Äänestys: Onko valuutan korkea arvo kansan etu?

[hoxpox]

Jos henkilö käyttää osakkeita vaihdon välineenä, on henkilön kannalta edullista että osakkeiden arvo nousee. Tällöin henkilön ostovoima, ja sen seurauksena myös elintaso, nousee.

Sama pätee rahan arvoon. Korkea rahan arvo, sekä deflaatio, eli rahan arvon nousu, parantavat kansalaisten ostovoimaa ja hyvinvointia.

Silti usein kuulee esitettävän mielipiteitä että valuutan arvo ei kannattaisi olla liian korkea. Väitettä perustellaan mm. sillä että halpa valuutta auttaa vientiteollisuutta. Tämä on tietenkin totta, mutta vientiteollisuuden kilpailuedun kasvattaminen ei ole oikea päämäärä, vaan kansalaisten hyvinvointi. Vientiteollisuuden kilpailukyky paranee myös mikäli kansalaiset pakotetaan tekemään ilmaista orjatyötä vientiyrityksissä, mutta onneksi tätä ei sentään kannateta.

Deflaatiota kritisoidaan myös sillä perusteella, että mikäli rahan arvo nousee, ei rahaa kannata sijoittaa esim. tuottavaan teollisuuteen, jolloin deflaatio vähentää taloudellista kasvua. Todellisuudessa deflaatio auttaa purkamaan kuplia ja tehostamaan pääoman kohdentumista: http://www.minyanville.com/businessmarkets/articles/inflation-deflation-class-warfare-free-market/2/17/2011/id/32887

Deflaatiota vastaan voidaan taistella painamalla lisää rahaa. Tämä on varastamista niiltä, joiden omaisuudesta suhteellisen suuri osuus on rahana, eli yleensä yhteiskunnan köyhimmiltä.

Deflaation hillitseminen rahaa painamalla on vastaava asia kuin arvotaulujen hinnannousua hillittäisiin tekemällä arvotauluista identtisiä kopioita (olettaen että tieto alkuperäisestä taulusta häviäisi), jolloin arvotaulujen hinta laskisi. Tällöin omaisuutta ei kannattaisi enää pitää arvotaulujen muodossa, sillä valtio voisi varastaa arvotaulujen omistajilta halutessaan. Onneksi valtio ei kuitenkaan tätä tee.

Deflaatiota hillitsevästä rahan painamisesta hyötyvätkin rikkaat (jotka eivät yleensä pidä omaisuuttaan rahana) sekä poliitikot, jotka tällä mekanismilla voivat varastaa köyhiltä ilman että he sitä ymmärtävät. Kun köyhät pysyvät köyhinä, on heidän pakko tehdä kovasti töitä jatkossakin.

Mielipiteet tervetulleita.

[Miniluv]

[ x ] riippuu tilanteesta

[tyhmyri]

^^Hyvä vastaus Miniluvilta. Ensiksi pitäisi tietää muun muassa onko kyseessä pieni avoin kansantalous vai lähes suljettua taloutta vastaava julmetun suuri kansantalous. Niille kun valuutan ulkoinen arvo on vallan erilainen juttu.

Jos maan kansantuotteesta noin puolet tulee viennistä on vastaus aivan toinen kuin maalle, jonka kansantuotteesta tulee vaikkapa alle 5% viennistä.

hoxpox: Tee kuten MoreLiver ihan oikein ehdotti. Lue vaikka jokin oikea kansantaloustieteen oppikirja ja sen jälkeen jokin rahoituksen peruskirja. Ei tarvitsisi näitä keskusteluja käydä.

[hoxpox]

Kävinpä tässä erään tuttavani kanssa keskustelun aiheesta.

