Ilman Suomen Markkaa ei selvitä

[Rutja]

Ja kun ei riitä että yritys tekee voittoa vaan sitä pitäisi kokoajan tehdä enemmän ja enemmän. Eli ollaan ahneita, mikään ei riitä.

Mitä enemmän sitä voittoa tehdään, sitä enemmän on halukkaita nokkimassa tuosta voitosta enemmän ja enemmän. Osakkeenomistajat, johtajat, työntekijät, tavarantoimittajat jne. Kyllä, ollaan ahneita, mikään ei riitä

Yleensä vaan ne johtajat repäsee siitä suurimman siivun sen sijaan että se jaettaisiin niille jotka sen työn ovat pääasiassa tehneet. Tämä on se suurin epäkohta. Ja osinkoina se jaetaan ulkomaisille eläkesäätiöille.

Minusta tuossa ei ole mitään epäkohtaa. Jos minä istutan omenapuun kasvatan sen, ja joku syksy pyydän sinua avuksi korjaamaan omenasatoa, niin eiväthän ne kaikki omenat sinulle kuulu.

Toisekseen kaikissa kapitalistissa maissa keskiduunarin palkka on yleensä ollut moninkertainen suhteessa sosialistimaiden duunaireihin siitä yksinkertaisesta syystä, että sosialismi toimii niin tehottomasta ja yhteisesti jaettavaa jää vähän.

Jotta kommarikin ymmärtäisi:

Jos kerätään kapitalismissa 50 omenaa, joista 20 menee omenapuun omistajalle ja loput 30 jaetaan kolmen apuna keränneen kesken, niin onko duunarilla tällaisessa parempi tilanne kuin siinä, että kun sosialismissa kerätäänkin taloudellisen tahottomuuden takia vain 20 omenaa ja ne jaetaan tasan neljän kesken?

Kumpi on enemmän, 5 vai 10? Pystyykö kommari tällaiseen arvioon?

Onneksi suurin osa ihmisistä kykenee ajattelemaan edes jotenkin loogisesti emmekä ole joutuneet kommunismin kurjuuteen.

[Goman]

Täällähän näkyy olevan oikein varsinainen Markka-änkyräkerho koolla.

"ei riitä että yritys tekee voittoa vaan sitä pitäisi kokoajan tehdä enemmän ja enemmän. Eli ollaan ahneita, mikään ei riitä."   Eikös tuo tuloksen tekeminen ole aivan yhtä tärkeää, oli sitten valuutta mikä tahansa? Jopa ruplaa käyttävät firmat
pyrkivät nykyään tekemään tulosta.

"Markkinoita ohjaa vain ihmisten ahneus rahaan" . Näin on. Tuokaan totuus ei ole mitenkään kiinni valuutan lajista. Ja jos markka olisi käytössä, niin se vain antaisi spekulanteille yhden keinon lisää tehdää kovaa tiliä.

Onneksi on Euro. Se on vakaa.  Säädetään vaan hinnat ja palkat kohdalleen, niin hyvin menee.

[Rutja]

Entäs jos politbyroo päättäkin että tehdään tuotetta X koska ihmiset haluavat sitä?

Politbyroo ei voi asiaa päättää niin, koska se ei tiedä, että ihmiset haluavat asiaa X eikä Y.

[requiem]

Ja kun ei riitä että yritys tekee voittoa vaan sitä pitäisi kokoajan tehdä enemmän ja enemmän. Eli ollaan ahneita, mikään ei riitä.

Mitä enemmän sitä voittoa tehdään, sitä enemmän on halukkaita nokkimassa tuosta voitosta enemmän ja enemmän. Osakkeenomistajat, johtajat, työntekijät, tavarantoimittajat jne. Kyllä, ollaan ahneita, mikään ei riitä

Yleensä vaan ne johtajat repäsee siitä suurimman siivun sen sijaan että se jaettaisiin niille jotka sen työn ovat pääasiassa tehneet. Tämä on se suurin epäkohta. Ja osinkoina se jaetaan ulkomaisille eläkesäätiöille.

Osingot jaetaan osakkeenomistajille kiitoksena siitä että he ovat ottaneet riskin ja sijoittaneet yritykseen. Samaa mieltä olen kyllä siitä että tietyissä yrityksissä johtoporras on käyttänyt härskisti palkitsemisohjelmia, unohtamatta myöskään yrityksiä jotka ovat jakaneet runsaita optioita ilman perusteltua maksukykyä.

[requiem]

Vapaa markkinatalous on pahin ihmisten orjuuttaja maailmassa. Chile on hyvä esimerkki mitenkä vapaa markkinatalous saadaan toteutettua ja mitä siitä seuraa. Turha naurattaa millään "chilen ihmeellä" enää.

Ainoa ihme Chilen tapauksessa oli, että Pinochet antoi toteuttaa talouden vapauttamisen diktatuurissa valtiossa.

[metsämies]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

[metsämies]

Jos kerätään kapitalismissa 50 omenaa, joista 20 menee omenapuun omistajalle ja loput 30 jaetaan kolmen apuna keränneen kesken, niin onko duunarilla tällaisessa parempi tilanne kuin siinä, että kun sosialismissa kerätäänkin taloudellisen tahottomuuden takia vain 20 omenaa ja ne jaetaan tasan neljän kesken?

Kerätään ne 50 omenaa joista sitten 10 omistajalle mikäli tekee jotain sen edestä, ja 40 loppua jaetaan keränneiden kesken eli 13 omenaa per nenä ja se yksi ylimääränen jätetään sinne maahan mätänemään tai annetaan köyhille. Tai sitten johtajalle bonuksena jos työntekijät katsovat että hän on sen ansainnut.

[Rutja]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Niin, sen sijaan että kaikki eläisivät köyhyysrajalla, niin ihmisillä on mahdollisuus nousta siitä pois.

Mikä tässä on taas kommarille niin vaikea käsittää?
Alkutilannet ennen Kiinan talousuudistusta: Henkilö A saa 2 omenan ja henkilö B 3 omenaa.

Talousuudistuksen jälkeen Henkilö A saa 3 omenaa ja henkilö B 18 omenaa.

-> A:n ja B:n tuloero kasvaa.

[stjohan]

Sosialismissa:

Ihmiset haluavat tuotetta X ja vähemmän tuotetta Y.
Politbyroo uskoo tuotteen Y olevan hyvä.
Agitaation ja propagandan toimisto mainostaa tuotteen Y olevan hyvä. Esimerkiksi näin.
Vain tuotetta Y on saatavilla, vaikka ihmiset haluaisivat edelleen tuotetta X.

Entäs jos politbyroo päättäkin että tehdään tuotetta X koska ihmiset haluavat sitä?

Vapaa markkinatalous on pahin ihmisten orjuuttaja maailmassa. Chile on hyvä esimerkki mitenkä vapaa markkinatalous saadaan toteutettua ja mitä siitä seuraa. Turha naurattaa millään "chilen ihmeellä" enää.

