Ay-liikkeen toiminnan järkevyys nyky-Suomessa

[Punaniska]

Liittojen suuri jäsenmassa toimii kuitenkin kotimaan markkinoilla, jotka eivät voi mennä yhtään mihinkään. Nimenomaan kotimainen yritys ja julkinen sektori on kusessa liittojen toiminnan takia, ei suuret teollisuusyritykset. Tästä huolimatta Suomessa käydään palkkaneuvotteluja suurten teollisuusyritysten tarpeiden mukaan, joita edustaa EK. Kun UPM tekee hieman voittoa, päätetään että nyt on "jakovaraa" ja palkat korotetaan kautta linjan, kaikille. UPM:n vastaus on pistää tehtansa ulkomaille, kotimaan yritykset jäävät jäljelle maksumiehiksi.

Tämä 100 vuottaa vanha liittojen aatemaailma on juuri se, joka pistää työmarkkinat kuralle.

Pelikenttä paperiteollisuudessa muuttui täysin työsulun jälkeen. Nykyään sieltä on pistetty väkeä pihalle siinä missä muillakin teollisuudenaloilla. UPM:m tehtaat eivät todellakaan mene ulkomaille pahan paperilliton syystä, vaan juuri El Sidin kertomista syistä. Muita syitä ovat esim.  uusien maiden erittäin hyvät houkutukset esim. investointitukien muodossa tai Venäjän arvaamattomuus puutulleissa. Suomeen tuskin tulee jäämään 5 isoa paperitehdasta enempää, loput ajetaan alas, koska ne käyvät ylläpitokustannuksiltaan liian kalliiksi vanhentuessaan ja liian pieniksi kapsiteetiltaan. Esim. 70-luvulla tehty paperikone on säälittävä mopo verrattuna nykykoneeseen. Siihen faktaan eivät duunareiden hyvät palkat vaikuta höläyksen pöläystä. Eikä se mopo muutu ratkaisevasti kannattavammaksi, vaikka duunarit saisivat palkkansa tyyliin riisiannos/päivä.

Ay-liikkeestä: Kun duunarin asemaa pistettiin alas toden teolla 90-luvun lamassa niin, että epätyypillisestä työsuhteesta tuli yleisempi, kuin perinteisestä, niin kuningasnössö Ihalainen ei kertaakaan puolustanut työnantajaansa eli tavallista duunaria. Tämä nykyinen Lyly on oikea veretseisauttava puppelimainen kaunispoika.

[Alkuasukas]

Jäljelle jäi kuitenkin jatkuvat lakot ja sotkut, mitä liitto aiheutti. Niillä oli paljon suurempi merkitys firman kannattavuudelle kun yksittäiset palkat.

Tämä tulee ajamaan satamien transito-liikenteen alas myös. Veli Venäläinen rakentaa paraikaa uutta suursatamaa jonka jälkeen meillä on arviolta 50% ylikapasiteettia satamissa. Joita on jo nyt liikaa... Toimintavarmuus on todella tärkeää yritystoiminnassa, ja vähintään 3 vuoden välein tapahtuva lakkoilu on omiaan sitä heikentämään.

Jo nyt liikematkailijat osaavat varoa pahimpia lakkokenttiä reiteillään, tavaraa lähetetään luotettavien reittien kautta jne.

[Punaniska]

Olennaista ei kuitenkaan ole se, miksi paperiala jättää Suomen vaan se, että työmarkkinaneuvotteluja edelleen käydään suurteollisuuden ehdoilla vaikka se palkkaa vain pienen vähemmistön Suomen työväestä. Liitot elävät ruukinpatruunoiden aikaa ja se näkyy siinä ettei alkuunkaan ymmärretä miltä suomalainen työpaikka tosiasiassa näyttää nykyään.

Kyllähän tuossa perää saattaa olla, siinä mielessä, että esim. äitiysloma-ajan korvaus voi tehdä pienyrittäjän elämästä aika epäkiitollista. Mutta uskoisin eri liitoilla olevan erilaiset lähestymistavat niissä asioissa, mihin niillä on valtaa.

Ay-liikkeestä: Kun duunarin asemaa pistettiin alas toden teolla 90-luvun lamassa

Mihin se pistettiin? Heikennettiinkö työsopimusehtoja? Heikennettiinkö työlainsäädäntöä? Kerro millä lailla duunarit pistettiin alas laman aikana.

Laissa oli pykälä, jonka mukaan piti vakinaistaa muistaakseni kahden määräaikaisen jälkeen, tai palkata joku muu. Sillä pyyhittiin aanusta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, porukka oli vuosikausia töissä, ilman että tarvitsi haaveilla kesälomalla. Toinen oli vuokrafirmojen esiinmarssi; Se yksi tyyppi kierrätti työntekijöitään eri firmojensa kautta niin, ettei duunareille kertynyt eläkettä. Siihen viimein puututtiin niin, että nykyään lyhyestäkin työsuhteesta saa eläkekertymää.

Lyhyesti: koirakoulutettiin nöyryyteen huolella. Suuret ikäluokat, jotka lopulta vetävät eläköityessään vetävät rahat niin kuiviin, että nuorempien on turha tuollaisesta haaveilla, olivat laman aikan sen verran vanhoja ja hyvissä asemissa, että heihin ei niin osunut. Samat ikäluokat innolla kyykyttivät nuorempiaan. Jos tästä huomautettiin, niin seuraisi sydäntäsärkevä vuodatus siitä, kun piti mennä puusuksilla sohjossa kouluun ja susi puri nilkasta. Vaikka suuret ikäluokat ovat juuri ne kaikkein helpoimmalla päässeet.

