2012-06-10: SSS: Juha Ruusuvuori Työtä tekijälle riittää

[Fincum]

Työtä tekijälle riittää

Salon Seudun Sanomat 10.6.2012

Sanotaan, että ennustaminen on vaikeaa ja tulevaisuuden ennustaminen erittäin vaikeaa. Monet kuitenkin yrittävät. Taloustieteilijöiden tehtävä on esittää ratkaisumalleja, ja meidän kirjailijoiden tehtävä kritisoida vallitsevia totuuksia.

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota hokemaan maamme huonosta huoltosuhteesta. Suomalaiset eivät lisäänny tarpeeksi, jotta väkiluku kohoaisi riittävästi ja kaikelle työlle löytyisi tekijöitä. Näille ennusteille on ominaista se, etteivät ne ota huomioon maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on siitä erikoinen asia, ettei se kovin paljon ole valtion kontrollissa. Tännehän voi tulla töihin, ja kun on työpaikka irtoaa yleensä oleskelulupakin. Vielä helpommin, jos tulet jostakin toisesta Euroopan unionin maasta.

Tällä hetkellä Suomen rakennus- ja rakennustarviketeollisuudessa on vierastyövoimaa vähintäänkin viidesosa. Toisin sanoen, jos heittäisimme ulkomaalaiset ulos työmailta, Suomen rakentaminen pysähtyisi.

Kipeiten maahanmuuttajia tarvitsisi sosiaali- ja terveysala. Muuten olemme lähitulevaisuudessa siinä tilanteessa, että hoippuvat 70-vuotiaat työntelevät 80-vuotiaiden pyörätuoleja ja 60-vuotiaat vapaaehtoistyöntekijät keittelevät heille kahvia sillä aikaa, kun kaikki odottavat 90-vuotiaan tohtorin tuloa.

Väkiluku tietenkin kasvaisi ihan mukavasti, jos jokainen Suomen nainen tuottaisi tähän maailmaan vähintään kolme jälkeläistä. Ikävä kyllä tästä määrästä ollaan kaukana. Me emme lisäänny, mikä aiheuttaa työvoimapulaa tulevaisuudessa.

Lisääntymättämyydestä huolimatta melkein puolet suomalaisista on sitä mieltä, ettei maahanmuuttoa suinkaan tarvitse lisätä, jotta työt saataisiin tehtyä. Samaan aikaan vastustetaan eläkeiän nostamista. Kuka siis suomalaisten mielestä tekee hoitoalan työt? Koulutammeko ehkä kissat, koirat ja marsut hoitamaan vanhuksia, jos väkeä ei saa tulla maahan eikä eläkeikää nostaa?

En usko surisevaan robottiteknologiaan tai verenpainetta mittaaviin marsuihin terveydenhoidossa. Meidän maamme ei ulkomaalaisten mielestä välttämättä ole mikään paratiisi. Kuten eräs slovenialainen ystäväni totesi: "Miksi pitäisi mennä Suomeen? Se on kaukana, siellä on kylmä ja siellä on kallista."

Pakko on lisätä, että indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvalle tämä kaunis kielemme on käsittämätön. Terveysalalla kielitaito on hyvin tärkeä, joten ilman kurssitusta ei sitä työtä voi tehdä.

Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää värvätä työntekijöitä muualta, mikäli aiomme asiamme hoitaa. Venäjällä ulkomaalaisia vihataan, mutta meidän suomalaisten olisi lopultakin syytä tarkistaa näkemyksiämme ja vilkaista Eurooppaan. Siellä kaikensukuiset ihmiset ovat aina eläneet limittäin ja lomittain, omaa ja toistensa kulttuuria arvostaen tai ainakin sietäen.

Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija.
Juha Ruusuvuori

Ruusuvuorelle maahanmuutto on käärmeöljy, joka parantaa kaikki vaivat.

Kipeiten maahanmuuttajia tarvitsisi sosiaali- ja terveysala...