Jos Chilessä olisi sosialismi saanut vallan, olisi maan talous romahtanut alta aikayksikön. Kannattaa lukea Jukka Hankamäen kirjoitus aiheesta:

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2006/12/pinochet-sankari-vai-konna.html

[/quote]

12. joulukuuta 2006
Pinochet, sankari vai konna?

Chilen entisen diktaattorin Augusto Pinochetin kuoltua toissapäivänä ihmisillä oli jälleen tilaisuus iloita ja surra menetettyä johtajaa sekä todistaa, että symboliseen isäkompleksiin liittyvät oidipaaliset tunteet ovat esillepanossaan peittelemättömiä. Mutta asiaan liittyy myös poliittisia näkökohtia. Pinochetia on syytelty vallankaappauksesta, ihmisoikeusrikkomuksista ja sotilasdiktatuurin ylläpidosta CIA:n tuella. Entä kuinka paha mies Pinochet loppujen lopuksi oli? Miten kaikki tapahtui?

Vallankaappauksilla ja kumouksilla on tietysti merkitystä vain suhteessa vallitsevaan valtaan. Pinochetin alulle panema sotilasdiktatuuri juontaa juurensa Chilessä juhlitusta sosialismin riemuvoitosta, joten minkälaista vallankäyttöä maassa oikein harjoitettiin?

Vallankaappauksen syyt

Aina kun huomautetaan, että Pinochet riisti vallan Chilen "demokraattisesti valitulta sosialistiselta presidentiltä" Salvador Allendelta, on syytä muistaa, että Allenden äänisaalis oli vain 36 prosenttia annetuista äänistä, mikä vaalitavan vuoksi riitti valituksi tulemiseen. Demokraattisesti valittu hän oli silti, totta kai, mutta kaappauksen motiivina ei ollutkaan pelkkä valituksi tuleminen vaan se, minkälaisia uudistuksia Allende oli saattanut voimaan noustuaan valtaan vuonna 1970. Ratkaisevimmaksi virheeksi osoittautui Chilen kuparikaivosten sosialisoiminen. Chile oli ja on edelleen tärkeä kuparin tuottaja. Kuparin tuotannon täydellinen kansallistaminen olisi johtanut romahdukseen, sillä alan teollisuus (suomalaiset toimijat mukaan lukien) olisi joutunut vetäytymään maasta. Mahdollisuus käyttää länsimaista rikastusmenetelmää olisi menetetty, ja maa olisi muuttunut pelkäksi raakakiven tuottajaksi.

Käännekohdaksi osoittautui eräiden myöhempien tapahtumien valossa hieman ironinen päivämäärä 11.9.1973, jolloin Augusto Pinochet kaappasi vallan maan armeijan tuella. Allenden sanotaan saaneen surmansa presidentinpalatsin piirityksessä, mutta virallisen tiedon mukaan hän teki itsemurhan. Asiaan liittyvä anekdootti kertoo, että Allende ampui itsensä palatsin valtauksen loppuvaiheessa Fidel Castron lahjoittamalla Kalašnikov-rynnäkkökiväärillä, johon kiinnitetyssä kultaisessa laatassa luki: "Hyvälle ystävälleni Salvarod Allendelle Fidel Castrolta, joka erilaisin keinoin yrittää saavuttaa samat tavoitteet."

Syytä sotilasdiktatuurin esiinnoususta ei voida vierittää Pinochetille itselleen. Historiallinen tosiasia on, että nimenomaan Chilen demokraattisesti valitun parlamentin alahuone pyysi päätöslauselmassaan asevoimia puuttumaan Allenden hallinnon rikoksiin ja poistamaan Allenden virasta. Santiagossa koolla ollut Chilen parlamentti olikin julistanut elokuun 22. päivänä 1973 Allenden hallituksen laittomaksi 81 äänellä 47 ääntä vastaan. Tämän jälkeen Chilen parlamentti esitti laajan luettelon erilaisista rikkomuksista, joilla Allenden hallitus oli loukannut perustuslakia. Ohessa otteita luettelosta:

– Se on asettunut kongressin perustuslakia säätävien toimintojen yläpuolelle.
– Halveksinut oikeutta.
– Loukaten karkealla tavalla voimassa olevia lakeja sekä vallankäytön jakamisen periaatetta se on mitätöinyt sellaisten oikeudellisten ratkaisujen ja tuomioiden täytäntöönpanon, jotka eivät ole olleet sille mieluisia.
– Halveksinut ylimmän revisioviraston antamia määräyksiä ja päätöksiä silloin, kun ne ovat koskeneet hallituksen ja sille alistettujen instanssien päätösten lainvastaisuutta.
– Loukkaus kaikkien kansalaisten juridista tasa-arvoisuutta vastaan.
– Häikäilemättömät puuttumiset sananvapauden periaatetta vastaan.
– Yliopistojen itsehallintaoikeuden loukkaukset.
– Kokoontumisoikeuden rajoittaminen, estäminen ja jopa väkivaltainen tukahduttaminen.
– Opiskelun ja opetuksen vapauden tukahduttaminen.
– Perustuslaillisesti säädetyn omistusoikeuden järjestelmällinen loukkaaminen.
– Työläisten ja heidän ammatillisten järjestöjensä ja syndikaattiensa oikeuksien halveksinta.
– Perustuslaissa säädetyn vapaan maastamuutto-oikeuden räikeät loukkaukset.
– Hallituksen edistämä ja tukema kapinallisten järjestöjen suurimittainen muodostaminen ja ylläpitäminen.
– Hallituksen suojeluksessa tapahtunut aseistettujen joukkioiden muodostaminen ja koulutus.

Tästä kaikesta chileläisten oli kiittäminen Salvador Allendea ja hänen senaattiaan. Sosialistisen presidentin valinta ei siis yhdistänyt kansaa vaan jakoi sen entistä pahemmin kahtia. Pinochetin syrjäyttämä Allende, vaikka olikin demokraattisesti valittu, ei suinkaan ollut demokraatti vaan marxilainen. Allendella oli myös hyvät välit Kuuban diktaattoriin, Fidel Castroon, ja hän oli kolmessa vuodessa saanut Chilen talouden kaaokseen marxilaisilla opeillaan. Samanaikaisesti kun maahan salakuljetettiin neuvostoaseita Castron "henkilökohtaisena lahjana" Allendelle, kansalle opetettiin jalkapalloa.

