Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Professori]

Mitä tekisit niille ressukoille, jotka eivät työtä saa? Alueilla, joissa työttömyys on siellä 25 5 kieppeillä on turhaa nähä märkiä unia siitä, että kaikki työllistyy sillä perusteeella, että minimipalkka poistetaan.

jep,poistaisiko kansalaispalkka myös harkinnan varaiset tuet
[/quote]

Tietenkin. Se on nimenomainen tarkoitus.

[Professori]

Mitä tekisit niille ressukoille, jotka eivät työtä saa? Alueilla, joissa työttömyys on siellä 25 5 kieppeillä on turhaa nähä märkiä unia siitä, että kaikki työllistyy sillä perusteeella, että minimipalkka poistetaan.

Kansalaispalkalla kituuttaminen on yksi mahdollisuus. Toinen on perustaa oma yritys, joka työllistää. Kolmas on siirtyä työn perässä. Kansakunnan hyvinvoinnin kannalta ensimmäinen vaihtoehto on luonnollisesti kelvoton; ellei taustalla ole sairautta tms.

Jos joku sanoo, että vaihtoehtoni ovat kohtuuttomia, haluan muistuttaa että silloin kun minä olin lapsi, perheeni muutti isän työn perässä niin, että 10 ikävuoteen mennessä olin asunut noin 250 kilometrin säteellä yhdeksässä asunnossa. 1960-luvulla tämä oli aika tavallista, maaltamuuttohan oli kuumimmillaan. Vanhempieni lapsuuden elintasosta saa käsityksen siitä, että isäni sai ensimmäiset kenkänsä kouluun lähtiessään 7-vuotiaana ja sukset hän veisteli itse vanhemman veljensä avustuksella. Lapsena saatu peruskoulutus oli pakollinen kansakoulu + kansalaiskoulu. Samoin äidilläni, joka syntyi entiseen torppaan, jossa oli tyypillinen 1960-luvun pientilan elintaso (siis korkeampi kuin isälläni, mutta ei kehumista kuitenkaan). Näistä lähtökohdista motiivi elintason korottamiseen oli kova, ja molemmat vanhempani saavuttivat työuransa aikana hyvän elintason, joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä.

Vanhempieni osoittaman tien hyvinvointiin toivoisin olevan mahdollista edelleenkin - niin järjen käytöllä (esim. korkean tason osaaminen tai yrittäminen) kuin ahkeruudellakin (rutiinityöntekijä toisen palveluksessa). Mutta jatkossa (tai edes nykyisin) se ei aina ole (etenkään pelkän ahkeruuden varassa), ellei yhteiskunnan rakenteisiin kuten suojaverkon motivoivuuteen puututa.

Ja sanottakoon nyt vielä sekin, että kehitysmaiden tai USA:n kaltaista heikkojen oman onnensa nojaan jättämistä en kannata. Sille täytyy löytyä vaihtoehto, ennen kuin Suomi on liiallisten julkisen sektorin kustannusten takia taloudellisessa katastrofissa. Hommaan liittyen, yksi osanen tätä tavoitetta on järkevä maahanmuuttopolitiikka niin humanismin kuin työtarpeiden osalta.

[Professori]

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä, jos kansalaispalkka on sellainen että yksineläjä pystyy sillä maksamaan asumisensa on lapsettomalla pariskunnalla jo melko hyvät tulot, tai jos kansalaispalkka takaa lapsettomalle pariskunnalle asunnon ja hieman ruokaa, ei yksineläjällä ole varaa asuntoon. Toimeentulotuki tarvitaan, koska on epätodennäköistä että kansalaispalkka voisi olla niin korkea, että pelkästään sen kanssa voisi ongelmitta elää kaikissa tilanteissa.

En väitä että muutos olisi ongelmaton. Mutta kansalaispalkka ei ole mahdollista ilman tukibyrokratiasta luopumista - sieltä säästyvistä varoista saadaan siitä iso osa. Lisäksi voitaisiin ajatella joitain automaattisia tukia, kuten lapsilisä - tai ulottamalla kansalaispalkka myös lapsiin.

Suurelle osalle väestöstä ei riitä työtä vaikka tekisivät ilmaiseksi, ja työpaikat harvemmin sijaitsevat siellä halvimpien asuntojen maaseudulla. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrä tulee edelleen vähenemään työn tehostumisen ja automaation myötä.

Tätä en usko, ainakaan vielä. Tekemätöntä työtä on paljon, mutta sen teettäminen ei nykyisessä järjestelmässä ole kannattavaa. Tämän mukaisesti monet ekonomistit näkevät minimipalkan olevan työttömyyden pääasiallinen syy.

Jos automatisoiminen johtaa työn katoamiseen, syntyy yhteiskuntaan varaa kansalaispalkan nostamiseen, jos osa automatisaation kautta syntyvästä tulonmuodostuksesta voidaan siirtää korottamaan sen tasoa. Tässä on kuitenkin oltava varovainen, ettei kansalaispalkasta tehdä työpaikkojen syntyä ehkäisevää. Ihanne olisi tietenkin, että robotit tekevät ikävät työt ja ihmiset senkun maata lohottavat tai kehittävät itseään - mitä ikinä nämä termit sitten tarkoittavatkaan. Toivottavasti jälkeläisemme saavat joskus nauttia sellaisesta!

[Sour-One]

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä, jos kansalaispalkka on sellainen että yksineläjä pystyy sillä maksamaan asumisensa on lapsettomalla pariskunnalla jo melko hyvät tulot, tai jos kansalaispalkka takaa lapsettomalle pariskunnalle asunnon ja hieman ruokaa, ei yksineläjällä ole varaa asuntoon. Toimeentulotuki tarvitaan, koska on epätodennäköistä että kansalaispalkka voisi olla niin korkea, että pelkästään sen kanssa voisi ongelmitta elää kaikissa tilanteissa.

En väitä että muutos olisi ongelmaton. Mutta kansalaispalkka ei ole mahdollista ilman tukibyrokratiasta luopumista - sieltä säästyvistä varoista saadaan siitä iso osa. Lisäksi voitaisiin ajatella joitain automaattisia tukia, kuten lapsilisä - tai ulottamalla kansalaispalkka myös lapsiin.

Suurelle osalle väestöstä ei riitä työtä vaikka tekisivät ilmaiseksi, ja työpaikat harvemmin sijaitsevat siellä halvimpien asuntojen maaseudulla. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrä tulee edelleen vähenemään työn tehostumisen ja automaation myötä.

Tätä en usko, ainakaan vielä. Tekemätöntä työtä on paljon, mutta sen teettäminen ei nykyisessä järjestelmässä ole kannattavaa. Tämän mukaisesti monet ekonomistit näkevät minimipalkan olevan työttömyyden pääasiallinen syy.

Jos automatisoiminen johtaa työn katoamiseen, syntyy yhteiskuntaan varaa kansalaispalkan nostamiseen, jos osa automatisaation kautta syntyvästä tulonmuodostuksesta voidaan siirtää korottamaan sen tasoa. Tässä on kuitenkin oltava varovainen, ettei kansalaispalkasta tehdä työpaikkojen syntyä ehkäisevää. Ihanne olisi tietenkin, että robotit tekevät ikävät työt ja ihmiset senkun maata lohottavat tai kehittävät itseään - mitä ikinä nämä termit sitten tarkoittavatkaan. Toivottavasti jälkeläisemme saavat joskus nauttia sellaisesta!