Keskustelu meni suurin piirtein näin:

Minä: Mitä mieltä olet otsikon kysymyksestä?
Kaverini: Riippuu tilanteesta. Vähän sama kysymys, kuin ovatko korkeat palkat kansan etu. Liian korkeat palkat heikentävät kilpailukykyä joten, ne eivät voi olla rajattoman korkeat.
Minä: Ei tuossa ollut kysymys palkoista vaan rahan arvosta.
Kaverini: Niin mutta se on vähän saman tyyppinen kysymys.
Minä: No ihan vastaava kuin että voiko osakkeittesi arvo olla liian korkea. Osakkeet ja raha ovat vastaavia helposti vaihdettavia omaisuuseriä.
Kaverini: Jos kaikilla olis hirveästi osakkeita niin kukaan ei tekis töitä.
Minä: Jos kaikilla suomalaisilla olis hirveästi osakkeita, niin olisiko se suomalaisille hyvä asia?
Kaverini: Riippuu tilanteesta.
Minä: Ei riipu. Tottakai se on suomalaisille hyvä jos suomalaiset ovat rikkaita.

En toki tiedä onko muilla "riippuu tilanteesta" -vastaavilla yhtä pahoja ajatusvirheitä, kuin mitä ylläolevassa keskustelussa paljastui.

[ikki]

mutta onko sekin hienoa että valuutta on tosiarvokas, mutta hyvin harvalla on rahaa  sillä suurin os ovat työttöminä.
Tämä nähdään nyt PIIGS maissa kellä on kovin vahva valuutta. Paljon vahvempi kuin  mtä se luonnostaan olisi

[Lasse]

Lue vaikka jokin oikea kansantaloustieteen oppikirja ja sen jälkeen jokin rahoituksen peruskirja. Ei tarvitsisi näitä keskusteluja käydä.

Jos täältä takarivistä uskaltaisi kysyä jonkunlaista suositeltavaa kirjalistaa (for dummies 101 basics starter edition)?
Suomi tai englanti käypi, online pdf, kirjastosta lainattavat tai vallan valuutalla itselle lunastettavat, kaikki ok...

....................................................................

Itse kysymykseen: vastasin en tiedä, kun en kerran tiedä.
Tällä hetkellä näyttäisi dollari olevan apaut 0,8 euroa. Mutta mitä on yksi dollari?
Laitoin googleen kyssäriksi google"what is a dollar", ensimmäisenä vastauksena oli hämmentävä artikkeli:
What Is A "Dollar"?
An Historical Analysis Of The Fundamental Question In Monetary Policy
http://www.fame.org/HTM/Vieira_Edwin_What_is_a_Dollar_EV-002.HTM

Mitä on yksi euro? Jalkojen ja metrien suhde löytyy helposti: 1 foot = 0.3048 meters, ja metrin yksikölle löytyy melko yksiselitteinen määritelmä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Metre

On vaikea sanoa onko jokin korkeassa arvossa, kun ei tiedä mitä se itse asiassa on syönyt.
(http://4.bp.blogspot.com/-cYSjF9uZIHM/T4_g81wipYI/AAAAAAAAD2Q/wvHAnRDP0hw/s1600/002a.jpg)

Toisaalta eihän minun tarvitse tietää tarkkaa määritelmää naisten sukupuolielimillekään, ja kuitenkin olen tulossa kohta jo toista kertaa isäksi.
Eli arvostus ja hyödyntäminen eivät aina edellytä ymmärtämistä...

[Goman]

Haluaisitko elää maassa jonka valuutan arvo on korkea (Japani, Sveitsi,Norja)  vai maassa jonka valuutan arvo on alhainen  (kiina, intia, jne)

Valitsen ensinmainitut.

[Miniluv]

Noissa maissa valuutan arvo on todennäköisesti korkea siksi, että niillä muuten pyyhkii hyvin, ei toisinpäin

[Jaska Pankkaaja]

[ x ] riippuu tilanteesta

+1

Jos valuutan korkea arvo johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta hyvästä talouspolitiikasta ja vaihtotase on plussalla kuten vaikkapa Sveitsissä niin tietenkin se on etu.

Sinänsä elintaso sun muu kansallisvarallisuus voi kasvaa vauhdikkaasti vaikka valuutta sukeltaakin koko ajan, esimerkiksi käynee enemmistö teollisuusmaista jonain aikana kuten vaikkapa Suomi.

[Marko Parkkola]

Vähän oli nyt kyllä johdatteleva kysymys

Kukaan ei ole vielä maininnut Islantia, joten mainitsen sen. Islanti. Valuutan arvo matala ja ulkomaankauppa tuntuu vetävän kuin viimeistä päivää ainakin uutisten mukaan.