[Ksenofobi]

Täällä monet väittävät että jos ay-liikettä ei olisi, elämä työpaikoilla jatkuisi kuten ennekin. Väite on todistamatta, kun ay-liike vielä on olemassa. Oma väitteeni on että ay-liikkeen pelko pitää työnantajien käyttäytymistä jonkunlaisessa tolkussa. Ay liike valvoo myös että työlakeja noudatetaan. En lähtisi kokeilemaan.

[Sour-One]

Pelikenttä paperiteollisuudessa muuttui täysin työsulun jälkeen. Nykyään sieltä on pistetty väkeä pihalle siinä missä muillakin teollisuudenaloilla. UPM:m tehtaat eivät todellakaan mene ulkomaille pahan paperilliton syystä

On ilmiselvää, että paperiliitto on osaltaan ajanut alan ahtaalle. Syy miksi se pysyi niinkin kauan Suomessa oli tuottavuuden nousu yhä suurempien koneiden myötä. Tämä vähensi duunarien liksojen merkityksen tuotteen loppuhinnassa. Oli lopulta ihan sama jos paperiduunari tienasi 4000 tai 7000 jos kapasiteettia tuplaamalla saatiin kiinteät kulut minimoitua tuotteen hinnassa. Jäljelle jäi kuitenkin jatkuvat lakot ja sotkut, mitä liitto aiheutti. Niillä oli paljon suurempi merkitys firman kannattavuudelle kun yksittäiset palkat. Kun tähän yhdistää raaka-aineden huono saatavuus ja etäisyys markkinoille, niin päätös jättää Suomi hankalana maana on aika helppo.
Vaikka paperiliitto yksistään ei pakottanut paperifirmat Suomesta, se teki kaikkensa tehdäkseen tilanne vielä huonommaksi kun se oli.

Olennaista ei kuitenkaan ole se, miksi paperiala jättää Suomen vaan se, että työmarkkinaneuvotteluja edelleen käydään suurteollisuuden ehdoilla vaikka se palkkaa vain pienen vähemmistön Suomen työväestä. Liitot elävät ruukinpatruunoiden aikaa ja se näkyy siinä ettei alkuunkaan ymmärretä miltä suomalainen työpaikka tosiasiassa näyttää nykyään.

Kun kuuntelee liittojen miehiä saa sellaisen käsityksen, että kaikki työpaikat ovat järkyttäviä oikeuksien polkijoita jotka eivät maksa lakisääteisiä liksoja jne. Tämä on täyttä puppua. Vain pienessä osassa työpaikkoja on todellisia ongelmia. Suurini osa työpaikkariidoista on työntekijöiden itsensä aiheuttamia tai ne perustuvat työnantajan kokemattomuuteen. Vain kourallinen firmoja ovat sellaisia missä työnantaja toimii aidosti ja tahallisesti harmaalla alueella. Yleensä nekin ovat rakennusalalla, joka on ollut demarien ja liittojen erityissuojeluksessa.

Ay-liikkeestä: Kun duunarin asemaa pistettiin alas toden teolla 90-luvun lamassa

Mihin se pistettiin? Heikennettiinkö työsopimusehtoja? Heikennettiinkö työlainsäädäntöä? Kerro millä lailla duunarit pistettiin alas laman aikana.

Lopputili ja lomautukset tuli toki monelle mutta sehän johtui juuri joustamattomuudesta tosiasioiden edessä. Nämäkin toimet ovat osa työlainsäädäntöä ja jos työntekijä ottaa työn vastaan hänenkin pitää suostua noudattamaan kaikkia pykäliä. Ei pelkästään sellaisiaa, jotka hänelle sopii.

Muistammehan, että palkkakustannukset paperiteollisuudessa on alle 10 % luokkaa. Suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta on kuvaavaa se, että kun suomalainen puu saadaan paperitehtaan porteille, samalla rahalla etelä-amerikkalsisesta puusta valmistettu paperi on jo valmiina sanomalehden painokoneessa.

[Sour-One]

Olennaista ei kuitenkaan ole se, miksi paperiala jättää Suomen vaan se, että työmarkkinaneuvotteluja edelleen käydään suurteollisuuden ehdoilla vaikka se palkkaa vain pienen vähemmistön Suomen työväestä. Liitot elävät ruukinpatruunoiden aikaa ja se näkyy siinä ettei alkuunkaan ymmärretä miltä suomalainen työpaikka tosiasiassa näyttää nykyään.

Kyllähän tuossa perää saattaa olla, siinä mielessä, että esim. äitiysloma-ajan korvaus voi tehdä pienyrittäjän elämästä aika epäkiitollista. Mutta uskoisin eri liitoilla olevan erilaiset lähestymistavat niissä asioissa, mihin niillä on valtaa.

Kyllä SAK:laiset (savupiippu) liitot määrävät marrsitahdin. He yleensä avaavat työmarkkinakeskustelut ja linjoittavat millä tasolla palkkaneuvotteluja käydään. Ei ole yksi kerta kun muut liitot ovat ilmoitelleen, että koska metalli saa X% lisää, niin heille kuuluu sama.