Sähän huvittava olet. Tukibyrokratiasta säästämällä... onko edes minkäänmoista käsitystä kuinka suuri sosiaalipuolella on hallinnon osuus?

[Sour-One]

Mitä tekisit niille ressukoille, jotka eivät työtä saa? Alueilla, joissa työttömyys on siellä 25 5 kieppeillä on turhaa nähä märkiä unia siitä, että kaikki työllistyy sillä perusteeella, että minimipalkka poistetaan.

jep,poistaisiko kansalaispalkka myös harkinnan varaiset tuet

Tietenkin. Se on nimenomainen tarkoitus.
[/quote]

Kerrohan proffa vielä mallisi kansalaispalkan rahoitukselle.

[Professori]

Kerrohan proffa vielä mallisi kansalaispalkan rahoitukselle.

Kun en ole varsinaisesti ekonomisti enkä hallituksen työryhmä, niin en tietenkään tee maan hallitukselle yksityiskohtaista mallia. Mutta noin maatiaisjärjellä ajateltuna byrokratiakulujen säästämisellä (riippumatta mikä on hallinnon osuus koko kuluista), nykyisten perus- ja harkinnanvaraisten tukirahojen siirtämisellä kansalaispalkkaan sekä ottamalla osa kansalaispalkan takia alentuneista nettopalkoista verotuksen kautta kansalaispalkan rahoitukseen päästäisiin jo pitkälle.

Pauli Vahteran muistan joskus tätä kansalaispalkan rahoitusta laskeskelleen, mutta en nyt ehdi enkä jaksa kaivaa; hänen laskelmastaan puuttuivat kuitenkin muistin mukaan ainakin kanslaispalkkaan liittyvän nettopalkanalennuksen osuus, joka voidaan siis jakaa kansalaispalkan rahoituksen ja yrityksen palkkauskulujen alentamisen kesken.

[Sour-One]

Kerrohan proffa vielä mallisi kansalaispalkan rahoitukselle.

Kun en ole varsinaisesti ekonomisti enkä hallituksen työryhmä, niin en tietenkään tee maan hallitukselle yksityiskohtaista mallia. Mutta noin maatiaisjärjellä ajateltuna byrokratiakulujen säästämisellä (riippumatta mikä on hallinnon osuus koko kuluista), nykyisten perus- ja harkinnanvaraisten tukirahojen siirtämisellä kansalaispalkkaan sekä ottamalla osa kansalaispalkan takia alentuneista nettopalkoista verotuksen kautta kansalaispalkan rahoitukseen päästäisiin jo pitkälle.

Pauli Vahteran muistan joskus tätä kansalaispalkan rahoitusta laskeskelleen, mutta en nyt ehdi enkä jaksa kaivaa; hänen laskelmastaan puuttuivat kuitenkin muistin mukaan ainakin kanslaispalkkaan liittyvän nettopalkanalennuksen osuus, joka voidaan siis jakaa kansalaispalkan rahoituksen ja yrityksen palkkauskulujen alentamisen kesken.

Sosiaalimenoissa hallinnon osuus on 1,5 miljardia, asumistuki + muu sosiaaliturva noin 2,5 miljardia, työttömyys noin 4 miljardia eli yhteensä noin 8 miljardia. Jos kansalaispalkka peruspäivärahan neton verran eli vajaa 600 euroa kuussa, niin kansalaispalkan kustannus vuodessa noin 30 miljardia eli noin puolet nykyisistä sosiaalimenoista.

[Maisteri Vihannes]

En väitä että muutos olisi ongelmaton. Mutta kansalaispalkka ei ole mahdollista ilman tukibyrokratiasta luopumista - sieltä säästyvistä varoista saadaan siitä iso osa. Lisäksi voitaisiin ajatella joitain automaattisia tukia, kuten lapsilisä - tai ulottamalla kansalaispalkka myös lapsiin.

Kansalaispalkka ei ole mahdollista ilman veronkorotuksia, tukibyrokratian merkitys on paljon pienempi. Veronkorotukset eivät kuitenkaan tässä tarkoita keskituloiselle tulojen muutosta. Palkansaajien veroasteikkoa muutetaan siten, että palkansaajille menevien kansalaispalkkojen rahoitus tulee palkkaveroista, todennäköisesti progressio vaihtuu tasaveroon. Tuilla elävien kansalaispalkan rahoitus tulee nykyisten ensisijaisten tukien poistosta. Useimpien tulot pysyvät ennallaan, hyöty on byrokratian väheneminen. Byrokratian väheneminen vähentää hieman valtion menoja, ja ennenkaikkea poistaa tuloloukkuja pätkätyöläisiltä.

Tätä en usko, ainakaan vielä. Tekemätöntä työtä on paljon, mutta sen teettäminen ei nykyisessä järjestelmässä ole kannattavaa. Tämän mukaisesti monet ekonomistit näkevät minimipalkan olevan työttömyyden pääasiallinen syy.

Ekonomistit eivät ole tuosta yksimielisiä, tässäkin yksi nobelisti:

So what should you know? First, as John Schmitt (pdf) documents at length, there just isn't any evidence that raising the minimum wage near current levels would reduce employment. And this is a really solid result, because there have been a *lot* of studies.

Tukibyrokratiasta säästämällä... onko edes minkäänmoista käsitystä kuinka suuri sosiaalipuolella on hallinnon osuus?

Tuota on sivuttu toisessa ketjussa. Pitäisiköhän tämäkin keskustelu siirtää sinne.

[Griffinvaari]

Tietty, hienoa se on jos jostain löytyy niin sinisilmäistä porukkaa, että alkavat ilmaista rahaa lapioimaan yrityksille ja uskovat tämän johtavan työllisyyden paranemiseen. Eihän noita tukityöllistämis yms. systeemejä vielä ole ollenkaan tarpeeksi.

kuten edellä totesin en ole perehtynyt kansalaispalkkaan riittävästi.
sitä ilmaistateollisuustuki rahaa on jaettu enenevässä määrin jo vuosikymmeniä, voi olla että siksi meistä on tullut näin sinisilmäistä porukkaa, siinä on kuitenkin se etu ettei talvella juuri palele eikä tarvi nähdä mustasilmien tapaan nälkää.

[vilach]

Olen ajatellut ratkaisuksi siirtymistä kansalaispalkkaan, jonka taso olisi nykyisen peruspäivärahan luokkaa.

Se on nykyään noin 560 euroa, se on vähän liikaa kansalaispalkaksi, asumalla velattomassa omistusasunnossa tai 60 luvun kaupungin vuokratalossa sillä tulisi kohtalaisen hyvin toimeen, tietysti olisi vaikeaa rahoittaa etelämatkat, nykyaikainen tietokone, puhdasääniset kaiuttimet jne, mutta moni ei tarvitse niitä.

Tällaisessa tilanteessa pelkällä kansalaispalkalla eläisivät vain työntekohaluttomat

Työhaluttomista moni kävisi töissä, koska moni tarvitsee rahaa. Työhaluttomia on todella paljon, mutta moni heistä käy töissä, koska tarvitsee rahaa ja on häpeällistä olla loinen sukulaisten ja ystävien edessä.

Ei myöskään sillä, ettei tällä kansalaispalkalla luultavasti pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla

Pystyisi, jos on velaton omistusasunto tai kaupungin vuokra-asunto 60-70 luvun talossa.