[Marko Parkkola]

[ x ] riippuu tilanteesta

Pitää vastata siihen mitä kysytään. Minä käsitin kysymyksen tyyliin "onko korkea valuutan arvo joka tilanteessa kansan etu". Tällöin on helppo vastata ei.

[Rubiikinkuutio]

Todella ärsyttävää tuollaiset ääliö kysymyksen joihin on omista näkemyksitä johtuen tehty "väärät" vastaukset jotka eivät salli sitä totuudenmukaista vastausta vain siksi, että äänestyksen aloittaja on siitä erimieltä. Tässä tapauksessa [X] riipuu tilanteesta.

Silti usein kuulee esitettävän mielipiteitä että valuutan arvo ei kannattaisi olla liian korkea. Väitettä perustellaan mm. sillä että halpa valuutta auttaa vientiteollisuutta. Tämä on tietenkin totta, mutta vientiteollisuuden kilpailuedun kasvattaminen ei ole oikea päämäärä, vaan kansalaisten hyvinvointi.

Näin juuri. Kansalaisten hyvinvointi on ykkösprioriteetti ja siksi [X] riippuu tilanteesta.

Vientiteollisuuden kilpailukyky paranee myös mikäli kansalaiset pakotetaan tekemään ilmaista orjatyötä vientiyrityksissä, mutta onneksi tätä ei sentään kannateta.

Hieno mustavalkoistus, kuin mokuttajan käsikirjasta. Se, että kansakunnalla ei ole töitä on vähemmän kansakunnan etu kuin että kansakunnassa on vähempipalkkaista, mutta asillisesti palkattua työtä. Tietenkin niin pieni valuutan arvo, että työstä saa orjapalkkaa on huono.

[Rubiikinkuutio]

Minä käsitin kysymyksen tyyliin "onko korkea valuutan arvo joka tilanteessa kansan etu". Tällöin on helppo vastata ei.

Vastasin itsekkin näin, mutta silti edelleen jurpo kysymys, kun eivät kaikki sitä taatusti noin loogisesti osaa ajatella. Kaikki jotka ovat vastanneet muuta ovat yksinkertaisesti väärässä.

[Janix]

Korkea valuutan arvo on kansalaisen etu, jos
- kansalaisella ei ole lainkaan tuloja, hän elää omilla säästöillään.
- kansalaisella on pienet tulot, hän saa eläkettä tai työttömyyspäivärahaa.

Ulkomailta tilaaminen on nykyisin uskomattoman helppoa, on PayPal, eBay ja internetti. Suurinpana kynnyksenä on arvonlisävero EU:n ulkopuolisista maista. Jos ostoksen hinta postikuluineen ylittää 45,50 eur, niin 23%:n lisälasku napsahtaa. Ja tullit lisäksi. EU:n kalleimmassa maassa ulkomailta tilaaminen saattaa olla joskus järkevää.

[hoxpox]

Se, että kansakunnalla ei ole töitä on vähemmän kansakunnan etu kuin että kansakunnassa on vähempipalkkaista, mutta asillisesti palkattua työtä.

Markkinataloudessa työntekijöiden palkat määriytyvät työvoiman kysynnän ja tarjonnan perusteella. Palkat voivat vaihdella riippumatta siitä vaihtuuko valuutan arvo.

Riippuu tilanteesta on lisätty vastausvaihtoehdoksi.

[tyhmyri]

Jos täältä takarivistä uskaltaisi kysyä jonkunlaista suositeltavaa kirjalistaa (for dummies 101 basics starter edition)? Suomi tai englanti käypi, online pdf, kirjastosta lainattavat tai vallan valuutalla itselle lunastettavat, kaikki ok...

Yksi aika hyvä on Krugman & Wells: Macroeconomics. Tuossa mennään perinteisten makrotalousmallien kanssa aika mukavasti ja Krugman on tapansa mukaan hyvä kirjoittaja. Ei helpoin mahdollinen, mutta parempi kuin moni muu.

Tuon kirjan heikkouksiin kuuluu rahapolitiikan vähättely ja hieman heikko käsittely. Varsinaisia virheitä ei hurjasti ole.

Rahapolitiikasta ja sen merkityksestä ei tule äkkiä hyvää kirjaa mieleen.