Nythän palasimme jälleen (työministeri, ex-SAK -pomo, Ihalaisen myötä) ns. mini-Tupoon eli keskitetympään neuvotteluun. Perustelu oli joku epämääräinen "tarvitsemme yhtenäisen ratkaisun". Kertomatta jäi mihin tarvitaan ja ketkä tarvitsevat. Joka tapauksessa tämä on erittäin huono asia PK-yrityksille, joilla ei edes ole mitään edustajaa työmarkkinaneuvottelujen pöydissä. Heitä "edustaa" EK, joka käy neuvotteluja suurteollisuuden ehdoilla. Siis heidän pouolesta, jotka häippäsevät ulkomaille jos kuumenee liikaa.

Laissa oli pykälä, jonka mukaan piti vakinaistaa muistaakseni kahden määräaikaisen jälkeen, tai palkata joku muu. Sillä pyyhittiin aanusta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, porukka oli vuosikausia töissä, ilman että tarvitsi haaveilla kesälomalla.

Lain pykälä on edelleen olemassa ja se on tehty niin, että sitä voi kiertää aika helposti. Tämä tilanne on vallinnut "aina" eikä se ole mikään 90-luvun tuotos.

Toinen oli vuokrafirmojen esiinmarssi

En näe niissä kovin suurta ongelmaa. Palkat ja ehdot ovat vuokraduunarilla täsmälleen samat kun suoraan palkatulla työntekijällä.

Ammattiliitot ovat itse asiassa luoneet vuokrafrimamarkkinat. Niille ei olisi mitän tarvetta jos työntekijästä pääsisi helpommin eroon ja voisi vapaammin sopia ehdoista.
Vuokrafirman käyttö on työnantajalle kalliimpaa kun suora palkkaaminen, mutta se poistaa irtisanomisongelmat ja helpotta sesonkiluonteisten töiden järjestämistä.
Esim. lyhytsesonkityöntekijä olisi nykylainsädännön puitteissa hankala palkata ja irtisanoa toistuvasti. Vuokrafirman kautta työntekijä saa helpommin töitä ja hän saa myös paremman jatkuvuuden tuloilleen koska voi keikkailla useassa paikassa sensijaan, että olisi toistuvasti työttömänä.

Vuokrafirmojen rooli on siis, rahaa vastaan, pehmentää niitä ongelmia mitä ammattiliitto on markkinoille luonut. Ei kukaan työnantaja varsinaisesti halua käyttää vuokrafirmoja, mutta käytännön syystä se on usein järkevää.

Noudatettava työehtosopimus ehkä kuitenkin eri?

[Alkuasukas]

Laissa oli pykälä, jonka mukaan piti vakinaistaa muistaakseni kahden määräaikaisen jälkeen, tai palkata joku muu. Sillä pyyhittiin aanusta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, porukka oli vuosikausia töissä, ilman että tarvitsi haaveilla kesälomalla.

Pashaa. Yleisesti esitetty väite millä ei ole todennettua pohjaa. Määräaikaisten osuus lisääntyi 90-luvulla 4%, mutta on nykyään alhaisemmalla tasolla kuin 1990. Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/97136919-5B39-492D-8E9D-C2EE6E1C765A/0/uusitalo.pdf

[mannym]

^ Ainakin omalla luottamusmieskurssilla tuosta oli puhetta. Muistaakseni meni niinkin että jos yhtäjaksoisesti on töissä, ja kahden määräaikaisen sopimuksen perään tarjotaan kolmatta pitäisi tuon sopimuksen olla vakituinen. Tämä siis jos välissä ei ole ainoatakaan päivää poissa. Tätä pykälää kierretään julkisella puolella siten että MA sopparin päättyessä pidetään päivä välissä ja taas MA soppari voimaan. Tähän on muutaman kerran tullut törmättyä itsekin, mutta yllä mainitsemani käytäntö on sopimusten mukainen niin minkäs sille sitten voi.

[Alapo]

Pelikenttä paperiteollisuudessa muuttui täysin työsulun jälkeen. Nykyään sieltä on pistetty väkeä pihalle siinä missä muillakin teollisuudenaloilla. UPM:m tehtaat eivät todellakaan mene ulkomaille pahan paperilliton syystä

On ilmiselvää, että paperiliitto on osaltaan ajanut alan ahtaalle. Syy miksi se pysyi niinkin kauan Suomessa oli tuottavuuden nousu yhä suurempien koneiden myötä. Tämä vähensi duunarien liksojen merkityksen tuotteen loppuhinnassa. Oli lopulta ihan sama jos paperiduunari tienasi 4000 tai 7000 jos kapasiteettia tuplaamalla saatiin kiinteät kulut minimoitua tuotteen hinnassa. Jäljelle jäi kuitenkin jatkuvat lakot ja sotkut, mitä liitto aiheutti. Niillä oli paljon suurempi merkitys firman kannattavuudelle kun yksittäiset palkat. Kun tähän yhdistää raaka-aineden huono saatavuus ja etäisyys markkinoille, niin päätös jättää Suomi hankalana maana on aika helppo.
Vaikka paperiliitto yksistään ei pakottanut paperifirmat Suomesta, se teki kaikkensa tehdäkseen tilanne vielä huonommaksi kun se oli.

Olennaista ei kuitenkaan ole se, miksi paperiala jättää Suomen vaan se, että työmarkkinaneuvotteluja edelleen käydään suurteollisuuden ehdoilla vaikka se palkkaa vain pienen vähemmistön Suomen työväestä. Liitot elävät ruukinpatruunoiden aikaa ja se näkyy siinä ettei alkuunkaan ymmärretä miltä suomalainen työpaikka tosiasiassa näyttää nykyään.