Sosiaali- ja terveysala tarvitsee työntekijöitä. Työntekijät voivat olla myös maahanmuuttajia.

[Jouko]

Missä ulottuvuudessa tämä "kirjalilija" elää?

[Vesisade]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Ruusuvuori

Hän tuli aikoinaan tunnetuksi Pahkasika-huumorilehden toimittajana ja kustannustoimittajana.

[törö]

Juhan kannattaisi mennä töihin. Näkisi vähän maailmaa ja tapaisi monenlaisia ihmisiä.

[Vesisade]

Juhan kannattaisi mennä töihin. Näkisi vähän maailmaa ja tapaisi monenlaisia ihmisiä.

Vaikkapa tekstistäkin löytyviä vaikka tulevaan sijoittuviksi on kuvailtukin.

Muuten olemme lähitulevaisuudessa siinä tilanteessa, että hoippuvat 70-vuotiaat työntelevät 80-vuotiaiden pyörätuoleja

[Eino P. Keravalta]

Toisin sanoen, jos heittäisimme ulkomaalaiset ulos työmailta, Suomen rakentaminen pysähtyisi.

Ei pysähtyisi. Se jatkuisi. Ainoa ero olisi se, että suomalaiset saisivat töitä.

Kuka kertoisi Juhalle, että Pahkasika on jo lopetettu?

[Alkuasukas]

Äläs nyt Eino, eihän bussitkaan kulkeneet Suomessa ennen kuin ulkomaalaiset bussikuskit saapuivat synkkään, kylmään ja kalliiseen maahamme.

[Eino P. Keravalta]

Äläs nyt Eino, eihän bussitkaan kulkeneet Suomessa ennen kuin ulkomaalaiset bussikuskit saapuivat synkkään, kylmään ja kalliiseen maahamme.

Olet oikeassa. Itsekin muistan, miten ennen vuotta 1991 jouduimme koulumatkoilla mennen tullen työntämään busseja kun ei vielä ollut somaleita niitä ajamaan.

[Alkuasukas]

Äläs nyt Eino, eihän bussitkaan kulkeneet Suomessa ennen kuin ulkomaalaiset bussikuskit saapuivat synkkään, kylmään ja kalliiseen maahamme.

Olet oikeassa. Itsekin muistan, miten ennen vuotta 1991 jouduimme koulumatkoilla mennen tullen työntämään busseja kun ei vielä ollut somaleita niitä ajamaan.

Ah, vuosi 1991. Sen jälkeen suomeen virtasi pitsaa, punaviiniä, sinihomejuustoa, sushia ja mitä niitä oli, kaikkea sitä mistä emme päässeet nauttimaan ennen somalien tuloa. Hieno vuosi, kerta kaikkiaan.

[gloaming]

Meidän maamme ei ulkomaalaisten mielestä välttämättä ole mikään paratiisi. Kuten eräs slovenialainen ystäväni totesi: "Miksi pitäisi mennä Suomeen? Se on kaukana, siellä on kylmä ja siellä on kallista."

Täysin oikea havainto Juhalta ja slovenialaiselta kaverilta. Suomi ei tosiaan ole paratiisi henkilölle, joka tulee tänne töihin ja elättää itse itsensä. Sensijaan sosiaalijärjestelmän parasiitiksi aikovalle Suomi on Hölmölän taivas.

[Storm501]

Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää värvätä työntekijöitä muualta, mikäli aiomme asiamme hoitaa.

Ei tarvitse katsoa niinkään kauas.

Paikallinen työvoimatoimisto. 300 000 kortistossa.

Opiskelijat, jotka ovat ilman työtä opiskeluiden ohessa, mutta heitä ei Suomen järjestelmässä lasketa työttömiksi, päinvastoin kuin muualla. Mikäli laskettaisiin, nuorisotyöttömyys kaksinkertaistuisi, yleinen työttömyys nousisi reilusti yli 10%, ja emmehän halua kauniita tilastojamme pilata?