Ainoan ongelman tällaiselle kansalaispalkalle löydän siitä, että se saattaa kiihottaa parempaa elintasoa tavoittelevia kolmannen maailman kansalaisia Suomeen.

Jo nyt toimeentulotuki kuuluu Suomen perustuslakeen.

Mitä tekisit niille ressukoille, jotka eivät työtä saa? Alueilla, joissa työttömyys on siellä 25 5 kieppeillä on turhaa nähä märkiä unia siitä, että kaikki työllistyy sillä perusteeella, että minimipalkka poistetaan.

Laskea minipalkkaa, antaa verohelpotuksia työllistyville yrityksille, poistaa irtisanomissuoja, laskea sosiaaliturvan tasoa, tehdä henkilöiden palautejärjestelmä, kuten huuto.netissä, jos henkilö tekee haittaa työnantajalle, niin työnantaja jättäisi hänelle huonon palautteen, niin ihmisillä olisi motivaatio tehdä työ hyvin, myös työnantajat pystyisivät helpommin palkata työntekijöitä. On keinoja pienentää työttömyyttä, tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä, jos kansalaispalkka on sellainen että yksineläjä pystyy sillä maksamaan asumisensa on lapsettomalla pariskunnalla jo melko hyvät tulot

Lapsettoman pariskunnan lisäksi myös velattomassa omistusasunnossa yksinasuvalla olisivat hyvät tulot, koska hoitovastike on pieni.
Vuokria voi helposti laskea purkamalla kaavoitusmonopoli ja keksikokosääntely. Nykyään helsingissä yksiöiden hinnoissa yli 2/3 ilmaa. Sen ilman voi poistaa helposti purkamalla kaavoitusmonopoli, silloin pienyksiön vuokra vapailla markkinoilla putoaa 600 eurosta noin 200 euroon. Sen jälkeen voi asettaa 450 euron kansalaispalkan ja sillä tulisi toimeen myös helsingissä, mutta asunto olisi pieni, huono, kaukana keskustasta ja siksi olisi suuri motivaatio mennä töihin.

Suurelle osalle väestöstä ei riitä työtä vaikka tekisivät ilmaiseksi

Taas sama mantra. Työtä riittää siihen saakka, kun kehitetään robotteja, jotka pystyvät tekemään valtavia määriä huippulaadukkaita tavaroita ja tekemään monimutkaisia palveluja, kuten laadukas kääntäminen kieleltä kielellä, laadukas musiikki jne. Tällä hetkellä työtä "ei riitä" kaikille, koska monet eivät kykene tuottamaan hyödykkeitä palkalla, joka on suurempi, kuin minimipalkka.

Työtä ei riitä kaikille suunnitelmataloudessa ja sosialismissa, markkinataloudessa puhutaan työn hinnasta, eli siitä millä hinnalla työntekijän työlle lyötyy ostaja. Palkka tietysti riippuu henkilön tuottavuudesta ja kysyisen hyödykkeen tarjonnasta ja kysynnästä. Jos tarjonta on suuri ja kysyntä on pieni, niin hyödykkeen hinta = palkka on alhainen. Ja päin vastoin. Nykyään ihmiset kuluttavat paljon rahaa monimutkaisiin tavaroihin, kuten autot, taulutelkkarit, kännykät, mutta harva osaa valmistaa niitä, sen takia esiintyy työttömyytä. Primitiivisen työn (esim. siivoaminen) kysyntä on pieni, mutta tarjonta on suuri (ihmisiä jotka eivät osaa valmistaa monimutkaisia tavaroita on paljon), siksi siivojien palkka on pieni. Se on markkinatalouden laki.

Tämä mantra (ei ole työtä) on keksitty sitä varten, että olisi helpompaa tuoda suuria määriä kehitysmaalaisia. Kun mokutusohjelmassa nuiva sanoo "pariisissa mamulähiössä on suuri työttömyys kehitysmaalaisten keskuudessa", niin mokuttaja vastaa "ei ole työtä". Katsojalla syntyy kuva, että kehitysmaalaiset eivät ole syyllisiä omaan työttömyyteen. Mutta todellisuudessa työtä on, oikea vastaus on "kehitysmaalaiset eivät kykene tuottamaan hyödykkeitä riittävän tehokkasti". Mokuttajat tietysti eivät sano tätä tosiasiaa missään tapauksessa, koska käy ilmi, että eri etnisillä ryhmillä on suuret keskimääräiset erot, siksi he hokevat valheellista mantraa "ei ole työtä".

Helsingissä voi parantaa työllisyyttä purkamalla kaavoitusmonopoli ja laskemalla rakennusmiesten minimipalkkoja. Moni muuttaisi mielellään omakotitaloon, jos saisi sen edullisella hinnalla ja jos siihen menisi kunnon moottoritie. Omakotitalojen rakentaminen ei ole monimutkainen työ, moni työtön pystyisi naulamaan lautoja omikotitalon seiniin.

Suurelle osalle väestöstä ei riitä työtä vaikka tekisivät ilmaiseksi, ja työpaikat harvemmin sijaitsevat siellä halvimpien asuntojen maaseudulla. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrä tulee edelleen vähenemään työn tehostumisen ja automaation myötä.

Tätä en usko, ainakaan vielä. Tekemätöntä työtä on paljon, mutta sen teettäminen ei nykyisessä järjestelmässä ole kannattavaa. Tämän mukaisesti monet ekonomistit näkevät minimipalkan olevan työttömyyden pääasiallinen syy.

Oikein. Tekemätöntä työtä on valtavasti, helsingissä on suuri asuntopula, omakotitalopula, siltapula (liian paljon sillattomia risteyksiä, joissa on liikennevaloja), moottoritiepula, metropula jne.

[Sour-One]

vilach... kerrohan vielä miten kaavoitusmonopoli purkamalla yksiön vuokra tippuisi 600 eurosta 200 euroon. Mitä ilmeisemmin ainakin yhtiövastikkeestakin pitäisi tinkiä rajusti? Mutta tosiaankin miten tonttimaan halpeneminen tiputtaisi yksiön vuokran kolmannekseen? Märkiä unia; TAAS?

[vilach]

vilach... kerrohan vielä miten kaavoitusmonopoli purkamalla yksiön vuokra tippuisi 600 eurosta 200 euroon.

Suuhteellisen laadukkaan kerrostalon rakentaminen maksaa noin 1500 euroa/neliö. Nykyään uusia kerrostaloasuntoja myydään helsingissä noin 5000 euron neliöhinnalla, eli hinnassa on noin 2/3 ilmaa. Yhden 25 neliön yksiön todellinen hinta on noin 37500 euroa, siihen voi lisätä 10000 euroa tontista, eli sen voi myydä alle 50000 eurolla. Jos markkinoille tulee paljon laadukkaita yksiöitä 50000 eurolla, niin vanhojen huonojen hinta putoaa vääjäämättä alle 25000 euroon (nykyään ne maksavat yli 90.000 euroa). Samoin kävi mustavalkotelkkareille, kun markkinoille tuli kohtuuhintaisia väritelevisoita.
Vain aivottoman apinat uskovat, että kerrostaloneliön todellinen hinta voi olla 5000 euroa. Aivoilla varustettu henkilö ymmärtää, että hinnassa on valtavasti ilmaa.

Mitä ilmeisemmin ainakin yhtiövastikkeestakin pitäisi tinkiä rajusti?