Liikaa paperiliittoa ei kannata syyllistää, palkat on aika pieni osuus paperin loppuhinnasta, suurempia kuluja on energian hinta ja raaka-aineen hinta, eli sama syyttää sitten myös metsän omistajia ahneudesta? Paperitonnin hinnassa on myös toimituskulut mukana. Tietenkin tuotantoa siirretään niihin maihin joissa energia on halpaa, puu kasvaa nopeasti  ja on myös halpaa. Silti, suomalaiselle erikoispaperille riittää kysyntää niissä maissa joihin nyt tuotantoa siirretään. Paperiliittohan antoi työsulun aikaan periksi ja nythän koneet käy vuoden ympäri, niin ei aikaisemmin ollut.

[Alkuasukas]

suurempia kuluja on energian hinta .

Juu, ja Tämä Me Osattiin nostaa Ihan Itse. Kiitos vaan hallituksen viherpesun meillä on nyt neljätoistakertainen energiavero euroopan kilpailijamaihin verrattuna....

http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/blog/2011-2/energiaverojen-korotus-uhkaa-teollisuuden-toimintaedellytyksiae-suomessa

[Sour-One]

suurempia kuluja on energian hinta .

Juu, ja Tämä Me Osattiin nostaa Ihan Itse. Kiitos vaan hallituksen viherpesun meillä on nyt neljätoistakertainen energiavero euroopan kilpailijamaihin verrattuna....

http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/blog/2011-2/energiaverojen-korotus-uhkaa-teollisuuden-toimintaedellytyksiae-suomessa

Mutta energia on pieni puun hintaan verrattuna. Tuo esittämäsi uutislinkki on normaalia propagandaa.

[tyhmyri]

Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

Yksityisellä puolella on olemassa temppu, joka tunnetaan nimellä "tuotannolliset ja taloudelliset syyt". Julkisella puolella vakituisesta ei käsittääkseni pääse eroon kuin lainmuutoksen kautta. Yksityisellä vakituisen duuni on itse asiassa löyhemmin kiinni kuin pitkällä määräaikaisella olevan.

[Sour-One]

Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

Yksityisellä puolella on olemassa temppu, joka tunnetaan nimellä "tuotannolliset ja taloudelliset syyt". Julkisella puolella vakituisesta ei käsittääkseni pääse eroon kuin lainmuutoksen kautta. Yksityisellä vakituisen duuni on itse asiassa löyhemmin kiinni kuin pitkällä määräaikaisella olevan.

Tällainen "temppu" on syytäkin olla olemassa.

[mannym]

Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

Yksityisellä puolella on olemassa temppu, joka tunnetaan nimellä "tuotannolliset ja taloudelliset syyt". Julkisella puolella vakituisesta ei käsittääkseni pääse eroon kuin lainmuutoksen kautta. Yksityisellä vakituisen duuni on itse asiassa löyhemmin kiinni kuin pitkällä määräaikaisella olevan.

Julkisella puolella tuo "tuotannolliset ja taloudelliset syyt" on vielä mahtavan kimurantti. Jos määräaikaista ei vakinaisteta ko, syyllä. Ei ko virkaan voida palkata ketään muutakaan vakituiseksi 6-9kk aikana.

[Alkuasukas]

Mutta energia on pieni puun hintaan verrattuna. Tuo esittämäsi uutislinkki on normaalia propagandaa.

Trööt, väärin taas. Puun kantohinta on lopputuotteesta 3,8%, energia 9,0% ja työvoimakustannukset, rummunpärinää, 15,1% (luvut 26.3.2008).

Mamu-uutiset täällä kammataan täin täikammalla, muu propaganda taitaa upota aivan suoraan selkäytimeen.

[Sour-One]

Mutta energia on pieni puun hintaan verrattuna. Tuo esittämäsi uutislinkki on normaalia propagandaa.

Trööt, väärin taas. Puun kantohinta on lopputuotteesta 3,8%, energia 9,0% ja työvoimakustannukset, rummunpärinää, 15,1% (luvut 26.3.2008).

Mamu-uutiset täällä kammataan täin täikammalla, muu propaganda taitaa upota aivan suoraan selkäytimeen.

laitatko linkin vielä uutiseen?

Lisäys 1: Brunilan mukaan työvoimakustannusten osuus 12 %.

Lisäys 2: Sinällään 3,8% kuulostaa alhaiselle, koska kuitupuun kantohinta on noin 20 eur/m3

Lisäys 3: kantohinta on pystyssä olevan puun hinta ilman hankintakustannuksia

Lisäys 4: sellutehdas tuottaa useimmiten energiaa yli oman tarpeensa ja toimittaa sähköä ja lämpöä sen yhteydessä toimivalle paperitehtaalle sekä usein myös kaukolämpöä ympäröivälle yhteiskunnalle.

[Ernst]

Tietääkö jäsen M miten nuo mainitut edut rahoitetaan? Aivan, joko lakisääteisillä maksuilla (sairauspäiväraha, maksetaan Tyel-tulon mukaan samoin kuin vanhempainetuudet) tai verovaroista. Ja yrittäjät ovat niitä jotka de facto maksavat veroa. Lapsilisää yrittäjä ei saa, yrittäjän lapsi kyllä. En tiedä mitä tarkoitat nuorten yrittäjän eduilla?  Jos puhut starttirahoista niin ne sietäisi lopettaa.