Pinochetin merkitys

Vuonna 1973 Pinochetin sotilasjuntta käytännössä esti sisällissodan, joka oli jo ovella, ja lopetti mielivallan sekä sorron, johon maa oli ajautunut, kun maanomistajia tapettiin ja ryöstettiin Allenden ajaman sosialisoinnin yllyttämänä. Suurin osa maasta lähteneistä olikin joko heitä, älymystön jäseniä tai sitten pelkästään helpompaa elämää hakeneita rikollisia. Vallankaappauksen paradoksaalista parlamentaarisuutta ilmentää se, että Allende oli itse nimittänyt kenraali Pinochetin armeijan komentajaksi vain vähää ennen kuin Pinochet päätyi vaatimaan hänen eroaan kansanedustuslaitoksen suomaan valtuutukseen vedoten.

Parlamentin oikeuttamana Pinochet otti vallan määrätietoisesti käsiinsä, torjui kommunismin uhan ja laittoi talouden kuntoon. Vähitellen hän myös palautti sananvapauden ja poisti yhdistystoiminnan rajoitukset sekä diktaattoreille epätyypilliseen tapaan luopui ajan ollessa kypsä itse vallasta. Toki myös ylilyöntejä ja ihmisoikeusrikoksia tapahtui, mutta ne tehtiin suureksi osaksi maassa vallitsevien levottomuuksien hillitsemiseksi, ja ne olivat vastauksia käynnissä olleeseen sekasortoon.

Monien mielestä Yhdysvaltojen toimet Vietnamissa olivat väärin vain siksi, että Vietnam on kaukana Yhdysvalloista. Arvosteltaessa Yhdysvaltojen intressejä Chilessä ei juuri koskaan muisteta mainita, että Neuvostoliitto oli aloittanut suunnattoman laivastotukikohdan rakentamisen Chileen kilpailemaan Tyynenmeren herruudesta. Neuvostoliitto oli rakentanut myös eräänlaisen lentotukialuksen Yhdysvaltojen rannikolle jo aiemmin ja uhannut maailmaa ydinsodalla Kuuban kriisin yhteydessä. Yhdysvallat ei sentään yrittänyt viedä ydinpommejaan Vietnamiin vaan pysytteli maassa etelävietnamilaisten pyynnöstä ja maailmanvallankumouksen estämiseksi.

Onkin mielenkiintoista verrata Fidel Castron suomalaisessa mediassa saamaa kohtelua Pinochetin käsittelyyn. Pinochet sentään laittoi talouden kuntoon Nobel-palkitulta Milton Friedmanilta omaksumillaan opeilla, kun taas Castro kurjisti maan ja on pitänyt kynsin hampain kiinni diktaattorin asemasta. Kuitenkin Pinochetia on pidetty pahana poikana Castroon verrattuna.

Kun "demokratia ei toimi"

Entä mitä seurauksia Pinochetin valtakaudella oli? Kuubasta tuli Neuvostoliiton banaanitasavalta viideksikymmeneksi vuodeksi, eikä sen poliittinen järjestelmä ole vieläkään muuttunut. Havannan kaduilla lipuvat edelleen 1950-luvun alun Chevroletit, jotka menneisyyden haamuina muistuttavat kapitalismin kauheudesta ja sosialismin ihanuudesta. Neuvostoliitto käytti hyväkseen Kuubaa ja kuubalaisia sotaseikkailemalla Afrikassa, jolloin hiv levisi viidakkosodista henkiin jääneiden kommunistisissien mukana Väli-Amerikkaan (kilpailevan selityksen mukaan "merimiesten" kantamana Haitille ja sieltä Kaliforniaan).

Pinochetin luovuttua presidentinvallasta vuonna 1990 Chile oli aidosti demokraattinen markkinatalousmaa. Jos taas Allende olisi onnistunut pyrkimyksissään, Chilellä olisi ollut edessään Kuuban kohtalo. Allende saattaisi roikkua vallan kahvassa yhä, sillä hän oli syntynyt vuonna 1908, ja myös Pinochet eli 91-vuotiaaksi.
Kenraali Pinochet oli chileläisille samaa kuin Francisco Franco espanjalaisille ja marsalkka Mannerheim Suomelle. Pinochet piti itseään isänmaallisena miehenä, joka pelasti Chilen kommunismilta, ja moni Chileläinen yhtyy tähän mielipiteeseen. Enintään häntä voidaan arvostella tai kiittää anarkistisesta vallankaappauksesta ja käytännön anarkiasta.

Pinochetin aikana varsinainen rikollisuus oli vähäistä verrattuna nykyaikaan. Vasemmiston oltua vallassa 16 vuotta maa on rikastunut ja köyhyys vähentynyt mutta ei niin paljon, kuin olisi ollut mahdollista. Rikollisuus sen sijaan on lisääntynyt noin 500 prosenttia Pinochetin ajasta. Luokkayhteiskunnan eriarvoisuus on jatkuvasti kasvanut, eikä juuri minkäänlaista sosiaaliturvaa ole järjestetty, vaikka siihen olisi varaa.

Vallanvaihto vapaasta markkinataloudesta sosialismiin ei ollut ennen Allendea koskaan tapahtunut verettömästi, mutta myöskään sosialistisen järjestelmän vaihtamiseen vapaaksi markkinataloudeksi ei tarvinnut paljon houkutella. Oliko sitten "latinalaisen Amerikan ensimmäisen demokraattisesti valitun vasemmistolaisen presidentin" syrjäyttäminen niin merkittävä symbolinen teko, että se häviää moraalisessa mielessä tietylle käytännön tosiasialle: tapahtumien lopputuloksen kautta maata estettiin ajautumasta Kuuban tielle.

Muutamat katsovat, että Allenden 36 prosenttia riitti demokraattiseen valintaan, koska hän oli "demokraatti". Samoin nämä henkilöt pitävät George W. Bushin ensimmäistä valintaa 49,9 prosentin ääniosuudella vain osoituksena Yhdysvaltojen järjestelmän epädemokraattisuudesta, sillä Bush ei ole demokraatti. Saddamin ja Castron sadan prosentin lukemat puolestaan ovat heille selvä merkki Irakissa vallinneesta tai Kuubassa edelleen vallitsevasta demokratiasta. Taitaakin olla niin, että vasemmistolaisen vaalivoittoa pidetään osoituksena demokratiasta riippumatta siitä, saako ehdokas alle 50 prosenttia tai tasan 100 prosenttia äänistä. Vasemmistolaisen vaalitappiota puolestaan pidetään näillä tahoilla aina osoituksena "demokratian toimimattomuudesta".

Viimeinen tuomio

Pinochetin presidenttikaudella tapahtuneet ihmisoikeuksien rajoitukset ja rikkomukset varjostavat tietenkin Chilen menneisyyttä, mutta ne muodostavat pienemmän haitan kuin Allenden aikana alkaneet väkivaltaisuudet ja suunta, jota kohti maa oli luisumassa. Erään avoimen kysymyksen muodostaa se, olisiko maata voitu kehittää kohti pohjoismaista demokratiamallia, jos Allenden sosialistihallitus ei olisi yltiöpäisesti yrittänyt muuttaa maata kansandemokratiaksi. Pinochetin, parlamentin ja Yhdysvaltojen puuttuminen asioihin johtui Allenden sosialistihallituksen virheistä, joita se teki Neuvostoliiton ja Kuuban tuella. Samanlainen mahdollisuus liekanarun muuttumiseen hirttonaruksi olisi ollut myös Kekkosen ajan Suomessa, elleivät punamultayhteistyössä toimineet sosiaalidemokraatit olisi olleet ketunhäntä kainalossa toimivia ja sotien tapahtumista oppineita isänmaallisia porvareita, jotka kerta toisensa jälkeen onnistuivat vesittämään Neuvostoliiton ikävät yhteistyötarjoukset.