[Eino P. Keravalta]

Ah, vuosi 1991. Sen jälkeen suomeen virtasi pitsaa, punaviiniä, sinihomejuustoa, sushia ja mitä niitä oli, kaikkea sitä mistä emme päässeet nauttimaan ennen somalien tuloa. Hieno vuosi, kerta kaikkiaan.

Minunkin koulumenestykseni oli heikko, koska jouduin lukemaan läksyt pimeässä, koska Suomessa ei ollut hehkulamppuja, koska ne ovat ulkomaalaisten keksintö. Ensimmäiset hehkulamput tulivat Suomeen vuonna 1991 somaleiden taskussa. Sain oman hehkulamppuni vuonna 1992 ravintola Sir Winstonissa Järvenpäässä. Sen antoi minulle keski-ikäinen somalimies, jonka toinen käsi oli epämuodostunut synnynnäisesti. Muistan hänet vieläkin. Kyseinen hehkulamppu lakkasi toimimasta alkuvuodesta -93, mutta se on vielä minulla tunnesyistä tallessa. Etsin pitkään tuota somalia, jotta saisin uuden lampun, mutta en nähnyt häntä enää koskaan. Olikohan muuttanut Helsinkiin? Seuraavan hehkulamppuni sain vasta puolisen vuotta myöhemmin, kun työpaikalleni Tikkurilan väritehtaalle tuli vietnamilaisia. Sielläkin maalit jouduttiin sekoittamaan pimeässä. Vasta maalit ulos kannettua näki, mitä väriä oli tullut tehtyä. Mutta ei se mitään. Kyllä se aina jollekin kelpasi. Muistan kerrankin, kun toista vuotta yritimme saada vihreää aikaan, mutta se ei pimeässä ottanut onnistuakseen. Lopulta saimme sitä aikaan vahinossa - kuten muitakin värisävyjä. Mutta meillä ei ollut pönttöä, mihin olisimme kaataneet maalin, koska maalipöntön keksi vuonna 1913 Jacques de Pönt, eikä hän asunut Suomessa. Niinpä kuljetimme maalia taskuissamme.

Ei meillä ollut Suomessa mitään ennen ulkomaalaisia. Rasismikin jouduttiin tuomaan ulkoa, eihän täällä sitä hoksattu keksiä. Nyt rasismiteollisuus työllistää jo tuhansia.

[Alkuasukas]

Ei meillä ollut Suomessa mitään ennen ulkomaalaisia. Rasismikin jouduttiin tuomaan ulkoa, eihän täällä sitä hoksattu keksiä.

Niin totta. Pitäisikö vuosi 1991 vaihtaa uudeksi itsenäisyyspäiväksi? Ennen tuota täällä ei käytännössä ollut mitään. Minäkin kuljin Helsingissä porolla kouluun, ja talvea oli 12kk vuodesta.

[skrabb]

Juha Ruusuvuori on kirjoittanut mm. romaanin Stallari. Kirjailija on ilmiselvästi purkanut ihka omia stallariaikojensa tuntemuksia tuotokseensa.

Juha Ruusuvuori taltioi jaloa aatetta ja alhaista mieltä
6.3.2009 20:39

Antti Majander
HELSINGIN SANOMAT

Vain viikko sitten julkaistu pamfletti Lumedemokratia ja nyt ilmestyvä Juha Ruusuvuoren romaani Stallari puhuvat ihan samaa kieltä. Ruusuvuoren romaanin päähenkilön sanoin:
"Tässä maassa on mahdollisia vaihtoehtoja aina ollut vain yksi, se on se jonka päättäjät ovat jo päättäneet toteuttaa. Keskustelua ei sallita, asiat ratkaistaan puutteellisilla tiedoilla, ilman mielipiteenvaihtoa."