Tiedän. Tiedän esimerkiksi sen, että lapsilisä on yksi lakisääteisistä etuuksista, joilla yhteiskunta pyrkii tasaamaan lapsen perheille aiheuttamia kustannuksia. Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Se maksetaan lapsen vanhemmalle tai huoltajalle, ei lapselle, kuten väität. Kyllä yrittäjäkin sen saa, jos on vanhempi tai huoltaja.  Yrittäjä ei myöskään maksa minkään muun maksun kuin veron  kautta lapsilisää itselleen. Muissakin yrittäjän elämän riskejä varten olevissa turvissa on mukana verovaroja ja yhteiskunnan vastuita.

Minä olisin ihan tyytyväinen, jos jokainen maksaisi kaiken turvansa itse.  Omat riskini olen turvannut säästöillä ja vakuutuksilla siihen tasoon, jonka katson riittäväksi.

Se vainen on paksua tuubaa, että yrittäjät mukamas nyt olisivat jotakin self sufficient sankareita, jotka maksavat kaikki kulunsa, riskinsä ja vastuunsa itse -lainkaan turvautumatta verovaroihin - ja siinä sivussa sankarillisesti elättäisivät kaikki muutkin.  Arvostan yrittäjyyttä ja yrittäjiä. Jokaisen panosta tarvitaan.
 

[Punaniska]

Pashaa. Yleisesti esitetty väite millä ei ole todennettua pohjaa. Määräaikaisten osuus lisääntyi 90-luvulla 4%, mutta on nykyään alhaisemmalla tasolla kuin 1990. Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/97136919-5B39-492D-8E9D-C2EE6E1C765A/0/uusitalo.pdf

Pyyhi vain omat pashasi tuolla tilastolla. On nimittäin empiiristä kokemusta omasta ja muiden elämästä noilta ajoilta. Maahan polkaistiin parissa vuodessa 400000 (neljä sataa tuhatta) uutta työtöntä . Oli mistä valita, eikä auttanut pahemmin kitistä vakipaikan puolesta.

Edit. Siksi toisekseen tuo tilasto on diipadaapaa. Siinä verrataan pätkätyöläisten määrää kaikkiin työllisiin, vaikka totuus olisi tullut ilmi verrattaessa, kuinka moni esim. v.1994 solmittu työsopimus oli määräaikainen.  Tai tutkiessa, kuinka moni 1994 solmittu määräaikainen työsopimus johti vakituiseen työpaikkaan kahden vuoden sisällä.

[Ernst]

Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

Yksityisellä puolella on olemassa temppu, joka tunnetaan nimellä "tuotannolliset ja taloudelliset syyt". Julkisella puolella vakituisesta ei käsittääkseni pääse eroon kuin lainmuutoksen kautta. Yksityisellä vakituisen duuni on itse asiassa löyhemmin kiinni kuin pitkällä määräaikaisella olevan.

Legendaa. Julkinen puoli irtisanoo ihan saman työsopimuslain perusteella kuin muutkin työnantajat. Käsityksesi on väärä tai vaihtoehtoisesti vanhentunut.

[Ernst]

Lisäksi pätkäläisten käyttö on yleistä lähinnä julkisella puolella, AY-LIIKE KUN PUUTTUU NIIHIN YKSITYISTEN TYÖSUHTEISIIN....

Yksityisellä puolella on olemassa temppu, joka tunnetaan nimellä "tuotannolliset ja taloudelliset syyt". Julkisella puolella vakituisesta ei käsittääkseni pääse eroon kuin lainmuutoksen kautta. Yksityisellä vakituisen duuni on itse asiassa löyhemmin kiinni kuin pitkällä määräaikaisella olevan.

Legendaa. Julkinen puoli irtisanoo ihan saman työsopimuslain perusteella kuin muutkin työnantajat. Käsityksesi on väärä tai vaihtoehtoisesti vanhentunut.

Lieköhän ainoa ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä se, että mikäli julkisella puolella virkasuhteessa oleva irtisanotaan laittomasti, ei kuprusta selvitä korvauksilla, vaan kyseinen ihminen on otettava takaisin töihin. Tämä ei siis kuitenkaan mitenkään estä sen paremmin virka- kuin työsopimussuhteisten laillisia irtisanomisia.

Julkisella puolella on muutettu virkasuhteita työsopimussuhteiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. Se on ihan ok, jos työssä ei ole virkavastuuta.
+
Laittomasti nyt ei tietenkään pidä tehdä yhtään mitään, vaikka välillä tätä ketjua lukiessa tulee sellainen kutina, että mukamas hyvinvointi ja kaikenlainen kukoistus duunareille ja kaikille muillekin  alkaa siitä (ja vain siitä), kun ihmisiä pääsisi irtisanomaan laillisesti ja ihan mahdottoman kevyesti ilman muiden työntekijöiden reagoimista, ja työehdoistakaan ei saisi sopia järjestöjen kesken.

[Tommi Korhonen]

Vaikka olen luottamusmies, niin myönnän että Suomessa on liian vaikea päästä eroon epäsopivista tai jopa vain ylimääräisistä työntekijöistä. Työntekijä on rasite joka on pysyvä, vaikka tilanne muuttuisi. Toisaalta taas olen nähnyt tilanteita joissa työnantaja toimii perusteetta pärstäkertoimella, vaikka työyhteisöllä ei ole valittamista... Silti kannattaisin enemmän Tanskan mallia, tai ainakin tanskalaiset ovat sellaisen saaneet toimimaan hyvin.

Mutta kyllä tällaisessa sosiaalidemokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jotain suojaa pitää olla niille heikommillekin. Työnantajalla alin ... kolmannes? ... on hankala, mutta sanoisin että myös työnantajille kuin varsinkin yhteiskunnalle on hyvä asia että ovat työllisiä. Pitkäaikaistyöttömät - ja niistä erityisesti syrjäytyneet ja ongelmaiset - lienevät juuri sitä oikeistoliberaalien toivomaan ylimääräistä josta työnantajien ei pidä pitää huolta.

