Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Sour-One]

Paljonko muuten mahtaa olla byrokratian osuus euroina siltä osin kuin koskee tukien maksamista? Hallinnon osuus sosiaalimenoista on reilu puolitoista miljardia.

[vilach]

Käytännössä siis kuka tahansa helsinkiläinen yksinasuva, joka vain osaa hakea tuet, saa tukia yhteensä noin 1100€/kk.

Se on vain ääritapauksessa, yksinasuva, ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, ei omista asuntoa.
Omistusasunnossa hoitovastike noin 150 euroa. Eli saa 477 + 150 + sähkö = noin 657.
Kaksinasuva saa vielä vähemmän, koska kaksinasuvalla toimeentulotuki on pienempi, pienempi sähkölasku, vuokra. Perusosa 405, hoitovastike omistusasunnossa alle 150, sähköön alle 20, eli yhteensä 575. Sen lisäksi pitää hakea työtä tai mennä kursseille, muuten perusosa putoaa 243 euroon kaksinasuvalla.

Esim. toimeentulotukea saa vain jos on käytännössä täysin varaton.

Väärin, asunnon omistamisesta ei seuraa toimeentulotuen leikkaamista. Seuraa vain autosta. Auton voi rekisteröidä sukulaisen nimelle.

ja tuloton henkilö

Työtön on määritelmän mukaan tuloton, paitsi jos omistaa sijoitusasunnon ja osakkeita. Vain pieni osa ihmisistä omistaa sijoitusasunnon.

Suuri perustulo (yli 650 euroa) on huono, koska se passivoisi ihmisiä. Jos asut omistusasunnossa ja hoitovastike on 150 euroa, niin jäisi 500 euroa, monille se riittäisi hyvin, koska he pystyvät elää hyvin vaatimattomasti ilman etelämatkoja, laajakaistaa, puhdasäänisiä kaiuttimia jne.

Perustulon pitää olla sellainen, että sitä riittäisi vain perusmenoihin, eli 450 euroa kuukaudessa, eikä riittäisi rahaa etelämatkoihin, puhdasäänisiin kaiuttimiin jne. Tällä hetkellä 450 eurolla ei tule toimeen, koska asuntojen hinnoissa on paljon ilmaa, mutta purkamalla kaavoitusmonopoli ja asuntojen keskikokosääntely ilma poistuu ja 17-20 neliöisten yksiöiden vuokrat pääkaupunkiseudulla yli 13 kilometrin säteellä keskustasta putoavat noin 200-220 euroon ja 450 eurolla tulisi toimeen, aika tiukasti, mutta tulisi. Jos vielä poistaa ilmaa tavaroiden ja ruoan hinnoista niin tulisi paremmin toimeen, samalla työskenteleminen matala palkalla olisi houkuttelevampaa, kuin nyt paremman ostovoiman takia. On parempi taistella köyhyyttä vastaan tehostamalla julkista sektoria = pienentää verotusta ja poistamalla ilmaa hinnoista, kuin korottamalla sosiaaliturvaa, korottamalla sosiaaliturvaa budjetin alijäämä vain pahenee.

[Sour-One]

Käytännössä siis kuka tahansa helsinkiläinen yksinasuva, joka vain osaa hakea tuet, saa tukia yhteensä noin 1100€/kk.

Se on vain ääritapauksessa, yksinasuva, ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, ei omista asuntoa.
Omistusasunnossa hoitovastike noin 150 euroa. Eli saa 477 + 150 + sähkö = noin 657.
Kaksinasuva saa vielä vähemmän, koska kaksinasuvalla toimeentulotuki on pienempi, pienempi sähkölasku, vuokra. Perusosa 405, hoitovastike omistusasunnossa alle 150, sähköön alle 20, eli yhteensä 575. Sen lisäksi pitää hakea työtä tai mennä kursseille, muuten perusosa putoaa 243 euroon kaksinasuvalla.

Esim. toimeentulotukea saa vain jos on käytännössä täysin varaton.

Väärin, asunnon omistamisesta ei seuraa toimeentulotuen leikkaamista. Seuraa vain autosta. Auton voi rekisteröidä sukulaisen nimelle.

ja tuloton henkilö

Työtön on määritelmän mukaan tuloton, paitsi jos omistaa sijoitusasunnon ja osakkeita. Vain pieni osa ihmisistä omistaa sijoitusasunnon.

Suuri perustulo (yli 650 euroa) on huono, koska se passivoisi ihmisiä. Jos asut omistusasunnossa ja hoitovastike on 150 euroa, niin jäisi 500 euroa, monille se riittäisi hyvin, koska he pystyvät elää hyvin vaatimattomasti ilman etelämatkoja, laajakaistaa, puhdasäänisiä kaiuttimia jne.

Perustulon pitää olla sellainen, että sitä riittäisi vain perusmenoihin, eli 450 euroa kuukaudessa, eikä riittäisi rahaa etelämatkoihin, puhdasäänisiin kaiuttimiin jne. Tällä hetkellä 450 eurolla ei tule toimeen, koska asuntojen hinnoissa on paljon ilmaa, mutta purkamalla kaavoitusmonopoli ja asuntojen keskikokosääntely ilma poistuu ja 17-20 neliöisten yksiöiden vuokrat pääkaupunkiseudulla yli 13 kilometrin säteellä keskustasta putoavat noin 200-220 euroon ja 450 eurolla tulisi toimeen, aika tiukasti, mutta tulisi. Jos vielä poistaa ilmaa tavaroiden ja ruoan hinnoista niin tulisi paremmin toimeen, samalla työskenteleminen matala palkalla olisi houkuttelevampaa, kuin nyt paremman ostovoiman takia. On parempi taistella köyhyyttä vastaan tehostamalla julkista sektoria = pienentää verotusta ja poistamalla ilmaa hinnoista, kuin korottamalla sosiaaliturvaa, korottamalla sosiaaliturvaa budjetin alijäämä vain pahenee.

Jos rakennuttajana olisi valtio ja kohde rakennutettaisiin valtion omistamalle maalle asuntolatyyppisenä, hankkeella voisi olla onnistumisen mahdollisuuksia.