Useissa kirjoituksissa Pinochet on etukäteen tuomittu Helvettiin. Teologisesti katsoen se on kuitenkin harhaoppia. Kristinuskon protestanttisen haaran mukaan ihmistä ei tuomita hänen tekojensa mukaan vaan yksinomaan armosta. Mikäli Pinochet ennen kuolemaansa kääntyi aidosti kristinuskoon, hän on pelastunut Helvetin lieskoilta. Kiintoisaa on, mihin Pinochet päätyy viimeisellä tuomiollaan, mutta ainakin hän uskoi pelastaneensa kotimaansa sosialistiselta pienoishelvetiltä. Augusto Pinochet muistutti myös hämmästyttävällä tavalla filosofi G. H. von Wrightiä ylikasvaneine kulmakarvoineen. [/quote]

Myös Olli Herrala on ottanut Chilen tilanteeseen kantaa:

http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/2008/08/07/chile-menestyy-pinochetin-jalkeen/

[/quote]Pinochetin ja Friedmanin Chile
7.8.2008 17.04 | olliherrala | Merkinnät

Vietin kesälomani Chilessä, joka on eteläamerikkalainen versio toimivasta kapitalismista. Niin sanottu taloudellisen vapauden indeksi antaa Chilelle korkeat pisteet, ja se on helppo huomata. Vapaa markkinatalous jyrää, mikäs sen parempaa!

Tällainen on maa, jonka nykyisyys on rakennettu ekonomisti Milton Friedmanin opeille. Mielenkiintoista on sekin, että vihattu diktaattori Augusto Pinochet avasi ovat Friedmanille. Chilen kansa nauttii nyt eduista, joiden perusta todellakin valettiin Pinochetin diktatuurin vuosina. Chileläisille tarjottiin sosialismia ja kurjuutta 1970-luvun alussa, mutta neuvostomalli kaadettiin kovaotteisesti.

Tätä poliittista linjaa on tietenkin hyvin, hyvin vaikea hyväksyä, koska Pinochetia pidetään ikävänä oikeistomurhaajana. Vasemmistomurhaajat kelpaavat julkisuudelle yleensä paremmin, heistähän rakennetaan suorastaan myyttejä.

Pinochetin kehuminen on kuin kiellettyä, mutta sellaisenkin ihmeen koin Santiagossa. Palacio de los Tribunales de Justician edustalla oli mielenosoitus, jossa Salvador Allenden sosialistihallinnon kaatajaa kehuttiin sumeilematta. Tällaisia Pinochet-tarinoita ei muuten löydä Euroopan tai USA:n mediasta.

Pääkaupunki Santiago de Chilessä on hyvinvointia, jota jopa Suomesta on vaikea löytää. Sijoittaminen on vapaata, omistusoikeudet ovat kunnossa ja lainsäädäntö toimii. Naapurimaista tuttu korruptio on Chilessä vähäistä. Rakentamisessa on käynnissä buumi, joka voi kyllä päättyä itkuun. Mutta sehän on juuri sitä yrittämistä, jota sääntelykankeassa Suomessa ei aina tajuta. Suomessa jopa oikeistoministerit ovat neuvomassa ja kiusaamassa omalla riskillään toimivia yrittäjiä.

Nobelisti (1976) Friedmanin oppeja toteutetaan Chilessä käytännössä. Maan menneisyys on toki brutaali, mutta kapitalismin ja valinnanvapauden hedelmät ovat jaossa Pinochetin kauden jäljiltä. Sosialisti Michele Bachelet istuu presidenttinä, mutta nainen ei viisaudessaan ole puuttunut vapaaseen markkinatalouteen.

Jopa sosiaaliturva on yksityistetty, ja suomalaisten viranomaisten voisi olla syytä Chilen järjestelmään.

Chilen menestys perustuu kupariin, molybdeeniin, kalaan, paperiin, turismiin ja viiniin. Fridmanin ajatukset vapaan valinnan siunauksellisuudesta hyväksytään laajasti, koska elintaso on viime vuosina noussut. Älkää ymmärtäkö minua väärin, koska varsinkin Santiagon laitamilla köyhyys on edelleen silmiinpistävää. Ihmiset eivät kuulemani perusteella syytä kapitalismia tai kolonialismia, sillä nehän ovat vain halpoja tekosyitä.

Presidentti Bachelet pitää toki juhlapuheita sosiaalisesta tasa-arvosta ja tuloerojen pienentämisestä, mutta käytännössä ihmisille annetaan vapaus yrittää ja vaurastua. Kun kysyin asiaa paikallisilta, vain harvoilla oli elämässään valittamista. Taloni ahkera ovimies sanoi, että rahaa riittää säästöönkin.

Friedmanilainen matala verotus, vähäinen sääntely ja julkisen vallan minimointi ovat tuottaneet Chilessä hyviä tuloksia. Komentotaloudesta on enää vähän merkkejä, ja sen aistii yritteliäässä ilmapiirissä. Chile vetää jatkuvasti työväkeä Boliviasta, Perusta ja Paraguaysta. Turistitkin ovat löytäneet 18 miljoonan asukkaan maan; Chile houkuttelee tänä vuonna noin viisi miljoonaa turistia.

Halvat hinnat ja kohtuullisen alhainen inflaatio ovat nekin Chilen hyviä puolia. Yritysvero on vain 17 prosenttia, ja julkinen kulutus on hallinnassa. Vaikuttaa siltä, että kansalaiset epäilevät julkisen vallan väliintuloa. Väki on siinä mielessä amerikkalaista, että viranomaisten epäileminen on kuin geneettinen ominaisuus.

Minusta Chilen vapaan talouden menestys on hyvä muistaa näinä aikoina. USA:ssa julkisen vallan rooli on huomattavassa nousussa, eikä Barack Obaman linjasta voi seurata mitään hyvää. Milton Friedmania, Ronald Reagania ja ehkä Margaret Thatcheriakin tulee vielä ikävä.  [/quote]

Jos metsämies niin haluaa sosialismia, voi hän muuttaa Kuubaan, Venezuelaan tai vaikkapa Pohjois-Koreaan.

[metsämies]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Niin, sen sijaan että kaikki eläisivät köyhyysrajalla, niin ihmisillä on mahdollisuus nousta siitä pois.