Yhteiskunnallinen aspekti siis mukaan myös.
Toki niin että myös yrittäjyyden mahdollisuudet säilyvät, mikään SDP:n sanelu ei myöskään ole millään lailla järjellinen tai stabiili toimintatapa.

[Tommi Korhonen]

Vaatimus, että silti pitäisi palkata kannattamattomia ihmisiä töihin tarkoittaa, että vasemmiston mielestä yritysten pitäisi hoitaa valtiolle kuuluvat sosiaaliset tehtävät. Tämä on mahdollista vain jos yrityksille annetaan valtiolliset oikeudet päättää sosiaalisesta työllistämisestä. Haluammeko todella sitä?!

Ei minulla ole juuri intresseja argumentoida sinua vastaan, saat olla toki mitä mieltä vain. Hieman yllättää sinun noin vahva oikeistolaisuutesi, mutta ei siinä mitään.

Ylläoleva ei ole kuitenkaan noin ideologista. Kyllä ne yhtiöt myös kuuluvat yhteiskuntaan. Ja yhteiskuntaan kuuluu kokonaisuus laeista, valvonnasta, yhtiöistä, verotuksesta ja kansalaisista. Sitä toki pitääkin kehittää ja yrittää 'korjata' paremmaksi.

Sinänsä jatkuvan inflaation ja jatkuvan palkkaneuvotteluprosessin yksisuuntainen vedätys* ylöspäin on tosiaan iso osa ongelmaa, näinhän se on. Ja yksi merkittävimmistä syistä että Suomi ei ole työnteollisesti kilpailukykyinen Kauko-Idän kanssa. Osa tekijöistä liittyy myös lainsäädäntöön, mutta yhtälailla voi kysyä että haluaisimmeko me palata lainsäädännössä Kauko-Idän tasolle!?

Kannusteloukkujen purkamiseksi pitää toki tulotason olla tukitasoa merkittävästi parempi. Arvaan toki että sinusta tukitaso pitäisi poistaa kokonaan ja tulotasoa laskea niin paljon kuin huvittaa - etu tulojen eduksi säilyisi silti. Itse kannatan kyllä tuloloukkujen purkamista, ehdottomasti. Niiden ylläpitäminen on täysin typerää. Pääosin tukia pitäisi laskea, koska minimipalkkoja ei voi vain SDP-tyyliin nostaa niin paljon että kansa on tyytyväistä. Tukien laskulla toki minimipalkan paineet keventyisivät - mutta aika kauan kestäisi että hintataso mitenkään tuota kompensoisi jos koskaan. Suomen elintarvike- ja kulutushyödykemarkkinoilla ei olisi juuri intensiivejä lähteä tuohon mukaan.

* Vedätys 'vedättää' merkityksessä, en ota kantaa sen välistä-vetäminen osaan.

[Alkuasukas]

Lisäys 2: Sinällään 3,8% kuulostaa alhaiselle, koska kuitupuun kantohinta on noin 20 eur/m3

Lisäys 3: kantohinta on pystyssä olevan puun hinta ilman hankintakustannuksia

Kyse nimenomaan kantohinnasta. Ja kantohinta = puun ostohinta, eli kustannukset alenisivat vain 3,8% jos puun saisi ilmaiseksi. Kauheita riistäjiä ne metsänomistajat.

Luvut linkin takaa, sivu 28.

http://www.kymichamber.fi/export/sites/www.kymichamber.fi/liitetiedostot/Puhe_Kouri_Timo.pdf

[Sour-One]

Lisäys 2: Sinällään 3,8% kuulostaa alhaiselle, koska kuitupuun kantohinta on noin 20 eur/m3

Lisäys 3: kantohinta on pystyssä olevan puun hinta ilman hankintakustannuksia

Kyse nimenomaan kantohinnasta. Ja kantohinta = puun ostohinta, eli kustannukset alenisivat vain 3,8% jos puun saisi ilmaiseksi. Kauheita riistäjiä ne metsänomistajat.

Luvut linkin takaa, sivu 28.



http://www.kymichamber.fi/export/sites/www.kymichamber.fi/liitetiedostot/Puhe_Kouri_Timo.pdf

Yhtä asiaa ihmettelen melkoisesti. Paperin tonninhinta pyörii noin 650 euron kieppeillä tonni. 3,8 % on tällöin noin 24 euroa. Paperi koostuu pääsääntöisesti selluloosasta ja puussa sitä on noin puolet. Toisekseen esim. kuusipuu painaa noin 450 kg/m3. Jotta puun osuus paperista olisi tuo 3,8%, niin kantohinnan pitäisi olla 6 euron luokkaa. Mielestäni on kyllä reilusti enemmän kuin 6 euroa.

Jos joku löytää laskelmasta virheen, korjatkoon.

Lisäys: onhan tuossa vientituontipuun osuus 2,7 %. Hake ja puru; mitä tarkoittanee, materiaali, työtä vai molempia?

Lisäys 2: Onko energiassa huomioitu sellun tuotannosta saatava energia eli onko tuo 9 % ylimääräistä energiaa?

[Tommi Korhonen]

Njoo. Ei vasemmistolla hyvin mene. Sekä Vasemmistoliitto että SDP ovat alamäessä. Toivottavasti myös seuraavissa vaaleissa, vaikka nyt on vähän fiilistä ilmassa että Jutta voisi olla vastavoima Kataiselle, mutta en usko häröilyn kuitenkaan purevan kansalaisiin.