Pamfletti ja romaani hämmästelevät sitä, miten on mahdollista, että taannoiset neuvostojärjestelmän palvojat ovat edelleen täällä kovissa asemissa, eikä kukaan "hämähäkeistä" – kuten toimittajat Katja Boxberg ja Taneli Heikka nimittivät – näy tuntevan tarvetta julkiseen pyykinpesuun.

Kun vesi seisoo, poliittinen kulttuuri ei muutu, vaikka ajat vaihtuvat.

Ruusuvuori oikein herkuttelee sillä, miten vähän hänen on täytynyt keksiä 1970-luvun yliterhakan mielistelyn yksityiskohtia, sillä elävä elämä tarjoaa herkut.
Hänen romaaninsa sisältää paljon oikeita nimiä, vaikka asianosaisilta tuskin on kysytty lupaa.

Sellaista menettelyähän korkein kirjallisuuskriitikko eli hovioikeus edellytti pääministeri vastaan kimmakaverin muistelmat -tapauksessa antamassaan päätöksessä vajaa kuukausi sitten, jotta siis romaanitaide ei rikkoisi lakia.
Esimerkiksi näin: "KGB tiesi kokoomuksen sisäiset asiat paremmin kuin SKDL:n tilanteen Kanervan jatkuvan kielimisen takia."

Pamfletissa moinen lause olisi syytös, romaanissa se on folklorea, surullista ja uskomatonta kansanperimää. Niin uskomatonta, että sille ei voi kuin nauraa, vaikka juttu onkin jo moneen kertaan kuultu.

Vastaavaa nakkelua Ruusuvuori harrastaa kannesta kanteen. Pitkään teoksensa muinaishistorian näyttämöille sijoittanut kirjailija on nyt löytänyt kaikkein ihmeellisimmän todellisuutensa kovin läheltä omaa aikaamme.

Olihan päähenkilönsä tavoin 1950-luvun puolivälissä syntynyt kirjailija siellä itsekin – tosin vasta palavimman aatteen kymmenvuotiskauden aivan viime metreillä ja käsittääkseni liki viimeisessä linnakkeessa, Tampereen yliopiston alakuppilassa.

Jos Ruusuvuorella ripittäytymisen tarvetta on, niin tässä se tulee ja riittää hyvin:
"Musta voitiin selittää valkoiseksi, eikä kukaan muu selittänyt valhetta todeksi niin hyvin kuin tiedotusoppia opiskeleva kaksikymppinen opiskelijapoika."

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Juha+Ruusuvuori+taltioi+jaloa+aatetta+ja+alhaista+mielt%C3%A4/1135244092184

Stallarit joukossamme voivat hyvin!
Uusi Suomi
Luotu: 25.3.2009 09:02

Kulttuuri
Juha Ruusuvuori tekee satiiria kollektiivisesta itsepetoksesta. Romaanissa Stallari riittää yksityiskohtia.
Uuden Suomen kirjallisuuskriitikon Salla Seurin mielestä Stallari yhdistelee fiktiota dokumentaarisuuteen ja avainromaaniin.

Fiktiivisten henkilöhahmojen seassa elävät muun muassa tiedotusopin professori Kaarle Nordenstreng, kabaree-esitystä pitävä Aki Kaurismäki ja kokoomuspoliitikko Kanerva. Istuupa yo-talon salissa underground-mies Ruusuvuorikin.

Kirjassa suurin osa nuoruuden tovereista on jatkanut menestyviksi bisnesmiehiksi ja ministeriön tärkeiksi virkamiehiksi, Seuri kirjoittaa ja arvioi, että kirjan toistoa ja paasaamista ei aina kestä, vaikka kertoja toteaa olevansa tietoinen saarnaavasta sävystään.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/54635-stallarit-joukossamme-voivat-hyvin

Kerran stallari, aina stallari, vaikka kuinka itseään yrittäisikin valkopestä pyrkimällä muuttumaan vaikkapa viheriäksi tai perusvassarikirjailijaksi.

edit. typo

[gloaming]