Yhtiövastike 17 neliöisissä yksiöissä on noin 70-80 euroa.

[Sour-One]

vilach... kerrohan vielä miten kaavoitusmonopoli purkamalla yksiön vuokra tippuisi 600 eurosta 200 euroon.

Suuhteellisen laadukkaan kerrostalon rakentaminen maksaa noin 1500 euroa/neliö. Nykyään uusia kerrostaloasuntoja myydään helsingissä noin 5000 euron neliöhinnalla, eli hinnassa on noin 2/3 ilmaa. Yhden 25 neliön yksiön todellinen hinta on noin 37500 euroa, siihen voi lisätä 10000 euroa tontista, eli sen voi myydä alle 50000 eurolla. Jos markkinoille tulee paljon laadukkaita yksiöitä 50000 eurolla, niin vanhojen huonojen hinta putoaa vääjäämättä alle 25000 euroon (nykyään ne maksavat yli 90.000 euroa). Samoin kävi mustavalkotelkkareille, kun markkinoille tuli kohtuuhintaisia väritelevisoita.
Vain aivottoman apinat uskovat, että kerrostaloneliön todellinen hinta voi olla 5000 euroa. Aivoilla varustettu henkilö ymmärtää, että hinnassa on valtavasti ilmaa.

Mitä ilmeisemmin ainakin yhtiövastikkeestakin pitäisi tinkiä rajusti?

Yhtiövastike 17 neliöisissä yksiöissä on noin 70-80 euroa.

Eli 120-130 euroa kuussa jäisi kaikelle muulle?!? Kuka hullu alkaisi projektiin 2 - 3% vuokratuotolla? Jos yksiöstä saatava hinta olisi 1500 euroa/neliö, rakentaminen loppuisi siihen paikkaan. Ja kaiken kukkuraksi sillä 1500 eurolla pitäisi kattaa yhteiset tilatkin, pihat, parkkipaikat kaikkiEdes Rovaniemellä ei ole likikään vastaavaa hintatasoa. Sun märkä uni menisi karille samantien. Mutta toki voit jatkaa fantasiointiasi; pihalle olet kuin postilaatikko, mutta toivottavasti heräät edes joskus reaalielämään.

[vilach]

Eli 120-130 euroa kuussa jäisi kaikelle muulle?!?

Kyllä.

Kuka hullu alkaisi projektiin 2 - 3% vuokratuotolla?

Ota laskin ja laske mikä tuotto olisi, jos huono yksiö maksaisi 25000.

Jos yksiöstä saatava hinta olisi 1500 euroa/neliö, rakentaminen loppuisi siihen paikkaan.

Omakotitaloja rakennetaan avaimet käteen periaatteella hintaan 1700 euroa neliö. Omakotitalon rakentaminen on paljon kalliimpaa, kuin kerrostalon, koska siihen menee erillinen viemäriputki, sillä on erillinen lämmitysjärjestelmä, se on hyvin pieni verrattuna kerrostaloon jne. Kerrostalossa 1 viemäriputki montaa asuntoa varten, 1 katto montaa asuntoa varten jne.
Ruotsissa rakennetaan kerrostaloja 900 euron neliöhinnalla.
Lähteet:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/6834.html
http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/kustannusarvio/kustannusarvio.asp#.UoPsKeI9WSq
http://liberalismi.net/wiki/Asuminen#Rakentamisen_hinta

Ja kaiken kukkuraksi sillä 1500 eurolla pitäisi kattaa yhteiset tilatkin, pihat, parkkipaikat

Omakotitalossa 1700 eurolla katetaan erillinen tie, joka menee sen luo, viemäri, erillinen lämmitys jne.

Sun märkä uni menisi karille samantien.

Tietysti meni, vallassa on maanpetturit, rahvas on aivoton, ei ymmärrä mitään. Yli 95% uskoo, että kehitysmaalaiset ovat rikkaus/niiden tulo tänne on luonnon laki. Kokonaiset 5% ymmärtää, että niistä on haittaa vain sen takia, että netissä on runsaasti scriptan kaltaisia sivustoja, joissa kerrotaan selkeällä kielellä, että niistä on haittaa. Netissä ei ole sivustoja asuntojen hinnoista, siksi hyvin hyvin harva ymmärtää, että asuntojen hinnoissa on runsaasti ilmaa. Rahvas on aivoton, se ei osaa ajatella omilla aivoilla.

Mutta toki voit jatkaa fantasiointiasi; pihalle olet kuin postilaatikko, mutta toivottavasti heräät edes joskus reaalielämään.

Ne ihmiset, jotka uskovat, että helsinki säästyy lontoon ja pariisin kaltaiselta mamuinvaasiolta ovat pihalla, kuin postilaatikko.

[Sour-One]

vilach... luovutan. En yritä enää takoa käytännön järkeä päähäsi. Voit minun puolestani jatkaa fantasiointia.

[Bill Milton Hicks Friedman]

vilach... luovutan. En yritä enää takoa käytännön järkeä päähäsi. Voit minun puolestani jatkaa fantasiointia.

Korkealta jalustalta ei aina välttämättä havainnoi kaikkia detaljeja.

[vilach]

vilach... luovutan. En yritä enää takoa käytännön järkeä päähäsi. Voit minun puolestani jatkaa fantasiointia.

Kerrostalon todelliset rakennuskustannukset ovat alle 1500 euroa/neliö ja se on tosiasia. Jos kerrostalon todellinen hinta olisi 5000 per neliö (nykyään helsingissä myydään uusia kerrostaloja tällä hinnalla), niin omakotitalossa olisi vähintään 8000 euroa per neliö, mutta nykyään myydään uusia omakotitaloja 2000 euron neliöhinnalla. Mutta hintojen laskeminen todellisiksi on lähes mahdotonta, samoin, kuin mamuinvaasion välttäminen, koska suomalaiset eivät osaa ajatella omilla aivoilla.

[Maisteri Vihannes]

Lapsettoman pariskunnan lisäksi myös velattomassa omistusasunnossa yksinasuvalla olisivat hyvät tulot, koska hoitovastike on pieni.
Vuokria voi helposti laskea purkamalla kaavoitusmonopoli ja keksikokosääntely. Nykyään helsingissä yksiöiden hinnoissa yli 2/3 ilmaa. Sen ilman voi poistaa helposti purkamalla kaavoitusmonopoli, silloin pienyksiön vuokra vapailla markkinoilla putoaa 600 eurosta noin 200 euroon. Sen jälkeen voi asettaa 450 euron kansalaispalkan ja sillä tulisi toimeen myös helsingissä, mutta asunto olisi pieni, huono, kaukana keskustasta ja siksi olisi suuri motivaatio mennä töihin.

450€ kansalaispalkka - 200€ vuokra = 250€. Ja sillä tulisi toimeen? Nykyinen toimeentulotuen perusosa on 477,16€, asumisen osuus on erikseen (olettaen että asumismenot mahtuvat sossun tulkintaan kohtuullisista asumismenoista). Tuolla 477,16€ voi tulla jotenkuten toimeen - jotkut jopa hyvin, jotkut eivät lainkaan, useimmat jotenkuten kituuttaen. Tuo puolittamalla saataisiin suuri määrä ihmisiä jotka eivät tule toimeen ollenkaan. Voit tietysti tehdä esimerkkibudjetin, millaista elämää elettäisiin jos asumisen jälkeen on kaikkeen muuhun käytössä 250€ ?