Paikallinen sopiminen on myös edistynyt vaikka viime kierrokselle tulikin tämä mystinen mini-tupo.

Jäljelle jää kyllä vielä liittojen korotuskilpailu.

[Kimmo Pirkkala]

Ei ole niin, että on joko ylitsepursuava amattiliittokartelli tai sitten työmarkkina-anarkia. Tässäkin asiassa pitäisi pyrkiä harkittuun ja maltilliseen kompromissiin.

Aikana jolloin ay-liikkeet syntyivät olivat työmarkkinat aivan erilaiset. Maaseudun liikaväestöllä oli yksinkertaisesti ota tai jätä -tilanne aikana jolloin yksi iso teollisuuslaitos saattoi hallita paikkakunnan kaikkea työtarjontaa. Työnantaja oli paikallisesti monopoliasemassa, eli työmarkkinat eivät toimineet kunnolla. Työnantaja oli määräävässä asemassa. Nykyään työmarkkinat ovat aivan erilaiset; työlle kysyntää luovat eivät ole määräävässä markkina-asemassa vaan ay-liikkeen hallitsema työn tarjonta on määräävässä markkina-asemassa (paikallisesti, Suomessa). Molemmat ovat häiriöitä toimivilla markkinoilla.

Minä kyseenalaistan näkemyksen, että toimivat työmarkkinat ilman markkinahäiriöitä (ylisuuret työnantajat & ay-liike) olisivat haitallinen asia kenellekään. Työntekijällekin ne olisivat hyvä asia varsinkin kun meillä on erinomainen sosiaaliturva ja mahdollisuus vakuuttaa itsensä ansiosidonnaisen piiriin (ilman ay-liikettäkin). Äkkiseltään tulee mieleen, että haittaa niistä voi olla vain niille työntekijöille, jotka haluavat käyttää "solidaarisuutta" hyväkseen. Hyötyä niistä olisi kaikille muille, myös niille työntekijöille, jotka oikeasti haluavat työskennellä hyvin ja joita kuitenkin uskon suomalaisista enemmistön olevan.

Ts. sosiaaliturvan ja palkkojen erotusta ei voi kasvattaa palkoja korottamalla vaan sen on pakko tapahtua sosiaaliturvaa alentamalla. Kyse ei ole mistään ideologisesta valinnasta vaan puhtaasti matemaattisesta faktasta.

Jos on olemassa minimipalkka, pitäisi asian kääntöpuolena olla sosiaaliturvan ehdoton maksimi. Ja näiden kahden pitäisi kulkea käsi kädessa niin, että minimipalkka ylittää selvästi sosiaaliturvan maksimin aina. Ei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia.

[Kimmo Pirkkala]

4. Julkisella puolella on kirjoitttamaton sääntö ettei ketään irtisanota. Tämä perustuu johonkin epämääräiseen "yhteiskuntavastuu" -ideaan missä loputtomiin yritetään löytää uusi duuni joutilaille ihmisille tai mätämunille. Tästä on muodostunut ihan omat työmarkkinat julkisen sektorin sisällä missä erityisesti paskat tyypit, joita kukaan ei kestä, heitetään osastolta toiselle vuoden välein.

hkanimen viestissä oli paljon asiaa, mutta tuo yllä oleva on erityisesti noston arvoinen. Vaikka olenkin itse julkisella puolella, on kyllä pakko myöntää, että tässä suhteessa meitä pidetään kuin herran kukkarossa. Kun kuuntelee IT- ja High Tech -puolella toimivien ystävien tarinoita YT-neuvotteluista ja irtisanomiskirjekuorista, kokee kyllä olevansa etuhoikeutetussa asemassa. Ns. paskoista tyypeistä päästään julkisella puolella eroon vain luonnollisen poistuman kautta.
Molskis.

Toisaalta niiden duunareiden osalta, jotka ovat ammattitaitoisia ja päteviä, on yksityinen sektori paljon parempi työnantaja noin keskimäärin kaikessa maalaisjärkisyydessään. Julkinen sektori voi olla uskomattoman jäykkä, järjetön ja pilkkua nysväävä työympäristö. Ja hyvälle työntekijälle tietysti huono ympäristö siksikin, että yhteisössä roikotetaan mukana todella halutonta ja epämotivoitunutta porukkaa.

Esimerkkinä julkisella sektorilla työskentelevä vaimoni, joka äitiysvapaan jälkeen, minun pitäessä isäkuukauttani halusi kesäaikaan pitää samalla pitämättä jääneitä lomiaan ja olla yhdessä perheen kanssa lomailemassa, eikä mennä töihin (mitään rahaahan hän ei olisi saanut muuten mistään, koska itse olin isäkuukaudella). Kun hän esimieheltään pyysi lomaa ko. ajankohtaan, tämä tyrmäsi loman jonkun ylhäältä tulleen käytännöstä piittaamattoman ohjeistuksen vuoksi tyyliin äitiysloman ja hoitovapaan välillä ei kunta myönnä lomia tjs. No tähänpä oli vaimolla vastaus valmiina: Hän ilmoitti sitten tulevansa töihin. Kun esimiehelle valkeni, että viranhaltijaa ei nyt varsinaisesti voi kieltää tulemasta töihin (edes kuukauden jaksoksi) kävi hänelle tilanne hieman tukalaksi, sillä äitiysvapaan sijainen olisi vaimoni töihinpaluun vuoksi irtisanottava ja heti kuukauden perästä järjestettävä uusi rekrytointi ja tässä tilanteessa hän mieluummin sitten myönsi loman vastoin ohjeistusta. Ja voin kuvitella sen stressin määrän, kun kunnan virkamies ei noudata selvää ohjetta. Viis järjestä, meillä on ohjeet.