Seuraavan hehkulamppuni sain vasta puolisen vuotta myöhemmin, kun työpaikalleni Tikkurilan väritehtaalle tuli vietnamilaisia. Sielläkin maalit jouduttiin sekoittamaan pimeässä. Vasta maalit ulos kannettua näki, mitä väriä oli tullut tehtyä. Mutta ei se mitään. Kyllä se aina jollekin kelpasi. Muistan kerrankin, kun toista vuotta yritimme saada vihreää aikaan, mutta se ei pimeässä ottanut onnistuakseen. Lopulta saimme sitä aikaan vahinossa - kuten muitakin värisävyjä. Mutta meillä ei ollut pönttöä, mihin olisimme kaataneet maalin, koska maalipöntön keksi vuonna 1913 Jacques de Pönt, eikä hän asunut Suomessa. Niinpä kuljetimme maalia taskuissamme.

Hetkinen, mutta värithän tuotiin Suomeen vasta 1991 erään somalinaisen kirjavassa huivissa. Muistelisin, että tätä käytiin aikoinaan ihmettelemässä ja ihastelemassa aina Öykynpohjalta saakka. Ja tämä oli sikäli erityisen osuvaa, koska samaisen naisen kasvattipoika toi Suomeen tuliaisina ilon. Nyt hapannaamainen Öykynpohjan maapohjatorpan emäntäkin sai hymynkaretta huulilleen! Ja suo anteeksi hienostumaton kielenkäyttöni, mutta Suomeen tuli kulttuuri vasta vuonna 1991 erään somalimiehen Koraanin välissä. Tätä ennen Suomessa oli vain typeriä juhannussalkoja... ei kun hetkinen, niitä olikin tuossa naapurimaassa... niin, Suomessa oli patriarkaalista soturiutta, joka näkyi rutiininomaisena vaimojen pahoinpitelynä. Paljosta olemme velkaa, ja sitä nyt maksamme pois!

[Alkuasukas]

Hetkinen, mutta värithän tuotiin Suomeen vasta 1991 erään somalinaisen kirjavassa huivissa.

Nyt kyllä vähän liioitellaan taas, haluaisin muistuttaa että punamullan tekemisen keksi vahingossa pohjanmaalainen pontikankeittäjä rankkiämpärin kaaduttua jorpakkoon.

[gloaming]

Nyt kyllä vähän liioitellaan taas, haluaisin muistuttaa että punamullan tekemisen keksi vahingossa pohjanmaalainen pontikankeittäjä rankkiämpärin kaaduttua jorpakkoon.

No ne olivat niitä haaleita, ankeita sävyjä, joita silloin oli verhokankaissakin. Tokkoko noita nyt kehtaa väreiksi edes kutsuakaan!

[Vesisade]

Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää värvätä työntekijöitä muualta, mikäli aiomme asiamme hoitaa.

Ei tarvitse katsoa niinkään kauas.

Paikallinen työvoimatoimisto. 300 000 kortistossa.

Opiskelijat, jotka ovat ilman työtä opiskeluiden ohessa, mutta heitä ei Suomen järjestelmässä lasketa työttömiksi, päinvastoin kuin muualla. Mikäli laskettaisiin, nuorisotyöttömyys kaksinkertaistuisi, yleinen työttömyys nousisi reilusti yli 10%, ja emmehän halua kauniita tilastojamme pilata?

Ei tarvitse laskea jotta työttömyys nousisi, siinä määrin kortistoista on siivottu väkeä pois. Pitkäaikaistyöttömiä ei olekaan - koska heidät on siirretty muille tuille. Tai kärjistyshän tuo oli, onhan niitä jotka ovat sen kymmenennen kurssin käyneet ja viidennentoista yhdeksän euroa päivää kohti "palkkaa" maksavan tukityöllistys/työterapia/mitä kaikkia nimityksiä olikaan -sijoituksen.
Heitä ei kuitenkaan lasketa pitkäaikaistyöttömiksi koska heitä on "aktivoitu" eli vedetty takamukseen.