[hoxpox]

Kaverisihan on fiksu. Joka kerran, kun esität epätäsmällisen ja piiloon jäävillä oletuksilla lastatun kysymyksen, hän pyytää tarkennusta tai nostaa esille monitulkintaisuuden ("se riippuu").

Niin olikos tämä jälkimmäinen kysymys monitulkintainen eli: "Jos kaikilla suomalaisilla olis hirveästi osakkeita, niin olisiko se suomalaisille hyvä asia?"

Mitä itse vastaisit siihen?

[hoxpox]

Ei koske Suomea^TM. Suomessa miellä on lakisääteinen työmarkkinakartelli, jonka puitteissa palkat eivät ole lähimainkaan markkinaehtoisia.
Sen takia Suomella on työmarkkinaehtoiset työsuhteet, ei työmarkkinaehtoiset palkat. Eli kun palkat eivät jotsa, niin työsuhde joustaa.

Ihan hyvä pointti, joskin on huomattava että kartelli on kuitenkin paikallinen. Jos kartelli on liian ahne, käy kuten Yhdysvaltojen autoteollisuudelle, eli työpaikat katoavat kaikilta.

Lisäksi eivät ay-liikkeet niin hölmöjä ole että tuijottavat vain nimellistä palkkatason nousua, vaan kyllä ne ymmärtävät katsoa myös reaalista.

Siitä olen samaa mieltä että kartelleilta tulisi poistaa niiden lailla suojattu asema.

[Rubiikinkuutio]

Markkinataloudessa työntekijöiden palkat määriytyvät työvoiman kysynnän ja tarjonnan perusteella. Palkat voivat vaihdella riippumatta siitä vaihtuuko valuutan arvo.

Tietenkin. Muuta en ole väittänytkään.

Riippuu tilanteesta on lisätty vastausvaihtoehdoksi.

Ääntään ei voi muuttaa siihen?

[hoxpox]

Riippuu tilanteesta on lisätty vastausvaihtoehdoksi.

Ääntään ei voi muuttaa siihen?

Pahoittelen, pyrin aina jättämään äänestykseen äänenvaihtamismahdollisuuden, mutta nyt taisi jäädä ruksimatta.

[hoxpox]

Ei koske Suomea^TM. Suomessa miellä on lakisääteinen työmarkkinakartelli, jonka puitteissa palkat eivät ole lähimainkaan markkinaehtoisia.
Sen takia Suomella on työmarkkinaehtoiset työsuhteet, ei työmarkkinaehtoiset palkat. Eli kun palkat eivät jotsa, niin työsuhde joustaa.

Ihan hyvä pointti, joskin on huomattava että kartelli on kuitenkin paikallinen. Jos kartelli on liian ahne, käy kuten Yhdysvaltojen autoteollisuudelle, eli työpaikat katoavat kaikilta.

Niin, tämänhän olemme todistamassa Suomessa first-hand tällä hetkellä. Työsuhteet lakkaavat koska ne on ainoat, jotka enää joustavat.

Niin, tässä tilanteessa kannattaa kysyä että johtuuko lisääntynyt työttömyys valuutan korkeasta arvosta vai työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

[Rubiikinkuutio]

Niin, tässä tilanteessa kannattaa kysyä että johtuuko lisääntynyt työttömyys valuutan korkeasta arvosta vai työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

Vaiko mahdollisesti molemmista.

[törö]

Ei koske Suomea^TM. Suomessa miellä on lakisääteinen työmarkkinakartelli, jonka puitteissa palkat eivät ole lähimainkaan markkinaehtoisia.
Sen takia Suomella on työmarkkinaehtoiset työsuhteet, ei työmarkkinaehtoiset palkat. Eli kun palkat eivät jotsa, niin työsuhde joustaa.

Ihan hyvä pointti, joskin on huomattava että kartelli on kuitenkin paikallinen. Jos kartelli on liian ahne, käy kuten Yhdysvaltojen autoteollisuudelle, eli työpaikat katoavat kaikilta.

Niin, tämänhän olemme todistamassa Suomessa first-hand tällä hetkellä. Työsuhteet lakkaavat koska ne on ainoat, jotka enää joustavat.