[vilach]

Jos rakennuttajana olisi valtio

Miksi rakennuttajana valtio? Jos luoda vapaa kilpailu yksityisten rakennusliikkeiden välillä, niin yksityisetkin rakennusliikkeet pystyisivät rakentamaan hinnalla, jossa on vähän ilmaa.
Luin rakennusfoorumeilla, että yksityiset rakennusliikkeet rakentavat kiviomakotitaloja avaimet käteen periaatteella jopa 2000 euron neliöhinnalla. Kerrostalon rakennuskustannukset ovat paljon pienempiä, kuin omakotitalon, koska 1 katto per monta kerrosta, 1 viemäriputki per montaa asuntoa jne. Lainaus sivustolta:
http://liberalismi.net

Suomessa "kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa - - Hollannissa 723-1152 euroa neliölle - - Norjassa 1603-2219 euroa neliölle" (RM 2005)[13]

Hollannissa 723-1152 euroa, maassa, missä kallioperä on hyvin syvällä ja tarvitaan kunnon paalutusta.

kohde rakennutettaisiin valtion omistamalle maalle

Rakentamattomalle maalle 20 kilometrin säteellä keskustasta voi asettaa korkean veron, esim. 1.5% vuodessa reaalihinnasta, niin että 66 vuodessa veroon menisi maan hinta, niin he alkavat myydä maata kerrostaloille.

asuntolatyyppisenä

Miksi asuntolatyyppisenä? Myös yksiöitä voi rakentaa edullisesti. Vessapöntöt, hanat, lavuaarit ovat edullisiä nykyään.
Voit tutustua niiden hintoihin tässä:
http://www.taloon.com/kylpyhuone-ja-wc/318/dg
Näissäkin hinnoissa on varmasti jonkin verran ilmaa, koska se on vähittäiskauppa, tukkukaupasta saa halvemmalla.

[Sour-One]

Jos rakennuttajana olisi valtio

Miksi rakennuttajana valtio? Jos luoda vapaa kilpailu yksityisten rakennusliikkeiden välillä, niin yksityisetkin rakennusliikkeet pystyisivät rakentamaan hinnalla, jossa on vähän ilmaa.
Luin rakennusfoorumeilla, että yksityiset rakennusliikkeet rakentavat kiviomakotitaloja avaimet käteen periaatteella jopa 2000 euron neliöhinnalla. Kerrostalon rakennuskustannukset ovat paljon pienempiä, kuin omakotitalon, koska 1 katto per monta kerrosta, 1 viemäriputki per montaa asuntoa jne. Lainaus sivustolta:
http://liberalismi.net

Suomessa "kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa - - Hollannissa 723-1152 euroa neliölle - - Norjassa 1603-2219 euroa neliölle" (RM 2005)[13]

Hollannissa 723-1152 euroa, maassa, missä kallioperä on hyvin syvällä ja tarvitaan kunnon paalutusta.

kohde rakennutettaisiin valtion omistamalle maalle

Rakentamattomalle maalle 20 kilometrin säteellä keskustasta voi asettaa korkean veron, esim. 1.5% vuodessa reaalihinnasta, niin että 66 vuodessa veroon menisi maan hinta, niin he alkavat myydä maata kerrostaloille.

asuntolatyyppisenä

Miksi asuntolatyyppisenä? Myös yksiöitä voi rakentaa edullisesti. Vessapöntöt, hanat, lavuaarit ovat edullisiä nykyään.
Voit tutustua niiden hintoihin tässä:
http://www.taloon.com/kylpyhuone-ja-wc/318/dg
Näissäkin hinnoissa on varmasti jonkin verran ilmaa, koska se on vähittäiskauppa, tukkukaupasta saa halvemmalla.

Puhuin siis rakennuttajasta, en urakoitsijasta.

Asuntola siksi, että 50000 eurolla asunnosta tulee niin pieni, että voisi olla järkevää kyse asuntolasta.

[vilach]

Asuntola siksi, että 50000 eurolla asunnosta tulee niin pieni, että voisi olla järkevää kyse asuntolasta.

Jos neliöhinta 2000, niin tulee 25 neliötä, se ei ole pieni pinta-ala yksiölle. Hinta voi olla hieman korkeampi, esim 60000, jos halutaan laatua. Keskustassa on jopa 17 neliön yksiöitä. Näistä asuntoloista minä jo kirjoitin. Hoasissa on niin suuri keittiö, että se käytännössä ei säästä neliöitä lainkaan. Minä asuin 3 ja 4 huoneen asuntolassa ja siellä yhteiset tilat olivat noin 7 neliötä per huone. 7 neliöllä saa erinoimaisesti suihkun, vessan ja keittiökomeron yksiöön. Jos tehdä asuntolassa pienen keittiön, niin voi säästää neliöitä, mutta säästö olisi niin pieni, että kannattaa rakentaa jokaiselle oma asunto, eikä huone asuntolassa, näissä asuntoloissa kukaan ei halua asua, koska siellä on paljon sosiaalisia ongelmia näiden yhteisten tilojen takia, on riitoja kuka pesee lieden, vessapöntön jne.

[Sour-One]

Asuntola siksi, että 50000 eurolla asunnosta tulee niin pieni, että voisi olla järkevää kyse asuntolasta.

Jos neliöhinta 2000, niin tulee 25 neliötä, se ei ole pieni pinta-ala yksiölle. Hinta voi olla hieman korkeampi, esim 60000, jos halutaan laatua. Keskustassa on jopa 17 neliön yksiöitä. Näistä asuntoloista minä jo kirjoitin. Hoasissa on niin suuri keittiö, että se käytännössä ei säästä neliöitä lainkaan. Minä asuin 3 ja 4 huoneen asuntolassa ja siellä yhteiset tilat olivat noin 7 neliötä per huone. 7 neliöllä saa erinoimaisesti suihkun, vessan ja keittiökomeron yksiöön. Jos tehdä asuntolassa pienen keittiön, niin voi säästää neliöitä, mutta säästö olisi niin pieni, että kannattaa rakentaa jokaiselle oma asunto, eikä huone asuntolassa, näissä asuntoloissa kukaan ei halua asua, koska siellä on paljon sosiaalisia ongelmia näiden yhteisten tilojen takia, on riitoja kuka pesee lieden, vessapöntön jne.

Menee se toki yksiöinäkin, mutta asuntolatyyppinen ratkaisu säästää paljon neliöitä. Toki tuo asuntola ei ole kovin realismia nykyaikana muille kuin pultsareille. Ja toki neliöitä kerrostalossa on paljon muutakin kuin vain asuinneliöt.

Valtion pitäisi olla vuokraisäntänä, ei mikään voittoa tavoitteleva yritys tyyliin sato tai VVO. Muutoin kuvio kaatuisi siihen. Tuollaisia voisi rakentaa jonnekin Vantaan laitamille tai vielä kauemmas Hesasta.

Koska kohde olisi varmaankin tarkoitettu vain vähävaraisille, pitäisi jollakin tapaa valvoa vuokralaisten tulotasoa.

[vilach]

Menee se toki yksiöinäkin, mutta asuntolatyyppinen ratkaisu säästää paljon neliöitä.

Ei säästä. Vessaa ja suihkua varten riittää alle 2 neliötä, keittiönurkkaukselle riittää neliö.