[Eino P. Keravalta]

Juha kirjoitti nyt niin huonon aineen, että taidan jättää hänet luokalle.

Huomautus tulee mm. seuraavasta asiavirheestä:

eräs slovenialainen ystäväni totesi: "Miksi pitäisi mennä Suomeen? Se on kaukana, siellä on kylmä ja siellä on kallista."

Ei Suomessa voi olla kallista. Kaikki on täysin ilmaista. Muuta ei tarvita kuin pysäköi kamelinsa fatan eteen. Sen jälkeen tulee kaikki ilmaiseksi asunnosta ja kaavusta alkaen. Maahankin pääsee vaivatta sisään, kunhan vain pitää huolen, ettei tule töihin: soittaa vain jo täällä oleville kavereilleen ja kysyy, mitä satua he käyttivät maahantullessaan, käyttää sitä nimet muuttaen.

[gloaming]

Muistan kerrankin...

Eino, tiedän, että olet jo kiljupöhnässä näin sunnuntaisin keskipäivällä ja että muistisi ei ole entisellään, mutta muistatko, kun sielu saapui Suomeen kuin linnun siivin? Ja me hölmöt mietimme, oliko se laittomasti vai laillisesti, olimmepa hupsuja!

[Eino P. Keravalta]

Juu, sieluhan saapui Suomeen kesällä 1952, kun täällä alettiin laajamittaisemmin nähdä neekereitä.

Mutta onhan Suomikin ollut innovatiivinen. Olen kuullut, että suomalaiset ovat puolestaan keksineet puukottamisen, dokaamisen, pottunokkaisuuden, jurottamisen, kateuden, kostamisen, ilottomuuden, mykkyyden ja naistenhakkaamisen. Sääli, että olemme opettaneet nämä tavat muille kansoille.

[Ajattelija2008]

Juha Ruusuvuori on niin huolissaan sosiaali- ja terveyshenkilökunnan riittävyydestä, että hänen pitäisi kouluttautua perushoitajaksi ja itse mennä alalle. Samalla hän voisi innostaa jotkut Suomen 200 000 työttömästä mukaan samaan hankkeeseen.

[sologdin]

Kun Ruusuvuori siirtyi Pahkasiasta kaunokirjallisuuteen molemmat menettivät.  Hän oli Pahkasiassa todella hyvä.

[gloaming]

Mutta onhan Suomikin ollut innovatiivinen. Olen kuullut, että suomalaiset ovat puolestaan keksineet puukottamisen, dokaamisen, pottunokkaisuuden, jurottamisen, kateuden, kostamisen, ilottomuuden, mykkyyden ja naistenhakkaamisen. Sääli, että olemme opettaneet nämä tavat muille kansoille.

Eivät nuo ole todellisia innovaatioita, vaan sisäsyntyistä sisäsiittoisuuden tuotetta. Missään ei ole niin pahoja ihmisiä kuin Suomessa. Oikea innovaatio edellyttää monikulttuurisuutta.

[Storm501]

Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää värvätä työntekijöitä muualta, mikäli aiomme asiamme hoitaa.

Ei tarvitse katsoa niinkään kauas.

Paikallinen työvoimatoimisto. 300 000 kortistossa.

Opiskelijat, jotka ovat ilman työtä opiskeluiden ohessa, mutta heitä ei Suomen järjestelmässä lasketa työttömiksi, päinvastoin kuin muualla. Mikäli laskettaisiin, nuorisotyöttömyys kaksinkertaistuisi, yleinen työttömyys nousisi reilusti yli 10%, ja emmehän halua kauniita tilastojamme pilata?

Ei tarvitse laskea jotta työttömyys nousisi, siinä määrin kortistoista on siivottu väkeä pois. Pitkäaikaistyöttömiä ei olekaan - koska heidät on siirretty muille tuille. Tai kärjistyshän tuo oli, onhan niitä jotka ovat sen kymmenennen kurssin käyneet ja viidennentoista yhdeksän euroa päivää kohti "palkkaa" maksavan tukityöllistys/työterapia/mitä kaikkia nimityksiä olikaan -sijoituksen.
Heitä ei kuitenkaan lasketa pitkäaikaistyöttömiksi koska heitä on "aktivoitu" eli vedetty takamukseen.