Asuntojen hinnanpudotuksen realistisuudesta on jo huomautettukin, mutta lisään pari pointtia. Jos puhutaan Helsingistä, kuinka paljon on yksityisomistuksessa olevaa kaavoittamatonta maata eli sellaista, johon kaavoitusmonopolin purku vaikuttaisi?

Suuri osa suomalaisten omaisuudesta on kiinni asunnoissa. Jos asuntojen arvo jotenkin pudotettaisiin kolmannekseen, olisi pankeissa miljardeittain lainoja joita niiden vakuutena olevat asunnot eivät kattaisi. Tuosta seuraisi pankkikriisi ja lainojen irtisanominen. Kymmenettuhannet asuntovelalliset menettäisivät asuntonsa, ja olisivat edelleen velkaa pankille tai pankin konkurssipesälle. Varallisuutta katoaisi myös sijoitusasuntojen omistajilta, esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiltä. Vuokra-asuntoja omistavien kaupunkien taseissa tapahtuisi tuntuva muutos, niiden luottoluokitukset romahtaisivat, ja korkomenot räjähtäisivät. Yritysten olisi hyvin hankalaa saada lainaa rahattomilta pankeilta, ja pankkien konkurssipesät mielellään irtisanoisivat myös yritysten lainoja. Ylipäänsä koko talous romahtaisi.

Asuntojen korkeat hinnat ovat ongelma, mutta niiden yhtäkkisestä romahtamisesta seuraisi kertaluokkia suurempia ongelmia. Hintojen laskun on tapahduttava hitaasti - jos nyt ensin saataisiin edes nousu pysähtymään.

Sosiaalipolitiikkaa, esimerkiksi kansalaispalkan mitoitusta, ei voi tehdä kuvitteellisen asumiskustannusten kehityksen varaan. On käytettävä todellisia asumiskustannuksia.

Suurelle osalle väestöstä ei riitä työtä vaikka tekisivät ilmaiseksi

Taas sama mantra. Työtä riittää siihen saakka, kun kehitetään robotteja, jotka pystyvät tekemään valtavia määriä huippulaadukkaita tavaroita ja tekemään monimutkaisia palveluja, kuten laadukas kääntäminen kieleltä kielellä, laadukas musiikki jne. Tällä hetkellä työtä "ei riitä" kaikille, koska monet eivät kykene tuottamaan hyödykkeitä palkalla, joka on suurempi, kuin minimipalkka.

Tällä hetkellä, ja tuskin millään muullakaan hetkellä, kaikki eivät kykene tekemään huippulaadukkaita tavaroita tai monimutkaisia palveluita. Ja ne vähemmän vaativat tehtävät kyllä vähenevät jatkuvasti.

Työtä ei riitä kaikille suunnitelmataloudessa ja sosialismissa, markkinataloudessa puhutaan työn hinnasta, eli siitä millä hinnalla työntekijän työlle lyötyy ostaja. Palkka tietysti riippuu henkilön tuottavuudesta ja kysyisen hyödykkeen tarjonnasta ja kysynnästä. Jos tarjonta on suuri ja kysyntä on pieni, niin hyödykkeen hinta = palkka on alhainen. Ja päin vastoin. Nykyään ihmiset kuluttavat paljon rahaa monimutkaisiin tavaroihin, kuten autot, taulutelkkarit, kännykät, mutta harva osaa valmistaa niitä, sen takia esiintyy työttömyytä. Primitiivisen työn (esim. siivoaminen) kysyntä on pieni, mutta tarjonta on suuri (ihmisiä jotka eivät osaa valmistaa monimutkaisia tavaroita on paljon), siksi siivojien palkka on pieni. Se on markkinatalouden laki.

Tarkoitatko, että jos siivoojilla ei olisi minimipalkkaa, kaikki voisivat työllistyä siivoojiksi? Kaikista ei ole monimutkaisiin töihin, ja kaikille ei riitä yksinkertaisia töitä. Ei niitä monimutkaisiakaan töitä kyllä kaikille riitä, maassa on tälläkin hetkellä korkeasti koulutettuja, eli oletettavasti monimutkaisiin töihin kykeneviä, henkilöitä sekä työttöminä että koulutustaan vastaamattomissa töissä.

Tämä mantra (ei ole työtä) on keksitty sitä varten, että olisi helpompaa tuoda suuria määriä kehitysmaalaisia. Kun mokutusohjelmassa nuiva sanoo "pariisissa mamulähiössä on suuri työttömyys kehitysmaalaisten keskuudessa", niin mokuttaja vastaa "ei ole työtä". Katsojalla syntyy kuva, että kehitysmaalaiset eivät ole syyllisiä omaan työttömyyteen. Mutta todellisuudessa työtä on, oikea vastaus on "kehitysmaalaiset eivät kykene tuottamaan hyödykkeitä riittävän tehokkasti". Mokuttajat tietysti eivät sano tätä tosiasiaa missään tapauksessa, koska käy ilmi, että eri etnisillä ryhmillä on suuret keskimääräiset erot, siksi he hokevat valheellista mantraa "ei ole työtä".

Minusta pula työstä on pikemminkin syy olla tuomatta kehitysmaalaisia kuin tuoda heitä. Jos kehitysmaalainen on työtön jossain muualla siksi että siellä ei ole työtä, miksi hän olisi täällä töissä kun täälläkään ei ole työtä. Ehkä minun pitäisi katsoa enemmän mokutusohjelmia ymmärtääkseni paremmin.

[Micke90]

Olisi parempi luoda eräänlainen tarveharkintainen perustulo, jota maksettaisiin työssäkäyville, opiskelijoille ja eläkeläisille ja joka pienenisi asteittain tulojen kasvaessa. Perustulo korvaisi peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintotuen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen.  Perustulo alkaisi pienentyä 400 €/kk ylittävältä osalta siten, että jokainen 400 €/kk ylittävä euro pienentää perustuloa 50 %. Perustulo laskettaisiin verotettavaksi tuloksi ja 10 000 € vuodessa ylittävältä osalta menisi 25 % tasavero. Jokaisesta alaikäisestä lapsesta verotettavan tulon alarajaa korotetaan 2 500 €. 

Lapsettoman täysi perustulo olisi 700 €/kk. Jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta perustulon määrää korotetaan 100 €/kk. Perustulo korvaisi siten myös lapsilisän.

Palkka/eläke             Perustulo             Yhteensä           Veron määrä

100 €/kk                  700 €/kk               800 €/kk              0,00 €/kk
400 €/kk                  700 €/kk             1100 €/kk            66,66 €/kk
700 €/kk                  550 €/kk             1250 €/kk          104,14 €/kk
1000 €/kk                400 €/kk             1400 €/kk          141,68 €/kk       
1200 €/kk                300 €/kk             1500 €/kk          166,65 €/kk
1500 €/kk                150 €/kk             1650 €/kk          204,11 €/kk
1700 €/kk                  50 €/kk             1750 €/kk          229,25 €/kk

Edellä mainittu yhdistettäisiin lisäksi työmarkkinoiden täydelliseen vapauttamiseen ja sääntelyn purkamiseen. Perustuloon voisi yhdistää myös asumistuen.

Perustuloa ei sidottaisi indeksiin valtion kustannusten hillitsemiseksi.