Mikä tässä on taas kommarille niin vaikea käsittää?
Alkutilannet ennen Kiinan talousuudistusta: Henkilö A saa 2 omenan ja henkilö B 3 omenaa.

Talousuudistuksen jälkeen Henkilö A saa 3 omenaa ja henkilö B 18 omenaa.

-> A:n ja B:n tuloero kasvaa.

Voisitko nimetä nämä henkilöt A ja B ja mitä he tekevät työkseen. Tuon sinun esimerkin perusteella siis myönnät että talousuudistuksessa on menty päin helvettiä. Jotta se nyt oikeistoporvareitten paksua mahaa jatkossakin täyttäisi niin eikö olisi parempi että tämä A(työläinen) saisi 10 omenaa ja B(lihava porvari) 11 omenaa? Jos se porvarin panos on sitten tosiaan muka suurempi.

[Puistokemisti]

Jos kerätään kapitalismissa 50 omenaa, joista 20 menee omenapuun omistajalle ja loput 30 jaetaan kolmen apuna keränneen kesken, niin onko duunarilla tällaisessa parempi tilanne kuin siinä, että kun sosialismissa kerätäänkin taloudellisen tahottomuuden takia vain 20 omenaa ja ne jaetaan tasan neljän kesken?

Kerätään ne 50 omenaa joista sitten 10 omistajalle mikäli tekee jotain sen edestä, ja 40 loppua jaetaan keränneiden kesken eli 13 omenaa per nenä ja se yksi ylimääränen jätetään sinne maahan mätänemään tai annetaan köyhille. Tai sitten johtajalle bonuksena jos työntekijät katsovat että hän on sen ansainnut.

Kuka sitten ottaa sen riskin omilla varoillaan kun on selvää, että kaikki sijoituksen hedelmät annetaan pois ja on kannattavampaa olla siellä "duunaripuolella"?
Ei se teollisuus ole tänne noussut tyhjästä. Jonkun on se lysti täytynyt maksaa ja olla valmis ottamaan riski mahdollisten tulevaisuuden tuottojen vuoksi. Omistusosuuksien perusteella ne tuotot jaetaan ja otettu riski tietysti riippuu omistusosuudesta.

[Rutja]

Jos kerätään kapitalismissa 50 omenaa, joista 20 menee omenapuun omistajalle ja loput 30 jaetaan kolmen apuna keränneen kesken, niin onko duunarilla tällaisessa parempi tilanne kuin siinä, että kun sosialismissa kerätäänkin taloudellisen tahottomuuden takia vain 20 omenaa ja ne jaetaan tasan neljän kesken?

Kerätään ne 50 omenaa joista sitten 10 omistajalle mikäli tekee jotain sen edestä, ja 40 loppua jaetaan keränneiden kesken eli 13 omenaa per nenä ja se yksi ylimääränen jätetään sinne maahan mätänemään tai annetaan köyhille. Tai sitten johtajalle bonuksena jos työntekijät katsovat että hän on sen ansainnut.

Ja tässä käy sitten niin, että koska omistaja saa vähemmän, niin pystyy investoimaan vähemmän ja tuottavuus laskee. Seuraavana vuonna yritys ei tuotakaan, kuin 20 omenaa ja joiden keräämisen pyytää yhden työntekijän - kaksi muuta ahnetta kommaria jäävät ilman omenia.

Tosin kumouksellisissa tapauksissa se on mennyt niin, että omenapuun omistaja on ammutti ja sitten kerääjät ovat yrittäneet jatkaa hommia itse. Omenapuun tuottavuus on romahtanut, kun kukaan ei osaa mitään ja puolet omenankerääjistä kuolee nälkään.

[requiem]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Tärkeämpää on myös kysyä miten alimman tuloluokan tulot ovat kasvaneet? Kiinan alimman tuloluokan muodostavat nykyyänkin edelleen ne samat köyhät maaniviljelijät. Paremmaksi vertailukohdaksi markkinatalouden vaikutuksista voidaan ottaa Japani, joka on vajaassa parissasadassa vuodessa noussut feodaaliyhteiskunnasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

[citizen]

Kapitalismin ja sosialismin ero on lähinnä siinä, että kuka sitä kapitaalia hallitsee. Länsimaisessa kapitalismissa kapitaali on perinteisesti ollut eri kansallisvaltioiden kontrollissa ja yksilöiden taloudellisia vapauksia on pyritty kunnioitettamaan, mutta ei kuitenkaan vastoin kansallista etua (ei päde enää). Sosialismissa taas kapitaalin hallinta pyrkii keskittymään, yksilönvapauksista välittämättä. Nykyään USA ja EU ovat enemmän sosialistisia kuin kapitalistisia.

[metsämies]

Minä en kannata puhdasta sosialismia enkä kapitalismia(kuten olette varmaan huomannut), turha paasata mitenkä kommarit tekee sitä ja kommarit tätä. Puhdasta kapitalistista valtiota ei vaan ole nähty(eikä sosialististakaan) eikä kumpaakaan toivottavasti tulla näkemäänkään. Markkinvoimia ei vaan saa poistaa demokraattisen päätöksenteon vallasta. Kukaan ihminen ei saa kohtuuttomasti rikastua toisen työllä.

[metsämies]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Tärkeämpää on myös kysyä miten alimman tuloluokan tulot ovat kasvaneet? Kiinan alimman tuloluokan muodostavat nykyyänkin edelleen ne samat köyhät maaniviljelijät. Paremmaksi vertailukohdaksi markkinatalouden vaikutuksista voidaan ottaa Japani, joka on vajaassa parissasadassa vuodessa noussut feodaaliyhteiskunnasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

Kerro minulle, miksi sitä talouskasvusta johtuvaa vaurautta ei voisi jakaa tasaisemmin kansan keskuuteen?

[Rutja]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Tärkeämpää on myös kysyä miten alimman tuloluokan tulot ovat kasvaneet? Kiinan alimman tuloluokan muodostavat nykyyänkin edelleen ne samat köyhät maaniviljelijät. Paremmaksi vertailukohdaksi markkinatalouden vaikutuksista voidaan ottaa Japani, joka on vajaassa parissasadassa vuodessa noussut feodaaliyhteiskunnasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

Kerro minulle, miksi sitä talouskasvusta johtuvaa vaurautta ei voisi jakaa tasaisemmin kansan keskuuteen?

SIKSI, ETTÄ SELLAINEN JOHTAA TALOUSJÄRJETELMÄN HALVAANTUMISEEN TUHOAMALLA TALOUSKASVUN TEKIJÄT.

KUN JÄRJSTELMÄ EI TOIMI, SE EI KYKENE TYYDYTTÄMÄÄN IHMISTEN TARPEITA.