Ja toki neliöitä kerrostalossa on paljon muutakin kuin vain asuinneliöt.

On vähän. Minun talossa rappukäytävä ja hissi vievät noin 12 neliötä per noin 160 asuinneliötä.
Jos kaikki asunnot olisivat yksiöitä tämä suhde olisi suurempi, mutta silti suurin osa olisi asuinneliöitä.

Valtion pitäisi olla vuokraisäntänä, ei mikään voittoa tavoitteleva yritys tyyliin sato tai VVO. Muutoin kuvio kaatuisi siihen.

Ei tarvitse rakentaa erikseen taloja köyhille, riittää se, että rakennetaan riittävästi laadukkaita kohtuuhintaisia asuntoja, esim. yksiö 60.000 eurolla, niin vanhojen huonojen hinnat putovat itse alle 40.000 euroon, samoin, kuin kävi mustavalkotelkkareiden kanssa, kun tuli kohtuuhintaisia väritelkkareita. Nykyään yksityinen vuokra-asunto antaa 3-4% tuottoa vuodessa, jos asunnon hinta halpenee alle puoleen nykyisestä, niin tietysti vuokran ja vastikkeen erotus halpenee lähes saman verran, eli tuotto pysyy samana. Poistamalla pääomavero, joka on nyt 32% ja asettamalla 4%:n katto tuotolle vuokrat laskevat.

Tuollaisia voisi rakentaa jonnekin Vantaan laitamille tai vielä kauemmas Hesasta.

Miksi laitamille, jos kokonainen santahamina on tyhjä? Sen lisäksi malmin lentoasema, tattarisuon romukasat, pellot, metsät jne. Sen lisäksi voi lunastaa huonokuntoisia omakotitaloja ja rakentaa tilalle pienkerrostaloja. Sen jälkeen voi siirtää päälentoaseman pohjoisemmaksi, vapautuu suuri määrä maata lähellä suurhelsingin keskipisteestä ja samalla lentomelu häviää.

[sr]

Ei tarvitse rakentaa erikseen taloja köyhille, riittää se, että rakennetaan riittävästi laadukkaita kohtuuhintaisia asuntoja, esim. yksiö 60.000 eurolla, niin vanhojen huonojen hinnat putovat itse alle 40.000 euroon, samoin, kuin kävi mustavalkotelkkareiden kanssa, kun tuli kohtuuhintaisia väritelkkareita. Nykyään yksityinen vuokra-asunto antaa 3-4% tuottoa vuodessa, jos asunnon hinta halpenee alle puoleen nykyisestä, niin tietysti vuokran ja vastikkeen erotus halpenee lähes saman verran, eli tuotto pysyy samana. Poistamalla pääomavero, joka on nyt 32% ja asettamalla 4%:n katto tuotolle vuokrat laskevat.

Enpä usko monenkaan vuokranantajan hyväksyvän 3-4%:n tuottoa, jos siihen sisältyy vielä riski asunnon hinnan laskusta.

Mitä mustavalkotelkkareihin tulee, niin ne katosivat markkinoilta hyvin pian, kun väritelevisiot tulivat. Samoin kävi nyt CRT-telkkareille litteiden myötä. Nyt et saa mistään halpaa CRT-telkkaria, koska kukaan ei sellaisia enää valmista.

Asuntojen kohdalla vastaava ei toimi, koska niitä ei osteta kuin kulutustavaroita, vaan ne ovat samalla sijoituksia. Henkilö, joka ostaa asunnon 60 000:lla odottaa, että se vähintäänkin säilyttää arvonsa. Jos aletaan rakentaa paljon asuntoja 60 000:lla ja niiden arvon odotetaan putoavan 40 000:en jonkun ajan kuluttua, niin niiden asuntojen saaminen kaupaksi voi olla vaikeaa. Sijoittajalle tuollaiseen asuntoon rahan kiinni pistäminen on fiksua vain, jos hän voi odottaa vuokratuoton kattavan koron lisäksi myös sen asunnon hinnan alenemisen.

Itse kannatan asuntojen lisärakentamista, mutta ennen kaikkea siksi, etteivät asuntojen hinnat merkittävästi nousisi, eikä markkinoille syntyisi keinottelua ja kuplia. Hintojen romauttaminen kolmanneksella yhtäkkisellä rakentamisella ei ole kovin fiksu teko.

Mitä pääomaveron poistamiseen tulee, niin se johtaisi sitten siihen, että yhtä sijoitusmuotoa, asunnon vuokraamista kohdeltaisiin eri tavoin kuin kaikkia muita. Ei kuulosta reilulta, ellet sitten tarkoittanut, että pääomatulovero poistetaan kokonaan. Jos tarkoitit, niin ehdotuksen poliittinen läpimenomahdollisuus on 0%.

Vuokratuottojen kattoa taas on ensinnäkin vaikea laskea ja toiseksi sekin tuntuu täysin keinotekoiselta markkinoihin puuttumiselta. Jos rakennetaan paljon, niin vuokrat putoavat ihan markkinoiden paineesta. Ei siihen mitään tuottokattoa tarvita.

[vilach]

Enpä usko monenkaan vuokranantajan hyväksyvän 3-4%:n tuottoa, jos siihen sisältyy vielä riski asunnon hinnan laskusta.

Nyt yksityinen vuokra-asunto tuottaa maksimissaan 4%, usein 3%. Minä kirjoitin, että rajan pitää olla 4%, eikä 3.

Asuntojen kohdalla vastaava ei toimi

Toimii, jos saa hyvän yksiön 13 kilometrin säteellä keskustasta 60.000 eurolla, niin huono 17 kilometrin säteellä vääjäämättä halpenee alle 40.000 euroon.

Jos aletaan rakentaa paljon asuntoja 60 000:lla ja niiden arvon odotetaan putoavan 40 000:en jonkun ajan kuluttua

Lue mitä kirjoitin.

Hintojen romauttaminen kolmanneksella yhtäkkisellä rakentamisella ei ole kovin fiksu teko.

Ei kolmanneksella, vaan yli puolella huonojen yksiöiden tapauksessa. Mitä huonoa on siinä, että poistetaan ilmaa asunnoista ja ihmisillä ostovoima kasvaa?
Laajakaistat, tietokoneet, taulutelkkarit, älypuhelimet aikoinaan halpenivat rajusti lyhyenä aikana. Oliko se huono juttu kuluttajan näkökulmasta?

Mitä pääomaveron poistamiseen tulee, niin se johtaisi sitten siihen, että yhtä sijoitusmuotoa, asunnon vuokraamista kohdeltaisiin eri tavoin kuin kaikkia muita.