Niin, tässä tilanteessa kannattaa kysyä että johtuuko lisääntynyt työttömyys valuutan korkeasta arvosta vai työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

Ne joustavat duunarien kohdalla halpatyövoimaan asti.

Ehkäpä kannattaisi ulkoistaa myös väliportaan porukan työpaikkoja ja täyttää ne ulkomaalaisilla, jotka eivät ole Toimihenkilöunionista kuulleetkaan? Enemmän säästöä siitä syntyisi kuin halpatuontiduunarien käyttämisestä.

[hoxpox]

Niin, tässä tilanteessa kannattaa kysyä että johtuuko lisääntynyt työttömyys valuutan korkeasta arvosta vai työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

Vaiko mahdollisesti molemmista.

Ok, tarkennan kysymystä: Pitäisikö valtion kompensoida yhtä vääryyttä, eli lakisääteisten kartellien keinotekoisen vahvaa neuvotteluasemaa toisella vääryydellä, eli varastamalla kaikilta valuutan haltijoilta painamalla lisää rahaa?

[Rubiikinkuutio]

Ok, tarkennan kysymystä: Pitäisikö valtion kompensoida yhtä vääryyttä, eli lakisääteisten kartellien keinotekoisen vahvaa neuvotteluasemaa toisella vääryydellä, eli varastamalla kaikilta valuutan haltijoilta painamalla lisää rahaa?

Valtion pitää tehdä siten, kuin on koko kansan parhaaksi. Välillä toiset hyötyvät näistä ratkaisusta enemmnä kuin toiset ja toisinpäin.

Eli vastaus kysymykseesi on tuossakin muodossa [X] Riipuuu tilanteessa.

[hoxpox]

Valtion pitää tehdä siten, kuin on koko kansan parhaaksi. Välillä toiset hyötyvät näistä ratkaisusta enemmnä kuin toiset ja toisinpäin.

Tätä kannattaa miettiä tarkkaan. Vaihtoehtoina ovat siis joko yhden vääryyden kompensoiminen (joka ei edes ole kovin tehokas kompensaatio) toisella vääryydellä, tai alkuperäisen vääryyden poistaminen.

[Sibis]

Minusta vaihtotase on kaiken a ja o.

Josko positiivinen niin pitää revalvoida, josko negatiivinen niin pitää devalvoida.

[Teaparty]

Niin, tässä tilanteessa kannattaa kysyä että johtuuko lisääntynyt työttömyys valuutan korkeasta arvosta vai työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

Vaiko mahdollisesti molemmista.

Ok, tarkennan kysymystä: Pitäisikö valtion kompensoida yhtä vääryyttä, eli lakisääteisten kartellien keinotekoisen vahvaa neuvotteluasemaa toisella vääryydellä, eli varastamalla kaikilta valuutan haltijoilta painamalla lisää rahaa?

Riippuu tilanteesta. Vaikka rakennatkin johdattelevan kysymyksen, vastaus ei ole yksioikoinen. Raha on vain vaihdon väline ja siihen liitetty ostopotentiaali on täysin teoreettista siihen asti, kunnes rahaa käytetään ostoksiin. Vaihdon välinettä olennaisempaa on itse vaihdanta, joka lisää (materiaalista) hyvinvointia.

Jos rahaa ajatellaan omaisuutena (mikä mielestäni on sinänsä harhainen ajatus), rahan painamisesta hyötyvät ne, joilla on enemmän velkaa kuin pankkitlillä rahaa. Väitän että Suomessa on enemmistö kotitalouksia, joiden asuntolaina on suurempi kuin pankkitilin saldo. Jos (kun) rahan painaminen johtaa inflaatioon, reaaliomaisuuden hinnat nousevat.

Lamassa on ongelmana rahan parkkeeraaminen pankkitileille 'pahan päivän varalle'. Kun inflaatio alkaa näkymään, syntyy paine muuttaa käteinen investoinneiksi.

Onko sitten väärin luoda uutta rahaa ja antaa se pankeille? Ei sinänsä, sillä pankki on loppujen lopuksi pelkkä tasekirja eikä tasekirjassa ole saraketta oikealle ja väärälle. Sen sijaan pankeille annetun rahan siirtyminen pankinjohtajien ylisuuriksi palkkioiksi on vääryys.