(http://gallery.dspl.ru/fotogallery2005%5CFamine%5CPicture%20281_b.jpg)
Taisaisen tulonjaon piirissä eläviä ihmisiä Neuvostoliitosta, jossa yrityksiä ei saanut olla ja Politbyroo suunnitteli talouden järjestelyt.
(http://img413.imageshack.us/img413/5915/image14.jpg)
Taisaisen tulonjaon piirissä kuolleita ihmisiä Neuvostoliitosta, jossa yrityksiä ei saanut olla ja Politbyroo suunnitteli talouden järjestelyt.

Kuinka paksusta ratakiskosta asia pitää sinulle vääntää, ennen kuin kykenet käsittämään asian?

[requiem]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Tärkeämpää on myös kysyä miten alimman tuloluokan tulot ovat kasvaneet? Kiinan alimman tuloluokan muodostavat nykyyänkin edelleen ne samat köyhät maaniviljelijät. Paremmaksi vertailukohdaksi markkinatalouden vaikutuksista voidaan ottaa Japani, joka on vajaassa parissasadassa vuodessa noussut feodaaliyhteiskunnasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

Kerro minulle, miksi sitä talouskasvusta johtuvaa vaurautta ei voisi jakaa tasaisemmin kansan keskuuteen?

Jos Lääkäri tienaa palkkaa 3X, insinööri 2X ja siivoja X, on siihen syynsä, nimittäin työn arvo. Jos palkat jaettaisiinkin tasapuolisemmin, olisi se taas epäoikeudenmukaista arvokkaampa työtä tekeviä kohtaan. Ja tässä työn arvo tarkoittaa sitä tulosta mitä työ tuottaa, eikä sitä abstraktia mielikuvaa työn arvostuksesta.

[P]

Nykyisin pääosa valtionvelasta on maksettava takaisin euroissa, joka on valuutta johon suomalaisilla ei ole käytännössä mitään valtaa vaikuttaa. Markka-aikana sentään voitiin devalvoida, jolloin velanmaksu helpottui. Jokaisella valtiolla pitäisi olla oma valuutta, se estäisi kansainvälistä ryöstökapitalismia.

Vink vink.. Kyllä se otettu valtionvelka markka-aikana oli useimiten dolari tai DEM-määräistä. FIM-lainojen korko taas oli karu, koska lainaajat tiesivät ja tunsivat Suomen innon devalvoida..

Ei se takaisinmaksettava määrä kevene devalvoimalla, kun laina on muussa valuutassa 

[Rutja]

Jos joku noita kiinan talousuudistukisia ylistää niin varmaan tietää myös että kiinassa on tuloerot olleet kasvussa siitä lähtien?

Tärkeämpää on myös kysyä miten alimman tuloluokan tulot ovat kasvaneet? Kiinan alimman tuloluokan muodostavat nykyyänkin edelleen ne samat köyhät maaniviljelijät. Paremmaksi vertailukohdaksi markkinatalouden vaikutuksista voidaan ottaa Japani, joka on vajaassa parissasadassa vuodessa noussut feodaaliyhteiskunnasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

Kerro minulle, miksi sitä talouskasvusta johtuvaa vaurautta ei voisi jakaa tasaisemmin kansan keskuuteen?

Jos Lääkäri tienaa palkkaa 3X, insinööri 2X ja siivoja X, on siihen syynsä, nimittäin työn arvo. Jos palkat jaettaisiinkin tasapuolisemmin, olisi se taas epäoikeudenmukaista arvokkaampa työtä tekeviä kohtaan. Ja tässä työn arvo tarkoittaa sitä tulosta mitä työ tuottaa, eikä sitä abstraktia mielikuvaa työn arvostuksesta.

Nykyisessä tilanteessa se siivojaa tietenkin halusisi saman palkan, kuin lääkäri (samalla tavalla kuin metsämies), mutta koska kykenee katsomaan asiaa vain omasta itsekkäästä näkökulmasta, niin ei ymmärrä sitä, että miksi näin ei voi olla.

Metsämiehen kaltaiset ihmiset eivät kykene ajattelemaan asiaa muiden kannalta esimerkiksi niin, että ketä kiinnostaisi kouluttautua lääketieteellisessä, mikäli 10 vuoden opiskelun sijaan voisit lähteä saman tien nauttimaan lääkärin palkkaa moppaamalla lattioita.

[metsämies]

Jokainen työtä tekevä, oli lääkäri tai metsuri tai ylikonstaapeli tai siivooja on tärkeä ja työstä tulee maksaa sen mukainen palkka kuinka fyysisesti/henkisesti vaativaa se on. Mutta ei mahdu päähän miksi yritysjohtajien palkat ovat moninkymmenkertaisia tavan työntekijään verrattuna, ei yritysjohtaja nyt herrajumala sentään monenkymmenen työntekijän töitä tee?

[Timo Hellman]

Mutta ei mahdu päähän miksi yritysjohtajien palkat ovat moninkymmenkertaisia tavan työntekijään verrattuna, ei yritysjohtaja nyt herrajumala sentään monenkymmenen työntekijän töitä tee?

Johtaja joutuu kantamaan sellaista juttua kuin vastuu. Muutama kvartaali persnettoa ja osakkeenomistajat haluavat nähdä verta jne.

[Rutja]

Jokainen työtä tekevä, oli lääkäri tai metsuri tai ylikonstaapeli tai siivooja on tärkeä ja työstä tulee maksaa sen mukainen palkka kuinka fyysisesti/henkisesti vaativaa se on. Mutta ei mahdu päähän miksi yritysjohtajien palkat ovat moninkymmenkertaisia tavan työntekijään verrattuna, ei yritysjohtaja nyt herrajumala sentään monenkymmenen työntekijän töitä tee?

KOSKA SE ON TALOUDELLISESTI TOIMIVA JA TEHOKAS JÄRJESTELMÄ.

Jos johtajan palkka olisi sama kuin työntekijällä, niin ei hänellä olisi niin suuria paineita tehdä taloudellisesti hyviä ratkaisuja - työpaikan menetys asioiden ryssimisen takia ei silloin haittaisi niin paljoa. Mutta en oleta metsämiehen koskaan käsittävän tätä, joten lopetan tästä aiheesta.

Mieluummin olen töissä siellä, missä johtajan paikka on herkästi muuttuva, mutta siitä maksetaan paljon. Se tarkoittaa sitä, että saan esimiehekseni hyvän johtajan, joka tietää mitä tehdä. Julkisen sektorin puolella tällaista ei ole ja siksi ne ovat tehottomampia ja siellä työskentelevien ihmisten työmotivaatio vähäisempi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Vahvan markan aikaan tehtiin paljon velkaa juurikin valuutoissa, ja näillä lainarahoilla luotiin kupla. Jos euro olisi ollut tuolloin niin tätä ei varmaankaan olisi päässyt tapahtumaan.