Kyllä, juuri sitä varten pitää laittaa tuottorajaksi 4%, jotta tuotto ei nousisi liian korkeaksi ja samalla se olisi vähintään yhtä hyvä, kuin nyt. Tietysti on parempi, että ihmiset ostaisivat asunnot itse, työttömänä saisi lainan lyhynnystä kelasta nykyisen asumistuen tapaan.

Jos rakennetaan paljon, niin vuokrat putoavat ihan markkinoiden paineesta.

Putoavat, mutta poistamalla pääomaveron, joka on nyt kokonaiset 32% putoasivat vielä enemmän.

[Sour-One]

Enpä usko monenkaan vuokranantajan hyväksyvän 3-4%:n tuottoa, jos siihen sisältyy vielä riski asunnon hinnan laskusta.

Nyt yksityinen vuokra-asunto tuottaa maksimissaan 4%, usein 3%. Minä kirjoitin, että rajan pitää olla 4%, eikä 3.

Ei mulla muuta kommenttia ole, mutta kun ostan sijoitusasunnon ja laitan vuokralle, vuokratuoton tulee olla 6 %. Ja tämäkin silloin, kun isoimmat remontit on tehty. Kukaan urpo ei hanki sijoitusasuntoja 3-4% vuokratuotolla.

[Sour-One]

Menee se toki yksiöinäkin, mutta asuntolatyyppinen ratkaisu säästää paljon neliöitä.

Ei säästä. Vessaa ja suihkua varten riittää alle 2 neliötä, keittiönurkkaukselle riittää neliö.

Ja toki neliöitä kerrostalossa on paljon muutakin kuin vain asuinneliöt.

On vähän. Minun talossa rappukäytävä ja hissi vievät noin 12 neliötä per noin 160 asuinneliötä.
Jos kaikki asunnot olisivat yksiöitä tämä suhde olisi suurempi, mutta silti suurin osa olisi asuinneliöitä.

Valtion pitäisi olla vuokraisäntänä, ei mikään voittoa tavoitteleva yritys tyyliin sato tai VVO. Muutoin kuvio kaatuisi siihen.

Ei tarvitse rakentaa erikseen taloja köyhille, riittää se, että rakennetaan riittävästi laadukkaita kohtuuhintaisia asuntoja, esim. yksiö 60.000 eurolla, niin vanhojen huonojen hinnat putovat itse alle 40.000 euroon, samoin, kuin kävi mustavalkotelkkareiden kanssa, kun tuli kohtuuhintaisia väritelkkareita. Nykyään yksityinen vuokra-asunto antaa 3-4% tuottoa vuodessa, jos asunnon hinta halpenee alle puoleen nykyisestä, niin tietysti vuokran ja vastikkeen erotus halpenee lähes saman verran, eli tuotto pysyy samana. Poistamalla pääomavero, joka on nyt 32% ja asettamalla 4%:n katto tuotolle vuokrat laskevat.

Tuollaisia voisi rakentaa jonnekin Vantaan laitamille tai vielä kauemmas Hesasta.

Miksi laitamille, jos kokonainen santahamina on tyhjä? Sen lisäksi malmin lentoasema, tattarisuon romukasat, pellot, metsät jne. Sen lisäksi voi lunastaa huonokuntoisia omakotitaloja ja rakentaa tilalle pienkerrostaloja. Sen jälkeen voi siirtää päälentoaseman pohjoisemmaksi, vapautuu suuri määrä maata lähellä suurhelsingin keskipisteestä ja samalla lentomelu häviää.

160 neliötä; tarkoitat ilmeisesti 8 kpl 20 neliön yksiötä, käytännössä 2 kerrosta; laskepa uudestaan ne neliöt.

1 neliön keittokomero?!?

Eikö kerrostalossa ole muita tiloja, jotka on pois asuinkäytöstä porraskäytävän lisäksi?!?

Eikös samantien jätkäsaareen logiikallasi? 

[vilach]

Kukaan urpo ei hanki sijoitusasuntoja 3-4% vuokratuotolla.

Otetaan esimerkki, yksiö helsingissä 60 luvun talossa, hinta noin 100000, vuokra maksimissaan 650.
Hoitovastike noin 130. 650-130=520. Siitä maksetaan 32% veroa, jää 353 euroa.
Vuodessa se on 4243 euroa. Eli vähän yli 4%.

Näissä 100.000 euron yksiöissä oli muutama vuosi sitten tai nyt, tai muutaman vuoden kuluttua tulee putkiremontti, joka maksaa vähintään 600 per neliö, jota maksaa omistaja, eli tuotto laskee. Jos haluat asunnon, jossa ei tule lähivuosina putkiremonttia, niin pitää ostaa talossa vähintään vuodelta 1975, niissä taloissa asunnot ovat hieman kalliimpia ja silti putkiremontti tulee 10 vuoden kuluttua.

160 neliötä; tarkoitat ilmeisesti 8 kpl 20 neliön yksiötä, käytännössä 2 kerrosta; laskepa uudestaan ne neliöt.

En ymmärrä mitä tarkoitat.

1 neliön keittokomero?!?

Ei keittiökomero, vaan huoneen nurkassa liesi ja lavuaari astioiden pesemistä varten.

Eikö kerrostalossa ole muita tiloja, jotka on pois asuinkäytöstä porraskäytävän lisäksi?!?

Minun talossa on muita tiloja, esim. sähkömittarikaappi, polkupyörähuone ja hissin konehuone, mutta ne vievät hyvin vähän tilaa. Tietysti on varastoja, mutta niiden pitää olla täysin vapaaehtoisia.

[Sour-One]

Kukaan urpo ei hanki sijoitusasuntoja 3-4% vuokratuotolla.

Otetaan esimerkki, yksiö helsingissä 60 luvun talossa, hinta noin 100000, vuokra maksimissaan 650.
Hoitovastike noin 130. 650-130=520. Siitä maksetaan 32% veroa, jää 353 euroa.
Vuodessa se on 4243 euroa. Eli vähän yli 4%.

Näissä 100.000 euron yksiöissä oli muutama vuosi sitten tai nyt, tai muutaman vuoden kuluttua tulee putkiremontti, joka maksaa vähintään 600 per neliö, jota maksaa omistaja, eli tuotto laskee. Jos haluat asunnon, jossa ei tule lähivuosina putkiremonttia, niin pitää ostaa talossa vähintään vuodelta 1975, niissä taloissa asunnot ovat hieman kalliimpia ja silti putkiremontti tulee 10 vuoden kuluttua.

160 neliötä; tarkoitat ilmeisesti 8 kpl 20 neliön yksiötä, käytännössä 2 kerrosta; laskepa uudestaan ne neliöt.

En ymmärrä mitä tarkoitat.

1 neliön keittokomero?!?