Ylläolevan kaltaiset tilanteet yleensä sovitaan järjellä ja kohtuudella yksityisellä sektorilla. Julkisella voi olla todella töksähtelevää meininkiä.

[Sour-One]

4. Julkisella puolella on kirjoitttamaton sääntö ettei ketään irtisanota. Tämä perustuu johonkin epämääräiseen "yhteiskuntavastuu" -ideaan missä loputtomiin yritetään löytää uusi duuni joutilaille ihmisille tai mätämunille. Tästä on muodostunut ihan omat työmarkkinat julkisen sektorin sisällä missä erityisesti paskat tyypit, joita kukaan ei kestä, heitetään osastolta toiselle vuoden välein.

hkanimen viestissä oli paljon asiaa, mutta tuo yllä oleva on erityisesti noston arvoinen. Vaikka olenkin itse julkisella puolella, on kyllä pakko myöntää, että tässä suhteessa meitä pidetään kuin herran kukkarossa. Kun kuuntelee IT- ja High Tech -puolella toimivien ystävien tarinoita YT-neuvotteluista ja irtisanomiskirjekuorista, kokee kyllä olevansa etuhoikeutetussa asemassa. Ns. paskoista tyypeistä päästään julkisella puolella eroon vain luonnollisen poistuman kautta.
Molskis.

Toisaalta niiden duunareiden osalta, jotka ovat ammattitaitoisia ja päteviä, on yksityinen sektori paljon parempi työnantaja noin keskimäärin kaikessa maalaisjärkisyydessään. Julkinen sektori voi olla uskomattoman jäykkä, järjetön ja pilkkua nysväävä työympäristö. Ja hyvälle työntekijälle tietysti huono ympäristö siksikin, että yhteisössä roikotetaan mukana todella halutonta ja epämotivoitunutta porukkaa.

Esimerkkinä julkisella sektorilla työskentelevä vaimoni, joka äitiysvapaan jälkeen, minun pitäessä isäkuukauttani halusi kesäaikaan pitää samalla pitämättä jääneitä lomiaan ja olla yhdessä perheen kanssa lomailemassa, eikä mennä töihin (mitään rahaahan hän ei olisi saanut muuten mistään, koska itse olin isäkuukaudella). Kun hän esimieheltään pyysi lomaa ko. ajankohtaan, tämä tyrmäsi loman jonkun ylhäältä tulleen käytännöstä piittaamattoman ohjeistuksen vuoksi tyyliin äitiysloman ja hoitovapaan välillä ei kunta myönnä lomia tjs. No tähänpä oli vaimolla vastaus valmiina: Hän ilmoitti sitten tulevansa töihin. Kun esimiehelle valkeni, että viranhaltijaa ei nyt varsinaisesti voi kieltää tulemasta töihin (edes kuukauden jaksoksi) kävi hänelle tilanne hieman tukalaksi, sillä äitiysvapaan sijainen olisi vaimoni töihinpaluun vuoksi irtisanottava ja heti kuukauden perästä järjestettävä uusi rekrytointi ja tässä tilanteessa hän mieluummin sitten myönsi loman vastoin ohjeistusta. Ja voin kuvitella sen stressin määrän, kun kunnan virkamies ei noudata selvää ohjetta. Viis järjestä, meillä on ohjeet.


Ylläolevan kaltaiset tilanteet yleensä sovitaan järjellä ja kohtuudella yksityisellä sektorilla. Julkisella voi olla todella töksähtelevää meininkiä.

Toinen hyvä esimerkki ohjeitten mukaan ilman omaa älyä toimivasta organisaatiosta on ELY

[Alkuasukas]

Lisäys 2: Onko energiassa huomioitu sellun tuotannosta saatava energia eli onko tuo 9 % ylimääräistä energiaa?

Jaa, vaikea sanoa, eiköhän tuolla kenties tarkoiteta oman energiantuotannon lisäksi tarvittavaa energiaa, ts nettokulua. Selluntuotantokin vie enemmän energiaa kuin tuottaa.

Harjoituksen pointti oli kuitenkin osoittaa etteivät ne henkilöstökulut ole niin pieni osa kuin annetaan ymmärtää.

[Sour-One]

Lisäys 2: Onko energiassa huomioitu sellun tuotannosta saatava energia eli onko tuo 9 % ylimääräistä energiaa?

Jaa, vaikea sanoa, eiköhän tuolla kenties tarkoiteta oman energiantuotannon lisäksi tarvittavaa energiaa, ts nettokulua. Selluntuotantokin vie enemmän energiaa kuin tuottaa.

Harjoituksen pointti oli kuitenkin osoittaa etteivät ne henkilöstökulut ole niin pieni osa kuin annetaan ymmärtää.

Ahaa, nyt siis puulla ei olekaan merkitystä. Olisi mielenkiintoista kuulla miten puolesta tonnista puuta, jossa 50 % selluloosaa, saadaan tonni selluloosaa.

Selluloosan tuotanto todellakin tuottaa enemmän kuin vie. Tämän varmasti itsekin tiesit, vaikka muuta väität.

http://www.metsateollisuus.fi/Infokortit/selluteollisuus/Sivut/default.aspx