Espanjaan ja Irlantiin on syntynyt järkyttävä kiinteistökupla nimenomaan euron aikana, mikä vie pohjan tuolta argumentilta. Espanjassa työttömyys hipoo 20%:ia, eikä heillä ole juuri keinoa oikaista syöksykierrettä. Asuntohintojen romahdus ja paikallispankkien konkurssiaalto on siellä vielä edessä, joten ongelmien voi odottaa pahenevan. Ja euron oloissa ongelmat ratkaistaan miten? Sitenkö että jäniksen taikakäpälän kosketuksesta espanjalaiset (joilta ei ole koskaan löytynyt disipliiniä finanssiasioissa) muuttuvat yhtäkkiä säästeliäiksi japanilaisiksi naisiksi?

Devalvaation takia Suomesta häipyi esim Nokian omistus ulkomaille puoli ilmaiseksi.

Miten olisit sen viime laman itse hoitanut ilman markan kellutusta? Huomioi, että kokdemarilaisessa maassa julkisten menojen reilu leikkaaminen ei ole mahdollista.

Mitä Nokiaan tulee, jos markkaa ei olisi päästetty kellumaan, senkin firman tulevaisuus olisi ollut vaakalaudalla. Lamavuosina Nokian omistajat neuvottelivat firman myymisestä LM Ericssonille. Sinänsä pidän kyllä virheenä, että Suomen hallitus vapautti kiinteistöjen ja pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistusta juuri maan ollessa heikoimmillaan (tarkkaa vuotta en muista, mutta lama-aikoja silloin elettiin).

Devalvointi lisää aina köyhien osuutta köyhälle devalvaatio ei tarjoa mitään. Haittaa tulee senkin edestä.

Voi, kuinka valtavan rikkaita olisimmekaan, jos markkaa ei olisi päästetty kellumaan vuonna 1992!!1!

Tällä hetkellä kun ei devalvoida niin on köyhillekkin mahdollistunut sijoittaminen ja vaurastuminen. Itselle tämä ainakin kelpaa.

Olet nyt niin haltioissasi mahdollisuudestasi ostaa osakkeita, että sinulta jää huomaamatta rahojesi tulevan siitä samasta taikaseinästä kuin muutkin valtion rahat. Rahantulo taikaseinästä jatkuu vain niin kauan, kun Suomessa on merkittävää vientiteollisuutta. Jos se loppuu, kymmenet tuhannet taikaseinän takana automaattiin rahaa kantavat ihmiset siirtyvät taikaseinän toiselle puolelle kiskomaan rahaa ja ostelemaan osakkeita. Voi olla, että bileet katkeavat silloin, ja voi olla että vientiteollisuuden tila on maalle tärkeämpi kuin köyhien mahdollisuus ostaa osakkeita.

Jos valuuttana olisi ollut euro jo 80- luvulla niin vahvan markan kuplaa ei olisi edes päässyt syntymään. Meidän vientiteollisuus ei mene 100% sti konkkaan laman aikana. Todennäköisesti jokunen jo ennen lamaa konkurssikypsä firma kaatuu, ja metsäliitto. Köyhälle tämä vuosi tulee olemaan tuhannen taalan paikka nousta pois köyhyydestä. ja mitä vientiteollisuuteen tulee niin jos vaihtoehtoina on palkan alennukset tai lopputilit niin ennemmin tai myöhemmin löytyy halua palkan alennuksiin. Palkan alennukset ovat siinä mielessä devalvaatiota parempia että silloin leikataan sieltä, mistä on varaa ottaa pois.
Jos paperiliittolaiset jää työttömäksi sen takia että eivät suostu palkanalennuksiin niin se on pieni hinta siitä että köyhienm määrä nostettaisiin pilviin.

[citizen]

Nykyisin pääosa valtionvelasta on maksettava takaisin euroissa, joka on valuutta johon suomalaisilla ei ole käytännössä mitään valtaa vaikuttaa. Markka-aikana sentään voitiin devalvoida, jolloin velanmaksu helpottui. Jokaisella valtiolla pitäisi olla oma valuutta, se estäisi kansainvälistä ryöstökapitalismia.

Vink vink.. Kyllä se otettu valtionvelka markka-aikana oli useimiten dolari tai DEM-määräistä. FIM-lainojen korko taas oli karu, koska lainaajat tiesivät ja tunsivat Suomen innon devalvoida..

Ei se takaisinmaksettava määrä kevene devalvoimalla, kun laina on muussa valuutassa 

Muistaakseni suurin osa oli kyllä Suomen markoissa. Devalvoinnin jälkeen taakka keveni, vienti alkoi vetää ja kansa köyhtyi. Sitä tarvittaisiin nytkin, ennen kuin talous romahtaa pahemmin. Kenties se markkavelka oli peräisin kotimaasta, jolloin kansa köyhtyi vieläkin enemmän, kun oli mennyt tyhmyyttään luottamaan hallitukseen. Syylliset löytyivät ainakin lähempää kuin nykyään ja demokraattisen prosessin ulottuvilta.

[Motor City Contexti]

Jokainen työtä tekevä, oli lääkäri tai metsuri tai ylikonstaapeli tai siivooja on tärkeä ja työstä tulee maksaa sen mukainen palkka kuinka fyysisesti/henkisesti vaativaa se on. Mutta ei mahdu päähän miksi yritysjohtajien palkat ovat moninkymmenkertaisia tavan työntekijään verrattuna, ei yritysjohtaja nyt herrajumala sentään monenkymmenen työntekijän töitä tee?

Ilmeisesti tarkoitat tässä näitä pörssiyhtiöiden johtajia. Se palkka muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan työn vaativuudella eikä raskaudella ole merkitystä.
Yhtiön hallitus haluaa tehtävään juuri tämän henkilön jonka luulee pystyvän nostamaan yhtiön arvoa. Tämä henkilö tietää asemansa ja tekee henkilökohtaisen sopimuksen . Kukaan muu ei kelpaa vaikka suostuisi normaalilla palkalla tehtävää hoitamaan.

Jorma Ollila aikonaan oli hyvä esimerkki 50 miljoonan vuosituloilla. Nosti Nokian vaikeasta asemasta valtavaan nousuun ja tätä yhtiönhallitus odottaa jokaiselta toimitusjohtajalta. Sitten jos epäonnistuu hallituksen mielestä ei saa jatkaa vaikka suostuisi ilmaisiksi jatkamaan. Ja uusi johtaja tietää olevansa taas se uusi "messias" joka hallituksen mielestä joka kiidättää kurssit nousuun. Sen takia onkin jo valinta vaiheessa syytä sopia kultaisesta kädenpuristuksesta. Nämä palkat perustuvat puhtaasti "odotus arvoon " ei mihinkään muuhun.

[kunniatohtori]

Köyhälle tämä vuosi tulee olemaan tuhannen taalan paikka nousta pois köyhyydestä. ...

Jaa, mitenkäkän työtön nousee pois köyhyydestä tänä vuonna ja kasvavan  suurtyöttömyyden aikaan kun rahat eivät riitä edes perustoimeentuloon. Ja mitenkä työttömällä on nyt se tuhannen taalan paikka. Anteeksi, mutta en ymmärrä. Voisitko selittää.