Ei keittiökomero, vaan huoneen nurkassa liesi ja lavuaari astioiden pesemistä varten.

Eikö kerrostalossa ole muita tiloja, jotka on pois asuinkäytöstä porraskäytävän lisäksi?!?

Minun talossa on muita tiloja, esim. sähkömittarikaappi, polkupyörähuone ja hissin konehuone, mutta ne vievät hyvin vähän tilaa. Tietysti on varastoja, mutta niiden pitää olla täysin vapaaehtoisia.

Aa... niin verottomana; sinähän kerroit, että vuokratuloista poistettaisiin pääomavero. Mainio uudistus kannaltani. Millaistahan veronkiertoa tulisimmekin näkemään tämän tiimoilta?

Lämmönjakohuone, pesula...

Mites muuten se porraskäytävän koko? 12 neliötä; yritin siis muuntaa tuon esittämäsi kohteen porraskäytävän koon vastaamaan yksiöitä, joiden yhteispinta-ala olisi tuo esittämäsi 160 neliötä. Vaikka ei olisi portaita ollenkaan, niin silti ei 12 neliön porraskäytävä riittäisi lähellekään 8 yksiötä kohti.


Mutta kuten olen sanonut voimme irtaantua todellisuudesta ja fantasioida ihan mitä vain. Vaikka valtionvelan kuittausta eurojackpot-voitoilla.

[Maisteri Vihannes]

Paljonko muuten mahtaa olla byrokratian osuus euroina siltä osin kuin koskee tukien maksamista? Hallinnon osuus sosiaalimenoista on reilu puolitoista miljardia.

Yllättävän vähän. Kelan tilastollinen vuosikirja 2011 s.320: "Kelan kokonaiskulut olivat 12 909,9 milj. euroa vuonna 2011. Etuuskulujen osuus oli 96,6 % ja toimintakulujen 3,4 %." Tuosta laskettuna toimintakulut olivat 439M€. Seuraavilla sivuilla vielä eritellään kuluja eri etuuksittain, ja kaikkia niistä ei perustulokaan korvaisi.

Johonkin menee toista miljardia euroa, meneekö se kaikki toimeentulotuen laskemiseen sosiaalitoimistoissa vai mitä muuta se reilu puolitoista miljardia* sisältää?

*Itse muistan nähneeni luvun 1,8 miljardia, mutten nyt tietenkään muista missä sen näin.

Perustulon tuottama byrokratiamenojen säästö ei ehkä olisikaan niin suuri kuin aiemmin ajattelin, mutta pätkätyöläisen asemaa se joka tapauksessa helpottaisi. En siis vielä hylkää ajatusta siitä 

[Maisteri Vihannes]

Käytännössä siis kuka tahansa helsinkiläinen yksinasuva, joka vain osaa hakea tuet, saa tukia yhteensä noin 1100€/kk.

Se on vain ääritapauksessa, yksinasuva, ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, ei omista asuntoa.

Harva noista alimpia tukia saavista asuu omistusasunnossa, omistusasunnossa asuvalla on usein (ainakin pari ensimmäistä työttömyysvuotta) ansiosidonnainen päiväraha eli paljon suuremmat tuet.

En kutsuisi ääritapaukseksi sitä, että tuilla elävä asuu vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa. "Helsingin kaupungin yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvat asunnot kattavat 30 prosenttia Helsingin vuokra-asuntokannasta." Lisäksi yksinasuva jotakuinkin säännöllistä elämää viettänyt kantasuomalainen ei ole korkealla prioriteetilla kaupungin asuntojonossa, ohi menevät ainakin maahanmuuttajat, yksinhuoltajat, lapsiperheet ja henkilöt joilla on vaikeuksia saada asunto vapailta markkinoilta (alkolistit yms). Näiden lisäksi jonossa on paljon tavallisia työssäkäyviä, jotka lienevät samalla prioriteetilla tavallisen työttömän kanssa, toki olettaen että kummallakaan ei ole muita hakemukseen vaikuttavia seikkoja kuten välitöntä häätöuhkaa nykyisestä asunnosta.

[sr]

Enpä usko monenkaan vuokranantajan hyväksyvän 3-4%:n tuottoa, jos siihen sisältyy vielä riski asunnon hinnan laskusta.

Nyt yksityinen vuokra-asunto tuottaa maksimissaan 4%, usein 3%. Minä kirjoitin, että rajan pitää olla 4%, eikä 3.

Ensinnäkin, mihin tuo antamasi luku perustuu? Toiseksi, ohitit kokonaan pointtini hinnan laskun vaikutuksesta sijoitusasunnon hankintaan.

Jos aletaan rakentaa paljon asuntoja 60 000:lla ja niiden arvon odotetaan putoavan 40 000:en jonkun ajan kuluttua

Lue mitä kirjoitin.

Sinä kirjoitit, asunnot, joista jotkut olivat maksaneet 60 000, halpenevat voimakkaan rakentamisen ansiosta 40 000:en.

Hintojen romauttaminen kolmanneksella yhtäkkisellä rakentamisella ei ole kovin fiksu teko.

Ei kolmanneksella, vaan yli puolella huonojen yksiöiden tapauksessa. Mitä huonoa on siinä, että poistetaan ilmaa asunnoista ja ihmisillä ostovoima kasvaa?

Jos tämä tapahtuu hitaasti ja suunnitellusti ja etenkin ennalta-arvattavasti, ei mitään, koska hinnat reagoivat jo siihen, että niiden odotetaan jatkossa alenevan.

Laajakaistat, tietokoneet, taulutelkkarit, älypuhelimet aikoinaan halpenivat rajusti lyhyenä aikana. Oliko se huono juttu kuluttajan näkökulmasta?

Ei tietenkään, koska kukaan ei osta tietokonetta sillä ajatuksella, että se säilyttää jälleenmyyntiarvonsa, vaan katsoo ostamistilanteessa vain sitä, miten paljon odottaa siitä tietokoneesta itselleen saavansa hyötyä koneen käyttöaikana. Sen sijaan henkilö, joka ostaa sijoitusasunnon vuokratakseen sitä, olettaa, että asunto säilyttää arvonsa ja sen vuokran tarvitsee ainoastaan kattaa lainan korot, ei asunnon kuoletusta. Jos puolet asunnon hinnasta pitää kuolettaa sinä aikana, kun sitä vuokrataan (koska se menettää sen verran arvostaan), niin luonnollisesti vuokrat nousevat, koska eivät vuokranantatajat mitään hyväntekijöitä ole.

Mitä pääomaveron poistamiseen tulee, niin se johtaisi sitten siihen, että yhtä sijoitusmuotoa, asunnon vuokraamista kohdeltaisiin eri tavoin kuin kaikkia muita.