[Vesisade]

Niin, tässä tilanteessa kannattaa kysyä että johtuuko lisääntynyt työttömyys valuutan korkeasta arvosta vai työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

Vaiko mahdollisesti molemmista.

Ok, tarkennan kysymystä: Pitäisikö valtion kompensoida yhtä vääryyttä, eli lakisääteisten kartellien keinotekoisen vahvaa neuvotteluasemaa toisella vääryydellä, eli varastamalla kaikilta valuutan haltijoilta painamalla lisää rahaa?

Kysymyshän oli kompakysymys, en ole katsonut moniko siihen meni mutta kaikki jotka vastaa muuta kuin että on kansan etu, ei ole ymmärtäneet kysymystä. Tarkennusta ei kuitenkaan alkuperäisessä viestissä ole.

Koska silloin kun valuutta on korkealla, mikäli muutoin politiikka on hoidettu kunnolla, eikä esim. keinotekoista vahvan markan politiikkaa ole harjoitettu, asiat on kunnossa ja kansalla elintaso korkea. Yleensäottaen. Muttei itse kysymys antanut mahdollisuutta edes "riippuu tilanteesta" kohdassa alkaa pohtimaan muuta kuin että yleensäottaen niin olisi.

Kysymyksen joku voisi käsittää niinkin että onko valuutan arvo korkea/sopiva/matala - mikä on hyväksi. Tätä vaihtoehtoa kumminkaan ei ollut kysymyksenasettelussa.

Jos täältä takarivistä uskaltaisi kysyä jonkunlaista suositeltavaa kirjalistaa (for dummies 101 basics starter edition)? Suomi tai englanti käypi, online pdf, kirjastosta lainattavat tai vallan valuutalla itselle lunastettavat, kaikki ok...

Yksi aika hyvä on Krugman & Wells: Macroeconomics. Tuossa mennään perinteisten makrotalousmallien kanssa aika mukavasti ja Krugman on tapansa mukaan hyvä kirjoittaja. Ei helpoin mahdollinen, mutta parempi kuin moni muu.

Tuon kirjan heikkouksiin kuuluu rahapolitiikan vähättely ja hieman heikko käsittely. Varsinaisia virheitä ei hurjasti ole.

Rahapolitiikasta ja sen merkityksestä ei tule äkkiä hyvää kirjaa mieleen.

En osaa mitään suositella, enkä ole kirjaa lukenut. Itse henkilön kirjoitus
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/29/krugman-paattajat-toistavat-1930-luvun-virheita/201232598/12
vaan jätti vähän miettimisen varaa. Säästöt olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten, kun valtiot elää yli varojensa. Se että säästöjä ei tehdä vaan eletään entistä enempi yli varojen, aiheuttaa vain lisää haittaa. Lopulta käy kuten Kreikan koko alueella eikä ole ketään lahjoittamassa rahaa enää.
Sen sijaan että yhtä lukee, ehkä voisi netistä katsella useampia ja sitten ostaa mieleisensä.

[hoxpox]

Vaihdon välinettä olennaisempaa on itse vaihdanta, joka lisää (materiaalista) hyvinvointia.

Vaihdantaa tapahtuu myös ilman että siihen keinotekoisesti motivoidaan varastamalla rahaa sitä hallussapitäviltä.

Jos rahaa ajatellaan omaisuutena (mikä mielestäni on sinänsä harhainen ajatus), rahan painamisesta hyötyvät ne, joilla on enemmän velkaa kuin pankkitlillä rahaa.

Raha on vastaava helposti vaihdettava omaisuuserä kuin esim. osakekirja.

Väitän että Suomessa on enemmistö kotitalouksia, joiden asuntolaina on suurempi kuin pankkitilin saldo.

Vaikka Suomessa enemmistöllä olisi enemmän velkaa kuin talletuksia, on suomalaisilla silti kokonaisuutena enemmän talletuksia kuin velkaa.

Lamassa on ongelmana rahan parkkeeraaminen pankkitileille 'pahan päivän varalle'. Kun inflaatio alkaa näkymään, syntyy paine muuttaa käteinen investoinneiksi.

Käänteisesti voidaan väittää että inflaatio aiheuttaa asunto- ja osakekuplia.