Aina kun laitat pit väliaikaistyöttömät jollekin temppukurssille pariksi päiväksi kerran vuodessa, ei Suomessa pitkäaikaistyöttömyyttä olekaan. Kaikki ovat aktiivisena ja täysillä työmarkkinoilla. Huippuosaajia jok'ikinen.

Tai no sitten ovat nämä +30 000 syrjäytynyttä, jotka ovat saaneet tarpeekseen kortiston sirkustemppuilusta, mutta sentään he eivät mitään tilastoa rumenna, sillä he eivät ole osa mitään tilastoa.

Uutisissa jaksetaan myös korostaa 20/35%:n (laskutavasta riippuen) nuorisotyöttömyyden valoisia puolia: 'Monet nuoret suhtautuvat työttömyyteen kuin lomaan, he voivat niiden vuosien aikana tehdä kaikenlaista hyödyllistä ja hauskaa!' ...Kuten joutua vankilaan.

Maahanmuutto on siitä erikoinen asia, ettei se kovin paljon ole valtion kontrollissa. Tännehän voi tulla töihin, ja kun on työpaikka irtoaa yleensä oleskelulupakin. Vielä helpommin, jos tulet jostakin toisesta Euroopan unionin maasta.

Maahanmuutto on siitä erikoinen asia, että somalien työttömyysprosentti on 70%. Vaikka somalitulkin tuntitaksa on 60 euroa, vaatimuksena ainoastaan monikulttuurinen henki ja somalinkielen taito, ilmeisesti se ei siltikään monia kiinnosta.

Kuinkahan monet oleskeluluvan saaneet ovat tällä hetkellä töissä? Mikäli oleskeluluvan kriteerinä olisi todellisesti työpaikka, miten niin suuri osa työperäisistä maahanmuuttajista työttöminä työllistää ainoastaan KELA:n tiskiä ja poliisia? Onko heille kaikille annettu maagisesti piilorasismilla potkut heti oleskeluluvan saamisen jälkeen? Mutta siinä tapauksessa ihmettelen, miksi moisia tapauksia monikulturistinen media ei ole uutisoinut?

Hyvin erikoinen asia tämä maahanmuutto, eikä se ole kenenkään kontrollissa tai tiedossa. Kattavat tilastot ja kertomukset tästä menestystarinasta puuttuvat, miksiköhän...

[matkamasentaja]

Äläs nyt Eino, eihän bussitkaan kulkeneet Suomessa ennen kuin ulkomaalaiset bussikuskit saapuivat synkkään, kylmään ja kalliiseen maahamme.

Olet oikeassa. Itsekin muistan, miten ennen vuotta 1991 jouduimme koulumatkoilla mennen tullen työntämään busseja kun ei vielä ollut somaleita niitä ajamaan.

Alkuperäisellä kotiseudullani pohjoisella Pirkanmaalla koululaiset joutuvat vieläkin käyttämään suksia, polkupyöriä ja mopoja päästäkseen kouluihinsa kun ei ole yhtään ulkomaalaista bussikuskia löytynyt. Mummot ja vaarit joutuvat käyttämään arvauskeskuskäynteihin taksipalveluja.

[Octavius]

Seuraavan hehkulamppuni sain vasta puolisen vuotta myöhemmin, kun työpaikalleni Tikkurilan väritehtaalle tuli vietnamilaisia. Sielläkin maalit jouduttiin sekoittamaan pimeässä. Vasta maalit ulos kannettua näki, mitä väriä oli tullut tehtyä. Mutta ei se mitään. Kyllä se aina jollekin kelpasi. Muistan kerrankin, kun toista vuotta yritimme saada vihreää aikaan, mutta se ei pimeässä ottanut onnistuakseen. Lopulta saimme sitä aikaan vahinossa - kuten muitakin värisävyjä. Mutta meillä ei ollut pönttöä, mihin olisimme kaataneet maalin, koska maalipöntön keksi vuonna 1913 Jacques de Pönt, eikä hän asunut Suomessa. Niinpä kuljetimme maalia taskuissamme.