Kyllä, juuri sitä varten pitää laittaa tuottorajaksi 4%, jotta tuotto ei nousisi liian korkeaksi ja samalla se olisi vähintään yhtä hyvä, kuin nyt. Tietysti on parempi, että ihmiset ostaisivat asunnot itse, työttömänä saisi lainan lyhynnystä kelasta nykyisen asumistuen tapaan.

Tuollaiset tuottorajat vääristävät markkinoita, koska se johtaa siihen, ettei ole mitään hyötyä koittaa maksimoida tuottoa, mikä taas johtaa puolestaan tehottomuuteen. Sanotaan, että vuokranantaja saa asunnon vuokrattua ulos puoleksi vuodeksi vuokralla, jolla hänen tuottonsa on 8%. Koska on tuo tuottoraja, hänen kannattaa pitää loppuvuosi asuntoa tyhjillään, koska ei voi kuitenkaan saada siltä loppuajalta voittoa ja vuokraksi antamiseen liittyy aina oma riskinsä.

Samoin vuokranantajien ei kannata itse rempata asuntoja parempaan kuntoon, koska he eivät voi nostaa vuokratuottoaan yhtään korkeammaksi kuin nekään, jotka eivät ole rempanneet asuntojaan. Seurauksena on se, että vuokralaiset asuvat surkeammissa kämpissä, vaikka olisivat valmiit maksamaan korkeampia vuokria, jos vain saisivat parempikuntoisen asunnon.

Tämän vuoksi on paljon järkevämpää käyttää veroa, joka ulosmittaa yhteiskunnalle osan pääomatulosta, muttei rajoita sitä, minkä verran pääomatuloa hankkivan kannattaa koittaa maksimoida sitä tuottoaan.

Jos rakennetaan paljon, niin vuokrat putoavat ihan markkinoiden paineesta.

Putoavat, mutta poistamalla pääomaveron, joka on nyt kokonaiset 32% putoasivat vielä enemmän.

Nyt pitäisi perustella, miksi valtion pitäisi tuollaisella eriarvoisella kohtelulla suosia vuokra-asuntojen rakentamista vaikkapa hilavitkuttimia tuottavien tehtaiden rakentamiseen verrattuna.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Nyt pitäisi perustella, miksi valtion pitäisi tuollaisella eriarvoisella kohtelulla suosia vuokra-asuntojen rakentamista vaikkapa hilavitkuttimia tuottavien tehtaiden rakentamiseen verrattuna.

Pitäisi ensin perustella, että miksi valtion tulot eivät riitä kattamaan menoja, vaan alijäämän kattamiseksi otetaan veronmaksajien piikkiin velkaa.

Sitten pitäisi perustella, että miksi valtion budjetista käytetään rahaa esim kulttuuriin, taiteisiin, kehitysapuun, harkinnanvaraiseen sossutukiin, byrokratiaan ja korruptioon yms yms. Ylipäänsä voidaan kysyä, että miksi valtio tarpeettomasti sekaantuu ihmisten asioihin, verottaa ankarasti, säätää teollisuutta haittaavia lakeja jne.

Mitä jos kuitenkin laitettaisiin se valtio laihdutuskuurille ja poistettaisiin sieltä niitä hengissäpysymisen kannalta täysin turhia "palveluita", poistettaisiin kaavoitusmonopoli kunnilta/kaupungeilta, purettaisiin rakennusmääräyksiä (autopaikat, keskimääräiset pinta-alavaatimukset jne) alennettaisiin verotusta ja annettaisiin ihmisten itse päättää minkälaisissa asunnoissa he haluavat / heillä on varaa elää.

Perustulo sopii oikein hyvin ylläolevaan, jolloin:
1) persaukisilla ei ole varaa enää asua kasvukeskuksissa veronmaksajien kustantamana => vuokra-asumisen hinta laskee
2) kasvukeskuksissa ei ole pulaa tonttimaasta => rakentamisen hinta laskee
3) rakennusfirmojen ei tarvitse noudattaa järjesttömiä määräyksiä, vaan asuntoja voidaan rakentaa vastaamaan kysyntää => asuntojen hinnat laskee

[huhha]

Ei tietenkään, koska kukaan ei osta tietokonetta sillä ajatuksella, että se säilyttää jälleenmyyntiarvonsa, vaan katsoo ostamistilanteessa vain sitä, miten paljon odottaa siitä tietokoneesta itselleen saavansa hyötyä koneen käyttöaikana. Sen sijaan henkilö, joka ostaa sijoitusasunnon vuokratakseen sitä, olettaa, että asunto säilyttää arvonsa ja sen vuokran tarvitsee ainoastaan kattaa lainan korot, ei asunnon kuoletusta. Jos puolet asunnon hinnasta pitää kuolettaa sinä aikana, kun sitä vuokrataan (koska se menettää sen verran arvostaan), niin luonnollisesti vuokrat nousevat, koska eivät vuokranantatajat mitään hyväntekijöitä ole.

Jos vuokranantajat voivat korottaa vuokria kilpailun lisääntyessä, ja vuokralaisten maksukyvyn ym. tekijöiden pysyessä ennallaan, miksi he eivät tee sitä jo aikaisemmin? Kuten sanoit, eivät ole mitään Äiti Teresoita.

Luulenpa että vuokranantaja yksin ottaa nekkuun, luonnollisesti.

[sr]

Ei tietenkään, koska kukaan ei osta tietokonetta sillä ajatuksella, että se säilyttää jälleenmyyntiarvonsa, vaan katsoo ostamistilanteessa vain sitä, miten paljon odottaa siitä tietokoneesta itselleen saavansa hyötyä koneen käyttöaikana. Sen sijaan henkilö, joka ostaa sijoitusasunnon vuokratakseen sitä, olettaa, että asunto säilyttää arvonsa ja sen vuokran tarvitsee ainoastaan kattaa lainan korot, ei asunnon kuoletusta. Jos puolet asunnon hinnasta pitää kuolettaa sinä aikana, kun sitä vuokrataan (koska se menettää sen verran arvostaan), niin luonnollisesti vuokrat nousevat, koska eivät vuokranantatajat mitään hyväntekijöitä ole.

Jos vuokranantajat voivat korottaa vuokria kilpailun lisääntyessä, ja vuokralaisten maksukyvyn ym. tekijöiden pysyessä ennallaan, miksi he eivät tee sitä jo aikaisemmin? Kuten sanoit, eivät ole mitään Äiti Teresoita.

Luulenpa että vuokranantaja yksin ottaa nekkuun, luonnollisesti.