[Polth Filiisi]

Olisi parempi luoda eräänlainen tarveharkintainen perustulo,

Kaikkinaisen turhan byrokratian kannalta olisi sopivaa olla luomatta. Kannatan rehellistä ja byrokratiavapaata perustuloa. Micke90 varmaan heitti herjalla laskelmansa tarveharkinnasta. Miten se jaksaa. Minna90 Muualle muuttanut, kaikki poikaystäväni täällä Ruotsissa ovat olleet suomalaisia.

[Sour-One]

Olisi parempi luoda eräänlainen tarveharkintainen perustulo, jota maksettaisiin työssäkäyville, opiskelijoille ja eläkeläisille ja joka pienenisi asteittain tulojen kasvaessa. Perustulo korvaisi peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintotuen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen.  Perustulo alkaisi pienentyä 400 €/kk ylittävältä osalta siten, että jokainen 400 €/kk ylittävä euro pienentää perustuloa 50 %. Perustulo laskettaisiin verotettavaksi tuloksi ja 10 000 € vuodessa ylittävältä osalta menisi 25 % tasavero. Jokaisesta alaikäisestä lapsesta verotettavan tulon alarajaa korotetaan 2 500 €. 

Lapsettoman täysi perustulo olisi 700 €/kk. Jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta perustulon määrää korotetaan 100 €/kk. Perustulo korvaisi siten myös lapsilisän.

Palkka/eläke             Perustulo             Yhteensä           Veron määrä

100 €/kk                  700 €/kk               800 €/kk              0,00 €/kk
400 €/kk                  700 €/kk             1100 €/kk            66,66 €/kk
700 €/kk                  550 €/kk             1250 €/kk          104,14 €/kk
1000 €/kk                400 €/kk             1400 €/kk          141,68 €/kk       
1200 €/kk                300 €/kk             1500 €/kk          166,65 €/kk
1500 €/kk                150 €/kk             1650 €/kk          204,11 €/kk
1700 €/kk                  50 €/kk             1750 €/kk          229,25 €/kk

Edellä mainittu yhdistettäisiin lisäksi työmarkkinoiden täydelliseen vapauttamiseen ja sääntelyn purkamiseen. Perustuloon voisi yhdistää myös asumistuen.

Perustuloa ei sidottaisi indeksiin valtion kustannusten hillitsemiseksi.

700 euroa per lärvi? Sillähän työtä vieroksuva pariskunta tai vaikkapa kaveriporukka elää todella hyvin tekemättä yhtään mitään käyttäen yhteiskunnan palveluja, joiden kustantamiseen eivät osallistu.

[Bill Milton Hicks Friedman]

700 euroa per lärvi? Sillähän työtä vieroksuva pariskunta tai vaikkapa kaveriporukka elää todella hyvin tekemättä yhtään mitään käyttäen yhteiskunnan palveluja, joiden kustantamiseen eivät osallistu.

Eikö sama onnistu nykyäänkin julistautumalla esim masentuneeksi enkä tarkoita nyt niitä oikeasti masentuneita? Silloin käyttää vielä enemmän yhteiskunnan palveluita.

No kuitenkin....ehkä tuo 700€/kk on liikaa - etenkin jossain peräkylässä, johon hipit voisivat perustaa kommuunin ja maksaa omakotitalolainankin tuolla rahalla. Eli eikö sitä perustuloa voisi laittaa niin alas, ettei sillä kukaan kykene elämään Helsingin keskustassa eikä kukaan muutenkaan halua sillä elää oikein missään?

Koska tarkoituksena on tarjota riittävä perusturva elossapysymisen varmistamiseksi, niin 500€/kk - 600€/kk riittäisi hyvin esim Karjaalla, Lohjalla, Turussa, Pieksämäellä, Salossa, Riihimäellä jne elämiseen. Jos sitten tarvitsee korkeamman elintason, niin tehköön jotain ilman, että on taakka muille.

[vilach]

450€ kansalaispalkka - 200€ vuokra = 250€. Ja sillä tulisi toimeen?

Kyllä. 3/4 osa maapallon väestöstä tulee toimeen pienemmällä rahalla (tarkoitan ei nominaalista summaa, vaan peruselintarvikkeiden ostovoimaa). Pienin toimeentulotuki suomessa on 209 euroa, vanhemman luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on leikattu perusosa.

Lasten perusosat:

10 - 17-vuotias lapsi
1. lapsi 334,08 e/kk
2. lapsi 310,22 e/kk
3. jne lapsi 286,36 e/kk

Alle 10-vuotias lapsi
1. lapsi 300,67 e/kk
2. lapsi 276,81 e/kk
3. jne. lapsi 252,95 e/kk

Nykyinen toimeentulotuen perusosa on 477,16€

Se on vain yksinasuvana, kaksinasuvana se on 405, ja se on täysi toimeentulotuki. Lapsilla vielä vähemmän.

Tuolla 477,16€ voi tulla jotenkuten toimeen

Ei jotenkuten vaan todella hyvin. Tarkoitan ruokaa ja muita pakollisia menoja, kuten vaatteet, eikä etelämatkoja ja nykyaikaisia älypuhelimia.

Tuo puolittamalla saataisiin suuri määrä ihmisiä jotka eivät tule toimeen ollenkaan.

Ei saataisi. Tämän logiikan mukaan yli 3/4 maapallon väestöstä kuolisi nälkään. Jos tämä summa ei riitä, niin pitää mennä töihin. Työkyvyttömille voi maksaa reilusti enemmän. Myös voi maksaa työttömyystukea maksimissaan esim. 3 kuukautta. Erityistilanteissa, esim. pienessä kaupungissa suuri tehdas meni konkurssiin voi maksaa pidempään.

Voit tietysti tehdä esimerkkibudjetin, millaista elämää elettäisiin jos asumisen jälkeen on kaikkeen muuhun käytössä 250€ ?

Ruoka 150, internet 2 euroa, puhelinlasku alle 5, sähkö 25, muuhun 68.

Jos puhutaan Helsingistä, kuinka paljon on yksityisomistuksessa olevaa kaavoittamatonta maata eli sellaista, johon kaavoitusmonopolin purku vaikuttaisi?

Jos puhutaan vain helsingin kunnasta, niin yli 10 neliökilometriä, jos koko suurhelsingistä, niin yli 100 neliökilometriä.

Suuri osa suomalaisten omaisuudesta on kiinni asunnoissa. Jos asuntojen arvo jotenkin pudotettaisiin kolmannekseen, olisi pankeissa miljardeittain lainoja joita niiden vakuutena olevat asunnot eivät kattaisi.

Siinä ei ole mitään huonoa, jos he pystyvät maksamaan lainansa. Kaavoitusmonolin purku pitää tehdä usean vuoden ajan, siinä aikana pitää rajoittaa reilusti uusien lainojen maksimimäärä maksukyvyttömyysriskin minimoimiseksi. Jos asuntojen hinnat putoisivat puoleen, niin ihmisten olisi paljon helpompaa maksaa lainansa (tarkoitan uusia lainoja) ja jäisi enemmän rahaa muuhun.

Tuosta seuraisi pankkikriisi ja lainojen irtisanominen.

Miksi? Jos minä ostan lainarahalla paljon elektroniikkaa, jonka arvo putoaa nopeasti, mutta silti pystyn maksamaan lainaa, niin mitä huonoa tässä on?

Varallisuutta katoaisi myös sijoitusasuntojen omistajilta, esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiltä.

