo.

[b_kansalainen]

Koska mainittu summa (700 €) on suurempi kuin mitä nyt saa korvaukseksi työllistymisleikkeihin osallistumisesta, niin en jäisi kotiin vaan lähtisin ulos ja laittaisin suunnattomasti lisääntyneellä kulutuksellani Suomen talouden rattaat pyörimään.

[terrakotta]

Olisi kertakaikkisen järjetöntä maksaa alaikäisille perustulo.

Alaikäisille maksetaan nyt jo perustuloa. Sitä vaan kutsutaan lapsilisäksi.

[MW]

Olisi kertakaikkisen järjetöntä maksaa alaikäisille perustulo.

No se malli oli, että työikäisille, 18 - 63 vuotiaille.

En ole paremmin perehtynyt, mutta silti haiskahtaa reilulta ansiotuloverotuksen korotukselta.

Kustannuksia ei tietenkään otettaisi sen massiivisen byrokratian purkamisesta, jota uutisessa aivan oikein kritisoitiin.

Niille byrokraateille vain keksittäisiin uutta puuhasteltavaa ja annettaisiin palkankorotus.

[Ari-Lee]

Ehdotus perustulokokeiluksi: kaikille 550 euroa / kk
Keskiviikko 30.3.2016

Perustulokokeilun selvitystyöryhmä ehdottaa, että kokeiluun lähdettäisiin 550 euron perustulosta. Malli on perustulo, jonka päälle rakentuu syyperusteisia etuuksia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi asumistukea, toimeentulotukea, lapsilisää sekä vammaistukea myönnettäisiin jatkossakin.


Perustulo maksettaisiin kaikille 18 vuotta täyttäneille, mutta ei eläkeläisille.

- Kyseeessä olisi pohjaraha, joka takaisi pysyvän tulovirran. Se toimisi jonkinsorttisena varmana tulolähteenä, kuvailee tutkimusryhmän vetäjä Olli Kangas.

Ehdotetussa mallissa perustulon saajia verotettaisiin tasaverolla. Työryhmän laskelmien mukaan tämä johtaisi korkeaan veroprosenttiin: esimerkiksi työryhmän suosittelemalla 550 euron perustulolla tasaveroprosentti olisi 43 prosenttia.
[...]
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021341470_uu.shtml

Tässä taas tämä, mistä keskustelu jatkuu.

[MW]

***
Tässä taas tämä, mistä keskustelu jatkuu.

...eli kokonaisveroaste hinattaisiin parhaimmillaan tuonne 80% tienoille, kuulostaa reilulta ja humaanilta... mutta täytyyhän virkaloisenkin syödä, ja paljon.

[newspeak]

Oma tulkintani kansalaispalkan suhteen on, että meillä ei ole mitään luonnonvaraa, kuten öljy, jota voidaan jakaa kansalaispalkkana ellei luottoluokitusta lasketa. Vihervasemmisto toki pyrkii tuhoaa idean kattavuuden ajatuksella, että valde maksaa perusmenot aiheuttaen ikuisen pummien kitinän. Itse asettaisin kansalaispalkan asteikolle 0-100 euroa nollan ollessa optimi.