Yllä kirjoittamani koski luonnollisesti kaikkia, jotka hankkivat sijoitusasunnon ja panevat sen vuokralle. Koska heistä kukaan ei ole hyväntekijä, vaan he kaikki haluavat tuottoa sijoitukselleen, heidän on kaikkien pakko korottaa vuokria. He eivät menetä vuokralaisiaan, koska muut vuokranantajat eivät voi tarjota asuntoja yhtään alemmin vuokrin (ryhtymättä äiti Teresoiksi).

[Jaakko Sivonen]

Sveitsiläiset äänestävät kansalaispalkasta: Jokaiselle parituhatta euroa kuussa

Sveitsissä järjestetään kansanäänestys kansalaispalkasta.

Ehdotuksen mukaan valtion pitäisi maksaa jokaiselle aikuiselle kuukausittain 2 500 Sveitsin frangia eli parituhatta euroa.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013100417569515_ul.shtml

[B52]

Sveitsiläiset äänestävät kansalaispalkasta: Jokaiselle parituhatta euroa kuussa

Sveitsissä järjestetään kansanäänestys kansalaispalkasta.

Ehdotuksen mukaan valtion pitäisi maksaa jokaiselle aikuiselle kuukausittain 2 500 Sveitsin frangia eli parituhatta euroa.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013100417569515_ul.shtml

Ihme on jos menee läpi, suurinosa Sveitsiläisistä on kuitenkin täyspäisiä.

[Dim Archer]

Sveitsissä on käynnissä mielenkiintoinen hanke, ennakkopäätös. Ilmaista rahaa. Tarkempia speksejä tuntematta, liittyyköhän kauppaan velvollisuuksia myös? Nallehan sen keksi viime metreillä että nyt puntti tutisee, suora demokratia on vaarallinen väline ja enemmistön tyrannia kiukututtaa.

[vilach]

Sveitsiläiset äänestävät kansalaispalkasta: Jokaiselle parituhatta euroa kuussa

Sveitsissä järjestetään kansanäänestys kansalaispalkasta.

Ehdotuksen mukaan valtion pitäisi maksaa jokaiselle aikuiselle kuukausittain 2 500 Sveitsin frangia eli parituhatta euroa.

Hullua. Lukeeko joku saksan kieltä osaava heidän forumeja? Mitä kirjoitetaan tästä heidän forumeilla? Kuinka moni heistä uskoo kommunismiin?

Ilmaista rahaa.

Pienen ajan kuluttua sveitsin talous romahtaa ja "ilmainen" raha loppuu. 1000 kertaa nopeammin, kuin neuvostoliitto, neuvostoliitossa ei jaettu ilmaista rahaa, siellä piti käydä töissä. En tiedä tarkasti sveitsin hintatasoa, mutta luulen, että sopiva summa olisi 600 euroa, eli noin 730 frangia.

[Sour-One]

Pärjättäisiin siis ilman, mutta se maksaisi hieman enemmän.

Pärjättäisiin ihan samalla hinnalla, jos haluttaisiin. Työttömiä on riittävästi. Työttömyysturvan tasoa pitäisi ehkä hiukan rukata.

Olen ennenkin ihmetellyt mistä näitä sosiaalimasokisteja sikiää, vai onko ehkä niin ettei arvon professori ole vielä päässyt nauttimaan peruspäivärahan ihanuudesta.
Miten olisi jos tulpattaisiin mamu raja, ja säästyneillä varoilla poistettaisiin ko "matalapalkka alat" selkeällä tulotason nostolla jolla kykenisi myös eämään.
Tämähän tosin taitaa olla kommunistien propagandaa, jolla vaan pyritään pönkittämään proletaarin huonoa käytöstä, eivätkä enää tule professoreille köyryselkäiseksi orjatyövoimaksi, fy helveta.

Sillähän sais suurinpiirtein 150 euroa korotettua miljoonan työntekijän kk-palkkaa nettona

[Maisteri Vihannes]

Pärjättäisiin ihan samalla hinnalla, jos haluttaisiin. Työttömiä on riittävästi. Työttömyysturvan tasoa pitäisi ehkä hiukan rukata.

Luultavasti tarkoitat, että tasoa pitäisi rukata alaspäin. Alentaisitko ansiosidonnaisia vai peruspäivärahoja? Jos peruspäivärahaa alennetaan, toimeentulotukimenot kasvavat vastaavasti, eli kyseessä on menojen siirto valtiolta kunnille. Mutta ehkäpä tarkoitit, että samalla alennettaisiin myös toimeentulotuen normia. Minkälaista elämää kuvittelisit sillä rahalla elettävän?

[Professori]

Luultavasti tarkoitat, että tasoa pitäisi rukata alaspäin. Alentaisitko ansiosidonnaisia vai peruspäivärahoja? Jos peruspäivärahaa alennetaan, toimeentulotukimenot kasvavat vastaavasti, eli kyseessä on menojen siirto valtiolta kunnille. Mutta ehkäpä tarkoitit, että samalla alennettaisiin myös toimeentulotuen normia. Minkälaista elämää kuvittelisit sillä rahalla elettävän?

Olen ajatellut ratkaisuksi siirtymistä kansalaispalkkaan, jonka taso olisi nykyisen peruspäivärahan luokkaa. Samalla voitaisiin poistaa muut verorahoista maksettavat tuet. Ja työmarkkinoilta voitaisiin poistaa vähimmäispalkka, tai ainakin sen (kuten muidenkin palkkojen) tasoa voitaisiin laskea kansalaispalkkaa vastaavalla summalla. Näin huonosti tuottavankin työn teettäminen kävisi kannattavaksi, ja maahan syntyisi iso joukko uusia työpaikkoja. Kansalaispalkka eroaa nykyisistä tuista sillä, että siihen ovat oikeutettuja kaikki, siis myös työtä tekevät.

Tällaisessa tilanteessa pelkällä kansalaispalkalla eläisivät vain työntekohaluttomat, joiden ratkaisu olisi heidän omansa. Siten heidän elämänsä (taloudellisella) laadulla ei oikeastaan olisi väliä. Ei myöskään sillä, ettei tällä kansalaispalkalla luultavasti pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla - se ei ole ihmisoikeus, ja nykyisen peruspäivärahan kokoisella tienistillä pystyy elämään syrjäkylillä.

Tarkoituksena (alhaiseen) kansalaispalkkaan siirtymisellä siis on, että jokainen halukas pystyy työllistymään, koska työn tuottavuuden vaatimus laskee merkittävästi eli yritysten (ja joissain tapauksissa julkisen sektorinkin) kannattaa perustaa työpaikkoja entistä vähemmän tuottaviin tehtäviin. Samoin yrittäjyyden kynnys laskee, koska yrityksen vaikeina alkuvuosina elämän takaa varma perustulo (yrittäjillä saattaa nykyisin kulua jopa vuosia ensimmäiseen palkannostoon; starttirahat eivät kata näin pitkää aikaa). Täystyöllisyyden tilanteessa syntyy työnantajien välille kilpailua työvoimasta, joka ehkäisee tulotason vajoamisen kestämättömän alhaiseksi.