Mutta samaan aikaan asuntojen ostajilla varallisuus kasvaisi juuri saman verran. Hinnan romahduksen aikana tämä olisi nollasummapeli. Eli jos joku omistaa sijoitusasunnon, jonka arvo on 100.000 ja sitten hän myy sen 60.000 eurolla, niin hän menettäisi 40.000, mutta ostaja voittaisi tasan samat 40.000, eli nollasummapeli. Mutta tästä hetkestä eteenpäin yhteiskunnan varallisuus alkaisi kasvamaan, vähemmän rahaa asumiseen = enemmän muuhun = varallisuus kasvaa.

Vuokra-asuntoja omistavien kaupunkien taseissa tapahtuisi tuntuva muutos, niiden luottoluokitukset romahtaisivat

Kaupungin asuntojen vuokrissa on vähän ilmaa, niiden vuokrat laskisivat hyvin vähän.

Ylipäänsä koko talous romahtaisi.

Miksi? Se on mahdollista vain lama-aikana ja vain silloin, jos uusia asuntoja rakennettaisiin hyvin nopeasti. Jos sen tehdä esim. 5 vuoden aikana, niin riskiä ei ole. Pitääkö sinusta ikuisesti (satoja vuosia eteenpäin) kärsiä asumisen kalleudesta vain sen takia, että joku menettäisi rahaa?

Sosiaalipolitiikkaa, esimerkiksi kansalaispalkan mitoitusta, ei voi tehdä kuvitteellisen asumiskustannusten kehityksen varaan.

Sen takia pitää purkaa kaavoitusmonopoli. Nyt sen takia yksityisessä vuokra-asunnossa yksinasuvalla helsingissä on suuri kannustinloukku. Moni suomalainen silti käy töissä, koska on häpeällistä leikkiä vajaakuntoista sosssutädin edessä ja olla loinen sukulaisten ja ystävien edessä. Onko oikeudenmukaista, jos henkilö tekee raskasta työtä, esim. postinjakaja, saa 1300 euroa ja vuokran (650 euroa), sähkön (25-30 euroa) ja matkalipun (50 euroa) jälkeen jää käteen 570 euroa?

Tällä hetkellä, ja tuskin millään muullakaan hetkellä, kaikki eivät kykene tekemään huippulaadukkaita tavaroita tai monimutkaisia palveluita.

Juuri sen takia pitää lopettaa kehitysmaalaisten tuonti, he ovat tarpeettomia nykyaikaisessa teollisessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä on vielä paljon töitä, jossa ei vaadita erityistä älykkyyttä/osaamista. Esim. helsingissä on suuri asunto/omakotitalo, silta, metropula. Tarvitaanko erityisosaamista esim. omakotitalon lautojen naulamiseen tai kaivinkoneen ohjaamiseen?

Tarkoitatko, että jos siivoojilla ei olisi minimipalkkaa, kaikki voisivat työllistyä siivoojiksi?

Ei siivoojiksi, vaan mihin tahansa primitiiviseen työhön. Jos primitiivisten töiden hinta laskee merkittävästi, niin kysyntä kasvaa, se on markkinatalouden laki. Tässä tietysti vaikuttaa työntekijän laatu, kehitysmaalaisten keskuudessa on paljon sellaisia ihmisiä, joiden työ on lähes tarpeeton länsimaissa myös pilkkahintaan. Jos henkilön naamasta näkee, että hän on itsekäs ja väkivaltainen, niin hänen työlle on vaikea löytää ostaja myös hyvin halvalla hinnalla.

Kaikista ei ole monimutkaisiin töihin, ja kaikille ei riitä yksinkertaisia töitä.

Juuri se on ongelma, sen takia pitää lopettaa kehitysmaalaisten tuonti.

Ei niitä monimutkaisiakaan töitä kyllä kaikille riitä, maassa on tälläkin hetkellä korkeasti koulutettuja, eli oletettavasti monimutkaisiin töihin kykeneviä, henkilöitä sekä työttöminä että koulutustaan vastaamattomissa töissä.

Siis sinusta ihmiset eivät halua omistaa/kuluttaa monimutkaisia tavaroita? Minä näen päinvastaista. Ihmiset ostaisivat mielellään luksusauton, luksusomakotalon, matkustaisivat paljon, jos olisi tarpeeksi rahaa. Talous on se, että yhteiskunta tuottaa itselleen tavaroita/palveluita, jos ihmiset haluvat ostaa mitä tahansa, esim. paremman auton, käydä etelämatkoilla enemmän = työtä on. Korkeasti koulutettujen työttömyys esiintyy sen takia, että heidän työlle ei löydy ostaja, laskemalla palkkoja reilusti ostaja löytyy. Korkea koulutus ei takaa, että henkilö pystyy tekemään monimutkaisia töitä, tunnen ihmisiä, jotka ovat korkeasti koulutettuja, mutta ovat tyhmiä, eivät ymmärrä, että kehitysmaalaiset ovat taakka, että asuntojen hinnoissa on paljon ilmaa, eivät tiedä miten paljon he maksavat veroja, eivät ymmärrä miten talous toimii, jne heidän teknillinen älykkyys on alhainen ja siksi heidän työn jälki on huono. Näen ihan jatkuvasti huonoa työn jälkeä, jonka takia yhteiskunnassa on paljon ongelmia. Nykyaikaisessa teollisessa yhteiskunnassa tarvitaan juuri teknillistä älykkyyttä.

[Sour-One]

vilach; täysin turhaa ja typerää vertailla 3/4 maailman asukkaiden toimeentulon suuruuteen. Ne ei asu Suomessa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

vilach; täysin turhaa ja typerää vertailla 3/4 maailman asukkaiden toimeentulon suuruuteen. Ne ei asu Suomessa.

Typerää on tuollainen huutelu ilman minkäänlaista pätevää vasta-argumenttia.

Kuten Vilach totesi:

3/4 osa maapallon väestöstä tulee toimeen pienemmällä rahalla (tarkoitan ei nominaalista summaa, vaan peruselintarvikkeiden ostovoimaa).

Onko se niin helvetin vaikeaa ymmärtää, että ihmiset selviävät hengissä muuallakin kuin suurkaupunkien keskustoissa tai lähiöissä, ilman televisiota, ilman nettiä, ilman sisäfilettä, lasketteluvälineitä, 30m2 yksiötä jne etenkin jos he eivät itse näe vaivaa menemällä töihin tai kouluttautumalla maksuttomasti.

Ovatko suomalaiset tosiaan niin herraskansaa verrattuna muihin, että köyhimmänkin suomalaisen on saatava parempi elintaso kuin ihmisillä keskimäärin maailmassa on, vaikka tuo köyhyys olisi täysin itseaiheutettua?

[Kimmo Pirkkala]

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä

Entäs lapsilisät?

Kansalaispalkka + lapsilisät, ne pitäisi riittää ja ihan kaikille samalla tavoin.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä

Entäs lapsilisät?

Kansalaispalkka + lapsilisät, ne pitäisi riittää ja ihan kaikille samalla tavoin.

Juuri näin. Perustulon ja muiden tukien määrä on täysin poliittinen valinta.