Palkan alennukset ovat siinä mielessä devalvaatiota parempia että silloin leikataan sieltä, mistä on varaa ottaa pois.

Palkanalennukset eivät ole mahdollisia tässä koksosdemkeskusta valtiossamme, jossa Ay-liike kyllä tukahduttaa moiset ajatukset. Leikataan vain sieltä, mistä on varaa ottaa pois. Lähdetään liikkeelle ensinnäkin ministeriöistä. Vähennetään kaikkien ministeriöiden henkilökuntamäärää 30 %. Ja lasketaan virkamiesten palkkoja 30 %, koska virkamiehet eivät tee tuottavaa tuotannollista työtä. Ministereiden ja kansanedustajien palkkoja voidaan surutta leikata 50%. Kyllä kansanedustajiksi riittää halukkaita pienemmälläkin palkalla. Ja me kaikki olemme saaneet huomata, että korkeat palkkiot ei tuo mukanaan sen osaavampaa porukkaa. Samat känntykkäseksihurjastelijat siellä häärii.

Niin ja säästyneet rahat voidaan käyttää vaikka homekoulujen ja homesairaaloiden kunnostuksiin näin alkuun, mikä merkitsee työtä oikeassa asiassa. Ja sitten voitaisiin varoja käyttää vaikka Ranskan mallin mukaisesti vientitukeen, joka merkitsisi vientituloja.

Ei perhana, puolet virkamiehistä pois ja oikeisiin tuottaviin töihin Romanian palkkatasolla tai vaikka siivoojiksi, siinä se ratkaisu tuli.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Köyhälle tämä vuosi tulee olemaan tuhannen taalan paikka nousta pois köyhyydestä. ...

Jaa, mitenkäkän työtön nousee pois köyhyydestä tänä vuonna ja kasvavan  suurtyöttömyyden aikaan kun rahat eivät riitä edes perustoimeentuloon. Ja mitenkä työttömällä on nyt se tuhannen taalan paikka. Anteeksi, mutta en ymmärrä. Voisitko selittää.

Pelkästään summa jonka köyhä joutuisi devalvaatioiden takia laittamaan lisää perus toimeen tuloon sijoitettuna järkevästi pörssiin toisi noin 10 000 euroa vuodessa. Täytyy muistaa että köyhän olisi pieraistava devalvoidettaessa perustoimeentuloon ainakin 10% lisää nytten tämän summan voi laittaa pörssiin. Itse en polta ja juon kohtuudella, niin ainakin riittää rahaa sijoitettavaksi.

[citizen]

Köyhälle tämä vuosi tulee olemaan tuhannen taalan paikka nousta pois köyhyydestä. ...

Jaa, mitenkäkän työtön nousee pois köyhyydestä tänä vuonna ja kasvavan  suurtyöttömyyden aikaan kun rahat eivät riitä edes perustoimeentuloon. Ja mitenkä työttömällä on nyt se tuhannen taalan paikka. Anteeksi, mutta en ymmärrä. Voisitko selittää.

Pelkästään summa jonka köyhä joutuisi devalvaatioiden takia laittamaan lisää perus toimeen tuloon sijoitettuna järkevästi pörssiin toisi noin 10 000 euroa vuodessa. Täytyy muistaa että köyhän olisi pieraistava devalvoidettaessa perustoimeentuloon ainakin 10% lisää nytten tämän summan voi laittaa pörssiin. Itse en polta ja juon kohtuudella, niin ainakin riittää rahaa sijoitettavaksi.

Ei pörssi ole mikään taikaseinä millä ihmiset rikastuu, vaan kyllä se hyvinvointi syntyy edelleen työtä tekemällä. Ja töitä riittää parhaiten silloin kun valuutan arvo on oikealla tasollaan.

[kunniatohtori]

Pelkästään summa jonka köyhä joutuisi devalvaatioiden takia laittamaan lisää perus toimeen tuloon sijoitettuna järkevästi pörssiin toisi noin 10 000 euroa vuodessa. Täytyy muistaa että köyhän olisi pieraistava devalvoidettaessa perustoimeentuloon ainakin 10% lisää nytten tämän summan voi laittaa pörssiin. Itse en polta ja juon kohtuudella, niin ainakin riittää rahaa sijoitettavaksi.

Siis köyhän on laitettava perustoimeentuloon lisää 10% jos devalvoidaan. Ja tämä 10% toisi tätä nykyä 10000 euroa pörssissä. No lasketaan.

Hyvä, mutta harvinainen ja tuuria vaativa pörssituotto vuodessa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut sijoitetulle pääomalle peräti 20%. Siis kun ostat 50000€ osakkeita saat hyvässä tapauksessa peräti 10000 euron tuoton. Normaalitilanne on kuitenkin se, että on hyvä jos pörssiosakkeet ovat tuottaneet 6% tai edes säilyttäneet arvonsa.

Ja, jos kävisi oikein mahtava mäihä, niin pörssiosakkeeseen sijoitettu raha voisi tuoda jopa 40% tuoton. Eli jos sijoitat 25000€ osakkeisiin, niin saisit tuon 10000 euroa vuodessa. Mutta tämä vaatii lähinnä lottovoittoa vastaavan tuurin.

Toisinsanoen 10% köyhän tuloista on vaikkapa tuo pienempi 25000€.

Osakesäästäjä siis on sitä mieltä, että suomalaisen köyhän vuositulo on 250000 euroa tai enemmän, siis kaksisataaviisikymmentätuhatta.

Tietenkin tuosta kymppitonnin osaketienististä pitää maksaa verot, eli neljännes pois, noin karkeasti.

Mistä köyhä ottaa 50000€, tai edes 25000€ sijoitettavaksi pörssiosakkeisiin. Voitko sinä lukija laittaa 25000€ vuodessa pörssiosakkeisiin. Tai voiko pienituloinen lapsiperhe nykyään laittaa yli kuukauden tulot sivuun ja pörssiin sijoitettavaksi. Kymmenen prosenttia on enemmän kuin kuukauden (1/12) tulo. Nyt lukijat kerrankin voivat itse päätellä "Osakesäästäjän" kirjoitusten tasoa.

Devalvaatio ei vaikeuta pienituloisen arkea nimeksikään. Pienituloinen ei matkustele nytkään ulkomailla, eikä käytä ulkomaisia palveluja. Devalvaation myötä kaikkien peruspalveluidenkin hinta laskee vastaavasti. Ulkomaisten tuotteiden hinta saattaa nousta, mutta tarkoitushan onkin devalvaation avulla antaa lisäpotkua suomalaiselle tuotannolle ja työllisyydelle.

Ilman tuottavia työpaikkoja ja tuottavaa työllisyyttä Suomi ei selviä.