Ainoan ongelman tällaiselle kansalaispalkalle löydän siitä, että se saattaa kiihottaa parempaa elintasoa tavoittelevia kolmannen maailman kansalaisia Suomeen. Toisaalta, saavathan he ilmeisesti jo nyt enemmän rahoitusta oleskeluluvan saatuaan ja tämänkin tiedon on puskaradio vienyt lähtömaihin.

Tuolla ylempänä ketjussa linkitin kansalaispalkkaa käsittelevän blogikirjoitukseni, josta löytyy lisäperusteluja tämän ratkaisun eduista.

[Sour-One]

Luultavasti tarkoitat, että tasoa pitäisi rukata alaspäin. Alentaisitko ansiosidonnaisia vai peruspäivärahoja? Jos peruspäivärahaa alennetaan, toimeentulotukimenot kasvavat vastaavasti, eli kyseessä on menojen siirto valtiolta kunnille. Mutta ehkäpä tarkoitit, että samalla alennettaisiin myös toimeentulotuen normia. Minkälaista elämää kuvittelisit sillä rahalla elettävän?

Olen ajatellut ratkaisuksi siirtymistä kansalaispalkkaan, jonka taso olisi nykyisen peruspäivärahan luokkaa. Samalla voitaisiin poistaa muut verorahoista maksettavat tuet. Ja työmarkkinoilta voitaisiin poistaa vähimmäispalkka, tai ainakin sen (kuten muidenkin palkkojen) tasoa voitaisiin laskea kansalaispalkkaa vastaavalla summalla. Näin huonosti tuottavankin työn teettäminen kävisi kannattavaksi, ja maahan syntyisi iso joukko uusia työpaikkoja. Kansalaispalkka eroaa nykyisistä tuista sillä, että siihen ovat oikeutettuja kaikki, siis myös työtä tekevät.

Tällaisessa tilanteessa pelkällä kansalaispalkalla eläisivät vain työntekohaluttomat, joiden ratkaisu olisi heidän omansa. Siten heidän elämänsä (taloudellisella) laadulla ei oikeastaan olisi väliä. Ei myöskään sillä, ettei tällä kansalaispalkalla luultavasti pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla - se ei ole ihmisoikeus, ja nykyisen peruspäivärahan kokoisella tienistillä pystyy elämään syrjäkylillä.

Tarkoituksena (alhaiseen) kansalaispalkkaan siirtymisellä siis on, että jokainen halukas pystyy työllistymään, koska työn tuottavuuden vaatimus laskee merkittävästi eli yritysten (ja joissain tapauksissa julkisen sektorinkin) kannattaa perustaa työpaikkoja entistä vähemmän tuottaviin tehtäviin. Samoin yrittäjyyden kynnys laskee, koska yrityksen vaikeina alkuvuosina elämän takaa varma perustulo (yrittäjillä saattaa nykyisin kulua jopa vuosia ensimmäiseen palkannostoon; starttirahat eivät kata näin pitkää aikaa). Täystyöllisyyden tilanteessa syntyy työnantajien välille kilpailua työvoimasta, joka ehkäisee tulotason vajoamisen kestämättömän alhaiseksi.

Ainoan ongelman tällaiselle kansalaispalkalle löydän siitä, että se saattaa kiihottaa parempaa elintasoa tavoittelevia kolmannen maailman kansalaisia Suomeen. Toisaalta, saavathan he ilmeisesti jo nyt enemmän rahoitusta oleskeluluvan saatuaan ja tämänkin tiedon on puskaradio vienyt lähtömaihin.

Tuolla ylempänä ketjussa linkitin kansalaispalkkaa käsittelevän blogikirjoitukseni, josta löytyy lisäperusteluja tämän ratkaisun eduista.

Mitä tekisit niille ressukoille, jotka eivät työtä saa? Alueilla, joissa työttömyys on siellä 25 5 kieppeillä on turhaa nähä märkiä unia siitä, että kaikki työllistyy sillä perusteeella, että minimipalkka poistetaan.

[Griffinvaari]

Mitä tekisit niille ressukoille, jotka eivät työtä saa? Alueilla, joissa työttömyys on siellä 25 5 kieppeillä on turhaa nähä märkiä unia siitä, että kaikki työllistyy sillä perusteeella, että minimipalkka poistetaan.
[/quote]

jep,poistaisiko kansalaispalkka myös harkinnan varaiset tuet, ellei, saataisiin edelleen 75000e:n valehtelevia somali akkoja yms. ja epäsuhta kataväestön ja mamujen tukien välillä jatkuun edelleen.
ilman irtautumista shengenistä olemme parissa kuukaudessa vähemmistönä mustalais valtiossa, pakkoruotsi tuskin vaivaisi enää, muuten hirvittävä ajatus.

[Maisteri Vihannes]

Olen ajatellut ratkaisuksi siirtymistä kansalaispalkkaan, jonka taso olisi nykyisen peruspäivärahan luokkaa. Samalla voitaisiin poistaa muut verorahoista maksettavat tuet. Ja työmarkkinoilta voitaisiin poistaa vähimmäispalkka, tai ainakin sen (kuten muidenkin palkkojen) tasoa voitaisiin laskea kansalaispalkkaa vastaavalla summalla. Näin huonosti tuottavankin työn teettäminen kävisi kannattavaksi, ja maahan syntyisi iso joukko uusia työpaikkoja. Kansalaispalkka eroaa nykyisistä tuista sillä, että siihen ovat oikeutettuja kaikki, siis myös työtä tekevät.

Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta en korvaisi sillä kaikkia tukia. Jonkinlainen asumistuki tarvitaan tasaamaan eroja perhekokojen välillä, jos kansalaispalkka on sellainen että yksineläjä pystyy sillä maksamaan asumisensa on lapsettomalla pariskunnalla jo melko hyvät tulot, tai jos kansalaispalkka takaa lapsettomalle pariskunnalle asunnon ja hieman ruokaa, ei yksineläjällä ole varaa asuntoon. Toimeentulotuki tarvitaan, koska on epätodennäköistä että kansalaispalkka voisi olla niin korkea, että pelkästään sen kanssa voisi ongelmitta elää kaikissa tilanteissa.

Suurelle osalle väestöstä ei riitä työtä vaikka tekisivät ilmaiseksi, ja työpaikat harvemmin sijaitsevat siellä halvimpien asuntojen maaseudulla. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrä tulee edelleen vähenemään työn tehostumisen ja automaation myötä.