Voidaan todeta, että perustulo (+ lapsilisät) riittäköön tai sitten perustulon saaja (perheineen) muuttakoon sinne missä se keskimäärin riittää. Ei ole mitään järkeä asettaa perustulon ja muiden tukien määrää sellaiseksi, että jokainen voi elää toisten kustannuksella siellä missä itse haluaa. Sen sijaan voimme asettaa tukien määrän sellaiseksi, että sillä selviää keskimäärin hengissä siellä missä elinkustannukset ovat kohtuulliset. Valtion ei tarvitse ottaa vastuuta ihmisen elämästä, vaan ihminen voi myös itse omilla toimillaan selvitä vaikeiden aikojen yli esimerkiksi krääsän ostamisen sijaan säästämällä rahaa vaikeiden aikojen turvaksi.

Niukalla perustulolla ratkaistaan siis myös pk-seudun asuntopulaongelmaa, vaikkei se kokonaan sosiaalitukipolitiikasta johdukaan. Valtion tarjoamat muut palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus on jo suunniteltu sellaisiksi, että jokaisella on riittävän yhdenvertaiset lähtökohdat omassa elämässä onnistumiseen.

[Maisteri Vihannes]

Olisi parempi luoda eräänlainen tarveharkintainen perustulo, jota maksettaisiin työssäkäyville, opiskelijoille ja eläkeläisille ja joka pienenisi asteittain tulojen kasvaessa.

Tuossa tarvitaan byrokratiaa tarkastelemaan kuinka paljon on tuloja ja kuinka paljon pitää maksaa perustuloa, ja byrokratia synnyttää aina kustannuksia ja myös mahdollisuuksia tuloloukkuihin. Kansalaispalkka on yksinkertaisempi järjestelmä.

Lapsettoman täysi perustulo olisi 700 €/kk. Jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta perustulon määrää korotetaan 100 €/kk. Perustulo korvaisi siten myös lapsilisän.

Palkka/eläke             Perustulo             Yhteensä           Veron määrä

100 €/kk                  700 €/kk               800 €/kk              0,00 €/kk
400 €/kk                  700 €/kk             1100 €/kk            66,66 €/kk
700 €/kk                  550 €/kk             1250 €/kk          104,14 €/kk
1000 €/kk                400 €/kk             1400 €/kk          141,68 €/kk       
1200 €/kk                300 €/kk             1500 €/kk          166,65 €/kk
1500 €/kk                150 €/kk             1650 €/kk          204,11 €/kk
1700 €/kk                  50 €/kk             1750 €/kk          229,25 €/kk

Allaolevassa taulukossa ensimmäinen sarake on palkka (tai eläke, en tosin huomioinut nykymallin kohdalla mitään eläketulovähennyksiä) ja toinen sarake on sinun taulukostasi laskettuna käteenjäävät tulot. Kolmas sarake on nykymallin veroprosentti, laskennassa käytetty veroprosenttilaskuria vuodelle 2013, yhden hengen helsinkiläinen talous ilman kirkollisveroa, ei vähennyksiä, huomioitu laskurin lopun "Jos lasket, paljonko palkasta jää käteen verojen ja maksujen jälkeen, lisää perusprosenttiin 5,75 prosenttiyksikköä." Neljännessä sarakkeessa on nykymallin tulot. Viidennessä nykymallin tulot tukien kanssa, ensimmäisillä riveillä toimeentulotuen perusosa ja 650€ asumiskulut, 1700€ palkan kohdalla on pari kymppiä asumistukea. Kuudennessä sarakkeessa on 700€ kansalaispalkka ja 50% tasavero, seitsemännesssä 600€ kansalaispalkka ja 45% tasavero. Kansalaispalkkamalleihin en laskenut muita tukia, vaikka niihin mielestäni sellaisiakin kuuluu.

Palkka	Perustulomalli	Verot ym	Nykymalli	Nykymalli+tuet	700€ ja 50%	600€ ja 45%
0		5,75	0	1127,16	700	600
100	800	5,75	94,25	1127,16	750	660
400	1033,34	6,75	373	1127,16	900	840
700	1145,86	7,25	649,25	1127,16	1050	1020
1000	1258,32	9,75	902,5	1127,16	1200	1200
1200	1333,35	11,75	1059	1127,16	1300	1320
1700	1520,75	17,75	1398,25	1421,69	1550	1620
2000		20,25	1595	1595	1700	1800
2500		23,75	1906,25	1906,25	1950	2100
3000		27,25	2182,5	2182,5	2200	2400
3500		29,25	2476,25	2476,25	2450	2700
4000		31,75	2730	2730	2700	3000
4500		33,25	3003,75	3003,75	2950	3300
5000		34,75	3262,5	3262,5	3200	3350

Edellä mainittu yhdistettäisiin lisäksi työmarkkinoiden täydelliseen vapauttamiseen ja sääntelyn purkamiseen. Perustuloon voisi yhdistää myös asumistuen.

Perustuloa ei sidottaisi indeksiin valtion kustannusten hillitsemiseksi.

Sopiva määrä voisi olla viisi tukea. Kansalaispalkka, asumistuki, lapsilisä (voidaan myös kutsua alaikäisen kansalaispalkaksi tmv), vammaistuki sekä toimeentulotuki. Muut tuet tulee mitoittaa siten että toimeentulotuen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja toimeentulotukeen voidaan liittää nykyistä tiukempaakin holhousta.

Toimeentulotuen normia, viimesijaista tukisummaa, ei mielestäni voi nykyisestä laskea (olettaen että elinkustannuksissa ei tapahdu laskua). Sen tulee myös olla sidottu indeksiin. Siispä myös kansalaispalkan/perustulon tulisi olla jollain tavoin indeksisidonnainen, muussa tapauksessa kustannuskehitys siirtäisi jatkuvasti lisää ihmisiä toimeentulotuen asiakkaiksi.

[Sour-One]

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä

Entäs lapsilisät?

Kansalaispalkka + lapsilisät, ne pitäisi riittää ja ihan kaikille samalla tavoin.

Juuri näin. Perustulon ja muiden tukien määrä on täysin poliittinen valinta.

Voidaan todeta, että perustulo (+ lapsilisät) riittäköön tai sitten perustulon saaja (perheineen) muuttakoon sinne missä se keskimäärin riittää. Ei ole mitään järkeä asettaa perustulon ja muiden tukien määrää sellaiseksi, että jokainen voi elää toisten kustannuksella siellä missä itse haluaa. Sen sijaan voimme asettaa tukien määrän sellaiseksi, että sillä selviää keskimäärin hengissä siellä missä elinkustannukset ovat kohtuulliset. Valtion ei tarvitse ottaa vastuuta ihmisen elämästä, vaan ihminen voi myös itse omilla toimillaan selvitä vaikeiden aikojen yli esimerkiksi krääsän ostamisen sijaan säästämällä rahaa vaikeiden aikojen turvaksi.

Niukalla perustulolla ratkaistaan siis myös pk-seudun asuntopulaongelmaa, vaikkei se kokonaan sosiaalitukipolitiikasta johdukaan. Valtion tarjoamat muut palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus on jo suunniteltu sellaisiksi, että jokaisella on riittävän yhdenvertaiset lähtökohdat omassa elämässä onnistumiseen.

Kts. lihavointi. Näin varmasti on. Kemijärvellä on kuulemma halpoja asuntojakin, Kuulemma on kyllä kovin vähän töitäkin.

[Micke90]

700 euroa per lärvi? Sillähän työtä vieroksuva pariskunta tai vaikkapa kaveriporukka elää todella hyvin tekemättä yhtään mitään käyttäen yhteiskunnan palveluja, joiden kustantamiseen eivät osallistu.

Luepas nyt uudestaan se, mitä kirjoitin ja höyryä vasta sitten.