Hetkinen, mutta värithän tuotiin Suomeen vasta 1991 erään somalinaisen kirjavassa huivissa. Muistelisin, että tätä käytiin aikoinaan ihmettelemässä ja ihastelemassa aina Öykynpohjalta saakka. Ja tämä oli sikäli erityisen osuvaa, koska samaisen naisen kasvattipoika toi Suomeen tuliaisina ilon. Nyt hapannaamainen Öykynpohjan maapohjatorpan emäntäkin sai hymynkaretta huulilleen! Ja suo anteeksi hienostumaton kielenkäyttöni, mutta Suomeen tuli kulttuuri vasta vuonna 1991 erään somalimiehen Koraanin välissä. Tätä ennen Suomessa oli vain typeriä juhannussalkoja... ei kun hetkinen, niitä olikin tuossa naapurimaassa... niin, Suomessa oli patriarkaalista soturiutta, joka näkyi rutiininomaisena vaimojen pahoinpitelynä. Paljosta olemme velkaa, ja sitä nyt maksamme pois!

Tämä on niin totta. Ennen somaleita kaikki pelkkää harmaan sävyjä.

Parhaiten tämän huomaa e.So. (ennen Somaleita) tehdyissä elokuvissa. Pelkkää mustavalkoista ankeutta.

[kekkeruusi]

Voi tuota järjen vähyyttä.
"Tällä hetkellä Suomen rakennus- ja rakennustarviketeollisuudessa on vierastyövoimaa vähintäänkin viidesosa. Toisin sanoen, jos heittäisimme ulkomaalaiset ulos työmailta, Suomen rakentaminen pysähtyisi."
Ulkomaiset, virolaiset puolalaiset ym., yritykset eivät maksa työntekijöilleen asiaankuuluvan suuruista palkkaa ja säästävät siten paljon kustannuksissa ja pystyvät siten hinnoittelemaan suomalaiset rakennusyrittäjät suomalaisine työntekijöineen ulos tarjouskilpailuissa. Tästä oli MOT:ssakin joku aika sitten. Tämä tietysti ajaa suomalaiset yrittäjät ahdinkoon ja aiheuttaa konkursseja ja työttömyyttä. Luuleeko tämä Ruusuvuori tosiaan, että meillä ei olisi omia rakennusfirmoja tekemään vaikka kaikki rakennusprojektit maassamme? Ajatteleminen on ilmeisesti liian raskasta näille mamu- ja mokuintoilijoille.

[Paasikivi]

Parhaiten tämän huomaa e.So. (ennen Somaleita) tehdyissä elokuvissa. Pelkkää mustavalkoista ankeutta.

No ei ihan pelkkää ankeutta. Pekka ja Pätkä neekereinä on todella hauska elokuva, mutta siinä perunanenien jurot naamat onkin saatu peitettyä kenkälankilla ja he melkein näyttävät aidoilta ja ilmaisukykyisiltä varsinaisilta taiteilijoilta.

[matkamasentaja]

Parhaiten tämän huomaa e.So. (ennen Somaleita) tehdyissä elokuvissa. Pelkkää mustavalkoista ankeutta.

No ei ihan pelkkää ankeutta. Pekka ja Pätkä neekereinä on todella hauska elokuva, mutta siinä perunanenien jurot naamat onkin saatu peitettyä kenkälankilla ja he melkein näyttävät aidoilta ja ilmaisukykyisiltä varsinaisilta taiteilijoilta.

Se elokuva on korrektisti Pekka ja Lyhytkasvuinen neekereinä.